Kirjoittaja Aihe: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???  (Luettu 596361 kertaa)

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 545
  • Liked: 26644
Lainaus käyttäjältä: Jenni Virtanen, HS
Von der Leyen on luvannut julkistaa uuden ratkaisumallin maahanmuutosta. Julkistusta odotetaan tämän vuoden alkupuolella. Komission maahanmuutosta vastaava tiedottaja Adalbert Jahnz kertoo, että von der Leyen hakee tasapainoista kokonaisuutta.

Saksasta tarjoillaan jo kultavadilla von der Leyenille uutta EU-asyylikonseptia.

Lainaus
Saksan liittohallituksen sisäiset dokumentit

Turvapaikkauudistus: Esitutkinta EU:n ulkorajoille


Junge Freiheit 7.2.2020 juttu saksaksi

Saksan liittohallitus on hyväksynyt yhteisen ehdotuksen EU:n turvapaikkajärjestelmäksi. Sisäisten dokumenttien mukaan EU:n ulkorajoilla tultaisiin jatkossa tekemään "esitutkintaa", kertoo Spiegel-lehti. Esitutkinta on suoritettava "mahdollisimman nopeasti".

Jos henkilö ei osoittaudu olevan tässä esitutkinnassa turvapaikan tarpeessa, niin hänelle voidaan antaa heti kielteinen päätös ja lähettää takaisin. Kaikki muut turvapaikanhakijat tulee Saksan hallituksen mukaan jakaa EU-jäsenvaltioihin, joissa heidän hakemuksensa sitten käsitellään.

Esitys antaa siirtolaisille lukuisia oikeuksia. On ajateltavissa, että turvapaikanhakija voisi ilmoittaa "ensisijaisuuksistaan" sen suhteen mihin maahan hän haluaa tulla toimitetuksi, todetaan dokumentissa. Toisin kuin Saksan sisäministeriön alkuperäinen paperi helmikuun alulta, esittää hallituksen dokumentti Spiegel-lehden mukaan, että myös karkotettavat saisivat erityistä oikeussuojaa. He tulisivat saamaan oikeuden valittaa pikakäännytyksestään, kuten myös pakkotoimituksesta johonkin EU-maahan.

EU-komissio suunnittelee antavansa maaliskuussa esityksen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi.
 
Lihavoinnit mun.

On helppo havaita, että Merkelin suunnitelma on pähkähullu. Esitutkinta ja pikakäännytys ovat mahdottomia jo sen takia, että suurin osa tulijoista saapuu edelleenkin EU:hun ilman papereita. Kun ei sitten tiedetä kuka henkilö on ja mistä maasta tämä tuli, niin pikakäännytys on mahdotonta, koska ei edes tiedetä minne tämä tulisi toimittaa. Samoin matkadokumentit puuttuvat, jolloin henkilöä ei ota kukaan vastaan. Lisäksi ollaan antamassa vielä laajaa valitusoikeutta pikakäännytysten suhteen. Nämä prosessit taas kestävät vuosikausia.

Käytännössä mikään ei muuttuisi nykytilanteeseen verrattuun (lähes kaikki jää mitä tulee), paitsi uutena elementtinä mukaan tulisi pakkojako ja EU:n jonkinlainen yhteinen esitutkintavirasto, jolla kansallista päätösvaltaa asyyliasioissa siirrettäisiin EU:lle, ilmeisesti EASO:lle.

Koska jo vähäisilläkin hoksottimilla asiaan perehtymätönkin havaitsee, että tuo esitys on täysi susi, niin mitä kummaa nämä puuhaavat siellä Saksan hallituksessa? Kyllä he ymmärtävät mitä ovat esittämässä ja myös sen, että tuolla hämäyksellä ja huiputuksella ei jalliteta edes variksenpelätintä pellolla.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 545
  • Liked: 26644
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2371 : 08.02.2020, 13:15:12 »
Spiegelin alkuperäisjuttu (7.2.2020) Saksan asyyliesityksestä.

Lainaus
Neues EU-Asylsystem

Bundesregierung will Schnellverfahren an den Außengrenzen

Die Bundesregierung hat sich nach SPIEGEL-Informationen geeinigt, wie das künftige EU-Asylsystem aussehen soll. Kernidee ist eine Vorprüfung von Asylanträgen in "kürzestmöglicher Zeit".

(...)

