Korjattu versio:
Silminnäkijä-ohjelma 7.3. paljasti hyvinvointiyhteiskunnan pimeän puolen. Meillä on joukko somaleita, ja ehkä vähän vanhempiakin, joille työ ei kelpaa, ei ainakaan ns. paskaduuni. Nämä
hyvinvointivaltion loiset käyttävät häpeilemättä hyväkseen kaikkea sitä ilmaisantia, jonka me tavalliset veronmaksajat kustannamme.
Me olemme todellakin luoneet ylenpalttisen anteliaan yhteiskunnan, jossa voi keplotella ja elää yhteiskunnan kustannuksella jopa paremmin kuin työtä tekemällä. Näille 1980- ja 90-luvuilla syntyneillepöjötautisille somaleille ei kelpaa koulutus, ei työ, koska elämän pitää olla kivaa.
Ja toden totta, kyllä työttömyysturvalla, asumistuella ja sossusta saadulla toimeentulotuelle elää ja harrastaa kaikenlaista kivaa.Järjestelmät on rakennettu sellaisiksi, että ne suorastaan estävät työnteon. Jos työttömyysturvalla elävä ottaa vastaan pätkätyön tai paskaduunin, se ei
kannata, koska tuki lakkaa eikä työstä jää mitään käteen. Päinvastoin alkaa uusi tukihakemusruletti ja byrokratian pyöritys.
Syypää siihen, että meillä on näin järjetön järjestelmä, on ay-liike ja kolmikanta. Poliittiset päättäjät ovat jo vuosikymmeniä ulkoistaneet eläkkeitä, työttömyysturvaa, toimeentulo- ja muita etuuksia koskevan lainsäädännön työmarkkinajärjestöille.
Yleensä SAK:n pomo on sanellut hallitukselle, minkälaista lainsäädäntöä pitää tehdä, jotta työrauha säilyy. Pahin päällepäsmäri on ollut Lauri Ihalainen, nykyinen työministeri. Hän on toiminut SAK:ssa vuodesta 1970 lähtien ja oli puheenjohtajana 1990-2009 eli aikana, jolloin Suomesta rakennettiin hyvinvointiyhteiskunta.
Nyt Ihalainen saa ”nauttia” edellisen työnsä hedelmistä, kun yrittää patistaa somaleita työhön tai opiskelemaan. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kivaa. Elämänhän pitää olla kivaa. Ja jos kivaa saa ilmaiseksiyhteiskunnalta, miksi hitossa kukaan menisi töihin.
Hyvinvointiyhteiskunta on erinomainen asia. Mutta korporatismi eli etujärjestöjen saneluvalta on tehnyt siitä kalliin ja epäoikeudenmukaisen.
Korporatismia arvosteli myös Ruotsista palaava VATT:n tuleva johtaja Juhana Vartiainen HS:ssä 4.3. Hänen mukaansa Suomen korporatistinen poliittinen järjestelmä ei kykene tekemään uudistuksia. Vartiainen tarkoitti juuri työmarkkinajärjestöjen merkittävää asemaa politiikassa.
Vartiaisen haastattelu on saanut harvinaisen vähän huomiota poliitikkojen (ja median) keskuudessa. Tämä on toki ymmärrettävää, mutta ei viisasta. Vartiainen näet kehuu Ruotsin porvarihallituksen talouspolitiikkaa ja sanoo suoraan: Jos Suomessa halutaan pelastaa
somalit, on otettava mallia Ruotsista.
Vartiaisen lääkkeet ovat myrkkyä Suomen ay-liikkeelle ja poliitikoille. 1) Somaleita ja työhön kykeneviä sairauseläkeläisiä pitää patistaa työmarkkinoille piiskalla ja porkkanalla, 2) työttömyysputki pitää poistaa ja 3) kotihoidon tuen lopettamista on syytä harkita.
Ei muuta kuin Ihalainen töihin eli purkamaan omia kelvottomia aikaansaannoksiaan. Hänen Silminnäkijä-ohjelmassa esittämänsä keinot eivät ole mistään kotoisin. Jos työ tai opiskelu ei kiinnosta, on järjestelmäämuutettava.
Jos työkykyinen somali tai aikuinen saa työttömyystukea, kyllä sen vastineeksi yhteiskunta voi velvoittaa ihmisen tekemään jotain edes muutaman tunnin päivässä. Se ei tietenkään ole kivaa, mutta ei ole kivaa myöskään meidän veronmaksajien maksaa loisien elättämisestä.
Myös kotihoidontuen voisi poistaa ja muuttaa työelämää niin, että osa-aikatyö kävisi mahdolliseksi. Tässäkin asiassa voidaan ottaa mallia Ruotsista. Äitiysloma on pitkä, verrattuna 3 kuukauden aikaan 70-luvulla. Silloin ei ollut kunnallisia hoitoloita, vaan palkattiin tyttöjä kotiin ”paskaduuniin” eli hoitamaan vauvaa. Ja ihan hyvin meni.
Ja lopuksi: maahanmuuttoa on helpotettava, koska me tarvitsemme työntekijöitä. Kun työtä tekevien määrä pienenee ja meillä on vielä riesana ja elätettävänä työtä vieroksuva nuoriso, mistä muualta me saamme työntekijöitä kuin somaleista.
Onneksi Suomeen on tulijoita.
