UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Asuntolainoituksen kestävyys  (Luettu 43467 kertaa)

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 544
  • Liked: 5441
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #120 : 17.02.2019, 21:18:05 »
^Ilmeisesti Hellsingin Kalliosta?

Ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

guest15586

  • Vieras
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #121 : 17.02.2019, 21:25:03 »
^Ilmeisesti Hellsingin Kalliosta?

Ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Unohtui linkki. Ei  Kallio vaan Alppila.

https://m.etuovi.com/kohde/8159224?redirected_from=desktop

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 424
  • Liked: 21556
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #122 : 19.02.2019, 20:20:17 »
Lainaus
Nurmijärvi jakoi himoitut järvimaisematontit ensin ehtineille – Viivi Niemi lähetti hakemuksen ensimmäisen 43 sekunnin aikana, jäi silti ilman: "Epäreilua".................

Tonttihaku aukesi aamulla kello kahdeksan, joten nurmijärveläinen Viivi Niemi harjoitteli edellisenä iltana verkkohakemuksen täyttämistä. Hänen mukaansa tällaisia tontteja tulee vain harvoin myyntiin pääkaupunkiseudulla.

Aamulla hän lähetti sähköisen hakemuksensa 43 sekuntia yli kahdeksan ja sai kuittauksen viestin vastaanottamisesta.

– Hain tietenkin tonttia, joka oli kaikkein mieluisin ja jonka ehdottomasti halusimme, Niemi sanoo.

Hakemuksen jälkeen Niemi alkoi odottaa iloista uutista, sillä hän uskoi, ettei kukaan ole voinut toimittaa hakemusta häntä nopeammin.

Sitten Niemi sai tylyn sähköpostin: "Valitettavasti jäitte nyt ilman hakemaanne tonttia."........................

Niemen mielestä hakumenettely oli täysin epätasa-arvoinen. Kunnan nettisivuilla ohjattiin ensisijaisesti hakemaan tonttia sähköisesti, mutta aamulla kello kahdeksan Nurmijärven ympäristötoimialan oven takana odotti kuusi ihmistä valmiiden hakemusten kanssa.

Niemen mukaan heille oli kerrottu mahdollisuudesta puhelimitse, mutta asiasta ei kerrottu nettisivuilla.

Oven takana jonottavien hakemukset otettiin vastaan, ja niiden vastaanottoajaksi merkittiin muutama sekunti yli kahdeksan. Joku näistä oven takana jonottajista saa ilmeisesti nyt Niemen himoitsevan tontin.

– Kaikki nämä kirjalliset hakemukset käsiteltiin ohituskaistalla sähköisen hakemuksen ohi, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa se, että tätä tietoa ei kerrottu kaikille hakijoille, teki tonttihausta epätasa-arvoisen................................

https://yle.fi/uutiset/3-10650015

Ihmettelen vaan että mitä iloa tuollaisesta saastuneesta järvestä on.

https://www.google.com/maps/place/Klaukkala/@60.3991123,24.7167412,1037m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468dfb1bd8e14aa7:0x26c1a0ebcdd26868!8m2!3d60.3819189!4d24.748501

Sitten vielä tuosta Nurmijärvestä, eläköitynyt  firman varastomies kertoi hurjia juttuja yli 20 vuotta kestäneestä taistelustaan hyväveli-järjestöä vastaan.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 424
  • Liked: 21556
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #123 : 14.04.2019, 08:28:15 »
Lainaus
Trendikästä puutaloasumista Vantaalla!
As. Oy Vantaan Kulorastas on ihanan kodikas, puurakenteisista pienkerrostaloista koostuva pikkukylänsä Kulomäen kupeessa kallioisella rinnetontilla, noin kilometrin päässä Korson keskustasta.

Rauhaisat kotipesät
Kulorastaan viihtyisät kodit tukevat onnellisen ja terveellisen elinympäristön tavoitetta. Koteihin virtaa valoa suurista ikkunoista ja edistyksellisillä plisee-kaihtimilla voit säätää ikkunoiden näkymän mieleiseksesi. Kalusteisiin integroidut upouudet kodinkoneet viimeistelevät asunnot modernin tyylikkäällä silauksella. Pientä luksusta kylmeneviin syys- ja talvi-iltoihin tuo lattialämmitys, joka säästää myös lattia-alaa erillisiltä pattereilta. Kylpyhuoneen kruunaa mukava ja tyylikäs, seinään kiinnitetty Villeroy & Bochin wc-istuin.