Referaattia kohdista, jotka eivät olleet esillä jo edellä:

- Pääosin Saksan hallituksen esityksen takana ovat sisäministeri Horst Seehoferin (CSU) ideat. Syksyllä annettua alkuperäistä esitystä on kuitenkin vielä terästetty eri ministeriöissä.
- Turvapaikanhakijoiden jaossa EU-maihin huomioidaan maiden väestömäärä ja taloudelliset voimavarat.
- Turvapaikanhakijoiden omavaltaisen maasta toiseen muuton estämiseksi EU:n sisällä annettavat tuet tullaan sitomaan siihen maahan, johon henkilö/t on osoitettu. "Humanitaarisissa erityistapauksissa" tästä voitaisiin tehdä poikkeuksia.
- Verrattuna Seehoferin alkuperäiseen esitykseen painottaa hallituksen esitys oikeussuojan takaamista: Siirtolaiset voivat valittaa oikeusistuimiin pikakäännytyksistä ulkorajoilla, sekä myös pakkojaosta Euroopan maihin.
- EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tulee maaliskuussa antamaan esityksen EU:n asyylisysteemistä. Tähänastiset käytännöt "ovat yksinkertaisesti epäreiluja altistuneille maille", sanoi von der Leyen (CDU) joulukuussa.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 545
  • Liked: 26644
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2372 : 10.02.2020, 19:45:31 »

Turvapaikkauudistus: Esitutkinta EU:n ulkorajoille

Junge Freiheit 7.2.2020 juttu saksaksi

Saksan liittohallitus on hyväksynyt yhteisen ehdotuksen EU:n turvapaikkajärjestelmäksi.

(…)
EU-komissio suunnittelee antavansa maaliskuussa esityksen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi.
 
Tähän voi lisätä vielä sen mielenkiintoisen seikan, joka ainakin minulta on jäänyt aiemmin huomaamatta - Saksa tulee toimimaan seuraavana EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta lähtien. Silloin ilmeisesti on aikomus nuijia ja painostaa läpi myös tuo Saksan esitys. Vaaran ajat eivät ole ohi.

Lainaus
Mahtipuolue CDU:n sisäinen kaaos halvaannuttaa päätöksenteon kuitenkin vääjäämättä useiksi viikoiksi, ehkä jopa kuukausiksi. Saksa on heinäkuusta lähtien EU:n puheenjohtajamaa, jonka pitäisi viedä loppuun muiden muassa vaikeat neuvottelut EU:n tulevasta rahoituskehyksestä.

Uusi Suomi

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 575
  • Liked: 75229
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2373 : 16.03.2020, 11:27:29 »
Lainaus
Östen Wahlbeck: Suomen EU-puheenjohtajuus ja EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Suomi toimi EU-puheenjohtajana vuoden 2019 jälkimmäisen puoliskon. Suomen puheenjohtajakauden aikana tuli kuluneeksi 20 vuotta Eurooppa-neuvoston Tampereen erityiskokouksesta, jossa sovittiin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä (Common European Asylum System, CEAS), joten odotukset sen kehittämisen suhteen olivat korkealla.  Mitä asioita puheenjohtajamaa painotti turvapaikkapolitiikkaan liittyen? Edistyttiinkö EU-tasolla tämän aiheen käsittelyssä?

EU-tason maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisia linjauksia odotettiin erityisesti Suomessa, koska kevään eduskuntavaalien jälkeen uusi hallituskoalitio aloitti toimintansa. Sipilän hallitus suhtautui varauksellisesti EU:n neuvoston päätöksiin, jotka liittyivät turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin (Wahlbeck, 2019). Uuden hallituksen odotettiin noudattavan perinteisiä suomalaisia käytäntöjä ja sitoutuvan yhteiseen EU-linjaan. Rinteen hallitusohjelmassa, jota myös nykyinen Marinin hallitus noudattaa, kuvaillaan EU-yhteistyötä perusteellisesti. Ohjelmassa myös sitoudutaan erikseen tukemaan EU:n turvapaikkapolitiikkaa, jonka sanotaan pohjautuvan “EU-tason yhteisiin sääntöihin, yhteisesti sovittuun vastuunjakoon ja toimintaperiaatteisiin kuten korjattuun Dublin-järjestelmään sekä yhteistyöhön YK:n pakolaisjärjestön kanssa” (Suomen hallitus 2019a, 69). Tämän hallituksen voi siis vähintään odottaa olevan kiinnostunut CEAS:in kehittämisestä.

[...]

Yleisesti ottaen ohjelma peilaa EU:n perinteistä lähestymistapaa muuttoliikkeisiin, joka painottaa turvallisuuteen ja hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Esimerkiksi raja- ja merivartiovirasto Frontexin sekä maahanmuuttajien palautuspolitiikan vahvistaminen mainitaan tekstissä eksplisiittisesti. Ohjelmassa myönnetään yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luomiseen liittyneet ongelmat ja todetaan tarve asian korjaamiseksi:

”Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän hyväksyminen yhtenä pakettina olisi ollut tehokkain EU-tasoinen ratkaisu, mutta lukuisista yhteisistä ponnistuksista huolimatta tähän ei ole päästy. Mahdollinen tie eteenpäin voisi avautua hyväksymällä yksi kerrallaan ehdotuksia, joista yhteisymmärrys olisi saavutettavissa. Näin EU voisi ottaa välttämättömiä edistysaskeleita ja saavuttaa konkreettisia tuloksia muuttoliikkeen hallinnassa.”

Löytyykö yhteinen linja yksittäisistä kehitysehdotuksista?

Muuttoliikkeen hallintaan liittyen on keskusteltu sekä pakolaisten uudelleensijoittamisesta että turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista. Uudelleensijoittamisella (resettlement) tarkoitetaan pakolaisten valintaa ja siirtämistä maasta, josta he ovat hakeneet suojelua, kolmanteen maahan joka on suostunut ottamaan heidät vastaan pysyvästi oleskelevina pakolaisina, esimerkiksi kiintiöpakolaisina. EU ei sinänsä ole ollut aktiivinen toimija uudelleensijoittamisessa, vaan jäsenvaltiot ovat toimineet suoraan yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Sisäisillä siirroilla (relocation) tarkoitetaan sen sijaan tilanteita, joissa turvapaikanhakijoita siirretään EU:n jäsenvaltiosta toiseen käsittelyä varten. Näistä siirroista ja jäsenvaltioiden vastuunjaosta on ollut paljon erimielisyyksiä. EU-puheenjohtajakauden ohjelmassa tuodaan esiin Suomen pitkäaikainen tavoite tukea pysyvämpiä pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia tilannekohtaisten ratkaisujen sijaan:

”Uudelleensijoittaminen on ollut yksi tehokkaimmista tavoista auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia muuttoliikekriiseissä. EU:n laajuinen, riittävillä taloudellisilla kannustimilla tehostettu  uudelleensijoittamisohjelma muodostaisi hallitun tavan helpottaa muuttoliikepaineita ja osoittaa  solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joihin on merkittävästi tulijoita.”

Toisin sanoen, koska CEASin kokonaisvaltaista kehittämistä ei ohjelmassa pidetä todennäköisenä, ratkaisuksi tarjotaan pienempien kehitysehdotuksien hyväksymistä yksi kerrallaan. Ohjelmassa myös todetaan, että ”nk. valvottujen keskusten perustamisessa EU:n alueelle ei ole edetty. Ajankohtaisempi aloite olisi mereltä pelastettujen sijoittamiseksi käyttöönotettava väliaikainen järjestely, jolla voitaisiin osaltaan ratkaista pelastettujen EU:n sisäiseen sijoittamiseen liittyviä haasteita, joita on toistaiseksi ratkottu tapauskohtaisesti”.

Käytännössä CEAS:in pienemmillä kehittämisehdotuksilla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta, koska ne eivät ole saaneet jäsenvaltioilta laajaa tukea. Mitä tulee turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin, viime vuosina on ollut useita tapauksia, joissa on jouduttu turvautumaan tilannekohtaisiin, kiireellisiin mereltä pelastettujen siirtolaisten siirtoihin. Suomen puheenjohtajakauden aikana, 23.9.2019, Saksa, Ranska, Italia ja Malta pääsivät väliaikaiseen sopimukseen keskiseltä Välimereltä pelastettujen siirtolaisten maihinnoususta ja siirroista. Tätä tekstiä kirjoittaessa tämän nk. Maltan sopimuksen tulevaisuus on epäselvä. Sopimus esiteltiin EU:n sisäministereille 8.10.2019 oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa, mutta siitä ei päästy sopuun. Itse asiassa ei ole selvää, allekirjoittaako edes Suomi sopimusta. Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan hallitus keskustelee siitä, kuinka monen valtion edellytetään allekirjoittavan sopimuksen ennen Suomea. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että Suomen puheenjohtajakauden aikana CEASin suhteen ei edetty merkittävästi. 1.1.2020 puheenjohtajuus siirtyi Kroatialle monien kysymysten jäädessä avoimiksi.
Liikkeessä yli rajojen 23.1.2020

Lainaus käyttäjältä: Östen Wahlbeck
Sipilän hallitus suhtautui varauksellisesti EU:n neuvoston päätöksiin, jotka liittyivät turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin.

Höpsis. Hallitus käänsi takkinsa mielihyvin siirtojen suhteen vain muutamassa viikossa hallitusohjelman julkistamisesta. Hallitusohjelman mukaan Suomen olisi pitänyt kieltäytyä EU:n määräämistä siirroista, mutta itse asiassa Suomi oli Maltan ohella ensimmäisiä ja innokkaimpia maita siirtojen toteuttamisessa.

Muita EU-maita sen sijaan ei pahemmin kiinnostanut. Toisin kuin Suomi, siirtojen puolesta propagoineet ja äänestäneet maat kuten Saksa, Ranska ja Ruotsi jättivät tahallaan kiintiönsä täyttämättä. Suomi vieläpä halusi Sipilän johdolla ainoana maana erityisesti alaikäisiä siirrettäviä, joten taakkamme oli vapaaehtoisesti moninkertainen pelkkään EU:n määräämään kiintiöön verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: Östen Wahlbeck
Tämän hallituksen voi siis vähintään odottaa olevan kiinnostunut CEAS:in kehittämisestä.

Lievästi sanottuna. Nykyinenkin sisäministeri odottaa Suomen turvapaikkapoliittisen päätösvallan siirtämistä EU:lle kuin joulupukkia. Sen jälkeen Suomen turvapaikkapolitiikan valinnat eivät enää kuuluisi eduskuntavaaleihin, mikä olisi helpotus monille suomalaisille puolueille.

Lainaus käyttäjältä: Rinteen hallitusohjelma
Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän hyväksyminen yhtenä pakettina olisi ollut tehokkain EU-tasoinen ratkaisu, mutta lukuisista yhteisistä ponnistuksista huolimatta tähän ei ole päästy. Mahdollinen tie eteenpäin voisi avautua hyväksymällä yksi kerrallaan ehdotuksia, joista yhteisymmärrys olisi saavutettavissa. Näin EU voisi ottaa välttämättömiä edistysaskeleita ja saavuttaa konkreettisia tuloksia muuttoliikkeen hallinnassa.”

Toisin sanoen hallitus hivuttaa CEAS-järjestelmää tietoisesti pienin askelin, koska halutaan välttää julkinen keskustelu ja sitä seuraava vastustus, kun äänestäjät ymmärtäisivät, mitä järjestelmästä seuraa. Ihmisille ei saa antaa vaikutelmaa, että he voisivat vastustaa järjestelmän toteuttamista esimerkiksi äänestämällä vaaleissa.

Lainaus käyttäjältä: Rinteen hallitusohjelma
Uudelleensijoittaminen on ollut yksi tehokkaimmista tavoista auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia muuttoliikekriiseissä. EU:n laajuinen, riittävillä taloudellisilla kannustimilla tehostettu uudelleensijoittamisohjelma muodostaisi hallitun tavan helpottaa muuttoliikepaineita ja osoittaa solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joihin on merkittävästi tulijoita.”

Hah. Kiintiöpakolaisten asuttaminen Eurooppaan on yksi tehottomimmista auttamisen tavoista sekä taloudellisesti (vie auttamisresursseja noin satakertaisesti) että määrällisesti (EU-mailla alle 10 000 kiintiöpakolaispaikkaa vuodessa). Siinä ei ole rajallisten resurssien maailmassa mieltä muuten kuin symbolipolitiikkana ja moraaliposeerauksena.

Lainaus käyttäjältä: Östen Wahlbeck
Käytännössä CEAS:in pienemmillä kehittämisehdotuksilla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta, koska ne eivät ole saaneet jäsenvaltioilta laajaa tukea.
...
Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että Suomen puheenjohtajakauden aikana CEASin suhteen ei edetty merkittävästi. 1.1.2020 puheenjohtajuus siirtyi Kroatialle monien kysymysten jäädessä avoimiksi.

Onkin ilmeistä, että tarkoitus on hypätä näin EU-vaalien jälkeen Saksan puheenjohtajakaudella pienten askelten politiikasta suuren harppauksen politiikkaan, joka siirtäisi EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kertaheitolla uuteen radikaaliin asentoon. Se onnistuisi Saksan painostuksella (kuten kesällä 2015, kun "taakanjakoa" vastustavien EU-maiden ylivoimainen enemmistö kääntyi yhtäkkiä äänestyksessä pieneksi vähemmistöksi) EU:n neuvoston määräenemmistöllä, vaikka moni maa kansalaisista puhumattakaan ei EU:n komission maaliskuussa julkistettavaa CEAS-suunnitelmaa hyväksyisikään.



