Aika monelle on muodostunut valtionsyyttäjä Illmanin lausuntojen perusteella kuva, että hänellä on henkilökohtainen missio tehdä mahdollisimman paljon netin sananvapauden tukahduttamiseksi. Että jos laki ei ole hänen tarkoituksiinsa sopiva, niin sitten sen tulkinta taivutetaan sopivaksi. Taas mennään.
YLE: Valtionsyyttäjä: Nettikeskustelun isännälle lisävastuuta vihapuheista 10.2.2012
Viime kesänä astui voimaan rikoslain muutos, joka voi asettaa vihapuheesta vastuuseen vaikkapa keskustelupalstan ylläpitäjän, käytännössä myös homovastaisen Facebook-ryhmän perustajan.
- Jos ryhmän perustaja jättää kyseenalaisia viestejä - vaikkakin toisten kirjoittamia - tietoisesti yleisön saataville, tai perustajan olisi ne mahdollista poistaa, toiminta voi täyttää rikostunnusmerkistön, sanoo valtakunnansyyttäjä Illman.
Illmanin mukaan ylläpitäjän vastuuta vihapuheesta ei ole vielä kertaakaan mitattu tuomioistuimessa lakimuutoksen jälkeen.
Illman toistaa ex-oikeusministeri Braxin tulkinnan, että ylläpitäjän vastuu olisi muuttunut tällä tavalla yhden sanan lisäyksellä lakiin, mutta lain perusteluissa ei puhuttu tällaisesta tulkinnasta. Tällaisesta tiukennuksesta ei käyty keskustelua lakia valmisteltaessa, eikä lain lausuntokierroksella siten ollut mahdollista käsitellä sitä.
Valtionsyyttäjä ei sanallakaan viittaa niihin vakaviin ongelmiin, joihin hänen uusi tulkintansa johtaa. Kuka voi määrätä materiaalia poistettavaksi? Mihin tällaisista päätöksistä voi valittaa? Miten turvataan sananvapaus ja poistomääräysten väärinkäyttö?
- Ylläpitäjillä taasen on täysi mahdollisuus ennaltaehkäistä vihapuheen leviämistä. Yksityinen toimija voi itse päättää, mitä hänen joukkotiedotusvälineeltään levitetään.
Ylläpitäjällä on aina mahdollisuus toimia sensorina, mutta ei velvollisuutta. Aivan kuten meillä on mahdollisuus käyttää sananvapautta vain hyviin ja kauniisiin asioihin, mutta ei lain edessä velvollisuutta tai pakkoa tehdä niin. Sananvapauden ylitykset käsittelee oikeusistuin, ei nettisivun ylläpitäjä.
Ylläpitäjiä on monenlaisia, eikä laki määrittele vastuita jokaisen osalta erikseen.
- On olemassa teleyhtiöitä, jotka ylläpitävät niin sanotusti vain johtoja. Heille on vaikeaa sälyttää vastuuta vihapuheen hallinnasta. Meillä on myös ylläpitäjiä, jotka vuokraavat toiselle osapuolelle tilaa palvelimelta. Jos vuokralainen kirjoittaa palvelimelle lainvastaista tekstiä, vuokranantajalle voisi tietyissä tilanteissa syntyä vastuu.
Tällainen tulkinta on vain Illmanin päässä. Jos tälle linjalle mennään, niin sitä varten on valmisteltava uusi laki, joka käsitellään normaalissa prosessissa ja jota voi puolustaa tai vastustaa. Ei niin, että tehdään ensin lakitekstistä tarkoituksella epäselvä, ja sitten vuosi lain voimaanastumisen jälkeen paalutetaan sananvapautta merkittävästi rajoittava laintulkinta, jollaisesta ei lakia valmisteltaessa ja sitä hyväksyttäessä ollut mitään tietoa lakiesityksessä ja sen taustamateriaalissa.
Illman istuu valtakunnansyyttäjän asettamassa työryhmässä, joka yrittää parhaillaan selkeyttää muun muassa vastuuasioita.
- Viranomaisten on saatava ohjeet, jotka ovat mahdollisimman selvät ja yhdenmukaiset. Lisäksi niiden on otettava huomioon erityyppiset ylläpitäjät.
Työryhmän on määrä julkistaa esityksensä vuoden 2012 huhtikuun loppuun mennessä.
Tuskin maltan odottaa.
Kyllä se vaan näyttää nykylain mukaan siltä, että myös palvelimen ylläpitäjä voidaan jossain harvinaisissa tilanteissa asettaa vastuuseen kirjoituksista, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa. Jopa usean palvelinkerrostuman kautta. Vastuu voi tosin realisoitua vasta siinä vaiheessa kun palvelimen ylläpitäjälle on annettu realistinen mahdollisuus poistaa ilmeisen laiton materiaali, jota kirjoittaja tai palvelussa toimiva ylläpitäjä ei ole onnistunut syystä tai toisesta tekemään. Pääsääntöisesti vastuu kuitenkin kohdentuu kirjoittajaan ja toissijaisesti mahdolliseen ylläpitäjään, joka voi olla myös Facebook-ryhmän ylläpitäjä.
Mitä tulee materiaalin "poistamiskäskyyn", niin sitä ei välttämättä tarvita. Tältä osin laki onkin todella ongelmallinen, koska maallikko joutuu arvioimaan viestin sisältöä ja tekemään itsenäisesti päätöksen poistamisesta. On siis vaara turhasta sensuurista. Yleisesti rangaistusvastuu voi kuitenkin syntyä jo sillä perusteella, että ylläpitäjä on tietoinen selkeästi rikollisesta viestistä, niin kuin Illman totesi. Tosin yleisempi vaihtoehto luultavasti on, että ylläpitäjälle ilmoitetaan poliisin tai kansalaisen toimesta rasistisesta materiaalista palvelussa. Kirjoittajanhan osalta syytä epäillä täyttyy heti.
Mitä tulee valittamiseen, niin senkin osalta asia on monimutkainen, koska kaupallista ylläpitäjää koskee eri pykälät kuin yksityistä henkilöä, joka toimii ylläpitäjänä. Laki tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoamisesta antaa viestin kirjoittajalle mahdollisuuden valittaa viestin poistosta kahden viikon kuluessa tuomioistuimeen, mutta ei kaupalliselle sivustolle tai yksittäisen henkilön profiiliin kirjoittajalla tätä oikeutta ei ole.
Työryhmän työ yrittää käydä mahdollisimman kattavasti läpi juuri tuota ylläpitäjän vastuuta ja sitä mitä nykylaki käytännössä tarkoittaa tai mahdollistaa. Se, onko laki tarpeellinen tai oikeassa linjassa oikeustajun kanssa, onkin sitten eri asia. Jokainen voi tehdä päättäjäporrasta myöten johtopäätöksiä asiasta. Hallituksen esitys ei juurikaan pyöritellyt tämän lakimuutoksen aiheuttamia tulkintamahdollisuuksia ylläpitäjän vastuun osalta. Lähinnä puhuttiin yleisellä tasolla linkkien perustamisesta, vaikka asia on huomauttavasti monimutkaisempi ja olisi vaatinut enemmän huomiota.
Yllä oleva on hieman epäselvästi kirjoitettu, mutta toivon, että työryhmän tuotos aukaisee aikanaan asiaa paremmin. Työryhmämme ei siis keksi lakia uudestaan tai uudista sitä, vaan antaa tulkintansa siitä, mitä laki oikeasti tällä hetkellä tarkoittaa. Itse näen siinä tiettyjä ongelmakohtia sananvapauden täyttymisen osalta.