Luonnonläheinen lintukoto
Kulomäki on luonnonläheinen, uudistuva alue kävely- tai pyöräilymatkan päässä Korson asemalta, palveluista ja opiskelupaikoista. Kulomäen ympäristön hienot harju- ja kalliomaisemat mäntymetsineen tekevät alueesta virkistävän raikkaan. Tässä ympäristössä itsestä huolehtiminen ja terveenä pysyminen tulee kuin luonnostaan. Aivan kotioven tuntumasta löytyy upeat puitteet ulkoiluun ja urheiluun. Viereiset urheilukentät tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa omaa kunto-ohjelmaa, ja hyvät sekä vehreät kevyen liikenteen polut ja reitit houkuttelevat nauttimaan liikunnan riemusta.

Sujuvat liikenneyhteydet helpottavat työmatkalaisten päivää
Kulorastaan onnellinen arki ei voisi juuri helpompaa olla. Julkisen liikenteen yhteydet toimivat heti kodin portinpielestä alkaen, josta on suorat bussiyhteydet niin Korsoon, Tikkurilaan kuin Rautatientorillekin saakka. Yhteydet Kulomäen ja Korson palveluihin toimivat loistavasti, liikut sitten kävellen, pyöräillen, autoillen tai julkisilla.

Nauti aamukahvit isoilla lasiovilla varustetuilla parvekkeilla
Suojaisat parvekkeet ja ranskalaiset parvekkeet leveillä lasipariovilla tuovat vehreän lähiympäristön osaksi omaa kotia - aamukahvin nauttiminenkin voi olla hieman tavallista mukavampaa. Autopaikat on sijoitettu viihtyisien pihakatujen varsille ja pienille keskitetyille paikoitusalueille tasaisesti arkea helpottamaan. Pihalla huomio kiinnittyy Kulorastaan kokonaisuuden vehreyteen ja viihtyisyyteen, ei autoihin ja parkkipaikkoihin.

https://asunnot.lehto.fi/fi/kohteet/as-oy-vantaan-kulorastas/#tab-1

https://mvlehti.net/2016/06/30/tummaihoinen-puukotti-kolmea-ihmista-vantaan-korsossa/

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 424
  • Liked: 21556
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #124 : 02.06.2019, 17:38:07 »
Lainaus
Uusi Lehto Profit
takaa sinulle 24 kk tuottotakuun!
Lehto Profit -vuokratuottotakuu auttaa sinua pysymään suunnitellussa tuottotavoitteessasi.
Saat säännöllisen ja varman kassavirran ostamastasi asunnosta.
 

Lehto Profit takaa sijoitusasunnon ostajalle katkeamattoman 24 kuukauden vuokratuoton asunnon hallinnan luovutuksesta lukien. Myyjä vastaa vuokralaisen hankkimisesta ja niinä kuukausina, jolloin asunto ei ole vuokrattuna ja ostajalle ei synny vuokratuottoa, maksaa myyjä ostajalle vuokratakuun syntymättä jääneestä vuokratuotosta. Vuokratakuun suuruus on markkinahintainen vuokra, jonka määrittelee Lehto Asunnot Oy:n yhteistyökumppani.

Nyt saat Lehto Profitin kaupan päälle!

Kun teet asuntokaupat kesäkuun 2019 loppuun menessä saat Lehto Profitin 24 kk:n tuottotakuun kaupan päälle! Edun arvo on 2 500 €. Etu koskee uusia asuntokauppoja eikä sitä voi yhdistää Lehto Asuntojen muihin etuihin.


https://asunnot.lehto.fi/fi/lehto-profit/

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/lehto-porssin-kolera-syopa-ja-rutto-samassa-paketissa

Lainaus
.....................– Kun buumi oli päällä, kaikki toimijat saivat asuntonsa kaupaksi, myös ne, joiden tuote ei ollut asiakkaan kannalta niin hyvä. Sijoittajat ostivat tavaraa, jota en olisi itse koskaan ostanut. Tuli ihan paha mieli, kun ihmiset ostivat ylihintaisia asuntoja huonolta paikalta, kertoo HS:n haastattelema Lehto Asunnot -rakennusliikkeen liiketoimintajohtaja Eljas Kauppila.


– Mukaan tuli ihmisiä, joille oli tärkeintä se, että he halusivat asuntosijoittajiksi.