Tähän voi lisätä vielä sen mielenkiintoisen seikan, joka ainakin minulta on jäänyt aiemmin huomaamatta - Saksa tulee toimimaan seuraavana EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta lähtien. Silloin ilmeisesti on aikomus nuijia ja painostaa läpi myös tuo Saksan esitys. Vaaran ajat eivät ole ohi.

Tämä on vaarallisin aika sitten kylmän sodan.

Käykö tosiaan niin, että koronaepidemian aiheuttama romahdus pelastaa Euroopan ainakin joksikin aikaa vuosikymmeniä valmistellulta taakanjakosuunnitelmalta, joka toteutuessaan johtaisi ihan toisen tason romahdukseen?

Ajoitus komission CEAS-suunnitelman julkistamiselle ei onneksi voisi olla juuri huonompi, kun eurooppalaiset vallanpitäjät joutuvat muutenkin kamppailemaan säilyttääkseen uskottavuutensa. Toisaalta vallanpitäjillä on mahdollisuus ottaa käyttöön kriisilakeja, joiden suojissa voidaan nuijia läpi melkein mitä tahansa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 575
  • Liked: 75229
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2374 : 18.03.2020, 12:44:48 »
Niin sanottujen pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen kannanotto EU:n komission kohta julkistettavaan CEAS-suunnitelmaan:

Lainaus
The new Pact on Asylum and Migration: An opportunity seized or squandered?

After years of treating asylum and migration in crisis mode, we believe the proposed Pact on
Asylum and Migration is an opportunity for the EU and its Member States to change
direction. It is an opportunity to develop a rational and rights-based asylum and migration
policy. Recent cooperation among Member States signals the possibility of a fresh start,
which should build on the lessons of the recently attempted and largely failed reform of the
Common European Asylum System (CEAS). However, there is a risk that the Pact may
include or prepare the groundwork for damaging legislative proposals, in particular what has
been termed the “border instrument”.

No more old wine in new bottles

Some Member States continue to promote the idea of a mandatory border procedure in
nonpapers  and other informal contributions. Extrapolating from these documents and debates,
the potential border instrument would combine the worst and most controversial elements of
the 2016 CEAS reform package, pulling together parts of the Asylum Procedures Regulation,
Dublin IV and recast Return Directive.

The procedure would be applied to all persons who arrive in the EU to seek protection and
would lead to a massive expansion of detention centres at the borders. It would be truncated,
with many necessary safeguards removed – but will still require the establishment of judicial
infrastructure in the border centres.
It may be combined with new proposals for mandatory
safe third country and first country of asylum concepts
, which would undermine access to
protection in Europe, contribute to containment of refugees in other regions and jeopardize
efforts for a more balanced sharing of responsibility for people who are displaced globally.

Reducing rights and increasing detention cannot be the answer

A change to the legal framework to introduce a mandatory, accelerated border procedure
would undermine fair and effective examination of international protection claims. It is
unlikely that all refoulement risks could be properly assessed in such a procedure and many
versions of the plan significantly reduce the right to effective remedy. In addition, it will lead
to a huge increase in the numbers of people detained and the length of detention, to cover
the length of asylum processes and appeal processes. Any proposal that reduces access to
a fair and efficient asylum procedure should be rejected.


The presentation of border procedures as a silver bullet to address all ailments of the EU’s
current asylum system is a fraud; it will rather exacerbate many flaws and constitute a
replication of the situation witnessed currently on the Greek islands. It also reinforces rather
than rebalances the disproportionate responsibilities of countries at the borders. While the
attempt is made to buy support through offering “solidarity” measures, such as redistribution
of persons whose claims are deemed admissible, this will not compensate for having to
introduce and manage large-scale prisons for people arriving in Europe.

Related concerns about the Pact are that it might focus excessively on return – the EU could
hardly invest more resources in return which has been a priority for years. This
disproportionate focus on return is damaging and counter-productive and often comes at the
expense of investing in fair and efficient asylum procedures.
The same goes for the
continued focus on shifting responsibility for asylum to third countries via informal deals or
instrumentalising development assistance for achieving EU migration control objectives.

Seizing the opportunity of the Pact: Focusing on compliance where relevant…

The key to making asylum work in Europe is to increase compliance with existing asylum
law, not reform (with the exception of the Dublin III Regulation). Prominent implementation
gaps which need to be addressed immediately include: inadequate reception provision;
barriers to registration; lack of special procedural guarantees; the “asylum lottery” resulting
from poor and inconsistent decision-making; and harmful and inefficient use of Dublin. In
addition, the widespread practice of push-backs at European borders must end. The
European Commission should address these gaps through monitoring compliance,
evaluating legislation, issuing guidance to support proper implementation and, where
relevant, pursuing enforcement and infringement procedures.

… and reform where necessary: Dublin

It is promising that more EU actors are prepared to say that the Dublin system for allocation
of responsibility has failed. The Pact could be the launchpad for a meaningful reform
process. The proposed Dublin IV Regulation did not address the key flaw of Dublin: the first
country of arrival as default for allocation of responsibility - so it is not a good basis for a
discussion. However, there are multiple proposals for alternatives to Dublin which involve the
deeper overhaul of the system which is needed for eventual and meaningful reform. These
have to be on the table if a solution which is fair, sustainable and humane is to be found.

In the meantime, the discretion available to Member States in Dublin III means they can
make political choices to implement the Regulation in a more humane and rights-based way,
while mitigating difficulties that arise from the disproportionate division of responsibilities
embodied in the system. Simply respecting the hierarchy set out in the Regulation would be
a step towards improving the situation for refugees in Europe. First, prioritise family
reunification. Second, limit transfer requests, especially when they are doomed to fail,
leaving people in limbo and tying up judicial resources. Third, use the discretionary
(sovereignty and humanitarian) clauses in the interests of refugees and to promote solidarity,
through assuming responsibility whenever possible.
Other short-term measures can be put in
place to deal with the damaging impact of the system, such as relocation and use of EU
funding in line with the needs of people arriving.

Expanding pathways to the EU and supporting inclusion through rights

With a focus on making asylum work in Europe, the Pact should also include a large-scale
increase in safe and legal channels so that people fleeing persecution, war and conflict or
are moving for other reasons are able to reach safety without having to rely on smugglers
. A
strong focus on inclusion in Europe, through rights, respect and regularisation is as important
as getting asylum systems functioning. While “integration” is a national responsibility, there is
a role for the EU: the review of the EU Action Plan on the integration of third country
nationals is one opportunity; significant, ringfenced funding for inclusion in the next EU
budget (MFF 2021-2027) is another. Key rights where the EU specifically could play a role
include the right to work, which should include tackling labour market exploitation, and the
right to housing for all to address the situations of destitution and homelessness. Addressing
the shameful humanitarian crises in Europe, which result from denial of the rights – to
housing, to social assistance – of those on the move, would also play a role in addressing
public fear related to asylum.

The Process: Developing the Pact

Discussions about the development of policy and legislative proposals should go beyond
Ministries of Interior to include all relevant ministries, implementing agencies, and civil
society broadly understood, in particular refugees and migrants. We support a formal
consultation process that involves NGOs as well as businesses, trade unions, local
authorities and academia as called for in a joint NGO letter in January 2020.

A Pact for Europe starts in Europe

The Pact is an opportunity to improve asylum systems in Europe, to greatly expand safe and
legal channels, and to mobilise EU support for inclusion. It is a chance for the EU to realise
its commitment to the Global Compact on Refugees and the Global Compact for Safe,
Orderly and Regular Migration by implementing them in Europe. This means focusing on
what is happening inside Europe not on continuing efforts to externalise responsibilities, with
deals that undermine the rule of law and human rights, the values on which the EU was
founded.

Signatories:
...
Amnesty International
...
Finnish Refugee Advice Centre
Pakolaisneuvonta

Kirjoituksessa esitetään huolestuminen siitä, että EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä tarkoittaisi pikakäännytyksiä ulkorajalta. Niin hienoa kuin se sinänsä olisikin, on vaikea nähdä, että tämä voisi toteutua ainakaan tarvittavassa laajuudessa. Paremminkin uhkana on oleskelulupien jakaminen liukuhihnalta, sillä muuten ulkorajojen turvapaikanhakuleireille sumputtuisi miljoonia ihmisiä, joilla ei olisi todettua suojeluntarvetta, mutta joita ei myöskään voitaisi palauttaa pakolla minnekään.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 545
  • Liked: 26644
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2375 : 03.04.2020, 12:15:48 »
EU:ssa on jaeltu tuomioita ...

Lainaus
Unkari, Tsekki ja Puola asyylikriisi 2015

Euroopan unionin tuomioistuin: Oli väärin torjua pakolaisten pakkojako


2.4.2020 juttu saksaksi

Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan Unkari, Puola ja Tsekki rikkoivat vuoden 2015 asyylikriisin aikana EU-lakia. Maat eivät olisi saaneet kieltäytyä EU:n niille määräämästä Kreikan ja Italian turvapaikanhakijoiden jakokiintiön vastaanottamisesta, ilmoitti tuomari torstaina.

Viisi vuotta sitten EU-valtiot päättivät jakaa 160.000 siirtolaista EU-maihin. Näin olisi kevennetty tärkeimpien tulomaiden Kreikan ja Italian taakkaa. EU-komissio nosti kanteen Unkaria, Puolaa ja Tsekkiä vastaan, koska nämä maat eivät noudattaneet päätöstä.

Euroopan unionin tuomioistuin ei vielä ilmoittanut rankaisutoimista näitä maita vastaan. EU-komission tulee taloudellisten sanktioiden langettamiseksi kääntyä uudelleen oikeusistuimen puoleen ja esittää asiaa koskeva vaade.

Lihavointi mun.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 575
  • Liked: 75229
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2376 : 20.04.2020, 17:26:50 »
Toisessa ketjussa viitattiin Kansalainen-lehden juttuun, jonka alkuperäisenä lähteenä tämä:

Politico: 4 largest EU countries issue joint proposal to unlock asylum impasse 16.4.2020

Lainaus käyttäjältä: Politico
The interior ministers of Germany, France, Spain and Italy have issued a joint proposal aimed at unlocking an EU-wide compromise on the combustible issue of asylum.

In a letter to the Commission dated April 9 and seen by POLITICO, they argue that a "binding mechanism" to distribute asylum applicants be included in the executive body's latest plan — the New Pact on Migration and Asylum — for a Continent-wide solution to the problem.

Eli Saksa, Ranska, Espanja ja Italia vaativat EU:n komissiolta, että uuden komission lupaamaan maahanmuuttosopimukseen pitää sisältyä jäsenmaita sitova turvapaikanhakijoiden jakomekanismi. Vaatimuksessa ei ole edelleenkään järkeä sen enempää EU:n kuin jäsenmaidenkaan kannalta, mutta tämä siis suurten jäsenmaiden ja epäilemättä kohta monien pienempienkin näkemys.

Lainaus käyttäjältä: Politico
But crucially, their proposal says that other EU countries can offer "other measures of solidarity," meaning that they could help in ways besides actually accepting migrants — although under the proposal this should be the exception.

Diplomats said that the letter — addressed to Margaritis Schinas and and Ylva Johansson, the commissioners in charge of EU migration policy — appeared to be an olive branch to Central and Eastern European countries such as Poland and Hungary, which have resisted any new rules that would force them to take in refugees arriving on Europe's southern shores. The joint proposal, from the bloc's four largest countries, is also an attempt to keep asylum reform on the bloc's agenda amid the coronavirus pandemic that has complicated the issue still further.

Ehdotukseen sisältyy jonkinlainen takaportti, jonka kautta EU-maa (lue: Visegrad-maa) voisi kieltäytyä siirroista ja korvata ne joillain muilla toimilla (esim. rahalla), mutta tämä ei muuta itse asiaa miksikään. Tarkoitus on luoda pysyvä mekanismi, jolla turvapaikanhakijoita lennätettäisiin EU:n ulkorajoilta suoraan jäsenmaihin. Kokonaisuuden kannalta on samantekevää, lennätetäänkö Suomeen vähän useampia ja Unkariin ei ketään.

Lainaus käyttäjältä: Politico
Horst Seehofer of Germany, Christophe Castaner of France, Luciana Lamorgese of Italy and Fernando Grande-Marlaska Gómez of Spain wrote that the Commission's plan "must create a binding mechanism for fair distribution according to specific criteria, in particular when a member state is under disproportionate pressure."

But they add that "Member States resorting to other measures of solidarity than relocation must remain an exception, only for motivated reason."

The letter also calls for a "Search and Rescue Solidarity Mechanism" for migrants rescued at sea, which would ensure that countries on the EU's external borders are not overburdened with asylum claims.

"Search and Rescue Solidarity Mechanism" viittaa siihen, että EU ryhtyy uudella operaatiolla keräämään laittomia Välimeren ylittäjiä ja jakamaan heidät suoraan jäsenmaihin. Tyhmintä mitä voi keksiä, kun Välimeren ylittämiset pitäisi estää.

Lainaus käyttäjältä: Politico
It also stresses that mandatory pre-screening of all asylum seekers wishing to enter the EU, including security, health and identity checks “is an essential part of the procedures,” calls for the establishment of “an updated and extended catalogue of clauses for declaring the inadmission of applications,” while stressing that “applicants who are clearly not entitled to protection must not be allowed to remain in the European Union.”

Näistä EU-alueelle tulemisen uusista rajoituksista ei ole kuultu vuosien mittaan mitään konkreettista. Ylivoimaisesti suurin osa Italiaan pyrkivistä nykyisistä Välimeren ylittäjistä ei ole suojelun tarpeessa, mutta vaikea uskoa, että laittomia siirtolaisia varten polkaistaisiin yhtäkkiä uusi aktiivinen palautuspolitiikka, kun sellaisesta ei ole ollut mitään merkkiä.

Puheet ulkorajavaltioiden ylikuormituksesta perustuvat nimenomaan siihen, että turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttäjiä ei saada palautettua mihinkään. Siinä missä vuoden 2015 turvapaikanhakijasiirtoihin ei sentään hyväksytty esimerkiksi afganistanilaisia ja pakistanilaisia, ei vuonna 2020 ole puhettakaan siitä, että huijarikansallisuudet jätettäisiin siirtojen ulkopuolelle. Se ei ole enää mahdollista, koska nykyään huijareita on valtava enemmistö.

Lainaus käyttäjältä: Politico
The ministers stress that "preventing secondary movements is still one key problem that needs to be addressed," referring to the issue of asylum seekers moving, often in an irregular manner, from the country in which they first arrived to seek protection in another EU country.

Ministerit saavat painottaa keskenään mitä ja kuinka paljon vaan, mutta siirrettyjen "sekundäärisen liikkumisen" ongelmaan ei ole esitetty ratkaisua, koska sellaista ei ole olemassa. Jo siksikin ehdotettu turvapaikanhakijoiden siirtomekanismi on toimimaton, eikä ratkaise ongelmia vaan luo ja pahentaa niitä.

Lainaus käyttäjältä: Politico
The Commission has not indicated when the New Pact on Migration and Asylum will be published.

Komissio antoi viime vuonna ymmärtää, että maahanmuuttosopimus julkistettaisiin helmikuussa, sitten maaliskuussa, ja nyt huhtikuukin kääntyy loppusuoralle. Saksan puheenjohtajuus alkaa kohta.

Viivytyksistä päätellen taitavat komissiossa ymmärtää, että kansalaiset eivät juuri nyt ole kauhean innoissaan afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä EU:n ulkorajoilta jäsenmaihin linkoavasta taakanjakoautomaatista. Vaikea konsepti myydä, vaikka kuinka hokee solidaarisuutta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 250
  • Liked: 10322
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2377 : 20.04.2020, 17:53:38 »
Kommenteissa ei olla yhtä haltioissaan tästä väestönsiirrosta :P

Ministeriöissä on varauduttu erilaisiin vaihtoehtoisiin skenaarioihin

”Niistä todennäköisin on se, että koronatartuntoja tulee Suomessa vielä muutama lisää" STM ylijohtaja Päivi Sillanaukee HS 27.2.
"Rajoitusten purkamisen myötä tulee muutamia tautitapauksia lisää" STM kansliapäällikkö Kirsi Varhila Yle 8.5.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 575
  • Liked: 75229
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2378 : 11.05.2020, 12:32:44 »
Lainaus käyttäjältä: Politico
The Commission has not indicated when the New Pact on Migration and Asylum will be published.

Komissio antoi viime vuonna ymmärtää, että maahanmuuttosopimus julkistettaisiin helmikuussa, sitten maaliskuussa, ja nyt huhtikuukin kääntyy loppusuoralle. Saksan puheenjohtajuus alkaa kohta.

Viivytyksistä päätellen taitavat komissiossa ymmärtää, että kansalaiset eivät juuri nyt ole kauhean innoissaan afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä EU:n ulkorajoilta jäsenmaihin linkoavasta taakanjakoautomaatista. Vaikea konsepti myydä, vaikka kuinka hokee solidaarisuutta.

Komissaari Urpilainen arvioi lauantaina Svenska Ylen uutisille, että EU:n komissio julkistaa maahanmuuttosopimuksen joskus ensi kuussa eli sopivasti kesäkauden mediapimentoon.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset