Ah, jalkapallo, tuo pelien kuningas. Hiukan sumuinen ilta, kentän kirkkaat valot, pallon vaimea muksahtelu sen siirtyessä tarkoin syötöin pelaajalta toiselle, topparin vaimea ohje, taitava pallon riisto..
Kuumaa teetä omasta termospullosta, hiukan terästettynä, ja kupillinen liikenee myös vierasjoukkueen kannattajalle, jonka kanssa on mukava analysoida peliä ja pohtia tulevan kauden siirtorumban merkitystä kummallekin joukkueelle.
Ja yht'äkkiä ei enää nää kentälle, edessä istuneet huppariasuiset hevosnaamat heiluvat lakanan kokoisen pääkallolipun, hätäsoihdun ja vuvuzelan kanssa, huutavat tappamaan seepran, maalivahdin ja pallopojan, kaatavat punaisista tölkeistään kaljantapaista ainetta edessä istuvien päälle ja aiheuttavat häiriötä niin, että poliisiasuisen herrasmiehen on huomautettava heidän käytöksestään ja pyydettävä heitä mukaansa, jolloin eräs heistä,( punaisissa tennareissaan, mikä asu!) osoittaa provosoivasti poliisia soihdulla ja kännykkäkamerallaan ja huutaa " Steen..".
Hiukan sumuinen ilta, pallo muksahtelee jälleen vaimeasti ja vaimeasti huutaa myös häirikkö, nyt hänellä on tilava, soihdulla valaistu yksiö huutaa ruokottomuuksia poliisille ja olisi varmasti oikein mukavaakin, ellei kaulaa puristaisi oma anus.
Jalkapallo on jalkapalloa, perseillä voi sille tarkoitetuilla areenoilla, missä ne sitten ikinä ovatkin, mutta varmasti ne eivät ole minkään urheilutapahtuman katsomossa.
Sateenvarjokieltoon on kaksi syytä ja kummatkin hyviä, kolmatta ei tarvitse edes ajatella. Kulmaliput, kepit ja kivet kuuluvat myös asioihin, joita ei jalkapallokatsomossa tarvitse ajatella.
Jos se "pelkkä" pelin seuraaminen on liian tapahtumaköyhää, kehotan vakavasti valitsemaan jonkun muun harrastuksen, vaikka Muukalaislegioonan.