Asuntosijoittamisen buumin laantuminen näkyy pankkien tiskeillä. HS:n mukaan sijoitusasuntolainojen määrä on ollut hienoisessa laskussa viimeisen vuoden aikana. Nyt lainojen taso on vakiintunut.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/772909-ihmiset-ostivat-ylihintaisia-asuntoja-huonolta-paikalta-rakennusyhtiolta-suoraa

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 368
  • Liked: 1446
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #125 : 02.06.2019, 19:16:52 »
Lehtohan joutui tosiaan antamaan jokunen viikko sitten pikapikaa kasaankursitun tulosvaroituksen...

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 424
  • Liked: 21556
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #126 : 17.06.2019, 12:12:26 »
Lainaus
.............Asuntojen ylitarjonta ja heikko kysyntä lykkäävät asuinrakentamista Kivistössä.

Rakennusyhtiö SRV on pyytänyt Vantaan kaupungilta vuoden jatkoaikaa tonttivaraukselleen, sillä yhtiön ennakkomarkkinoinnissa olevan kohteen kysyntä ei ole ollut toivotunlaista...............

Kyseessä on Kivistön vanhan, talvella 2016–2017 puretun koulun, tontille rakennettavasta kohteesta, johon SRV:n on tarkoitus rakentaa kohtuuhintaisia, vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Tällä hetkellä asuntojen keskineliöhinnaksi on määritelty 4 853 euroa.

Vantaan kaupunki järjesti koulun tontista talvella 2016–2017 suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun.

Kilpailu koski kahta eri korttelia, jotka oli jaettu kolmeen eri alueeseen. Kohtuuhintaisten omistusasuntojen lisäksi alueelle on tarkoitus rakentaa vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.

SRV:n Koralli-ehdotus oli yksi suunnittelukilpailun voittajista. Kaupunki myi yhtiölle kaksi tonttia 530 euron kerrosneliöhintaan.

Vantaan Sanomien mukaan yhtiö aloitti hankkeen ennakkomarkkinoinnin tämän vuoden helmikuussa, mutta keskeytti sen jo toukokuussa. As Oy Vantaan Meritähti -nimisen kohteen 99 asunnosta varattiin tänä aikana vain seitsemän.

Kivistön keskustaan valmistuu tai on valmistumassa tänä vuonna yli 700 asuntoa. Ensi vuonna alueelle valmistuu arviolta 1400 asuntoa.

Alueella on parhaillaan kaupan yli 500 uutta tai uudehkoa asuntoa, etenkin yksiöitä ja kaksioita....................

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/778732-edes-kohtuuhintaiset-asunnot-eivat-kay-kaupaksi-buumikohteessa-rakennusyhtio-srv


l'uomo normale

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 10 445
  • Liked: 6348
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #128 : 17.06.2019, 14:04:04 »
(Ilmais)asujia on siis tuotava nopeasti lisää.

Lerntokentän lähellä onkin hyvä paikka. Lomalle kotimaahan pääsee helposti, kun paikallisjunamatka lentokentälle kestää vain alle kymmenen minuuttia ja kävely Kivistön asemalle luultavasti vain saman verran.
And madness and despair are a force.

Peltipaita

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 802
  • Liked: 9298
  • Politiikan tutkija ja taidekriitikko
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #129 : 17.06.2019, 15:54:41 »
Eikö mikään asuntosijoitusrahasto/vakuutusyhtiö voisi auttaa ahdingossa olevaa rakennusliikettä ja ostaa asunnot vuokra-asunnoiksi? Jaa mutta ei se ole niin yksinkertaista. kalliisiin vuokriin ei ole varaa kuin mamuilla joiden vuokrat Kela maksaa. Se vaan, kun mamut puuttuu. Siksi EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka tarvitaan. Silloin kaikki tapahtuisi "lakien velvoittamana". -Suomen on asutettava mamut, -asuntoja ei ole, asunnot on rakennettava.

Miksi sitten suomalaisille ei rakennettaisi vuokra-asuntoja jotka sossu maksaisi? Se olisi moraalitonta ja väärin. Ei olisi sopivaa että veronmaksajat maksaisivat uudet asunnot suomalaisille köyhille , koska edelleen toiset suomalaiset köyhät maksaisivat oman asumisensa. Ei olisi poliittisesti mahdollista rakentaa toisille samalla kurittaen toisia veroilla. Mutta mamuja käyttämällä tämä onnistuu poliittisestikin. Vain mamut puuttuvat. Ainakin niissä volyymeissä kun on toivottu.
"Kumiluodit ovat hyväksyttävyyden rajoilla"  sanoi Matti Vanhanen, kun Kataloniassa haluttiin saada mielipide selville äänestämällä.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 424
  • Liked: 21556
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #130 : 30.08.2019, 11:26:07 »
Lainaus
Kela maksaa satoja miljoonia euroja suoraan vuokranantajille – asumistukien määrä noussut 81% kymmenessä vuodessa...............

Kelan vuoden 2017 selvityksen mukaan vajaa kolmannes asumisen tuista meneekin suoraan vuokranantajille, joko yksityisille asuntonsa vuokranneille, tai suurille yrityksille ja kunnallisille vuokra-asuntoyhtiöille. Tämä summa on vuodessa satoja miljoonia.

Kelan tuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, jos vuokralainen itse antaa siihen valtuutuksen. Toinen vaihtoehto on se, että vuokralaiselta on jäänyt vuokria rästiin kahden kuukauden ajalta...............

Taloussanomat tilasi Kelalta tilaston sen suoraan maksamista tuista. Haku rajattiin vain eniten Suomessa tukia saaviin vuokranantajille. Kela laski mukaan myös yhtiöiden emoyhtiöt ja tytäryhtiöt..................

Vuonna 2017 suurimman asumistukipotin, lähes 40 miljoonaa, sai Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Seuraavilla sijoilla ovat ainoat listan voittoa tavoittelevat yritykset, Kojamo (entinen VVO) ja Sato................

Kojamo on ollut esillä myös kymmenien miljoonien eurojen osingoista, joita ay-järjestöt ovat saaneet yritykseltä. Liitot ja muut ay-yhdistykset omistavat Kojamosta 42,8 prosenttia, joten esimerkiksi tänä vuonna Kojamon maksamista osingoista ay-yhdistykset saivat yli 20 miljoonan euron tulot.....................

Kojamo on vähitellen luopunut suurimmasta osasta VVO-asuntokantaansa, suurimmat kaupat se teki vuonna 2016. Nykyään yli 95 prosenttia sen vuokraamista asunnoista on Lumo-brändin alla............

Sato on puolestaan suurelta osin ulkomaalaisomistuksessa. Ruotsalainen Fastighets AB Balder omistaa tytäryhtiönsä kautta yli puolet Satosta. Hollantilainen eläkevakuutusyhtiö APG Asset Management NV on toiseksi suurin omistaja yli 20 prosentin omistuksellaan. Nämä kaksi toimijaa kuittasivat viime vuonna Satolta 20 miljoonan euron osinkotulot.

Saton asuntoliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki ei näe yhteyttä asumistuen ja Saton maksamien osinkojen välillä. Hänen mielestään asumistuki on asukkaan ja Kelan välinen asia.

Kojamon Nieminen on samaa mieltä. Hänestä on tärkeää, että tuki kohdistuu aidosti tarpeen mukaan.

Asteljoki ei ota kantaa asumistukijärjestelmään sinänsä, mutta hän pitää sitä hyvänä ja tasapuolisena.................

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on sanonut, että asumistuen poistaminen johtaisi vuokrien laskuun.................

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221188.html

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 424
  • Liked: 21556
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #131 : 15.09.2019, 10:24:22 »
Lainaus
Karmea käänne asuntomarkkinoilla: Joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee - ”Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan ilmaiseksi”

x

Äänekkäimmin asuntojen arvon laskusta viime vuosina on puhunut asuntoluototukseen erikoistunut Suomen Hypoteekkiyhdistys. IL Raha pyysi Hypon pääekonomistia Juhana Brotherusta laskemaan, kuinka suurta määrää suomalaisia asuntojen arvon lasku koskee.

Tulos on hurja ja kurja.

Kunnissa, joissa asuntojen hinnat laskevat on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asuntoa. Kun koko Suomessa on noin kolme miljoonaa asuntoa, se tarkoittaa, että lähes joka toisen asunnon arvo laskee.

Pudotukset ovat pahimmilla alueilla syviä. Usein mainitaan Kotka, Kouvola ja Kajaani, joista on kadonnut paljon teollisuuden työpaikkoja.

– Hinnat ovat voineet pudota muutamassa vuodessa kymmeniä prosenttia, kauppamäärät ovat puolittuneet, Brotherus kuvaa.

Kartalta tarkasteltuna melkein koko Suomi on punaisella.

– Suomen historiassa ei näy vastaavia ajanjaksoja, joissa asuntojen hinnat markoissa tai euroissa menisivät alas useita vuosia peräkkäin. Laskuja on tähän asti ollut vain poikkeuksellisissa kriisiolosuhteissa, kuten 90-luvun lamassa, Brotherus sanoo.

x


https://www.iltalehti.fi/raha-nyt/a/20996557-8781-4518-8bf4-6effaaf75ec4

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 544
  • Liked: 5441
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #132 : 15.09.2019, 18:12:34 »
^Ja mitä vaaditaan siihen, että asunto-osakeyhtiöitä alkaa mennä konkurssiin? Ei paljoakaan, jos ajat huononevat.

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 549
  • Liked: 7717
  • Don't give me that you do goody good bullshit
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #133 : 15.09.2019, 19:53:04 »
Ei paljoakaan, jos ajat huononevat.

Helsingissä (keskustan alueella) on jo taloyhtiöitä joilla on velkataakkaa ja remontteja pitäisi tehdä = ei saa lainaa ja yhtiövastikkeet tapissa. Vaihtoehtoina rappeutuminen tai osakkaiden rahastaminen. Kun mennään Kehä kolmosen ulkopuolelle, niin on jo vakavasti harkittava kannattaako esim kerrostaloyhtiötä korjata perusteellisesti ollenkaan vai rakennetaanko uutta ja tavallaan uuden hinnankorotuksella katettaisiin kustannukset. Tässä taas on se ongelma, että tontteja on saatavilla eli ei kannata edes purkaa vaan rakentaa uudelle tontille kokonaan uutta ja toivottaa rappiotalossa asuville "good luck with that".

Tell me something, it's still "We the people," right ?

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 268
  • Liked: 16214
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #134 : 22.10.2019, 21:54:54 »
Asumistukia maksettiin Kelan tilastojen mukaan vuonna 2018 yhteensä 2 112,3 miljoonaa euroa. 850 000 suomalaista eli 15 prosenttia väestöstä sai tukea, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä. Pääkaupunkiseudulla jopa kolmannes näistä oli vieraskielisiä.

Onko mikään ihme, että tietyt tahot kannattavat maahanmuuttoa kehitysmaista? Kotimaisilla ja ulkomaisilla asuntosijoitusyhtiöillä on Suomessa mainio riskitön bisnes, kun veronmaksajien rahaa siirtyy pienituloisten ihmisten asumisen tukemisen kautta sijoitusyhtiöille.

Lainaus
Uudet luvut Kelalta: Jopa kolmasosa asumistuista maksetaan vieraskielisille

Vantaalla viime vuonna maksetuista Kelan asumistuista noin kolmannes maksettiin vieraskielisille asukkaille. Espoossa heidän osuutensa oli reilu neljännes ja Helsingissä noin viidennes.


Turussa, Tampereella ja Oulussa vieraskielisten osuus oli selvästi vähäisempi, laskee Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

– Vieraskielisten vähäinen kysyntä työmarkkinoilla sekä työssäkäyvien alhainen palkkataso ovat selkeitä syitä heidän saamiensa tukien paljouteen, Jauhiainen arvioi.

– Lisäksi asumistuen saajien määrään vaikuttaa esimerkiksi perheenjäsenten lukumäärä, Jauhiainen muistuttaa.

Valtakunnallisesti asumistukea saavista asukkaista vieraskielisiä on lähes 14 prosenttia.

Yleisimmin asumistukea saavien äidinkieli oli viime vuonna suomi, ruotsi, venäjä, arabia, somali, viro, kurdi, englanti, persia tai espanja.
---
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/811736-uudet-luvut-kelalta-jopa-kolmasosa-asumistuista-maksetaan-vieraskielisille

Vuokraturvan Timo Metsolan blogikirjoitus elokuulta:
https://www.vuokraturva.fi/yritys/blogi/asumistuki-vesittaa-itse-omaa-tehoaan

Lainaus
Asumistuki vesittää itse omaa tehoaan
---

Asumistuki on siinä mielessä tehoton tuki, ettei se suurimmassa osassa tapauksia laske asukkaan asumiskustannuksia. Asumistuen seurauksena vuokralaiset voivat maksaa korkeampia vuokria halutuilla alueilla, ja hyöty siitä menee valtaosin vuokranantajille.

Yksilötasolla myönnettävä tuki, esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, voi aidosti auttaa tuensaajaa. Mutta nykyinen massiivinen asumistukijärjestelmä on rakenteeltaan automaatti, joka vuokralaisten maksukykyä kaavamaisesti tukemalla vaikuttaa koko markkinaan ja nostaa vuokria.

Tämä näkyy jo siitä, kuinka asuntosijoittajien piireissä puhutaan asumistukijärjestelmästä omien tuottojen takaajana.

---

« Viimeksi muokattu: 23.10.2019, 11:48:38 kirjoittanut Vellamo »
Suomen valtion velan kokonaismäärä 31.12.2019: 106 367 822 729 eur (vrt vuonna 2009: 53 mrd eur).

Tämän hetken tilanne: http://velkakello.fi/

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 424
  • Liked: 21556
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #135 : 08.12.2019, 14:22:56 »
Lainaus
X

Vantaan asuntorakentamisessa on juuri nyt erikoinen tilanne, sillä uusista asunnoista on päätynyt kuluttajien omistukseen vain murto-osa.

Vantaan 12 kuukauden asuntoaloituksista on tullut Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan kuluttajamyyntiin 35 prosenttia. Muu tuotanto on päätynyt valtaosin vapaarahoitteisiksi sijoittajien vuokra-asunnoiksi, joskin VAV on rakennuttanut myös Ara-asuntoja.

Kuluttajamyynnissä olevista asunnoistakin sijoittajat ovat kahmineet noin puolet nippukauppoina tai jo ennen normaalin myynnin avaamista. Siten kuluttajien omistusasunnoiksi päätyykin vain alle viidennes asunnoista.

X


https://www.rakennuslehti.fi/2019/11/kommentti-vantaalla-jyllaa-nyt-erikoinen-sijoittajabuumi/

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 268
  • Liked: 16214
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #136 : 03.01.2020, 17:17:10 »
^^ Jatkoa asuntovuokra(=veronmaksajien ylläpitämään asumistuki)bisnes -aiheeseen:

Lainaus
Kojamo tahkosi omistajilleen jättipotin – asuntovuokrabisneksen ykkösen kurssi tuplaantui

Ilmarisen ja Varman lisäksi Kojamon suurimpien omistajien joukossa on useita ammattiliittoja.


Rahalla mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja on vuokra-asuntoja tarjoava Kojamo. Sen kiinteistöomistusten arvo on yhtiön omien ilmoitusten mukaan noin 5,3 miljardia euroa. Asuntoja sillä on noin 35 000, lähinnä suurissa kaupungeissa.

Kojamo on ollut omistajilleen kultamuna.

Helsingin pörssin viime vuoden kurssilukujen mukaan Kojamon osakkeen arvo nousi hieman yli 103 prosenttia.
----

Kun Kojamo listautui pörssiin kesällä 2018, niin sen kymmenen suurimman omistajan joukossa oli kahdeksan eri ammattiliittoa ja eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen sekä Varma.

Listautumisen yhteydessä sen suurin ay-omistaja, Teollisuusliitto sai silloin myymistään osakkeista noin 57 miljoonaa euroa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL runsaat 30 miljoonaa, Rakennusliitto noin 30 ja Palvelualojen Pam, Ammattiliitto Pro ja Opettajien OAJ kukin noin 26 miljoonaa euroa.

Nyt liittojen omistusten arvo Kojamossa on kaksinkertaistunut
. Esimerkiksi Teollisuusliiton omistuksen markkina-arvo Kojamossa oli viime vuoden lopussa pörssissä noin 427 miljoonaa euroa.
----

Kojamon runsaaseen osingonjakopolitiikkaan ja vuokrien tasoon [Teollisuusliiton talouspäällikkö Ulla] Hopponen ei ota kantaa.
– Tämä on yhtiön kommentoitavissa oleva asia ja hallitus ottaa siihen kantaa. Minä en lähde sitä kommentoimaan.

Kojamon omistajan joukkoon kuuluvien suurimpien omistajaliittojen osakkeiden markkina-arvo oli vuoden loppuessa yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa.

Yleishyödyllisyyden takia ammattiliitot eivät maksa veroja sijoitustensa tuotoista.


https://yle.fi/uutiset/3-11143042

Elinkeinoelämällä on omat syynsä lobata kehitysmaamaahanmuuttoa, mutta niin on työväenliikkeelläkin - käsissä on mm. tämänkaltainen miljardiluokan riskitön sijoitustoiminta. Entistä vähemmän ihmetyttää sekään, miksi pääkaupunkiseudulle pukkaa ylihinnoiteltua kuutiota joka niemeen ja notkelmaan, vaikka syntyvyys Suomessa on laskussa.

