UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Malinen: Koituuko tämä talouskriisi yritysten, euron ja yhteiskuntien kohtaloksi?  (Luettu 4187 kertaa)

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 787
  • Liked: 8063
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
Tuomas Maliselta lisää, joten enpä aloitakaan uutta ketjua vaan liitän tähän.

Lainaus
...

Talouskriisit ja velkajärjestelyt

Talouskriisit, etenkin finanssikriisit, käynnistyvät aina jonkinlaisesta shokista. Se voi olla markkinaromahdus, pääomapako, taantuman saapuminen (tai usko sen tulosta) tai viruspandemia. Koronaviruksen valtavasta talousiskusta johtuen olemmekin hyvin todennäköisesti matkalla kohti Euroopasta alkavaa pankkikriisiä.

Harvardin yliopiston professorien, Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin tutkimuksen mukaan valtioiden velkataakka on historiallisesti kasvanut keskimäärin 86 prosentilla finanssikriisien ensimmäisinä vuosina. Tämä on ajanut erityisesti etukäteen velkaantuneita valtioita velkakriiseihin. Pahinta mitä valtio voikin tehdä, on velkaantua etupainotteisesti ennen kriisin syvintä vaihetta.

Tein ETLAn tutkijan Olli Ropposen kanssa tutkimuksen valtioiden velkajärjestelyjen ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelmien vaikutuksesta talouskriisin kohdanneiden maiden talouskasvuun (tutkimus julkaistaan kansainvälisessä tiedejulkaisussa, World Economyssa). Kävimme tutkimusta varten läpi valtavan määrän kriisejä. Aineistossamme, joka käsitti inflaatio-, valuutta- ja finanssikriisejä välillä 1950-2010, oli satoja valtioiden velkakriisi- ja velkajärjestelyjaksoja (default).

Vaikka valtioiden velkajärjestelyt eivät tuloksiemme mukaan pahentaneet talouskriisien talousvaikutuksia tilastollisesti merkitsevällä tavalla, ovat ne yhteiskunnallisesti äärimmäisen tuskallisia. Velkajärjestelyssä valtio menettää kykynsä lainata kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, mikä tarkoittaa valtion menojen, kuten eläkkeiden ja sosiaaliturvan, voimakasta leikkaamista. Harva muistaa, että esim. valtionvarainmisterimme kiersi ympäri maailmaa kerjäämässä rahaa (lainoja) pankkikriisimme synkimpinä aikoina 1990-luvun alussa.

Toinen vaihtoehto velkakriisiin ajautuneella maalle on IMF:n avustusohjelmiin turvautuminen. Niissä IMF lainaa valtiolle, mutta lainoihin liittyy tiukkoja ehtoja. Yleisesti valtioiden pitää toteuttaa hyvinvointivaltion alasajo.

Voimakas velkaantuminen, etenkin etupainotteisesti onkin valtiolle aina valtava riski.

...
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/syksysta-uhkaa-tulla-aarimmaisen-synkka/

Korostin mielestäni oleellisimmat kohdat tekstistä. Tämä on mielestäni ajankohtainen, koska aivan äskettäin ovat jotkut hallituspuolueiden poliitikot kehuneet kuinka tässä tilanteessa (siis laskusuhdanteessa, köh) pitääkin ottaa velkaa ja ns. "elvyttää". Elvytys sinänsä voikin olla hyvä suhdanteiden tasoittaja, jos elvytys tehdään oikein ja velkaraha sijoitetaan varman tuoton ja kotimaan työpaikkojen hyväksi.

Tässä on kuitenkin maailmanlaajuisen kriisin ainekset käsillä juuri nyt. Elvytysrahalla tehdyt sijoitukset saattavat alkaa tuottaa vasta kun kriisi on takana. Kriisin aikana ylivelkaantuminen alkaa todella tuntua.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Wir alle sind gekreuzigt, und alle sind kaputt, von Reiztechnologie, von Zeitökonomie, von Qualität des Lebens und Kriegsphilosophie.
—Laibach

Tagit: