Kyllä se on mielestäni jotain. Thors oli mamutuksen suhteen ilmeisen aloitteellinen, kun taas Räsänen vaikuttaa hallitusohjelmaa nuivemmalta.
Thors ei ollut lainsäädännössä enää vuoden 2009 alun ulkomaalaislain uudistuksen jälkeen aloitteellinen, vaan pyrki lähinnä jarruttamaan ja vesittämään tiukennuksia, joihin muu hallitus vaalien lähestyessä häntä painosti.
Räsänen on ehdottanut tiukennuksia, mutta vastapainoksi myös lievennyksiä. Mitään erityisiä omia tiukennuksia hän ei ole muistaakseni ehdottanut, vaan esimerkiksi perheenyhdistämislain tiukennukset pantiin alulle hallintovaliokunnassa vuosi sitten. Räsänen täsmensi, että Suomen perheenyhdistämisiä linjataan tänä vuonna muiden Pohjoismaiden suuntaan, vaikka ei ole yhtä pohjoismaista linjaa. Tanskalla on hyvin erilainen politiikka kuin Ruotsilla. Oikea vertailukohta lainsäädäntötyössä pitäisi olla Keski-Eurooppa (tai sitten koko EU), koska sieltä turvapaikanhakijat saapuvat.
Räsänen ei ole kaudellaan avannut Suomen maahanmuuttopoliittista linjausta EU:n suhteen millään tavalla. Tästä voisi päätellä, että linja on pysynyt entisellään. Yksityiskohdista ei ole tietoa, mutta tiedämme, että Suomi kannattaa edelleen EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.
Sitähän ne jotkut kovasti yrittävät, mutta tuo strategia ei vaan käytännössä toimi, koska suurin osa muista jäsenmaista ei ole halukas tekemään samaa, eikä se siksi voi myöskään muodostaa sitä pahinta uhkaa. EASO:kin näyttää jäävän lähinnä jäsenmaita (mm. turvapaikkahakemusten käsittelemisessä tai käsittelyn järjestämisessä) avustavaksi sekä tietoa päätöksenteon pohjaksi kerääväksi ja analysoivaksi organisaatioksi.
EASO:n kanssa päästiin vasta viime vuonna alkuun. Totta kai sitä nimitetään tässä vaiheessa "avustavaksi ja tietoja kerääväksi" organisaatioksi. Tavoite on tehdä siitä pitkällä tähtäimellä hakemukset käsittelevä ja kaikkea EU:n pakolaistoimintaa (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) koordinoiva organisaatio.
Kaikenlaista tapahtuu itse CEAS:in kehittämisen ulkopuolellakin, vaikka yhteinen järjestelmä ei näennäisesti etenisikään. EU-byrokratiakoneiston rakentamista testataan nyt ensin kiintiöpakolaisilla, heidän vastaanottonsa rahoittavilla rahastoilla ja rahanjakomalleilla. Esimerkiksi Dublin-käännytykset Kreikkaan ja monilta osin myös Italiaan on jo Malmströmin tavoitteiden mukaisesti lopetettu, vaikka itse Dublin-sopimusta ei saatukaan neuvoteltua uusiksi.
Mitään ei ole peruttu, linjaa ei ole muutettu. Saksan ja muutaman muun maan vastahanka muutamissa yhteisen turvapaikkajärjestelmän kysymyksissä ei estä sitä, että monilla muilla alueilla liutaan koko ajan huonompaan suuntaan.