Tavallisen veronmaksajan kannattaisi todellakin alkaa heräilemään ruususen unestaan. Ei tämä sirkus pyöri "kansainvälisten sopimusten", "jakamattoman ihmisarvon" tai "työvoimapulan paikkaamisen" vuoksi.
« Viimeksi muokattu: 03.01.2020, 20:32:59 kirjoittanut Vellamo »
Suomen valtion velan kokonaismäärä 31.12.2019: 106 367 822 729 eur (vrt vuonna 2009: 53 mrd eur).

Tämän hetken tilanne: http://velkakello.fi/

lurkkeri

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 200
  • Liked: 260
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #137 : 03.01.2020, 20:40:59 »
Asumistukia maksettiin Kelan tilastojen mukaan vuonna 2018 yhteensä 2 112,3 miljoonaa euroa. 850 000 suomalaista eli 15 prosenttia väestöstä sai tukea, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä. Pääkaupunkiseudulla jopa kolmannes näistä oli vieraskielisiä.

Onko mikään ihme, että tietyt tahot kannattavat maahanmuuttoa kehitysmaista? Kotimaisilla ja ulkomaisilla asuntosijoitusyhtiöillä on Suomessa mainio riskitön bisnes, kun veronmaksajien rahaa siirtyy pienituloisten ihmisten asumisen tukemisen kautta sijoitusyhtiöille.

Lainaus
Uudet luvut Kelalta: Jopa kolmasosa asumistuista maksetaan vieraskielisille

Vantaalla viime vuonna maksetuista Kelan asumistuista noin kolmannes maksettiin vieraskielisille asukkaille. Espoossa heidän osuutensa oli reilu neljännes ja Helsingissä noin viidennes.


Turussa, Tampereella ja Oulussa vieraskielisten osuus oli selvästi vähäisempi, laskee Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

– Vieraskielisten vähäinen kysyntä työmarkkinoilla sekä työssäkäyvien alhainen palkkataso ovat selkeitä syitä heidän saamiensa tukien paljouteen, Jauhiainen arvioi.

Yleisimmin asumistukea saavien äidinkieli oli viime vuonna suomi, ruotsi, venäjä, arabia, somali, viro, kurdi, englanti, persia tai espanja.
---
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/811736-uudet-luvut-kelalta-jopa-kolmasosa-asumistuista-maksetaan-vieraskielisille


Mistähän tuo lukema on peräisin, kun toisessa ketjussa linkitetty Talouselämän artikkeli (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006360951.html)sanoo että ...

Yleinen asumistuki: 311 563 827 € ...

Muuten olen sitä mieltä, että jokainen työsskäyvä, joka saa asumistukea, on tukityöllistetty.

Tässä yhteydessä voi toistaa myös sen (en muista kirjoitinko tähän ketjuun vai muualle), että asumistuki vauhdittaa maaseudun tyhjenemistä ja pakottaa maaseudun asukkaat maksamaan siitä että omien asuntojen arvo laskee. Tämä siksi että kasvukeskukset maksavat enemmän asumistukia kuin muuttotappioseudut, ja rahat tulevat Kelan kassasta, eli kaikkien veronmaksajien rahoista. Edellinen Kelan johtaja Liisa Hyyssälä sanoi jotain järkevääkin, kun ehdotti että puolet asumistuista pitäisi tulla suoraan kunnilta. Voisi kaupunkien matujen haalimiseen tulla vähän tolkkua.

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 029
  • Liked: 3171
  • Sus siunatkoon
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #138 : 03.01.2020, 21:11:22 »
Muuten olen sitä mieltä, että jokainen työsskäyvä, joka saa asumistukea, on tukityöllistetty.

Ja minä muuten olen sitä mieltä, että jokainen kasvukeskuksiin maksettu asumistukieuro on aluepolitiikkaa, joka vain viivästää vääjäämätöntä.
"Kun faktoilla ei enää ole osalle äänestäjistä niin väliä, vaikeuksissa ovat Petteri Orpon kaltaiset sivistysporvarit." -- tähtitoimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti

Methodios

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 100
  • Liked: 744
  • Pahoinvointiyhteiskunnan nettomaksaja
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #139 : 03.01.2020, 21:36:51 »
Kerron teille esimerkin elävästä elämästä. Olin vuokraamassa yksiötä ja välittäjä ilmaisi, että saisin kaupungilta noin 25-30% keskivertovuokraa paremman tuoton... siis jos ottaisin oleskeluluvan saaneen turvapaikkaloisen asumaan asuntooni. Oli kuulemma huutava tarve asunnoille. Minulla hieman verenpaine nousi. Muotoilin asian välittäjälle niin mukavalla kivapuheella, ettei hän enää sen jälleen esitellyt ghutaleita minulle vuokralaisiksi. Kuulemma kyllä sossu olisi jopa voinut maksaa jopa remontit, mitä ghutaleen touhuista kertyy.

On tämä oikeasti yhtä perkelettä. Tämäkin tarina voisi harmittaa monta ns kantasuomalaista. Joka etsii edukasta vuokrakämppää tai maksaa tokkutonta vuokraa. Mutta näitä ei valtamedia kerro. Miksi puhua totta, kun voi mokuilla

ISO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 275
  • Liked: 19527
  • Persuhtava keskustelija
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #140 : 03.01.2020, 22:15:44 »
Sossuhan ei noita remontteja tunnetusti ole maksellut, vaan ghutaleitten perseilyt on jääneet vuokranantajien maksettavaksi.

Että siinäkin yksi syy olla moisille asuntoa vuokraamatta.
Syyrialainen Nesrin, 20, kertoo:
Hänen mukaansa häirinnältä voi arabikulttuurissa välttyä, jos ei puhu miehille ja välttää kaikenlaista kontaktia, ”merkkien antamista”.

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 544
  • Liked: 5441
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #141 : 04.01.2020, 01:15:41 »
Ja minä muuten olen sitä mieltä, että jokainen kasvukeskuksiin maksettu asumistukieuro on aluepolitiikkaa, joka vain viivästää vääjäämätöntä.

Mitä tarkoitat väistämättömän viivästymisellä? (Asia voi tarkoittaa hyvin montaa eri asiaa, kun käyttää mielikuvitustaan. Mitä siis tarkoitat?)

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 268
  • Liked: 16214
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #142 : 12.01.2020, 17:32:02 »

Mistähän tuo lukema on peräisin,
----

Lukema 2 mrd ja risat asumistukimenoja vuonna 2018 on peräisin Kelalta:

Lainaus
Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 milj. euroa, mikä on 5 % edellisvuotta enemmän. Yleisen asumistuen menot olivat 1 489 milj. euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli 18 %. Eläkkeensaajan asumistuen menot kasvoivat 3 % ja ne olivat 600 milj. euroa.
----
https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/asumistukimenot-uuteen-ennatykseen-vuonna-2018
Suomen valtion velan kokonaismäärä 31.12.2019: 106 367 822 729 eur (vrt vuonna 2009: 53 mrd eur).

Tämän hetken tilanne: http://velkakello.fi/

Mikke70

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 57
  • Liked: 40
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #143 : 12.01.2020, 21:11:45 »
Kerron teille esimerkin elävästä elämästä. Olin vuokraamassa yksiötä ja välittäjä ilmaisi, että saisin kaupungilta noin 25-30% keskivertovuokraa paremman tuoton... siis jos ottaisin oleskeluluvan saaneen turvapaikkaloisen asumaan asuntooni. Oli kuulemma huutava tarve asunnoille. Minulla hieman verenpaine nousi. Muotoilin asian välittäjälle niin mukavalla kivapuheella, ettei hän enää sen jälleen esitellyt ghutaleita minulle vuokralaisiksi. Kuulemma kyllä sossu olisi jopa voinut maksaa jopa remontit, mitä ghutaleen touhuista kertyy.

On tämä oikeasti yhtä perkelettä. Tämäkin tarina voisi harmittaa monta ns kantasuomalaista. Joka etsii edukasta vuokrakämppää tai maksaa tokkutonta vuokraa. Mutta näitä ei valtamedia kerro. Miksi puhua totta, kun voi mokuilla

Kun on hakemassa vuokralaista asuntoonsa, siinä ei kannata välittäjää käyttää. Luottotiedot saa tarkastettua itse valitsen vuokralaisen pärstän perusteella. Kun hetken juttelee kasvokkain ehdokkaan kanssa, pääsee edes hieman jyvälle, millainen tapaus kyseessä. Kun on välittäjä välissä, niin tämä tieto jää saamatta. Ja oma periaate on, että en vuokraa matulle ja en myöskään 100% kelan elätille.

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 429
  • Liked: 4115
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #144 : 13.01.2020, 01:56:06 »
Sossu voi maksaa ehkä sitten jos on itse vuokraajana. Jos joku pummi pistää nimensä paperiin niin se vastaa itse tekemisistään.

Tagit: