Kirjoittaja Aihe: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???  (Luettu 686804 kertaa)

Phantasticum

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 906
  • Liked: 3223
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2490 : 01.09.2021, 21:49:59 »
Mykkänen valehteli, että yhteinen järjestelmä sulkisi kielteisen päätöksen saajat pois EU-alueelta, mutta komission esitys on ihan muuta. Esimerkiksi kaikki afganistanilaiset pääsisivät sisään ja liikkumaan vapaasti, eikä todennäköisesti kielteisen päätöksen saajiakaan pidäteltäisi kuin korkeintaan kolme kuukautta.

Perussuomalaisten edustaja Mäkelä esitti samanlaisia ajatuksia Turussa järjestetyllä Eurooppa-foorumilla. Suomen Uutisten jutun mukaan Mäkelä totesi, että EU:n joukkovoimaa kannattaisi hyödyntää "massiiviseen maahantuloon ja tulijoiden palautukseen". En kopioi juttua tähän, koska se ei liity ketjuun aiheeseen vaan EU:n liittovaltiokehitykseen ja perussuomalaiseen "ratkaisuun" estää tämä kehitys. Aktiivinen EU-eron vaatiminen on vaihtunut nyt itsenäisten kansallisvaltioiden liitoksi, jutusta löytyy perussuomalaisten viime aikoina viljelemiä kliseitä. Eikö se ollut komissaariksi karannut entinen pääministeri, joka puhui myös valtioliitosta liittovaltion sijaan.

Suomen Uutiset: Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: "EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto"

En ole huomannut, että EU:n taakanjakosuunnitelmat olisivat aikaansaaneet perussuomalaisissa mitään muuta liikehdintää kuin uuden puheenjohtajan hokemaan nollaa turvapaikanhakijaa. Vaikka perussuomalaiset metelöivät julkisuudessa Afganistanin operaatiosta ja afgaanien tulosta Suomeen, eduskunnassa he hyväksyivät muiden mukana kaikki toimenpiteet ilman vastalauseita.

Muutenkin luulisi edustaja Mäkelän ja muiden perussuomalaisten jo huomanneen, miten EU:n palautukset toimisivat, kun Suomi lähetti omat rajamiehensä valvomaan Liettuan rajaa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2491 : 12.09.2021, 09:32:41 »
Helsingin Sanomat: EU-valtiot vannovat, ettei vuosi 2015 toistu, mutta yhteinen maahan­muutto­politiikka on edelleen levällään 12.9.2021

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
TÄLLÄ kertaa vuosi 2015 ei toistu.

Tämä on mantra, jota on viime viikot hoettu EU:n jäsenmaiden ministeritapaamisissa. Vuonna 2015 Eurooppaan saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa pääosin Syyriasta, Afganistanista ja Irakista.

Ihmiset ylittivät Välimeren henkensä kaupalla ja kulkivat läpi Euroopan. Suurin osa haki turvapaikkaa matkan varrelta, mutta pohjoinen Suomikin sai osansa. Vuonna 2015 muun muassa Tornion rajan kautta Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli noin kymmenkertainen määrä normaali­vuosiin verrattuna.

Yksikään laiton siirtolainen ei ole ylittänyt Välimereä paetakseen vainoa (toki henkensä vaarantaen) ja kulkenut turvallisten maiden kautta läpi Euroopan.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
EU on aiemminkin ulkoistanut maahanmuuton ongelmia tekemällä sopimuksen Turkin kanssa: Turkki saa EU-rahaa, kun se ei päästä tulijoita edelleen Kreikkaan. Samalla Turkki sai verrattoman kiristysvälineen EU:n suuntaan.

Turkki päästää edelleen tulijoita Kreikkaan. Miljardisopimus myytiin eurooppalaisille sillä, että tulijat palautetaan Turkkiin. Tätäkään ei tapahtunut.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
TOTEUTUESSAAN apupaketti olisi käsien pesua. Todellinen ongelma piilee taustalla: EU ei ole vielä onnistunut uudistamaan turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaansa, vaikka sitä on yritetty remontoida vuosien ajan.

Uusi yritys tehtiin viime syyskuussa, kun komissio esitteli jälleen nipun lain­säädäntö­ehdotuksia turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseksi.

Ehdotus jakoi heti kättelyssä jäsenmaiden mielipiteet eikä ole vuoteen juuri edennyt. Pääasialliset Lähi-idästä tulevien pakolaisten vastaanottajamaat, kuten Kreikka ja Italia, haluaisivat muiden jakavan enemmän niiden taakkaa.

Osa jäsenmaista ei halua, että pakolaisten vastaanottoa kiintiöidään jäsenmaiden kesken. Kovimmat vastustajat ovat Unkari, Puola, Romania, Slovakia ja Tšekki.

Komission esitys yhteisestä turvapaikkapolitiikasta on mielipuolinen. Laittomat siirtolaiset siirrettäisiin automaattisesti ulkorajavaltioista jäsenmaihin, jolloin olisi selvää, että suurin osa heistä jäisi Eurooppaan pysyvästi.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
MAAHANMUUTTO- ja turvapaikkauudistuksen perusidea on yhtenäistää turva­paikan­hakijoiden kohtelua rajalla ja käännyttää nopeasti pois ne, jotka eivät tarvitse suojelua.

Ei, vaan perusidea on siirtää käytännössä kaikki tulijat ulkorajoilta jäsenmaihin, jolloin Euroopan ulkopuolinen massamaahanmuutto betonoidaan lainsäädäntöön niin, että jäsenmaat eivät voi halutessaankaan estää sitä.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
Komissio markkinoi vuosi sitten hieman harhaanjohtavasti, että uudistuksessa nykyinen Dublin-järjestelmä hylätään. Dublin-menettely tarkoittaa, että maa, johon turvapaikanhakija on rekisteröity ensimmäiseksi, on useimmiten vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä.

Perusperiaate ei kuitenkaan uudistuksessa muutu, vaikka sitä ei enää sanota Dubliniksi. Edelleenkin yksi valtio käsittelee hakemuksen. Komissio ehdottaa tämän lisäksi yhteisvastuumenettelyä, jolla vastuuta tasataan tarvittaessa myös muille kuin ulkorajavaltioille.

Älä valehtele. Perusperiaate muuttuu ratkaisevasti, kun tulijoiden turvapaikkahakemukset siirretään automaattisesti käsiteltäviksi maihin, joihin he eivät ole jalallaan astuneet.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
Esimerkiksi Kreikka ja Italia voisivat halutessaan ilmoittaa, että nyt järjestelmä uhkaa kuormittua. Komissio arvioisi tilanteen ja käynnistäisi yhteisvastuun, joka saattaisi tarkoittaa hakijoiden siirtoa toisiin maihin tai esimerkiksi tukea palautuksiin. Muut jäsenmaat voisivat ensi vaiheessa valita, millä tavalla ne osallistuisivat.

Ei, vaan tulijoiden jakaminen jäsenmaihin jakomekanismin (bruttokansantuote, asukasluku jne.) perusteella olisi normaali menettely.

"Kriisitilanteissa", jollaisen komissio arvioisi, olisi erityismenettely, jossa komissio voisi täysin mielivaltaisesti päättää, kuinka paljon mikäkin maa joutuisi ottamaan laittomia siirtolaisia.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
TOINEN uutuus on niin sanottu rajamenettely, jolla yritetään karsia perusteettomat turvapaikkahakemukset. Tälle pikakaistalle päätyisivät hakijat, joiden tulomaata voi pitää turvallisena. Niistä tulevat eivät ole aiemminkaan juuri saaneet suojelua.

Rajamenettely on jo nykyisessä direktiivissä, mutta sitä eivät ole ottaneet käyttöön kaikki maat, muun muassa Suomi. Uudistuksen myötä menettelystä tulisi pakollinen. Rajamenettely koskee nimenomaan EU:n ulkorajan yli luvattomasti tulevia, ei toisen jäsenvaltion kautta tulevia.

"Rajamenettely" ei tarkoita käytännössä muuta kuin turvapaikkahakemuksen käsittelyn kolmen kuukauden tavoiteaikaa. Proseduuri on muuten täsmälleen sama kuin muillakin.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
Pikakaistan tulijat odottelisivat hakemuksensa käsittelyn ajan ”rajan läheisyydessä”, mitä se sitten tarkoittaakin. He eivät saisi liikkua vapaasti tulomaassa. Tällä pyritään puuttumaan nykyjärjestelmän keskeiseen ongelmaan eli hakijoiden luvattomaan liikkumiseen jäsenmaasta toiseen.

"Rajamenettely" ei pakota estämään vapaata liikkumista tulomaassa, mutta sallii sen. Kolmen kuukauden jälkeen (aniharvan jos kenenkään hakemus valituksineen käsitellään siinä ajassa) liikkuminen ja jäsenmaasta toiseen siirtyminen on vapaata.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
”Tällä tavoitellaan sitäkin, että EU:hun ei olisi houkuttelevaa tulla turvapaikanhakijaksi, jos tietää, ettei suojeluperusteita ole. Toisaalta suojelua myönnettäisiin mahdollisimman nopeasti sitä tarvitseville”, Niskanen sanoo.

Hänen mukaansa tarkoituksena ei ole, että maat alkaisivat oikoa hakemusten tutkinnassa. Suomi on pyrkinyt pitämään tätä esillä.

Höpsis. Höveleimpiä turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan myöntäjiä Euroopassa ovat olleet Italia ja Suomi. Italia myöntää anteliaasti EU-oleskelun laillistavia oleskelulupia, mutta ei sosiaaliturvaa, jotta tulijat siirtyvät Suomen kaltaisiin maihin, joista saa sosiaaliturvaa.

Lainaus käyttäjältä: Teija Sutinen, HS
UUDISTUS pääosin kelpaa Suomelle vuosi sitten hallituksessa tehtyjen linjausten perusteella.

Hallitus aikoo lähiaikoina vielä täsmentää kantojaan muun muassa rajamenettelyyn ja yhteisvastuuseen sekä lähettää täsmennykset eduskunnan käsittelyyn.

EU-päättäjien kielenkäyttö osoittaa, että Afganistanin pakolaisuus mieluiten eristettäisiin jonnekin muualle, pois eurooppalaisten katseiden ulottuvilta. Se ei välttämättä onnistu, ja siksi paineet saada uudistus etenemään ovat kasvaneet.

Toimittaja moralisoi jotakin epämääräistä, jossa ei ole mitään järkeä. Komission esittämä turvapaikkasopimus ei "eristäisi pakolaisia jonnekin muualle" vaan tekisi EU:n ulkorajoille tulosta entistä houkuttelevampaa miljoonille ihmisille. Marinin hallitus tukee pähkähullua linjausta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2492 : 14.09.2021, 18:14:24 »
Lainaus
Marja Sannikka: EU:n suunta on hukassa

EU on mahdollistanut meille paljon, mutta nyt unioni on hukassa isojen asioiden kanssa. Onko yhteinen linja taloudesta tai maahanmuutosta edes realistista, miettii Marja Sannikka.

Alkuperäinen ajatus EU:sta on upea: suurin osa mantereen maista yhdessä rauhan, kaupan ja yhteisten arvojen puolesta. Nyt EU on kuitenkin vastatuulessa. Ensimmäinen maa koko sen historian aikana jätti unionin, ja jäljelle jääneillä mailla on vaikeuksia löytää yhteistä säveltä niin talousasioissa kuin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden suhteen.

Katso videolta lisää EU:n kohtalonkysymyksiä ja kerro, mitä sinä ajattelet: Ovatko EU:n jäljellä olevat 27 maata riittävän samanlaisia ja samanmielisiä muodostaakseen vahvan unionin? Entä onko Suomella selkeä käsitys siitä, mitä se itse EU:n tulevaisuudelta toivoo?

[...]

Lisää aiheesta Marja Sannikka -ohjelmassa Yle Areenassa perjantaina 17.9.2021 klo 18 ja TV1:llä klo 20.
Yle 14.9.2021

Videolla voivotellaan, että EU ei ole saanut aikaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Miksi pitäisi? Antaa niiden maiden nauttia turvapaikanhakijoista, jotka heitä haluavat, kunhan muut maat saavat olla halutessaan rauhassa.

Yhteinen turvapaikkapolitiikka esitetään ratkaisuksi vuoden 2015 kriisin kaltaisiin tilanteisiin, vaikka CEAS komission ja muiden federalistien (videolla Tytti Tuppurainen) ajamassa muodossa päinvastoin olisi tehnyt kriisistä loputtomasti pahenevan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2493 : 15.09.2021, 23:27:37 »
Lainaus
2021 State of the Union Address by President von der Leyen

[...]

A EUROPE UNITED IN FREEDOM AND DIVERSITY

And, Honourable Members, human beings are not bargaining chips.

Look at what happened at our borders with Belarus. The regime in Minsk has instrumentalised human beings. They have put people on planes and literally pushed them towards Europe's borders.

This can never be tolerated.

And the quick European reaction shows that. And rest assured, we will continue to stand together with Lithuania, Latvia and Poland.

And, let's call it what it is: this is a hybrid attack to destabilise Europe.


Honourable Members,

These are not isolated events. We saw similar incidents at other borders. And we can expect to see it again. This is why, as part of our work on Schengen, we will set out new ways to respond to such aggression and ensure unity in protecting our external borders.

But as long as we do not find common ground on how to manage migration, our opponents will continue to target that.

Meanwhile, human traffickers continue to exploit people through deadly routes across the Mediterranean.

These events show us that every country has a stake in building a European migration system.

The New Pact on Migration and Asylum gives us everything we need to manage the different types of situations we face.

All the elements are there. This is a balanced and humane system that works for all Member States - in all circumstances. We know that we can find common ground.

But in the year since the Commission presented the Pact, progress has been painfully slow.

I think, this is the moment now for a European migration management policy. So I urge you, in this House and in Member States, to speed up the process.

This ultimately comes down to a question of trust. Trust between Member States. Trust for Europeans that migration can be managed. Trust that Europe will always live up to its enduring duty to the most vulnerable and most in need.

There are many strongly held views on migration in Europe but I believe the common ground is not so far away.

Because if you ask most Europeans, they would agree that we should act to curb irregular migration but also act to provide a refuge for those forced to flee.

They would agree that we should return those who have no right to stay. But that we should welcome those who come here legally and make such a vital contribution to our society and economy.

And we should all agree that the topic of migration should never be used to divide.

I am convinced that there is a way that Europe can build trust amongst us when it comes to migration.
European Commission 15.9.2021

Koomista.
 
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuuttaa linjapuheessaan, että EU seisoo rajojaan suojelevien Latvian, Liettuan ja Puolan rinnalla, kun ne ovat estäneet viisumittomien ihmisten tulon EU:n ulkorajan yli, laittaneet rajan salaa ylittäneet suljettuihin laitoksiin ja lähettäneet turvapaikkatutkinnan tuloksena kotiinsa. Sama komissio on kovistellut sanktioilla uhaten Unkaria siitä, että se ei ole ottanut kiltisti vastaan rajan yli laittomasti, joskus väkivaltaakin käyttäen muihin EU-maihin pyrkineitä.

Tämän jälkeen von der Leyen esittää ratkaisuksi Valko-Venäjän Latviaan, Liettuaan ja Puolaan kohdistamaan painostamiseen komission vuosi sitten ehdottaman maahanmuuttosopimuksen pikaista hyväksymistä, mikä tarkoittaisi muun muassa kaikkien Valko-Venäjän lähettämien tulijoiden esteetöntä vastaanottoa ja jakamista automaattisesti rajalta koko EU:n alueelle. Kyllä silloin mahtaisi Lukashenkaa potuttaa.

Lainaus käyttäjältä: Ursula von der Leyen
Because if you ask most Europeans, they would agree that we should act to curb irregular migration but also act to provide a refuge for those forced to flee.

They would agree that we should return those who have no right to stay. But that we should welcome those who come here legally and make such a vital contribution to our society and economy.

Komissio ei tule koskaan kysymään eurooppalaisilta, haluavatko he tosiaan avata rajat kaikille niille ihmisille, jotka olisivat esimerkiksi Suomesta turvapaikkaa hakiessaan oikeutettuja jäämään tänne (vähintään satoja miljoonia) tai joita joka tapauksessa ei palautettaisi kotiinsa (miljardeja).

Unkarissa kysyttiin kansan mielipidettä turvapaikkamaahanmuutosta, ja siksi komissio vihaa unkarilaisia vielä enemmän kuin muita eurooppalaisia.

MTV: Eurooppa-kirjeenvaihtaja ja europarlamentaarikko ruotivat EU-johtajan linjapuhetta: Mukana oli myös yllätyselementti 15.9.2021

Lainaus käyttäjältä: MTV
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) ja MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja ja ruotivat EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuotuista Unionin tila -puhetta.
...
Virkkunen korostaa vielä sitä, että EU:n pakolaispolitiikasta olisi saatava aikaiseksi ripeitä päätöksiä.

Von der Leyen lupasi EU:n seisovan juuri nyt afganistanilaisten tukena ja lisäävän humanitaarista apua Afganistanille sadalla miljoonalla eurolla.

– Komissio odottaa, että Afganistanin kriisi loisi sellaisen paineen, että jäsenmaat haluaisivat neuvotella lainsäädännöistä. Perusongelma on se, että meillä on muutamia Itä-Euroopan jäsenmaita, jotka eivät halua osallistua asiaan millään tavalla. Se ei tietenkään ole kestävä lähtökohta.

"Muutamat Itä-Euroopan maat" eivät halua osallistua koko Eurooppaa valtavana vetotekijänä vahingoittaviin turvapaikanhakijasiirtoihin. Sen sijaan ne ovat ilmoittaneet halukkuutensa tukea EU:n ulkorajamaita taloudellisesti ja osaamisellaan laittoman tulon estämisessä.

On selvää, mitä nykytilanteessa aiheuttaisi Afganistanissa ja ympäri maailmaa ilmoitus, että komission maahanmuuttosopimuksen seurauksena kaikki EU:n ulkorajalle tulevat afganistanilaiset otetaan vastaan ja lennätetään pohjoisiin jäsenmaihin. Sama koskisi kaikkia irakilaisia, somalialaisia ja ties ketä.

MTV: Presidentti Niinistö: EU:n puolustusta on kehitettävä – "Maailma on niin tyly, että se kunnioittaa voimaa" 15.9.2021

Lainaus käyttäjältä: MTV
Presidentti Sauli Niinistö on samaa mieltä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa siitä, että EU:n yhteistä puolustusta on kehitettävä.

Von der Leyen ehdotti muun muassa tiedustelutietojen tehokkaampaa jakamista jäsenmaiden kesken aiemmin keskiviikkona pitämässään EU:n tila -puheessa.

Niinistön mukaan Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä muodostavat voimakolmion, jonka sisällä EU pyörii. Siitä olisi presidentin mukaan päästävä takaisin kymmenen vuoden takaiseen neliöön, jonka yksi voimapiste on EU.

– Maailma on niin tyly, että se kunnioittaa voimaa. Kun näytämme että kykenemme luomaan voimaa, meitä kuunnellaan asioissa, joissa voimankäyttöä ei ole tarkoitus harrastaa, Niinistö kertoi STT:lle Arraiolos-ryhmän kokouksen yhteydessä Roomassa.

Ensin pitäisi varmistaa, että tätä voimaa varmasti käytettäisiin vain ja ainoastaan eurooppalaisten puolustamiseen, ei esimerkiksi federalistien symbolipolitiikan jatkeena. Eli ei kuten von der Leyen vihjasi Afganistaniin viitaten, että EU lähettäisi yhteisiä joukkoja pitkin maailmaa vaarantamaan henkensä maailmanparantamisen nimissä.

Von der Leyen antoi ymmärtää, että Afganistanin ilmasilta Eurooppaan saa tulevaisuudessa jatkoa EU:n nimissä. Sillä ei ole mitään tekemistä eurooppalaisten puolustamisen vaan (taas) vahingoittamisen kanssa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2494 : 17.09.2021, 12:41:11 »
Lainaus
Turvapaikan­hakijoilta ei kannata tukkia laillisia maahantulo­väyliä

EU-maiden päähänpinttymä pakolaisten auttamisesta ensisijaisesti kriisien lähialueilla altistaa turvallisuusongelmille.

Talebanin nousu valtaan Afganistanissa on palauttanut EU:n asialistalle pelon hallitsemattomasta muuttoliikkeestä ja uudesta turvapaikkakriisistä. Sekä EU-johdon että jäsenmaiden viestinnässä on korostunut huoli siitä, miten kriisi vaikuttaa Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen ja unionin jäsenmaiden turvallisuuteen.

Linjauksissaan EU on korostanut humanitaarisen avun lisäämistä afganistanilaisille sekä yhteistyön syventämistä Afganistanin lähimaiden kanssa, jotta Afganistanista pakenevia voidaan auttaa ensisijaisesti lähi­alueilla. Viime vuosina EU on pyrkinyt estämään hallitsematonta muutto­liikettä ulkorajojen valvontaa vahvistamalla ja tiivistämällä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

On selvää, että afganistanilaisia on tarve tukea niin maan sisällä kuin sen lähialueillakin. Afganistanissa on yli kolme ja puoli miljoonaa maan sisäistä pakolaista, ja koko maan väestöstä noin kolmanneksen ruokaturva on uhattuna. Maata koettelee myös kuivuus. Rajat ylittävä pakolaisuus taas koskettaa ensi sijassa naapurivaltioita.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden auttamisen painottuminen ensi­sijaisesti kriisimaiden lähiympäristöön on kuitenkin riskialtista politiikkaa.

Muuttoliikkeiden uhka maiden sisäiselle turvallisuudelle on tutkimusten valossa varteenotettava juuri konfliktien lähi­ympäristössä – etenkin silloin, kun vastaan­ottajamaan hallinto on hauras ja maa on poliittisesti epävakaa. Muuttoliikkeen turvallisuusriskit vastaavasti pienenevät, jos vastaan­ottaja­maa on verraten vakaa ja kunnioittaa ihmisoikeuksia.

[...]

Hädänalaisten auttaminen konfliktimaissa ja niiden lähiseuduilla on osa EU:n yhdennettyä lähestymistapaa konflikteihin ja kriiseihin. Ihmis­arvoisen elämän takaaminen ja elin­olojen parantaminen on tärkeää myös siksi, että apu vähentää hädänalaisten tarvetta kääntyä ääriliikkeiden puoleen.

EU:n on joka tapauksessa varauduttava muutto­liikkeen kasvavaan paineeseen. Hallinnollisten ja fyysisten muurien rakentaminen EU:n ulkorajoille ilman selkeitä laillisia maahantuloväyliä saa hädänalaiset helposti kääntymään järjestäytyneen rikollisuuden puoleen, ja se heikentää lopulta myös EU-maiden turvallisuutta.

EU-komissio esitti viime vuonna uutta muuttoliike- ja turvapaikka­sopimusta, jolla pyritään parantamaan turvapaikkamenettelyn tehokkuutta sekä vastuunoton ja yhteis­vastuun välistä tasapainoa. Nyt sopimuksen tarve on taas huomattu. Konfliktien ennalta­ehkäisyyn sekä ihmisoikeus­perustaiseen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmään pohjautuva strategia ehkäisee parhaiten ei-toivottua muuttoliikettä ja sitä aiheuttavia humanitaarisia kriisejä.

Katariina Mustasilta

Kirjoittaja on tutkijatohtori Ulkopoliittisessa instituutissa.
Helsingin Sanomat 17.9.2021

Avataanpa.

Tutkijan mukaan se, että EU:n ulkorajoilta ei vuoden 2015 lailla pääse enää vapaasti vaeltamaan Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa haluamastaan maasta, on "laillisten maahantuloväylien tukkimista".

Lainaus käyttäjältä: Katariina Mustasilta
Viime vuosina EU on pyrkinyt estämään hallitsematonta muutto­liikettä ulkorajojen valvontaa vahvistamalla ja tiivistämällä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

EU ei ole estänyt hallitsematonta muuttoliikettä ulkorajojen valvontaa vahvistamalla. EU on päinvastoin esimerkiksi painostanut Unkaria avaamaan rajansa muihin EU-maihin pyrkiville laittomille siirtolaisille, kun Unkari on yrittänyt aitoja pystyttämällä ja valvontaa lisäämällä estää laitonta maahantuloa.

Lainaus käyttäjältä: Katariina Mustasilta
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden auttamisen painottuminen ensi­sijaisesti kriisimaiden lähiympäristöön on kuitenkin riskialtista politiikkaa.

Muuttoliikkeiden uhka maiden sisäiselle turvallisuudelle on tutkimusten valossa varteenotettava juuri konfliktien lähi­ympäristössä – etenkin silloin, kun vastaan­ottajamaan hallinto on hauras ja maa on poliittisesti epävakaa. Muuttoliikkeen turvallisuusriskit vastaavasti pienenevät, jos vastaan­ottaja­maa on verraten vakaa ja kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Eli tutkija perustelee afganistanilaisten Eurooppaan haalimista sillä, että miljoonat afganistanilaiset ovat pienempi turvallisuusriski niitä vastaanottaville maille Euroopassa kuin Afganistania ympäröivissä muslimimaissa. Ei mitään järkeä.

Lainaus käyttäjältä: Katariina Mustasilta
EU:n on joka tapauksessa varauduttava muutto­liikkeen kasvavaan paineeseen. Hallinnollisten ja fyysisten muurien rakentaminen EU:n ulkorajoille ilman selkeitä laillisia maahantuloväyliä saa hädänalaiset helposti kääntymään järjestäytyneen rikollisuuden puoleen, ja se heikentää lopulta myös EU-maiden turvallisuutta.

Mikä olikaan ongelma? Kun ihmissalakuljetusta katsotaan läpi sormien, ja laittomasti tulleiden sallitaan jäädä, se on poliittinen valinta, ei luonnonlaki.

Mikäli laittomasti Eurooppaan pyrkivät afganistanilaiset halutaan pitää Euroopan ulkopuolella, siihen kyllä löytyy toimivat lailliset keinot, jos niitä vain halutaan käyttää ja kehittää. Ei ole haluttu.

Lainaus käyttäjältä: Katariina Mustasilta
EU-komissio esitti viime vuonna uutta muuttoliike- ja turvapaikka­sopimusta, jolla pyritään parantamaan turvapaikkamenettelyn tehokkuutta sekä vastuunoton ja yhteis­vastuun välistä tasapainoa. Nyt sopimuksen tarve on taas huomattu. Konfliktien ennalta­ehkäisyyn sekä ihmisoikeus­perustaiseen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmään pohjautuva strategia ehkäisee parhaiten ei-toivottua muuttoliikettä ja sitä aiheuttavia humanitaarisia kriisejä.

Komission esittämän sopimuksen toteuttaminen tarkoittaisi kymmenille miljoonille afganistanilaisille ja sadoille miljoonille muillekin viestiä, että sisäänpääsy ei olisi enää entiseen tapaan epävarmaa ja kallista, vaan kaikki EU:n ulkorajoille saapuvat otettaisiin vastaan laillisina siirtolaisina ja kuljetettaisiin eteenpäin rikkaampiin jäsenmaihin lihapatojen äärelle.

Tämä ehkäisisi ei-toivottua muuttoliikettä miten?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

KTM

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 639
  • Liked: 4144
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2495 : 18.09.2021, 17:07:41 »
Hyviä uutisia Kreikasta

Lainaus
Kreikassa avattiin ensimmäinen ”suljettu” pakolais­leiri, jota valvotaan kameroilla ja piikkilanka-aidalla

Uusien leirien tiukat turvatoimet ovat herättäneet arvostelua.

KREIKASSA avattiin lauantaina ensimmäinen ”suljettu” pakolaisleiri Samoksen saarella, kertoivat uutistoimistot. Kymmenet ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet uusia leirejä siitä, että niillä turvapaikanhakijoiden oikeudet vaarantuvat.

Uutta leiriä ympäröivät piikkilanka-aidat. Leirejä valvotaan muun muassa kameroilla ja sähkölukkoisilla ovilla. Leireillä on myös läpivalaisulaitteet ja pidätyskeskukset.

Euroopan unioni on rahoittanut uusien pakolaisleirien rakentamista viidelle kreikkalaissaarelle 276 miljoonalla eurolla. Samoksen lisäksi leirejä perustetaan Lerokselle, Kosille, Chiosille ja Lesbosille.

Samosin leiri on pilottihanke.

”Kontrolloitu malli siirretään asteittain kaikille saarille ja myös mantereelle Kreikkaa”, siirtolaisministeri Notis Mitarachi sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008273389.html

Tietenkin leirien pitäisi olla täysin suljettuja ja niistä ei pitäisi koskaan päästä pois mihinkään muuhun kuin lennolle takaisin kotimaahan.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2496 : 18.09.2021, 20:13:01 »
Hyviä uutisia Kreikasta

Lainaus
Kreikassa avattiin ensimmäinen ”suljettu” pakolais­leiri, jota valvotaan kameroilla ja piikkilanka-aidalla

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008273389.html

Tapahtumien taustoista ja "ihmisoikeusjärjestöjen" motiiveista tietämätön saattaisi ihmetellä:

Lainaus käyttäjältä: HS 18.9.2021
Uusien leirien tiukat turvatoimet ovat herättäneet arvostelua.
...
Kymmenet ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet uusia leirejä siitä, että niillä turvapaikanhakijoiden oikeudet vaarantuvat.

Uutta leiriä ympäröivät piikkilanka-aidat. Leirejä valvotaan muun muassa kameroilla ja sähkölukkoisilla ovilla. Leireillä on myös läpivalaisulaitteet ja pidätyskeskukset.
...
KREIKKALAISVIRANOMAISET ovat puolustaneet uusia pakolaiskeskuksia sillä, että niissä on paremmat majoitusmahdollisuudet, juokseva vesi, vessat ja olosuhteet ovat turvallisemmat kuin nykyisillä surkeilla pakolaisleireillä.
...
IHMISOIKEUSJÄRJESTÖJEN mukaan uusien leirien tiukat rajoitukset heikentävät turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia ja oikeuksia saada apua. Suljetut laitokset myös vaarantavat turvapaikanhakijoiden mielenterveyden, järjestöt pelkäävät.

Suljettuihin laitoksiin on puuttunut myös YK:n pakolaisjärjestö.

”UUSISSA LAITOKSISSA HUOLESTUTTAVAA ON NIIDEN ’SULKEUTUNEISUUS’. TURVAPAIKANHAKIJAT TARVITSEVAT SUOJELUA, HE EIVÄT OLE RIKOLLISIA TAI UHKA YHTEISKUNNALLE. HE OVAT IHMISIÄ, JOTKA TARVITSEVAT APUA”, PAKOLAISJÄRJESTÖN EDUSTAJA Mireille Girard sanoi Reutersin mukaan.

Turvallisempaa ja kertaluokkaa paremmat olosuhteet, mutta vain haukkumiset palkaksi.

Oikeasti kenkä puristaa siitä, että vapaan liikkumisen rajoittaminen hillitsee siirtymistä Kreikasta muualle Eurooppaan. Rajoittamaton laiton siirtolaisuus on näköjään ihmisoikeusjärjestöille ihmisoikeus.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 020
  • Liked: 2188
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2497 : 19.09.2021, 16:10:07 »
Lainaus
...
IHMISOIKEUSJÄRJESTÖJEN mukaan uusien leirien tiukat rajoitukset heikentävät turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia ja oikeuksia saada apua. Suljetut laitokset myös vaarantavat turvapaikanhakijoiden mielenterveyden, järjestöt pelkäävät.

Suljettuihin laitoksiin on puuttunut myös YK:n pakolaisjärjestö.

”UUSISSA LAITOKSISSA HUOLESTUTTAVAA ON NIIDEN ’SULKEUTUNEISUUS’. TURVAPAIKANHAKIJAT TARVITSEVAT SUOJELUA, HE EIVÄT OLE RIKOLLISIA TAI UHKA YHTEISKUNNALLE. HE OVAT IHMISIÄ, JOTKA TARVITSEVAT APUA”, PAKOLAISJÄRJESTÖN EDUSTAJA Mireille Girard sanoi Reutersin mukaan.
Yrittääkö Mireille Girard vihjaista hienovaraisesti, että ihan kaikki turvapaikanhakijat tarvitsevat ehdottomasti pakolaisjärjestöjen apua.
Miksi minusta tuntuu, että ihmisoikeusjärjestöt ja Pakolaisjärjestöt tarvitsevat paljon enemmän pakolaisia, kuin pakolaiset ihmisoikeusjärjestöjä ja pakolaisjärjestöjä?
On vain kaksi tapaa tehdä hommia, järkevä ja yksinkertainen tapa tai Suomen hallituksen tapa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2498 : 22.10.2021, 18:18:50 »
Yle: Marin Valko-Venäjältä tulevista siirtolaisista: "Emme voi olla sinisilmäisiä tällaiselle vaikuttamiselle" – EU-johtajat puivat muuttoliikettä huippukokouksessa 22.10.2021

Lainaus käyttäjältä: Paula Tapiola, Yle
EU:hun suuntautuva siirtolaisuus ja etenkin tilanne EU:n Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla ovat esillä EU-johtajien huippukokouksessa tänään. Johtajat kokoontuivat Brysseliin perjantaina aamupäivällä.

– Meidän pitää pohtia, millä tavalla vastaamme uudenlaisiin vaikuttamisen, hybridivaikuttamisen, keinoihin ja mikä on EU:n yhteinen reaktio näihin, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi toimittajille saapuessaan kokoukseen.

– Me emme voi olla sinisilmäisiä tämänkaltaiselle vaikuttamiselle.

Valko-Venäjältä on saapunut tuhansia siirtolaisia naapurimaihin Latviaan, Liettuaan ja Puolaan viime kuukausina. Marin korosti sitä, että EU:n toimien tilanteen ratkaisemiseksi tulee noudattaa ihmisoikeuksia.

Luxemburgin pääministeri Xavier Bettel oli Sanna Marinin kanssa samoilla linjoilla ja peräänkuulutti siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeuksien kunnioittamista.

– Monet Euroopan maat eivät kohtele näitä ihmisiä asianmukaisesti. Olen varma, että tässä on parannettavaa, Bettel sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

– Emme voi vain riistää ihmisiltä heidän perusoikeuksiaan, oikeutta turvapaikkaan. Järjestäytyneen maahanmuuton täytyy olla mahdollista. Meidän on löydettävä tässä sopiva tasapaino, hän sanoi.

"Ihmisoikeuksiin" vetoaminen on näissä yhteyksissä vain kiertoilmaisu sille, että poliittiseksi ratkaisuksi tarjotaan tulijoiden siirtoja kaikkiin jäsenmaihin.

Valko-Venäjältä tulevat eivät halua hakea turvapaikkaa Liettuasta, Latviasta tai Puolasta vaan jatkaa matkaa eteenpäin paremman sosiaaliturvan maihin kuten Suomeen ja Saksaan.

Lainaus käyttäjältä: Paula Tapiola, Yle
Belgian pääministeri Alexander de Croo korosti solidaarisuuden merkitystä muuttopaineen hoitamiseksi ja avuntarvitsijoiden auttamiseksi. EU:hun kohdistuu paineita myös Välimeren alueella.

Solidaarisuus kulkee molempiin suuntiin. Viesti eteläisille maille on selvä: vahvistakaa rajojanne ja me osoitamme solidaarisuutta teille suojellaksemme ulkorajojamme varoillamme.

– Mutta solidaarisuuden täytyy kulkea myös toiseen suuntaan. Ei voi olla niin, että muutama maa tekee kaikkensa avuntarvitsijoiden hyväksi. Jotta tämä toimii EU:n tasolle, kaikkien pitää osoittaa solidaarisuutta.

Turvapaikanhakijoita saapuu ylivoimaisesti eniten Etelä-Eurooppaan, ja EU:lta puuttuu järjestelmä jolla painetta jaettaisiin sovitusti eri jäsenmaihin.

Ei, vaan Etelä-Eurooppaan saapuu enimmäkseen laittomia siirtolaisia, jotka eivät halua hakea sieltä turvapaikkaa. Turvapaikkaa haetaan eniten Saksasta ja Ranskasta kaukana ulkorajoista myös nyt korona-aikaan, vaikka rajojen pitäisi olla kiinni.

EU:lla on jo Dublin-järjestelmä, joka pitäisi muuttopaineen poissa, jos sitä noudatettaisiin. Tulijat eivät maksa ihmissalakuljettajille 10 000 euroa saadakseen parhaassakin tapauksessa vain turvapaikan ulkorajamaista kuten Kreikasta, Italiasta tai Espanjasta. Sen sijaan tulijoiden automaattiseen jakamiseen perustuva järjestelmä loisi ulkorajoille yhä kasvavan paineen.

Myös "solidaarisuus" on EU:ssa kiertoilmaisu turvapaikanhakijasiirroille, jotka vain lisäisivät tulijoiden määrää.
 
Kauppalehti: Sanna Marin Valko-Venäjän hybridivaikuttamisesta: ”Tilanne on erittäin huolestuttava” 22.10.2021

Lainaus käyttäjältä: Saara Koho, Kauppalehti
Marin sanoi, että EU-johtajat pyrkivät kokouksessaan löytämään yhteisen näkemyksen siihen, miten unioni voisi tehdä yhteistyötä siirtolaisten lähtömaiden kanssa, jotta muuttoliikepainetta saataisiin hillittyä.

EU-komissio antoi reilu vuosi sitten esityksensä unionin maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta. Maahanmuuttopaketin tarkoitus on yhtenäistää EU:n alueelle laittomasti saapuvien ihmisten vastaanottoa ja sijoittamista.

Esityksen mukaan jäsenmaan on pakko joko ottaa vastaan turvapaikanhakijoita tai osallistua palautuksiin. Siinä ei esitetä pakollista taakanjakoa eli jäsenmaiden ei ole pakko asuttaa ihmisiä, joilla on oikeus jäädä unionin alueelle.

Esityksessä nimenomaan esitetään pakollista "taakanjakoa". Jäsenmaiden olisi pakko asuttaa joko ihmisiä, jotka saavat oikeuden jäädä unionin alueelle, tai vaihtoehtoisesti ihmisiä, joita ei pystytä palauttamaan kotimaahansa, vaikka turvapaikkahakemus on hylätty. Viimeksimainittuja on valtava määrä, kun palautukset on tehty EU:ssa lähes mahdottomiksi.

Lisäksi komissio saa esityksessään oikeuden määrätä erityistilanteessa (jollaisen se itse määrittää) kaikki jäsenmaat ottamaan vastaan juuri niin paljon turvapaikanhakijoita kuin komissio sanelee. Tällainen erityistilanne olisi ollut epäilemättä vuonna 2015, jolloin taakanjaon kaltainen järjestelmä olisi houkutellut miljoonia ihmisiä liikkeelle kohti Eurooppaa jo pelkästään Syyriasta. Täysin mielipuolinen järjestelmä ja esitys.

Lainaus käyttäjältä: Saara Koho, Kauppalehti
Komission paketin käsittely on jumissa jäsenmaiden neuvostossa, joka ei ole löytänyt asiaan yksimielisyyttä. Yksi vaihtoehto on, että komission esitykset pilkottaisin osiin, jotta edes joissain asioissa päästäisiin eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan käy kaikille maille.

Suomi on tukenut sitä, että komission esitys menisi eteenpäin. Olemme antaneet vahvaa tukea sille, että yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja pitää löytää”, Marin sanoi Brysselissä.

"Yhteiset eurooppalaiset ratkaisut" on jo kolmas kiertoilmaisu federalistien ajamalle pakolliselle taakanjaolle, jota Suomen hallitus siis tukee. Sellaiset yhteiset ratkaisut, esimerkiksi suojan tarjoaminen Euroopan ulkopuolelta, eivät kelpaa, jotka vähentäisivät tai edes hillitsisivät Eurooppaan kohdistuvaa haittamaahanmuuttoa.

Edit:
Ylen tv-uutisten mukaan pääministeri Marin oli linjannut ministerikokouksessa, että EU:n ulkorajavaltioille lähettämää tukea ei saa käyttää aitojen pystyttämiseen eli laittoman tulon vaikeuttamiseen. EU-rajan ylihän tulevat salaa juuri ne, jotka eivät hae turvapaikkaa ulkorajamaasta, eivätkä siis ole turvapaikanhakijoita vaan laittomia siirtolaisia, joita pakolaissopimukset eivät koske.

Eli kuten sanottu, mitkään sellaiset ratkaisut eivät kelpaa, jotka vähentäisivät tai edes hillitsisivät Eurooppaan kohdistuvaa haittamaahanmuuttoa, sillä mikään kansainvälinen sopimus ei velvoita mahdollistamaan rajan ylittämistä muualta kuin raja-asemilta.

Edit2:
Lainaus
Puolan viranomaiset ovat sanoneet, että siirtolaiset ovat maksaneet salakuljettajille jopa yli 10 000 euroa päästäkseen EU:n alueelle. Useimpien tavoitteena on päästä Puolan kautta Saksaan.
Yle: Puola lisää joukkojensa määrää Valko-Venäjän rajalla 10 000 sotilaaseen: Tavoitteena katkaista Valko-Venäjän masinoima siirtolaisten virta 25.10.2021
« Viimeksi muokattu: 25.10.2021, 18:09:20 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 839
  • Liked: 13160
  • junior koodari
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2499 : 25.10.2021, 18:05:34 »
Jonkinlainen härdelli on menoillaan Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.  Elätettävät haluavat euroopan puolelle.

https://yle.fi/uutiset/3-12158891

Lainaus
Puola lisää joukkojensa määrää Valko-Venäjän rajalla 10 000 sotilaaseen.

Joukkoja kasvattamalla yritetään hillitä Valko-Venäjältä Puolaan tulevien siirtolaisten määrää. Päivittäin rajan yli pyrkii luvattomasti satoja ihmisiä, jotka ovat kotoisin muun muassa Afganistanista, Irakista, Syyriasta ja Afrikan maista.


Kesän jälkeen tuhannet ihmiset ovat ylittäneet rajan ja päässeet Puolaan.

10 000 sotilasta rajalle ei ole enään pelkkää rajavalvontaa, tai Puola on päättänyt, että yksikään ilmaisen elämän hakija ei tule Puolan rajan yli.

Lainaus
Puolan puolustusministeri Mariusz Błaszczakin mukaan pian rajalla on jo 10 000 sotilasta. Maan rajavartiosto kertoo, että 60–70 siirtolaisen ryhmät pyrkivät viikonlopun aikana kahdesti väkisin rajan yli.

Kaksi puolalaista sotilasta loukkaantui syntyneessä kahakassa. Toista sairaalahoitoon joutuneista sotilasta lyötiin kivellä kasvoihin. Molemmat sotilaat ovat päässeet pois sairaalasta.

Foorumin säännöt kieltävät kirjoittamasta sen, mitä väkisin... jonkun maan karttaan piirretyn rajan ylittäneille pitää tehdä.
« Viimeksi muokattu: 25.10.2021, 18:18:03 kirjoittanut simppali »
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

Mjane

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 94
  • Liked: 316
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2500 : 25.10.2021, 18:57:23 »
^^Jep, kirjoitin päivällä siihen Valko-Venäjä ketjuun, että myös Latvian ja Liettuan rajoilla toiminta nyt vilkastunut.

Mutta joo, 10 000 sotilasta kuulostaa varsin paljolta.
« Viimeksi muokattu: 25.10.2021, 19:00:56 kirjoittanut Mjane »

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 772
  • Liked: 37530
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2501 : 11.11.2021, 13:59:40 »
Seuraava Die Weltin juttu tänään antaa viitteitä siitä, että EU:n sisällä saattaa alkaa tapahtua ja tämä voi tuoda mukanaan isojakin muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan. Jutusta tulee samalla hyvin ilmi minkälaiset diktatuuriset valtuudet EU-komissiolle ja etenkin sen pääkomissaarille on annettu. Jos pääkomissaari haluaa muodostaa tulpan, niin sitten kaikki on jumissa, koska vain EU-komissiolla - jonka komissaarit pääkomissaari saa ihan itse valita - on oikeus tehdä lakialoitteita EU:ssa.

Lainaus
Viitteitä EU-maahanmuuttopolitiikan dramaattisesta käänteestä

EU-komissio on jo kauan torjunut vihamielisesti taloudellisen tuen antamisen raja-aitojen rakentamiseen. Nyt on ilmassa viitteitä muutoksesta. Se olisi raskas poliittinen takaisku EU-pääkomissaari Ursula von der Leyenille.


EU:n maahanmuuttopolitiikassa nähdään viitteitä dramaattisesta käänteestä: Bryssel saattaisi sittenkin olla jatkossa ehkä valmis tukemaan taloudellisesti raja-aitojen rakentamista. Jos näin todella tapahtuisi, niin se olisi raskas takaisku EU-komission pääkomissaari Ursula von der Leyenille.

Mitä on meneillään? Keskiviikkona EU-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel otti yllättäen esille EU-tuen rajalinnoitteiden rakentamiselle Puolan ja Valko-Venäjän välisen rajakiistan johdosta. EU-komissio on von der Leyenin johdolla kiivaasti vastustanut tällaista jo useamman kerran aiemmin.

Vielä lokakuun lopussa, vain vähän ennen viimeisintä EU-huippukokousta, EU-sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson ilmoitti, että "Me rahoitamme monenlaisia yksittäisissä jäsenvaltioissa tehtäviä toimia ulkorajojen suojelemiseksi. Jotkut maat haluaisivat lisäksi saada tätä tukea raja-aitojen rakentamista varten. Tällaisesta ei kuitenkaan ollut minkäänlaista yksimielisyyttä viime viikon huippukokouksessa 27 jäsenvaltion keskuudessa". Sekä von der Leyen, että Johansson ovat tehneet selväksi, että "komissio ei tule antamaan rahaa fyysisten esteiden rakentamiseen".
(...)

Referaattia loppujutusta:

Vieraillessaan Varsovassa EU-neuvoston puheenjohtaja Michel sanoi, että EU:ssa tullaan lähipäivinä keskustelemaan mahdollisuudesta rahoittaa "fyysisen rajainfrastruktuurin" rakentamista. Hän haastoi näin avoimesti von der Leyenin. Kaiken lisäksi Michel totesi, että EU-neuvoston oikeusekspertit olivat päätyneet siihen, että on täysin mahdollista rahoittaa EU-varoista "fyysistä infrastruktuuria" rajojen suojelua varten. Lopullisen päätöksen asiasta voi tehdä kuitenkin vain EU-komissio, sillä ainoastaan se voi antaa varoja tällaiseen.

Von der Leyeniin kohdistuva paine on kasvanut valtavasti viime päivien aikana Puolan rajalla meneillään olevan maahanmuuttokriisin takia. Myös Liettua ja Latvia ovat joutuneet samaan liemeen. Kaikki kolme maata vaativat tukea Brysseliltä - myös aitojen ja muurien rakentamista varten.

Jo kuukausi sitten 12 EU-maata vaati kirjeessä EU-komissiolle, että ainakin osa fyysisistä rajaesteistä rahoitettaisiin yhteisistä varoista. Tästä asiasta keskusteltiin 21. lokakuuta EU-huippukokouksessa. Monelle valtiopäämiehelle ei kuitenkaan ollut nähtävästi vielä tuolloin selvää, että saako EU rahoittaa tosiaan raja-aitojen rakentamista EU-ulkorajojen suojelemiseksi. Nyt EU-neuvosto puheenjohtaja Michelin mukaan EU-neuvoston oikeudellinen palvelu on selvittänyt asian - aidat voidaan rahoittaa.

Lokakuun EU-huippukokous oli loppujulistuksessaan jo ilmoittanut, että "mitään kolmansien maiden yrityksiä käyttää maahanmuuttajia poliittisten tarkoitusperien välineenä ei tulla hyväksymään". Tämä oli selkeä viesti Lukashenkolle.

Korkea-arvoisen EU-edustajan mukaan vielä tärkeämpi on loppujulistuksen 20. kappale. Siinä todetaan, että "EU-neuvosto pyytää EU-komissiota ehdottamaan kaikkia tarvittavia muutoksia EU:n oikeudellisiin puitteisiin, sekä konkreettisia toimenpiteitä riittävän taloudellisen tuen kera, jotta  voidaan varmistaa välitön ja asianmukainen reaktio, joka on linjassa EU-oikeuden, EU:n kansainvälisten velvoitteiden ja perusoikeuksien kanssa."

Vaikutusvaltaisten EU-piirien mukaan tämä kohta velvoittaa EU-komission käymään avointa keskustelua sen sijaan - kuten aiemmin on tapahtunut -, että se torjuu jo ennalta avun raja-aitojen rakentamiselta. Tässä yhteydessä viitataan jäsenvaltioiden taholta myös siihen, että Liettua ei kykene yksin rahoittamaan raja-aidan rakentamista melkein 700 kilometrin pituiselle Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen.

Keskiviikkona Itävallan sisäministeri Karl Nehammer keskusteli puhelimitse Puolan sisäministeri Mariusz Kaminskin kanssa. Kaminski vaati kovempia sanktioita Valko-Venäjälle, sekä ennen kaikkea taloudellista apua raja-aidan rakentamiseen yli 400 kilometriä pitkälle Valko-Venäjän vastaiselle rajalle. Nehammer vuorostaan on raivoissaan EU-komissiolle: "EU-komissio toistaa samat virheet, jotka tehtiin jo Liettuan maahanmuuttokriisin yhteydessä. Myös siellä Bryssel kieltäytyi antamasta taloudellista tukea raja-aidan rakentamista varten. Se halusi vain avustaa vastaanottamaan laittomia maahanmuuttajia", kertoi Nehammer WELT:ille.  Se oli "aivan väärä signaali ihmissalakuljettajille".

---

Väistämättä alkaa miettimään, että johtuuko tämä orastava "suojasää" maahanmuuttopolitiikassa Merkelin otteen kirpoamisesta tämän vetäytyessä jo vähitellen syrjään. Toisaalta samalla kiinnittää huomiota naisten suureen määrään keskeisillä johtopaikoilla. Johtuuko Euroopassa harjoitettu epärealistinen politiikka tästä? Naiset ja miehet kun ovat erilaisia. Sen havaitsee helposti avaamalla vaikka tv:n ja miettimällä kummalle sukupuolelle kukin ohjelma on pääosin tarkoitettu. Miesten ja naisten ohjelmat on lopulta aika helppoa erottaa tosistaan. Samalla ne heijastavat vielä syvemmällä olevia eroja.

Ehkä akkavallasta on jo aika siirtyä ukkovaltaan, jotta akkavirheiden sijaan päästään vuorostaan tekemään ukkovirheitä. Ehkä näin syntyisi jotakin positiivista dialektiikkaa, kun ei aina sitä samaa jankkausta. Lopulta voidaan vaikka tehdä sama kierros uudestaan ...
« Viimeksi muokattu: 11.11.2021, 14:06:09 kirjoittanut akez »
Viimeinen sammuttakoon valot!

edb

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 382
  • Liked: 1369
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2502 : 16.11.2021, 10:52:48 »
Bryssel on tunkemassa näppejään nyt jo turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Aikovat palkata viisisataa eksperttiä työntämään nokkansa kansallisten turvapaikkaviranomaisten asioihin. Tästä ei EU:n tuntien voi seurata mitään hyvää.

Lainaus käyttäjältä: Migazin/konekäännös
...
The European Asylum Support Office (EASO) is being expanded to become the European Asylum Agency (EUAA). The European Parliament decided on Thursday in Brussels and, among other things, brought a "reserve pool" of 500 asylum experts on the way, for which Germany has to assign 86 employees. They should be able to be used when a country's asylum system is under high pressure or does not work effectively.

Overall, the EU authority based in Valletta, Malta, will remain a competence and support center for the EU and its member states in the field of asylum, but will be strengthened. “Thanks to the new mandate, migration experts from the agency will be able to go into action even faster and provide operational and technical support. In addition, the agency will play an important role as an early warning system for refugee movements and trends in asylum applications, ”said CDU MEP Lena Düpont.

Responsibility still unclear

Damian Boeselager from the Volt party, who belongs to the Green parliamentary group, referred the agency to the current situation on the EU border with Belarus. The agency could be a cornerstone for a better functioning asylum system, which could reduce the potential for such "humanitarian accidents".

The Member States also still have to adopt the regulation, which is a matter of form. Some of its provisions are, however, subject to a reform of the Dublin Regulation, which regulates which Member State is responsible for an asylum seeker. No breakthrough is in sight here. (epd / mig)

https://www.migazin.de/2021/11/16/fruehwarnsystem-eu-asyl-behoerde-wird-ausgebaut/
Uutisvirta.net – uutisia, blogeja, puheenvuoroja valtavirran ulkopuolelta

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2503 : 24.11.2021, 15:54:15 »

Lainaus
Erna Bodström
Erinomainen kirjoitus @saarakoikkal:aiselta. Lisäisin tähän vielä sen, että että jos haluamme "ulkoistaa" turvapaikkakäsittelyn, meillä on jo olemassa tähän valmis leirijärjestelmä: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaiset. 1/3

Väärä vastaus, mutta aika lähellä.

Valmis leirijärjestelmä on tosiaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ylläpitämät pakolaisleirit, mutta suunta olisi toinen. EU:n alueelle pyrkivät asylin lausuvat laittomat siirtolaiset voidaan siirtää kansainvälisten sopimusten velvoitteet täyttäen noille YK:n leireille.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lucce

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 474
  • Liked: 648
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2504 : 24.11.2021, 16:31:04 »
Kansallisten turvapaikkaviranomaisten työautonomia ja päätäntävalta TULEE SÄILYTTÄÄ.
Se liittyy suoraan Kansalliseen Turvallisuuteen.
Pitäkää ne aktivistit poissa sieltä päättävistä pöydistä, ne kun ei oikein valitettavasti halua tai osaa ajatella niinkuin Ammattilaisten kuuluisi ajatella.

migri

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 814
  • Liked: 9822
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2505 : 25.11.2021, 00:26:01 »
Portugali "myy" passeja...

Portugal - Modern slavery for an EU passport | DW Documentary
https://www.youtube.com/watch?v=bToc8nfNhxo

In Portugal, workers from south Asia pick the berries that fill European supermarket shelves. It’s a back-breaking job - with pay under four euros an hour, and ten-hour days. The incentive? The hope of an EU passport.

It’s not easy to find workers in Portugal’s berry-growing region. So the government decided to make the prospect more appealing -- with the promise of citizenship after seven years. It’s a hope that’s brought some 20,000 foreign workers to the country’s berry plantations. One is Gian Pall, from India. He’s been picking berries in Portugal for five years and has had to watch his son grow up on WhatsApp. But he says that an EU passport, which will give him easy access to 186 countries, will be worth the sacrifice. He dreams of having his wife and child join him in Portugal - a country he hopes will be the springboard to the rest of the world. But for many workers like Gian Pall, the difficulties they face start long before the berry picking begins. Many pay up to 16,000 euros to recruiting agencies to obtain a tourist visa. Often it’s the trafficking mafia that puts up the cash. Once in Portugal, the foreign laborers have to work off their debt.

The Portuguese government relies on the foreign harvest workers. But has it created a system of modern slavery in the middle of Europe to get them?
I haven't seen democrats this mad since Republicans freed their slaves.
"Just because you're offended, doesn't mean you're right" - Ricky Gervais

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2506 : 29.11.2021, 11:49:25 »
Eipä ole ensimmäinen kerta, kun Yle antaa aktivistitoimittajalle alustan julkaista agendajournalismia. Illalla myös televisiossa (Yle 1, klo 20:00).

Lainaus
Ylen selvitys: EU:n rajavirasto Frontex jättänyt puuttumatta laittomiin käännytyksiin – myös suomalaisia rajavartijoita mukana tilanteissa

Euroopan rajoilla syyllistytään toistuvasti laittomiin käännytyksiin, joissa estetään ihmisiä hakemasta turvapaikkaa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ei ole puuttunut ihmisoikeusrikkomuksiin EU:n jäsenmaiden rajoilla, ilmenee Ylen selvityksestä.

Suomalaiset rajavartijat ovat olleet paikalla tilanteissa, joissa EU:n jäsenmaiden rajavartijat ovat estäneet Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä hakemasta turvapaikkaa.

EU:n sääntöjen mukaan ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa, mikäli hän pääsee unionin sisälle. Säännöt eivät kuitenkaan velvoita myöntämään turvapaikkaa kaikille turvapaikanhakijoille.

Osa jäsenmaista on syyllistynyt niin sanottuun push back -menettelyyn. Sillä tarkoitetaan tapaa, jossa EU:n alueelle saapunut henkilö poistetaan maasta ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.

Näin on tapahtunut ainakin Unkarissa, Kroatiassa ja Kreikassa, ilmenee Ylen ruotsinkielisen tutkivan toimituksen Spotlightin selvityksestä. Yle uutiset on myös aiemmin raportoinut väkivaltaisista käännytyksistä Kroatian rajalla.

Vuonna 2015 EU-maihin saapui yli miljoonaa turvapaikanhakijaa. Siitä lähtien jäsenmaat ovat pyrkineet tilkitsemään Euroopan unionin ulkorajoja entisestään. Tämä näkyy aitojen rakentamisena muun muassa EU:n itärajoilla ja lisäätyneenä partiointina Välimerellä.

Frontexin velvollisuus on puuttua, mikäli rajaoperaatioissa ei kunnioiteta ihmisten perusoikeuksia.

Suomalaispartion rajakoira hyökkäsi turvapaikanhakijan kimppuun

Vastuu rajojen valvonnasta kuuluu jäsenmaiden viranomaisille. Heidän apunaan toimii Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex.

Frontexin riveissä on palvellut viime vuosina 10–30 suomalaista rajavartijaa. Tulevina vuosina Suomi on luvannut tukea Frontexia lähettämällä yli sata rajavartijaa. Vuonna 2019 EU-jäsenmaat hyväksyivät Frontexin uudet toimivaltuudet ja säännöt. Niiden mukaan vuonna 2027 Frontexilla tulisi olla 10 000 rajavartijan pysyvä joukko.

Syyskuussa 2016 suomalaisia rajavartijoita oli partioimassa Unkarin ja Serbian välisellä rajalla. Horgos-Röszken rajanylityspaikalla tapahtui välikohtaus, jossa käännytetty nainen loukkaantui vakavasti.

Unkarilaisen rajapartion kanssa vartiotehtävissä oli mukana suomalainen rajakoirapartio. Koira sai vainun ja partio lähti juoksemaan tiheän metsän läpi. Pensaikosta hyppäsi esiin nainen. Suomalainen partiokoira hyökkäsi naisen kimppuun ja puri tätä niin pahasti, että nainen joutui sairaalahoitoon.

Nainen ei saanut mahdollisuutta hakea turvapaikkaa vaan hänet käännytettiin Serbian puolelle laittomasti. Frontex ei kommentoinut tapausta Ylelle tai antanut haastattelua tätä artikkelia varten.

[...]

Toinen laiton käännytys, jossa oli mukana suomalaisia merivartijoita, tapahtui maaliskuussa vuonna 2020. Suomalaisia merivartijoita oli mukana Frontexin aluksessa, joka partioi Egeanmerellä Kreikan ja Turkin välillä.

Suomalaiset pysäyttivät ohjeiden mukaisesti siirtolaisten aluksen. Tämän jälkeen kreikkalaiset merivartijat ottivat tilanteen haltuunsa ja käskivät suomalaisia poistumaan.

Ylen lähteiden mukaan on hyvin todennäköistä, että suomalaisen Frontex-aluksen poistuttua paikalta kreikkalaiset merivartijat käännyttivät siirtolaisten aluksen laittomasti.

Frontexia tilanteessa edustaneet suomalaiset tekivät asiasta sääntöjen mukaisen raportin Frontexille. Frontexin olisi pitänyt tämän jälkeen laatia asiasta tapausraportti. Suomen rajavartiolaitos ei ole saanut nähtäväkseen tätä raporttia, eivätkä tunne sen tarkkaa sisältöä.

[...]

Maahanmuuttoasioista vastaava EU-komissaari Ylva Johansson on vaatinut Kreikkaa käynnistämään riippumattoman selvityksen turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

– Frontex ei saa koskaan tukea toimintaa, joka ei kestä päivänvaloa tai ole säädösten ja perusarvojen mukaista. Perusarvojen ja rajojen puolustaminen samaan aikaan on kuitenkin mahdollista, Ylva Johansson sanoo Ylen haastattelussa.

[...]

Kreikan rajaviranomaiset ovat toistuvasti estäneet ihmisiä hakemasta turvapaikkaa. Päävastuu toiminnasta rajaoperaatiossa on aina isäntämaalla eli tässä tapauksessa Kreikalla. Frontex on kuitenkin ollut mukana Välimerellä ja tukenut Kreikkaa muun muassa tekemällä valvontalentoja ja antamalla operaation käyttöön henkilöstöä.

Frontexilla on aina velvollisuus varmistaa, että perusoikeuksia ja turvapaikkaoikeutta kunnioitetaan niissä raja-operaatioissa, joissa Frontex on läsnä.

[...]

Turvapaikka-asioihin erikoistunut lakimies Iftach Cohen edustaa Jeancey Kimbengaa oikeusjutussa Frontexia vastaan. Hänen mukaansa Frontex on osallistunut ihmisoikeusrikkomuksiin.

– On selvää, että ilman Frontexin apua Kreikka ei voisi ylläpitää laitonta toimintaansa, asianajaja Iftach Cohen sanoo.

Kreikka on kiistänyt syyllistyneensä laittomiin käännytyksiin.
Yle 29.11.2021

Toisin kuin maahanmuuttoaktivisti Marcus Floman jutussaan väittää, Frontexilla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta puuttua suvereenien jäsenmaiden tekemisiin niiden omalla alueella.

Juuri tämän federalistit haluaisivat muuttaa laajentamalla Frontexin 10 000 sisäänheittäjään, jotka valvoisivat ja korvaisivat jäsenmaiden omia rajavartijoita ja varmistaisivat kaikkien halukkaiden sisäänpääsyn EU-alueelle.

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemassa erityiskertomuksessa todetaan, että EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontex ei ole tukenut riittävän vaikuttavalla tavalla jäsenvaltioita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia maita EU:n ulkorajojen valvonnassa. Tarkastajat toteavat, että Frontexin tuki ei ole laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan kannalta riittävää. Tarkastajat panevat lisäksi merkille, että Frontex ei ole pannut kokonaisuudessaan täytäntöön vuonna 2016 saamaansa toimeksiantoa. He myös kyseenalaistavat Frontexin valmiudet panna sille osoitettu uusi operatiivinen tehtävä täytäntöön vaikuttavalla tavalla.
...
Tarkastajat panevat myös merkille, että Frontexin toiminnan tehokkuudesta ja kustannuksista ei raportoida. Frontex tiedottaa toiminnastaan laaja-alaisesti, mutta analysoi vain harvoin omaa tuloksellisuuttaan tai toimiensa vaikutuksia. Se ei myöskään anna tietoja yhteisoperaatioidensa todellisista kustannuksista.

Frontexilla on vuoteen 2027 mennessä käytettävissään uutta tehtäväänsä varten 10 000 hengen operatiivinen henkilöstö (vuonna 2019 työvoimaa oli 750 henkeä). Vielä ei kuitenkaan ole selvää, pystyykö henkilöstö toimimaan suunnitellun mukaisesti. Frontexin talousarvion on määrä kaksinkertaistua noin 900 miljoonaan  euroon vuodessa. Luku on suuri, ja siitä päätettiin pyrkimättä ensin määrittämään, mikä Frontexin uuden toimeksiannon sisältö tulee olemaan. Tässä yhteydessä ei myöskään arvioitu muutoksen vaikutusta jäsenvaltioihin.

Edit:
Lainaus käyttäjältä: Marcus Floman, Yle
Turvapaikka-asioihin erikoistunut lakimies Iftach Cohen edustaa Jeancey Kimbengaa oikeusjutussa Frontexia vastaan. Hänen mukaansa Frontex on osallistunut ihmisoikeusrikkomuksiin.

Tarkistin, mikä Cohenin edustama strategisia oikeudenkäyntejä EU:ta, Frontexia ja eurooppalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä vastaan junaileva Front-Lex-järjestö oikein on. Ja siellähän tuo seisoo kätevästi sen nettisivujen oikeassa yläkulmassa, että Sorosin Open Society Foundationin sponsoroima.

Lainaus
FRONT-LEX Manifesto​

Front-Lex denounces and condemns Europe’s policy of deterrence and closure.

European migration policy is based on deterrence and closure, no matter the cost. People are forced to take equally deadly routes to escape life-threatening conditions, be it through the Sahara, the Mediterranean or the Balkans. Tens of thousands of persons already have died from drowning and other perils while attempting such crossings. Instead of facilitating safe and legal migration, granting protection to those in exile and tackling the causes of emigration, the EU and its Member States have been treating migration as a threat to be defeated. In doing so, they openly violate almost all international and European agreements on human rights, refugee protection as well as obligations regarding rescue at sea. Over the past 10 years, countless crimes against humanity have been committed at Europe’s external borders.

Numerous protests by humanitarian organisations and individuals have gone unheeded. On the contrary, the policies of border control and deterrence are constantly being perfected, intensified and amplified. The conditions in the camps for migrants have reached an unprecedented level of inhumanity and ignominy. At the same time, rescuers and rescue organisations are systematically criticised, harassed, and criminalised through all kinds of procedures and by all imaginable means.

These infamous policies and the crimes associated with them are of historic proportions. For the first time since the Second World War and the founding of Europe, EU institutions, governments, and officials are committing crimes against humanity in such systematic ways and with such impunity. We are standing up and will not remain idle when faced with these outrageous practices. We will bring politicians and officials before the common courts and a civil court, specially convened in Brussels in 2022: the Front-Lex Tribunal.

In order to restore the laws in force, the Front-Lex legal department has initiated a series of legal actions. We refuse to accept gross injustice and perpetual crimes against humanity.  Europe’s policy on exiles tramples on fundamental values of humanity and civic-mindedness. Such a Europe is not our Europe. Further tolerance of the abuses committed by the EU and its members would inevitably lead to the failure and destruction of the very idea of Europe. We are convinced Europeans, but we want a humane, humanitarian and open Europe that also takes its share of historical responsibility towards the world. Those responsible for violence, torture, enslavement, drowning, sexual abuse and murder must not go unpunished.

When politics fails, civil society must step in.

Front-Lex calls for a different EU migration policy. Together with the people who have suffered these crimes, we will organise a civil society tribunal in Brussels in 2022: the Front-Lex Tribunal. We will ensure that the voices of the victims are heard.  We will also provide a platform for the rehabilitation of volunteers and helpers who have been unjustly criminalised and sentenced to disproportionate punishment.
« Viimeksi muokattu: 30.11.2021, 03:09:57 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ahmed Ahne III

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 472
  • Liked: 1929
  • Sed puto quod imperium mutata esse debet.
    • Ajantasainen Urainan sotakartta
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2507 : 01.12.2021, 15:07:32 »
Iltalehti viestittää ilouutisia

Lainaus
EU muuttaa sääntöjään: turvapaikkahakemusten vastaanoton saa keskittää valittuihin paikkoihin – muilta osin rajat saa sulkea
EU-komissio julkistaa keskiviikkona uuden asetuksen. Hybridisodankäynnin kohteiksi joutuneet jäsenmaat saavat oikeuden valita, missä paikassa ne ottavat vastaan turvapaikkahakemuksia.

EU-komissio julkistaa keskiviikkona iltapäivällä uuden asetuksen, joka auttaa jäsenmaita sulkemaan rajojaan tilanteessa, jossa jokin valtio – esimerkiksi Venäjä tai Valko-Venäjä – ajaa turvapaikanhakijoita EU-maan vastaiselle rajalle.
(…)
Uusi EU-asetus sallii sen, että jäsenmaa ottaa turvapaikkahakemuksia rajalla vastaan vain tietyssä ja erikseen nimetyssä paikassa.

Jäsenmaa saa itse valita, missä paikassa se ottaa ulkorajallaan vastaan turvapaikkahakemuksia. Muilta osin se voi sulkea rajansa.
(…)
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/204d7333-80b1-47ba-8994-833d6e5c6f96
Kirjailemani viestit kohdistuvat yhteiskunnallisten ja poliittisten mielipiteiden perusteella määrittyviin ihmisryhmiin eikä niistä ole tunnistettavissa sellaista vakaumusta, jonka perusteella määrittyvät ihmisryhmät saavat kiihottamisrikoksessa tarkoitettua suojaa heihin kohdistuvalta uhkaavalta viestinnältä.

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 7 147
  • Liked: 12772
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2508 : 01.12.2021, 15:17:17 »
^Haaa! Vastaanottopiste sinne Jäniksen vuosi-kirjasta tutuksi tulleelle Vittumaisenojan kämpälle. Samaan paikkaan voisi pakkosijoittaa muutaman sata virkamiestä jotka asiasta saavat veroilla kustannettua palkkaa. Omat teltat ja eväät mukaan.

Histon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 574
  • Liked: 4460
  • Puolinuiva
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2509 : 05.12.2021, 21:15:23 »
Syyrialaisveljekset menettivät rahansa salakuljettajille. Iso kyynel.

https://yle.fi/uutiset/3-12188542

Lainaus
Lomasaaresta tuli laboratorio

Kreikan saarille nousee viisi uudenlaista siirtolaiskeskusta. Tuleeko niistä malli koko Euroopalle?

SAMOS Parakkialue kohoaa Samoksen saaren itäosassa, keskellä ei-mitään.

Aluetta ympäröi noin kolmimetrinen piikkilanka-aita. Edustalla partioi poliisi.

Paikka on Samoksen saaren uusi turvapaikanhakijoille tarkoitettu asuinalue, jota Kreikan hallitus kutsuu(siirryt toiseen palveluun) "suljetuksi, valvotuksi vastaanottokeskukseksi".

Keskus on myös kahden syyrialaisveljeksen oleskelupaikka.

Abdullah, 20, ja Irfan, 24, eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään. He pelkäävät itsensä ja Syyriaan jääneen perheensä turvallisuuden puolesta, eivätkä siksi halua tulla tunnistetuiksi.

Veljekset sanovat, etteivät viihdy siirtolaiskeskuksessa lainkaan. Siksi he haluavat antaa Ylelle haastattelun keskuksen ulkopuolella.
[...]
Samoksen uusi siirtolaiskeskus aloitti toimintansa syyskuussa.

Kreikan mukaan jo tieto siitä,(siirryt toiseen palveluun) että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautetaan keskuksesta lähtömaihinsa, hillitsee Eurooppaan laittomia väyliä pitkin pyrkivien siirtolaisten määrää.

Siirtolaisille halutaan välittää ajatus, että kallis ja vaarallinen yritys Eurooppaan ei kannata.

Samoksen keskus ei ole ainoa. Marraskuussa Kreikka avasi samanlaisia tiukan vartioinnin yksikköjä myös Kosin ja Leroksen saarille.
[...]
"Eurooppalainen malli".

Näin Samoksen keskusta on kutsunut(siirryt toiseen palveluun) Ranskan sisäministeri Gérald Darmanin.

– Kaikki ulkorajalla sijaitsevat jäsenmaat voisivat ottaa rajoillaan käyttöön tällaisen kontrollin ja rekisteröinnin siirtolaisille, Darmanin sanoi(siirryt toiseen palveluun) vierailtuaan lokakuussa Samoksen keskuksessa.

Todellisuudessa uudet keskukset Kreikan saarilla eivät ole osa mitään EU:n suurta suunnitelmaa. Ne ovat lähinnä hätäratkaisu.

Idea niiden rakentamiseksi syntyi, kun Lesboksen saarella sijaitseva Morian pakolaisleiri paloi syksyllä 2020. Tilaa oli 3 000 ihmiselle, mutta väkeä oli nelinkertainen määrä.

Ratkaisuksi EU-komission työryhmä(siirryt toiseen palveluun) sekä Kreikka kehittivät yhteistyössä uudenlaisen mallin: uusissa siirtolaiskeskuksissa olisi paremmat asuinolot, tehokkaampi turvapaikkahakemusten käsittely sekä tiukempi vartiointi.
[...]
Voiko Samoksen kaltaisia yksikköjä nousta enemmänkin EU:n rajoille?

Ei ainakaan nyt, kuuluu EU-komission vastaus, kun Yle pyysi haastattelua aiheesta.

– Olemme mukana vain tässä Kreikan-hankkeessa. Siellä tilanne on poikkeuksellinen ja pitkittynyt, komission maahanmuutto-osastosta kirjoitetaan Ylelle. Kysymyksiin vastataan sähköpostilla ja ilman vastaajan nimeä.
[...]
Mutta EU:sta kuuluu myös soraääniä.

EU-parlamentaarikkojen ryhmä vieraili(siirryt toiseen palveluun) tarkkailukäynnillä Samoksen keskuksessa marraskuussa. Ryhmän jäsenistä Ylen haastattelupyyntöön vastasi saksalainen vihreiden europarlamentaarikko Damian Boeselager.

Hän kiittelee asuinolojen kohenemista mutta pitää muuten koko keskusta kyseenalaisena.

– Muuten keskus on kuin vankila. Ovi on nyt avoinna ja keskuksesta pääsee päivisin pois, mutta jos tilanne muuttuu ja tuo yksi sisäänkäynti suljetaan, niin paikasta tulee oikea vankila, hän sanoo.
[...]
Itäisen Samoksen pormestari puolestaan antaa haastattelun. George Stantzos vastaa juuri siitä osasta saarta, jossa uusi keskus sijaitsee.

Hän ensinnäkin ilmoittaa, että ei ole itse nähnyt saarella pakkokäännytyksiä. Pormestarin kanta siirtolaisiin on muutenkin jyrkkä.

Kreikan saarilla ei tulisi olla ainuttakaan siirtolaiskeskusta, hän sanoo.

– Jokainen Turkin läpi päästämä siirtolaisalus on EU:n epäonnistuminen, Stantzos lataa kaupungintalolla Samoksen keskustassa Vathissa.

Hänen mukaansa EU:n rajavartioston Frontexin kuuluisi toimia niin, että tulijat eivät alkujaankaan pääsisi EU:n puolelle.

Näin pitäisi periaatteessa ollakin.

EU on ostanut Turkilta takeet siitä, ettei raja vuoda. Turkin kanssa tehdyn miljardien eurojen hintaisen pakolaissopimuksen tarkoitus on, ettei Turkin kautta pääse EU:hun siirtolaisia.
[...]
Ilta alkaa lähestyä kello kahdeksaa. Syyrialaisveljesten Abdullahin ja Irfanin on aika nousta bussiin, joka vie heidät siirtolaiskeskukseen ennen kuin sen portit sulkeutuvat.

Vielä tämän jutun haastatteluhetkellä marraskuun alussa veljekset saivat päivisin liikkua Samoksella.

Marraskuun puolivälissä tilanne muuttui.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan(siirryt toiseen palveluun) Kreikan maahanmuuttoministeriö on estänyt noin sadalta asukkaalta poistumisen keskuksesta. Järjestö kertoo, että päätös koskee keskukseen vasta saapuneita ja niitä, joiden henkilöllisyyskortti on otettu pois kielteisen turvapaikkapäätöksen vuoksi.

Päätös loukkaa ihmisten perusoikeutta vapaaseen liikkumiseen, Amnesty sanoo.

Ylen saamien tietojen mukaan myös syyrialaisveljekset ovat tässä joukossa.

Haastatteluhetkellä Vathissa he käyvät vielä apteekissa, vaikka rahat ovat vähissä. Omat rahat ovat ajat sitten menneet salakuljettajien taskuihin.

Ehkä täysin turhaan.

– Lopulta meitä ei haluta Eurooppaan. Mutta meilläkin on oikeus elämään, koulutukseen ja työhön, Abdullah sanoo.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2510 : 11.12.2021, 23:06:32 »
Lainaus
Erna Bodström: Turvapaikanhakijat, valtioiden vastuu ja Puolan rajatila

Turvapaikanhaku on ihmisoikeus, joiden kunnioittamiseen EU-maat ovat sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa, kansallisessa lainsäädännössä ja juhlapuheissa. EU:n toimet erityisesti raja-alueillaan eivät kuitenkaan tätä heijasta.

VTT Erna Bodström on post doc -tutkija Helsingin yliopiston Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimusyksikkö CERENissä. Hän on tutkinut Suomen turvapaikkajärjestelmää vuodesta 2016.
Politiikasta 10.12.2021

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Kesäkuussa 2021 Liettuaan tuli Valko-Venäjän kautta tavallista enemmän turvapaikanhakijoita. Kesän edetessä huomio siirtyi Puolaan, jonka raportoitiin pakottaneen maaperälleen päässeitä ihmisiä takaisin Valko-Venäjälle. Toiset jäivät yksinkertaisesti jumiin maiden väliselle raja-alueelle. Väläyteltiinpä raja-aidan mahdollisuutta Suomessakin.

Valtioiden näkökulmasta kyse voikin olla hybridisodasta, mutta mikä sitten on elävien ihmisten näkökulma? Turvapaikanhaku nimittäin on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Sen tarkoitus on varmistaa, että jos valtio vakavasti polkee ihmisoikeuksia, sen uhreilla on mahdollisuus suojeluun toisessa maassa. Perustuslain mukaan tarkoitus on varmistaa, että ketään ei lähetetä paikkaan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Turvapaikkaa tarvitsevien näkökulmasta oleellista on, voiko turvapaikkaa etsivä löytää sitä lakia rikkomatta lähempää kuten omasta maastaan tai naapurimaista. Puolan rajalle tulleissa ei ole kerrottu olevan Valko-Venäjän kansalaisia, joille EU on ainoa suunta. En ole myöskään kuullut, että turvapaikkaa olisi haettu viisumin saamisen jälkeen Valko-Venäjältä, joka on allekirjoittanut pakolaissopimuksen.

On pakko päästä Eurooppaan, eikä sekään vielä kelpaa, vaan halutaan haastattelujen mukaan nimenomaan Saksaan tai Suomeen. Tämä on turvapaikanhakuoikeuden väärinkäyttöä.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Paljon epävarmuutta tuntuu kuitenkin vallitsevan siitä, mitkä ovat turvapaikanhakijan oikeudet ja vastaanottavan valtion vastuut. Mistä valtiosta ihminen saa turvapaikkaa hakea? Jos ihminen saapuu Valko-Venäjän kautta, saako hän hakea turvapaikka Puolasta vai pitäisikö hänen hakea sitä Valko-Venäjältä? Jos hän pääsee Puolaan, saako hän jatkaa matkaansa esimerkiksi Saksaan tai Suomeen ja hakea turvapaikkaa sieltä? Mille maalle näissä tapauksissa kuuluu vastuu turvapaikkaa hakeneesta ihmisestä ja hänen turvapaikkakäsittelystään? Tämä teksti käsittelee näitä asioita.

Moraalisesti asiassa ei ole erityistä epäselvyyttä, mutta valitettavasti turvapaikanhakijoille ei aseteta EU-alueella enää vastuita ollenkaan, mikä mahdollistaa nykyisen turvapaikkashoppailun ja Euroopan halki vaeltamisen.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Pelkästään ihmisen ulkoasun, varallisuuden tai lähtömaan perusteella ei pääasiallisesti voi päätellä, onko hän oikeutettu turvapaikkaan. Puolaan tulleiden tai aikoneiden ihmisten mediahaastatteluja on tulkittu siten, että he lähinnä etsivät parempaa elämää. Mediahaastattelujen perusteella on kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, ovatko ihmiset pakolaisia vai esimerkiksi taloudellisista syistä liikkuvia.

Meidän ei tarvitse tietää jokaisen yksilön motiiveja ja turvapaikkakriteerien täyttämistä voidaksemme arvioida asiaa ilmiönä. On haastattelujen perusteella selvää, jopa ulkoministeri Haaviston (vihr) myöntämää, että kyse ei luultavasti ole todellisista pakolaisista vaan Valko-Venäjän paikalle organisoimista paremman elämän etsijöistä.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Turvapaikan tarve selvitetään turvapaikka-arvioinnissa, mutta turvapaikan saamisen kriteerit ovat tiukat. On siis myös mahdollista, että ihminen on paennut hätää, mutta hän ei siitä huolimatta täytä turvapaikan saamisen kriteerejä. Ihmisten jakaminen selkeästi pakolaisiin ja taloudellisiin siirtolaisiin onkin vaikeaa, sillä todellisuus on huomattavasti moninaisempi.

Kertoo olennaisen Suomen turvapaikkapolitiikasta, että suurin osa näistä paremman elämän etsijöistä saisi täältä joka tapauksessa oleskeluluvan jollain syyllä joko turvapaikkaprosessissa tai vuosien vetkuttelun jälkeen muuten, eikä muitakaan palautettaisi pakolla takaisin.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ensisijaisesti vastuussa hakijasta on (..) se valtio, johon hakijan voidaan todistetusti näyttää saapuneen sopimusalueella ensimmäisenä. Saapuminen pitää pystyä todistamaan eikä sitä voida vain olettaa esimerkiksi vallitsevan tilanteen valossa. Jos mikään näistä ei toteudu, vastuussa on ensimmäinen valtio, johon turvapaikkahakemus on jätetty.

Vaikka ulkorajavaltiot ovat periaatteessa vastuussa alueelleen tulleista laittomista siirtolaisista, ne löyhän moraalin ja korruption Etelä-Euroopassa (Kreikka, italia, Espanja) ovat perinteisesti katsoneet sormien läpi, kun niiden alueen yli jatketaan matkaa syvemmälle Eurooppaan. Kun laittomia tulijoita ei oteta kiinni ulkorajamaissa, eivätkä he hae sieltä turvapaikkaa, ei heidän oleskelustaan jää todisteita, jotka velvoittaisivat valtioita Dublin-vastuuseen.

Vuonna 2015 Kreikka härskiydessään jopa kuskasi laittomia siirtolaisia busseilla Turkin rajalta Makedonian rajalle, ja loppu on historiaa.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Turvapaikanhakijaa ei siis voida vain sysätä lentokoneeseen tai rajan yli, vaan ensin valtion tulee varmistaa, minkä maan vastuulle turvapaikka-asia kuuluu sekä onko tämä maa myös tosiasiallisesti valmis ottamaan hakijan vastaan ja huolehtimaan turvapaikka-arvioinnista.

Periaatteessa ei voida, mutta mitä virkaa näillä yhteisillä EU-periaatteilla on tilanteessa, jossa monet EU-maat kuten mainitsemani Kreikka, Italia ja Espanja eivät ole piitanneet niistä.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Käytännössä Dublin-asetus on epäoikeudenmukainen EU:n rajamaille, joihin monet ihmiset ensimmäisenä saapuvat. EU onkin yrittänyt sopia uutta oikeudenmukaisempaa vastuunjaon mallia solidaarisen vastuunkannon hengessä, mutta muun muassa Puola on vastustanut sen etenemistä. Puola ei – Unkarin, Tšekin ja Itävallan ohella – halua ottaa mitään osaa näihin järjestelyihin, joita Puolan pääministeri kutsui ”solidaarisuuspakoksi” vielä vuonna 2020.

Dublin-sopimus päinvastoin olisi hyvä ja toimiva ratkaisu kaikkien EU-maiden kannalta, jos yhteisiä sääntöjä noudattaisiin.

Jos kaikki maat noudattaisivat sääntöjä, ei Eurooppaan enää pyrittäisi viime vuosien malliin, sillä valtaosa viisumittomista tulijoista haluaa jatkaa Saksaan, eikä jäädä Välimeren maihin tai Itä-Eurooppaan.

Toinen juttu sitten se, että olisi pitänyt jo ajat sitten siirtyä järjestelmään, jossa suojelua tarjotaan ainoastaan EU:n ulkopuolelta, jolloin auttamisresurssien käyttö olisi luokkaa sata kertaa tehokkaampaa. Käytännössä vieläkin enemmän, kun turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö loppuisi.

Muutenkin, miksi kaikkien EU-maiden pitäisi kärsiä eräiden EU-maiden, kuten Suomen ja Ruotsin, laittomia siirtolaisia Eurooppaan houkuttelevista käytännöistä?

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Aiemmin nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus on näkynyt erityisesti Välimeren maissa, varsinkin Italiassa ja Kreikassa, mutta tämän vuoden myötä entistä selvemmin myös EU:n itärajalla Liettuassa ja Puolassa. Syksyn 2021 vaikutus Puolan kantaan jää nähtäväksi.

Miten tämä väitetty "nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus" on näkynyt Italiassa, Kreikassa ja Puolassa?

Medianarratiivin mukaan Kreikka musertui vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden paineessa, mutta oikeasti Kreikka otti vastaan turvapaikkahakemuksia vain murto-osan siitä mitä Suomi Euroopan toisella laidalla.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Jotkut ajattelevat, että ihminen, joka tulee ”monien turvallisten maiden läpi” Saksaan tai vaikka Suomeen asti on väkisinkin taloudellinen siirtolainen, ei pakolainen. Nämä asiat eivät kuitenkaan liity toisiinsa.

Tietysti liittyvät. Turvapaikkajärjestelmän ainoa tarkoitus on tai ainakin pitäisi olla tarjota suojelua, ei muuta. Jos järjestelmän annetaan mahdollistaa myös taloudellisesti paremman elämän tavoittelu Euroopasta, ollaan väistämättä pulassa. Kuten ollaan.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ei ole olemassa mitään sopimusta, joka määrittelisi, mistä maasta turvapaikkaa tulee hakea. Ihmisellä on siis oikeus valita se maa, josta hän turvapaikkaa hakee, eikä tämä tee hänestä taloudellista siirtolaista. Koska oikeus hakea turvapaikkaa perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, käytännössä turvapaikkaa voi hakea vain niistä maista, jotka ovat näihin sopimuksiin sitoutuneet. Näitä maita ovat yhtä lailla Valko-Venäjä, Puola kuin Suomi.

Toisaalta valtioilla ei ole velvollisuutta päästää laittomia siirtolaisia alueelleen heidän pyrkiessään kolmanteen maahan turvapaikkashoppailemaan.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Myöskään Dublin-asetus ei sido yksilöitä vaan valtioita. Se ei siis velvoita ihmistä hakemaan turvapaikkaa jostain tietystä maasta. Sen sijaan se velvoittaa sopimusvaltioita ottamaan turvapaikanhakijan vastaan ja käsittelemään hänen turvapaikkahakemuksensa, jos vastuu turvapaikkakäsittelystä on valtiolla.

Juuri siksi on luotava käytännöt, jotka estävät turvapaikkashoppailun. Vaikka Dublin-sopimus ei sido yksilöitä, laittomasti rajan ylittäneet yksilöt, jotka eivät hae turvapaikkaa, voidaan ottaa kiinni rajalta ja estää näin Euroopassa vaeltaminen. Jos turvapaikka Puolasta ja päätöksen odottelu suljetussa laitoksessa ei silloin kiinnosta, niin näkemiin ja kuulemiin.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Puhe ”ensimmäisestä turvallisesta maasta” sekä oletus, että ihminen olisi velvoitettu hakemaan turvapaikkaa juuri tuosta maasta, on siis yleinen väärinkäsitys. Vaikka ihminen tulisi EU:n alueelle Valko-Venäjän kautta, hänellä ei ole mitään velvollisuutta hakea turvapaikkaa juuri Valko-Venäjältä.

Ei ole ehkä juridista velvollisuutta, ainakaan käytännössä, mutta on moraalinen velvollisuus, jos väittää pakenevansa vainoa.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ihmisoikeuksia kunnioittava lähestymistapa olisi sallia ihmisten jättää turvapaikkahakemuksensa ja taata heille luotettava ja oikeudenmukainen turvapaikkakäsittely. Tässä odotellessa Puolan rajalla raportoidaan virallisesti kuolleen jo 12 ihmistä, mutta luku voi olla korkeampikin.

Näitä asioita eivät raja-aidat ratkaise. Kun silloinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehdotti raja-aidan rakentamista Meksikon rajalle, Euroopassa ilkuttiin suunnitelmille, vaikka raja-aitoja on noussut tasaisesti myös EU:n rajoille erityisesti vuoden 2015 tapahtumiin liittyen.

Tämän jälkeenkin Välimeren yli Eurooppaan on saapunut vähintään noin 100 000 ihmistä vuosittain. Puolan kohdalla sen sijaan puhutaan selvästi pienemmistä määristä, lokakuuhun 2021 mennessä noin 8000:sta ihmisestä.

On täysin selvää, että tulijamäärä huitelisi aivan toisissa sfääreissä, mikäli EU:n ulkorajoilla ei olisi nyt aitoja.

Toki aidat eivät ratkaise mitään yksinään, vaan tarvitaan myös tiukat oleskelulupakriteerit, nopea hakemusten käsittely ja tehokkaat palautukset.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Aitakeskustelussa lieneekin kyse EU:n viestistä turvapaikanhakua harkitseville ihmisille: älkää tulko tänne. Se on itse – ehkä tahattomasti – viestinyt naapurimaille kuten Valko-Venäjälle, että turvapaikanhakijat ovat toimiva ase EU:n painostamiseksi.

Euroopan unionin alueella asuu noin 2,8 miljoonaa pakolaista, miljoona vähemmän kuin pelkästään Turkissa. Koko maailmassa on kodeistaan muuttamaan pakotettuja ihmisiä peräti 84 miljoonaa. Ei siis voida väittää, että EU kantaisi kohtuuttoman vastuun maailman pakolaisista, päinvastoin.

En tiedä kohtuuttoman vastuun määritelmästä, mutta EU kantaa suurimman vastuun maailman pakolaisista. On tietysti aivan eri asia, että ihmisiä otetaan elätettäviksi Eurooppaan, mutta yhtä lailla suuri osa maailman pakolaisista on juuri eurooppalaisten tukemia ja elättämiä ympäri maailmaa muissa maissa ja maanosissa kuten juuri Turkissa.

Myös turvapaikkamaahanmuuton yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet Euroopassa aivan eri luokkaa kuin missään muualla maailmassa ehkä Libanonia lukuun ottamatta. Ja ne Libanonin pakolaisetkin ovat eurooppalaisten rahoittamia, eivät Libanonin valtion.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ihmisoikeuksia ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, sillä niiden tarkoitus on suojalla jokaista meistä valtion mielivallalta. Turvapaikanhaku on ihmisoikeus, joiden kunnioittamiseen EU-maat ovat sitoutuneet vähintäänkin kansainvälisissä sopimuksissa, kansallisessa lainsäädännössä ja juhlapuheissa. EU:n toimet erityisesti raja-alueillaan eivät kuitenkaan tätä heijasta.

Hyvä. Keskitytään siis turvapaikanhaussa vainolta suojelun ja vain sen tarjoamiseen ja lopetetaan päättäväisesti nykyinen turvapaikkasurffailu ja muista maanosista Eurooppaan vaeltaminen.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
On myös tärkeää ymmärtää, että järjestelmä, jossa turvapaikkaa hakeakseen on käytettävä usein turvattomia reittejä päästäkseen turvaa mahdollisesti tarjoavaan maahan ei ole turvapaikanhakijoiden rakentama tai toivoma ratkaisu. Sen sijaan kyseessä on EU-maiden rakentama järjestelmä, johon turvapaikanhakijoiden on pakko mukautua, jotta he voisivat harjoittaa ihmisoikeuksiaan.

Eihän nykyistä järjestelmää ole kukaan Eurooppaan tarkoituksella rakentanut, vaan se on vain onnettomasti kasaantunut kaikenlaisista porsaanrei'istä ja yhä liberaalimmista laintulkinnoista.

Jos 60-luvulla olisi nähty, että pakolaissopimuksen laajentaminen johtaa liikenneyhteyksien parantumisen, rajojen madaltumisen ja muun kehityksen myötä Euroopassa nykyiseen tilanteeseen, sitä ei olisi koskaan hyväksytty, eikä sellaista osattaisi kaivatakaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Phantasticum

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 906
  • Liked: 3223
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2511 : 14.01.2022, 22:14:09 »
Toisesta ketjusta löytyi (uusi) EU:n rahankeruuautomaatti nimeltään Euroopan unionin sisäasioiden rahastot ohjelmakaudelle 2021-2027, jollaisesta en muista aikaisemmin kuulleeni. Ohjelmakauden rahastoja ovat sisäisen turvallisuuden rahasto, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline. Suomen osuus on näin äkkiä katsoen noin 183 miljoonaa euroa, josta takaisin olisi tulossa noin 34 miljoonaa euroa.

Koska en ehdi lukemaan koko nivaskaa, olen tarkistanut vain valiokuntien lausuntojen allekirjoittajat sekä sen, onko lausuntoihin ja mietintöihin jätetty eriäviä mielipiteitä. Näin ei näyttäisi olevan, vaan perussuomalaisten edustajien nimet ovat sulassa sovussa muiden puolueiden edustajien kanssa. Mukana perustuslakivaliokunnassa ovat olleet edustaja Immonen, edustaja Mäkynen, edustaja Puisto ja hallintovaliokunnassa edustaja Halla-aho, edustaja Peltokangas ja edustaja Rantanen.

Lainaus
Uudet ohjelmat hyväksytty EU:n sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027

Valtioneuvosto on hyväksynyt uudet ohjelmat Euroopan unionin sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027. Ohjelmakauden rahastoja ovat sisäisen turvallisuuden rahasto, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline.

[…]

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa edistetään

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Asylum, Migration and Integration Fund AMIF) tavoitteena on edistää maahanmuuttoasioiden tehokasta hallintaa sekä yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä. Rahasto jakaantuu neljään rahastoa koskevassa EU-asetuksessa määriteltyyn erityistavoitteeseen, joista Suomi on sisällyttänyt ohjelmaan kolme ensimmäistä.

• Vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta
• Vahvistetaan ja kehitetään jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä niiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista ja sosiaalista osallistamista
• Osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan, tehostetaan tehokasta, turvallista ja ihmisarvoista palauttamista ja takaisinottoa sekä edistetään alkuvaiheessa tapahtuvaa uudelleenkotouttamista kolmansissa maissa
• Parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa erityisesti niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muutto- ja turvapaikkahaasteet kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta

[…]

Valtioneuvosto: Uudet ohjelmat hyväksytty EU:n sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027

Asian käsittelytiedot HE 136/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021−2027

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 38/2021 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 14/2021 vp

Histon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 574
  • Liked: 4460
  • Puolinuiva
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2512 : 03.02.2022, 21:26:24 »
Pahalta kuulostaa..

https://yle.fi/uutiset/3-12301431

Lainaus
Sisäministeri Krista Mikkonen: Turvapaikkauudistuksen seuraavista askeleista päätetään toivottavasti jo maaliskuussa

EU:n sisäministerit puivat Ranskan Lillessä muun muassa Euroopan rajaturvallisuutta ja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta. Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.). mukaan jäsenmaissa on selvää halua edetä uudistusta.
[...]
Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena olisi yhtenäistää tarkastus- ja rekisteröintitoimia ulkorajoilla.

Ranska myös esittää tukea niille maille, jotka ovat suurimmassa vastuussa ulkorajavalvonnasta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi taloudellista tukea EU-budjetista, mutta myös suoraa tukea jäsenmaalta toiselle.

Jälkimmäinen voisi tarkoittaa muun muassa turvapaikanhakijoiden siirtämistä jäsenmaasta toiseen. Mikkonen kuitenkin lisää, että maiden kahdenvälisen tuen muoto täsmentyy vielä. Pöydällä voisi olla myös muita vaihtoehtoja, kuten taloudellista tukea. Tätä on ehdottanut EU-komissiokin omassa esityksessään.

– Tänään kuultiin monia rohkaisevia puheenvuoroja ja jäsenmaissa on selvää halua päästä nyt eteenpäin. Ranskan esittämää lähestymistapaa kannatettiin.
[...]

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2513 : 21.02.2022, 11:23:40 »
Suora demokratia -ketjusta:

Yle: Analyysi: Merkkejä demokratian kriisistä näkyy jo kaikkialla maailmassa – ranskalaistutkija pelastaisi politiikan valitsemalla kansanedustajat arvalla 19.2.2022

[...]

Professori Landemore käyttää esimerkkinä Suomessakin yleistynyttä kansalaisraatikusetusta, jolla ei ole mitään tekemistä otsikon radikaalin ehdotuksen kanssa. Päätösvallattomat kansalaisraadit ovat päinvastoin kulissidemokratiaa, jolla yritetään pakkeloida piiloon Landemoren esittämiä edustuksellisen demokratian ongelmia.

Ranskan esimerkki on osuva. Keltaliivien protestien pelästyttämänä kyhätty maallikkoneuvosto pantiin "asiantuntijoiden" ohjailemina väittelemään muutamana päivänä eri ilmastotoimien kannatuksesta sen sijaan, että kansa olisi saanut vallan päättää laajemmin ilmastopolitiikasta ja -tavoitteista. Esimerkiksi se, että neuvosto torjui selkeästi hiilidioksidiveron ja bensan hinnan korotukset, ei kuitenkaan vaikuttanut mihinkään. Neuvostolla ei lopulta ollut valtaa päättää kuin korkeintaan kokousten tarjoilusta jos siitäkään.

EU käyttää kansalaispaneeleja häpeilemättömästi muun muassa federalistisen CEAS-politiikkansa hyväksynnän kumileimasimena.

Lainaus
Tuomas Suihkonen oli ajamassa mökille, kun hän sai oudon soiton: sen seurauksena hän on pohtinut viikon­lopusta toiseen EU:n tulevaisuutta

Tuomas Suihkonen on yksi sadoista ihmisistä, jotka värvättiin satunnaisotannalla EU:n tulevaisuuskonferenssiin. Sen tavoitteena on kuulla, mitä kansalaiset toivovat EU:lta.

PUHELIN soi, kun Tuomas Suihkonen oli ajamassa kesämökille perheen kanssa heinäkuussa 2021.

Soitto tuli Kantar TNS:stä, yhtiöstä, joka tekee muun muassa mielipidekyselyitä. Soittaja kertoi, että Suihkonen oli valittu satunnaisotannalla suomalaisten joukosta osallistumaan EU-aiheiseen tapahtumaan, EU:n tulevaisuuskonferenssiin.

Osallistuminen edellyttäisi sitä, että Suihkosen pitäisi matkustaa syksyllä kahtena viikonloppuna Eurooppaan ja käyttää yksi viikonloppu etätapahtumaan. Kaikki kulut korvattaisiin.

[...]

SIITÄ alkoi tapahtumaketju, jonka seurauksena espoolainen mediamyyntiyhtiön toimitusjohtaja Suihkonen, 45, on käyttänyt paljon aikaansa Euroopan tulevaisuuden pohtimiseen. Hänet valittiin yhtenä Suomen edustajana konferenssin kansalaispaneeliin.

Kussakin neljästä paneelista on 200 satunnaisesti valittua EU-kansalaista kaikista 27 EU-maasta. Painotusta on tehty niin, että kolmannes heistä on 16–25-vuotiaita.

[...]

EU:N tulevaisuuskonferenssi on EU:n komission, parlamentin ja neuvoston eli jäsenmaiden yhteinen hanke, jossa ne haluavat kerätä kansalaisten mielipiteitä siitä, millaisen unionin kansa haluaa.

Kansan pariin jalkautuminen tapahtuu EU-tyyliin hieman suuruudenhullulla ja kriitikoiden mielestä sekavasti johdetulla prosessilla. Puhetta, paneelia ja täysistuntoa piisaa, ennen kuin konferenssin lopputulokset esitellään 9. toukokuuta Eurooppa-päivänä.

[...]

VIIME viikonloppuna Suihkonen osallistui Hollannin Maastrichtissa neljänteen kansalaispaneeliin, jonka aiheina olivat siirtolaisuus ja Eurooppa maailmassa.

Paikalla Maastrichtin messukeskuksessa olivat Suomesta myös Teo Matala Mikkelistä ja Marja Rajala Tyrnävältä.

Paneeli hyväksyi 40 suositusta, jotka etenevät konferenssin täysistuntoon.

Teeman työstämisen Suihkonen ja muut panelistit aloittivat jo syksyllä.

”Pienryhmissä meitä oli noin parikymmentä henkeä. Ensin listasimme, mitä aiheita siirtolaisuuteen voisi liittyä, ja sitten konkretisoimme. Järjestäjän puolesta paikalla oli moderaattori viemässä keskustelua eteenpäin.”

Suihkosen mukaan paneelista välittyi humaani tahto siitä, että ihmisiä pitää kohdella hyvin. Kenelläkään ei ollut rajat kiinni -tyyppisiä toiveita.

”Panelistien viesti oli, että meidän on pakko toimia EU:n arvojen mukaan siirtolaisia kohtaan ja vastuuta pitää jakaa jäsenmaiden välillä.”

[...]

Tätä on arvosteltu, ettei täällä ole EU-kriittisiä ihmisiä. No, jos soitetaan ja kysytään, että tuletko keskustelemaan EU:sta ja et tule, niin ketä voi syyttää”, Suihkonen sanoo.
Helsingin Sanomat 20.2.2022

EU:n maahanmuuttoa käsittelevä kansalaispaneeli päätyi ehdotuksissaan ja perusteluissaan hämmästyttävän paljon samanlaisiin tuloksiin kuin EU:n komissio ns. maahanmuuttopaketissaan ja sen taustamateriaalissa. Haittamaahanmuuton hillitseminen loisti poissaolollaan.

Suosituksiin kuuluu muun muassa Frontexin vallan lisääminen tulijoiden ihmisoikeuksien varmistamiseksi, Dublin-sopimuksen romuttaminen ja turvapaikanhakijoiden pakollinen jakaminen kaikkiin jäsenmaihin sekä toive, että EU lisää etenkin lapsille suunnattavaa propagandaa maahanmuuton hyvistä puolista. Panelistit esittävät myös EU:n yksimielisyysperiaatteesta luopumista ja EU:lle valtaa rangaista valtioita, hallituksia, ryhmiä ja yksittäisiä kansalaisia, jotka eivät noudata EU:n arvoja ja periaatteita.

Liekö juuri Tuomas Suihkonen Espoosta tai Marja Rajala Tyrnävältä, joka keksi esittää paneelille, että eurooppalaisia hyödyttäisi korvata 2013/33/EU-direktiivi turvapaikanhakijoiden vastaanottostandardeista yhtenäisellä ja pakottavalla EU-laajuisella lainsäädännöllä. Sekin on yksi paneelin 40 ehdotuksesta.

Lainaus
Eurooppalaiset kansalaispaneelit

Paneelissa ”EU:n rooli maailmassa ja muuttoliike” keskustellaan muun muassa EU:n tavoitteista ja strategioista esimerkiksi seuraavilla aloilla: EU:n turvallisuus, puolustus, kauppapolitiikka, humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö, ulkopolitiikka sekä naapuruuspolitiikka ja EU:n laajentuminen. Paneeli pohtii myös, miten EU:n olisi hallittava muuttoliikettä.

Lisätietoa paneelin aiheista:

EU:n rooli maailmassa
Muuttoliike

Asiantuntijoita

Federica Mogherini
Federiga Bindi
Elvire Fabry
Julian Voje
Elmar Brok
Lyra Jakulevičienė
Florian Trauner
Rainer Münz

Muita asiakirjoja

Perustiedot: EU:n rooli maailmassa ja muuttoliike
Paneeli 4 - Istunto 1 - Raportti
Paneeli 4 - Istunto 2 - Raportti
Panel 4 - Recommendations (English, translation in progress)
Euroopan tulevaisuuskonferenssi

Future of Europe: final Citizens’ Panel session on “EU in the world/migration”

Lainaus
RECOMMENDATIONS ADOPTED BY THE PANEL (TO BE TAKEN FORWARD TO THE PLENARY)

[...]

5. We recommend to improve the implementation of human rights at a European
level
through: Raising awareness in countries that do not comply, at the
required extent, with ECHR (European Convention of Human Rights) or the
Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms; a
strict control, coordinated by the EU and the Justice Scoreboard, of the extent
to which human rights are respected among Member States and a strong
enforcement of compliance through different types of sanctions.

We recommend this because human rights have already been agreed upon by
the Member States when ratifying the European Convention of Human Rights,
now being necessary to increase the acceptance in each individual state in order
to make sure human rights are actively known and implemented in these
Member States.

[...]

7. We recommend that a system for labour migration into the EU that is based
on the real needs of the European labour markets is created. There should be
a unified recognition system of professional and academic diplomas from
outside and within the EU. There should be professional qualification offers as
well as cultural and linguistic integration offers for qualified migrants. Asylum
seekers with relevant qualifications should be given access to the labour
market.
There should be an integrated agency for which the European
Cooperation Network of Employment Services could be the basis.

We recommend this because Europe needs qualified labour in certain areas that
cannot be fully covered internally. Currently, there are not enough viable ways
to legally apply for a work permit in the EU.
A European wide recognition system
for professional and academic diplomas will facilitate covering these needs and
enable more simplified labour migration within and from outside the EU.
Employment gaps could be filled more effectively and uncontrolled migration
better managed. Opening the system of labour migration to asylum seekers
could help accelerate their integration into European economies and societies.


8. We recommend that the European Union expands its legislation to assign
more power and independence to Frontex
. This enables them to intervene in
all Member States
so that they can ensure the protection of all external
borders of the EU. However, the EU should organise process audits on the
organisation of Frontex, as full transparency is needed in the functioning of
Frontex to avoid all kinds of abuses.

We recommend this because we find it unacceptable that Frontex can be denied
access to the borders, particularly in situations where human rights are violated
.
We want to ensure that Frontex implements European legislation. Frontex itself
must be controlled and checked to prevent inappropriate behaviour within the
organisation.

9. We recommend that the European Union organises, specifically for economic
migrants, the possibility of screening citizens (on proven skills, background,
etc.) in the country of departure
; this is to determine who is eligible to come
and work in the EU
, depending on the economic needs/vacancies of the host
country. These screening criteria must be public and consultable by everyone.
This can be realised by creating an (online) European Agency for Immigration.

We recommend this because in this way people do not have to cross the border
illegally
. There would be a controlled flow of people who enter the EU, which
results in a decrease in the pressure at the borders. At the same time, this
facilitates the fulfilment of job vacancies in the host countries.

10.We recommend that the European Union ensures that the welcoming policy
and facilities at each border are the same, respecting human rights
and
guaranteeing the safety and health of all migrants (for example pregnant
women and children).

We recommend this because we highly value the fair and equal treatment of
migrants at all borders. We want to prevent migrants from staying too long at
the borders and Member States becoming overwhelmed with the inflow of
migrants. Member States must all be well-equipped to welcome them.

[...]

21.We recommend that all issues decided by way of unanimity are changed to be
decided by way of a qualified majority
. The only exceptions should be the
admission of new membership to the EU and changes to the fundamental
principles of the EU as stated in Art. 2 of the Lisbon Treaty and the Charter of
Fundamental Rights of the European Union.

This will consolidate the position of the EU in the world by presenting a united
front towards third countries and agilise its response in general and in particular
in crisis situations.

22.We recommend that the European Union strengthen its ability to sanction
Member States, governments, entities, groups or organisations as well as
individuals that do not comply with its fundamental principles, agreements
and laws
. It is imperative to make sure that the sanctions that already exist are
quickly implemented and enforced. Sanctions against third countries should
be proportional to the action that triggered it and be effective and applied in
due time.

In order for the EU to be credible and reliable, it has to apply sanctions to those
who infringe upon its principles.
These sanctions should be readily and actively
enforced and verified.

29.We recommend the implementation of a joint and collective migration policy
in the EU based on the principle of solidarity
. We want to focus on the problem
in regards to the refugees. A common procedure in all the Member States of
the Union should be based on the best practice and customs that seemed to
be successful in all the countries of the Union. This procedure should be proactive and actively being executed both by the national
authorities and the administration of the EU.

The problem in regards to the refugees concerns all the countries in the EU.
Currently, the practices in the states are too diversified which has negative
consequences for both refugees and the citizens of the Union. Therefore a
coherent and consistent approach is required.

30.We recommend that the EU increases its efforts to inform and educate citizens
of the Member States about the topics related to migration
. This aim should
be achieved by educating children, as early as possible, from the beginning of
primary school on the subjects such as migration and integration
. If we
combine this early education with the activities of NGOs and youth
organisations as well as wide-reaching media campaigns, we could fully reach
our goal. Additionally, a wide range of communication channels should be
used, from leaflets to television and social media.

It is important to show the people that migration also has many positive aspects
such as additional work force.
We want to emphasize the importance of raising
awareness on both processes, so that people understand the reasons and
consequences of migration to abolish the stigma which comes from the fact of
being perceived as a migrant.

31.We recommend that the Directive 2013/33/EU on minimum standards for the
reception of asylum seekers in Member States be replaced by a compulsory EU
regulation, which will be uniformly applicable in all Member States
. A priority
should be that reception facilities and accommodation be improved. We
recommend the creation of a specific monitoring body from the EU for the
implementation of the regulation.

As the existent directive is not implemented in a uniform way in all Member
States. Conditions such as the Moria refugee camps have to be avoided.
Therefore, the recommended regulation should be implemented and have
compulsory sanctions
. As for the monitoring body, it should be strong and
reliable.

32.We recommend that the EU ensures that every asylum seeker and refugee,
during the process of the residence procedure, attends language and
integration courses
. The courses should be mandatory, free of charge and
include personal assistance for the initial integration. They should start within
two weeks after the submission of the residency application. Additionally,
incentives and sanctions mechanisms should be established.

Learning the language as well as understanding the culture, history and ethics
of the country of arrival is a key step to integration. The lengthy wait for the
initial integration process has a negative impact on the migrants’ social
assimilation. Sanction mechanisms can help identify a migrants’ willingness to
integrate.

33.We recommend replacing the Dublin System with a legally-binding treaty to
ensure just, balanced and proportionate distribution of asylum seekers in the
EU on the basis of solidarity and justice.
Currently, refugees are required to
put forward their asylum requests in the EU Member State they first arrive in.
This system transition should be as swift as possible. The EU Commission's
proposal for a New EU Pact on Migration and Asylum from 2020 is a good start
and should be put into legal form, since it includes quotas on distribution of
refugees among EU Member States.


We recommend this because the current Dublin System does not respect the
principles of solidarity and justice
. It puts a heavy burden on the countries at the
border of the EU, where most asylum seekers first enter EU territory. All
Member States have to take responsibility to manage refugee flows into the EU.

The EU is a community of shared values and should act accordingly.

34.We recommend the EU provide support to the EU Member States in order to
process asylum requests both at a faster pace and according to joint standards
.
In addition, humanitarian accommodation should be provided for refugees. To
take burden off the arrival countries, we recommend that refugees be
relocated within the EU quickly and efficiently after their first arrival into the
EU so that their asylum request can be processed elsewhere within the EU.
For
this, financial support from the EU as well as organisational support through
the EU Asylum Agency is needed
. People whose asylum requests were denied
must be sent back to their countries of origin in an efficient manner — as long
as their country of origin is considered safe.

We recommend this because asylum procedures currently take too much time,
and they may differ from one Member State to another. By speeding up asylum
processes refugees spend less time waiting for their final asylum decision in
temporary accommodation facilities. Asylum seekers who are admitted can be
integrated more quickly into their final country of destination.

35.We recommend strong EU financial, logistical and operational support for the
management of the first reception
which would lead to a possible integration
or repatriation of irregular migrants. Beneficiaries of such support shall be the
EU border states who carry the burden of the migration influx.

We recommend strong support because some EU border states bear the
greatest burden from the migrant influx due to their geographical location.

36.We recommend that the mandate of the EU Agency for Asylum shall be
strengthened to coordinate and manage the distribution of asylum seekers
within the EU Member States to achieve a fair distribution
. A fair distribution
requires to take into account the needs of the asylum seekers as well as
logistical and economical capacities of EU Member States and their needs in
terms of labour market.

We recommend this because a centralised coordination and management of the
distribution of asylum seekers which is regarded as fair, by Member States as
well as their citizens, prevents chaotic situations and social tensions, thus
contributing to greater solidarity between EU Member States
.

37.We recommend either creating an overarching EU institution or strengthening
the EU Asylum Agency to process and decide upon asylum requests for the
whole European Union based on uniform standards
. It should also be in charge
of a just distribution of refugees
. This institution should also define which
countries of origin are safe and which are not, and should be responsible for
sending back rejected asylum seekers.

We recommend this because the current asylum policy is characterised by
unclear responsibilities and different standards between EU Member States.
This leads to inconsistent handling of asylum procedures across the EU.
Furthermore, the EU Asylum Agency currently only possesses "soft" power. It
can only advise Member States on asylum issues.

38.We recommend the establishment, without delay, of dedicated asylum
centres for unaccompanied minors across all EU Member States
. This should
be done in order to accommodate and provide care to the minors according to
their particular needs, at the earliest opportunity.

We recommend this because:
1) Many minors are likely to be traumatised (coming from areas of conflict).
2) Different children will have differing needs (according to age, health, etc.).
3) Were this recommendation implemented, it would ensure that vulnerable
and traumatised minors would receive all necessary care at the earliest possible
opportunity.
4) As minors are future European citizens and as such, if treated appropriately,
should contribute positively to the future of Europe.

39.We recommend the establishment of a common, transparent system for
dealing with the expeditious processing of asylum seekers
. This process should
provide for a minimum standard and should be applied across all Member
States equally.

We recommend this because:
1) Were this recommendation implemented, it would lead to a faster and more
transparent way of dealing with asylum claims.
2) A failure to expedite the asylum process leads to illegality and criminality.
3) Minimum standards as referred to in our recommendation should encompass
respect for human rights, health and the educational needs of asylum seekers.
4) Implementing this recommendation would lead to access to employment and
self-sufficiency, allowing a positive contribution to EU society. Regularising
employment status prevents abuses of asylum seekers in the working
environment. This could only benefit a more successful integration of all
affected.
5) Extended stays in asylum centres have negative consequences in terms of the
mental health and well-being of the occupants.

40.We strongly recommend a complete overhaul of all agreements and legislation
governing asylum and immigration in Europe
. We further recommend that an
‘all of Europe’ approach be adopted.

We recommend this because:
1) All current agreements are unworkable, impractical, and no longer fit for
purpose since 2015 and up to the present day.
2) The EU should be the first "agency" that manages all other agencies and NGOs
directly dealing with asylum issues.
3) The Member States affected are the ones that are left largely alone to deal
with this issue. The ‘à la carte’ attitude of some Member States reflects poorly
on the unity of the EU.
4) New targeted legislation would allow for a better future for all asylum seekers
and lead to a more unified Europe.
5) Gaps in the current legislation are giving rise to conflicts and disharmony
across Europe and are causing increased intolerance amongst European citizens
towards migrants.
6) Stronger, relevant legislation would lead to a reduction in crime and abuses
of the current asylum system.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 479
  • Liked: 28221
  • Apukeittiöpsykologi
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2514 : 21.02.2022, 11:41:11 »
Järkyttävää huuhaata yllä.

Poimin vain yhden kohdan:

Lainaus
4) As minors are future European citizens and as such, if treated appropriately,
should contribute positively to the future of Europe.

Tämähän on täysin irrationaalista ja empirian vastaista: miten voidaan kuvitella, että yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat hyödyttäisivät Eurooppaa kun ne eivät ole sitä menneinäkään vuosikymmeninä tehneet, vaan muodostuneet sosiaaliseksi ja taloudelliseksi taakaksi lisäksi muodostaen jengejä ja ollen yliedustettuina väkivalta- ja raiskaustilastoissa.

Eikö tulevaisuuden suunnitelmien pitäisi pohjautua realismiin ja jo koettuihin seikkoihin sen sijaan, että maalaillaan jotain hippiutopioita? Sitäpaitsi lainauksessa lukee, että kaikki vastuu on vastaanottajamailla ja jos lapsihuijarit eivät sopeudukaan tai ole hyödyksi, se on meidän vikamme! Kun tähänkään mennessä vielä kukaan ei ole keksinyt, mitä se kotouttaminen oikein on ja miten se toimii, miksi perustetaan valtavia, koko Eurooppaa hirveään suuntaan muokkaavia muutoksia siihen, että jos seuraavalla kerralla olemme noille turvapaikkahuijareille vielä kiltimpiä ja avokätisempiä niin sitten he varmasti ovat kunnolla..
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 200
  • Liked: 10203
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2515 : 21.02.2022, 12:04:04 »
EU kykenee tuottamaan valtavan määrän asiakirjasaastaa, julkilausumia, sopimuksia jne, mutta niillä ei ole mitään arvoa, koska muutamaa kaikkein typerintä maata lukuunottamatta kukaan muu ei niitä tosipaikassa noudata.  EU on laho himmeli, mutta se pysyy pystyssä, koska sen olemassa olo takaa elannon ja vauraan tulevaisuuden valtavalle poliitikko-ja byrokraattiarmeijalle.
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

Sakari

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 2 287
  • Liked: 4786
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2516 : 21.02.2022, 12:38:49 »
Eu panelisti Tuomas Suihkonen lällättelee Eu kriittisille siitä etteivät lähde näihin paneeleihin mukaan. Huomaan Tuomakselta puuttuvan kyvyn asettua toisen asemaan joka on Eu fiileille ja muille ihmioikeisuskoisille tavanomaista. Voin tätä selventää toki myöhemmin toisella tekstillä, jos jaksan. Mutta lähdetäänpäs Tuomas matkalle mukavuusalueesi ulkopuolelle.

Aloitetaan perusteista joilla määritellään järjestön toimintaa. Keskitetäänkö vai hajautetaanko valtaa. Voiko kansalaiset äänestää järjestön johtajat valtaan.

Kuten tiedämme Eu keskittää valtaa ja sen johtajat valitaan demokratian ulottumattomista. Eli ei voida hyvällä tahdollakaan puhua demokratiasta ja Eu:sta samaan aikaan. Voisimme verrata tätä järjestöä johonkin autoritääriseen teollisuuden ja pankkien ohjaamaan hallintoon. Eli kun komissaari puhuu on nähtävä puhujana jotain muuta kuin kansalaisten hyvinvoinnista välittävä hahmo.

Mutta Tuomas jos vielä ei kongi päässä kumahtanut niin mitäs tykkäisit jos vaikka Mantaqa jengistä soitettaisiin haluaisitko tulla paneeliin keskustelemaan jengin tulevaisuudesta? Normaalilla moraalilla ja tunteilla varustetulle on melkoinen kynnys mennä pohtimaan miten huumeita levitetään tehokkaammin, miten lisätä kiristystä, väkivaltaa, raiskaamista.. jne. Nyt toki Tuomas parkaiset ettei Eu:ta voi verrata rikollisjengiin. Olet oikeassa ei voi verrata, Eu on niin paljon pahempi kaikin tavoin, mukaan lukien mahdollistaen Mantaqajengit meidän kiusaksi.
Ooh lalaa...

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2517 : 27.02.2022, 19:54:33 »
EU:ssa ei tietenkään jätetä hyvää kriisiä käyttämättä, kun sellainen sattuu kohdalle.

Lainaus
Jopa miljoonat ihmiset saattavat paeta Ukrainan sotaa ulkomaille – EU joutuu nyt miettimään täysin uusia tapoja auttaa pakolaisia

EU varautuu parhaillaan siihen, että Ukrainassa kodeistaan pakenee jopa useita miljoonia ihmistä.

– Heti tällaisia määriä ei luultavasti nähdä, vaan kyse on pidemmän aikavälin arviosta, sanoo sisäministeriön neuvotteleva virkamies Katri Niskanen.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi torstai-iltana, että 44 miljoonan asukkaan Ukrainassa kotinsa on jo jättänyt selvästi yli 100 000 ihmistä.

Arviot pakolaisten liikkeistä elävät jopa tunneittain ja riippuvat siitä, millaisia hyökkäyksiä Venäjä tekee ja minne. Pakolaisten määrä voi kuitenkin kasvaa jopa suuremmaksi kuin vuonna 2015, jolloin Eurooppaan tuli yhteensä noin 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.

[...]

Tulevaisuudessa yksi vaihtoehto ratkaista kysymys ukrainalaisten pakolaisten asemasta voisi olla niin sanottu EU:n tilapäisen suojelun mekanismi.

Käytännössä se antaisi Ukrainasta paenneelle mahdollisuuden oleskella ja tehdä töitä EU-maassa 1–3 vuoden ajan ilman, että hänen täytyisi hakea turvapaikkaa.

Tätä mekanismia ei ole koskaan käytetty, mutta se voisi olla Ukrainan sodan yhteydessä harkitsemisen arvoinen ratkaisu, Niskanen sanoo.

[...]

Ruotsi ja Saksa ovat puolestaan ilmoittaneet olevansa valmiit auttamaan maita, jotka ottavat eniten ukrainalaisia vastaan.

Ruotsin maahanmuuttoministeri Anders Ygeman kertoo sanomalehti Dagens Nyheterin mukaan, että nyt on niiden maiden aika kantaa vastuuta tilanteesta, jotka ovat jarrutelleet EU:n maahanmuuttopolitiikan remonttia.
Yle 26.2.2022

Ylen tv-uutisissa sisäministeri Krista Mikkonen vahvisti, että Suomen hallitus ajaa ns. tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa. Direktiiviä ei ole vielä koskaan aktivoitu, mutta maahanmuuttoministeri Astrid Thors ehdotti sen käyttöä jo arabikevään yhteydessä.

Aktivointi tarkoittaisi 1-3 vuoden oleskeluluvan (myös mm. työlupa, majoitus, toimeentulotuki) myöntämistä kaikille tietystä maasta tuleville automaattisesti ilman turvapaikanhakua. Jos sen avulla ei saataisi miljoonia ukrainalaisia liikkeelle EU-alueelle, niin ei sitten millään. Ja kun direktiivi on kerran otettu käyttöön, sitä voi käyttää jatkossa matalalla kynnyksellä vaikka afganistanilaisiin.

Direktiiviin liittyvät oleellisesti neuvottelut taakanjaosta eli jäsenmaiden uudelleensijoituskiintiöistä, jotka sattuvat olemaan myös EU:n komission esittämän maahanmuuttopaketin ytimessä. Ehkä komission hitaasti edennyt maahanmuuttopaketti voitaisiinkin runnoa kiireellisenä voimaan saman tien.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2518 : 28.02.2022, 03:01:07 »
^Kävi kuten pelkäsinkin eli tilapäisen suojelun direktiivin aktivointi on hyväksytty ensimmäistä kertaa EU:n historiassa.

Kaikki ukrainalaiset saavat EU-maista automaattisesti oleskeluluvan, vaikka eivät täyttäisikään suojeluntarpeen kriteereitä.

Lainaus
EU announces all member countries will take in Ukrainian refugees for up to three years without needing to apply for asylum

The EU will take in Ukrainian refugees without asking them to apply for asylum first, it was announced tonight, as hundreds of thousands of terrified citizens continue to flee their homes amid the ongoing Russian invasion.

The decision was agreed unanimously between all countries in the 27-nation bloc on Sunday, following a meeting of its interior ministers.

The open-door-style policy will remain in place for up to three years in a bid to tackle what is fast becoming Europe's worst humanitarian crisis in decades.
...
Daily Mail 27.2.2022

Lainaus
EU backs invoking refugee directive for first time

More now on the EU agreeing to take in Ukrainian refugees for up to three years without asking them to first apply for asylum.

The BBC has been told that the vast majority of European interior ministers are in favour of invoking the EU’s Temporary Protection Directive for the first time ever, to cope with the mass influx of displaced Ukrainians arriving in EU states.

Currently, Ukrainians can stay visa-free within the EU for 90 days. The EU says invoking the temporary protection directive would make it easier for Ukrainians to temporarily settle in EU countries, removing all paperwork associated with typical asylum applications.

Having received a majority of support, ministers can now take this to the next council meeting on Thursday. The commission will then have to come up with a full proposal for member states to sign up to.
BBC 28.2.2022

Se kävi nopeasti ja jo ennen oikeastaan minkäänlaista käsitystä siitä, mitä Ukrainassa tulee tapahtumaan. Ihan kuin olisi ollut suunnitelmat valmiina vain odottamassa sopivaa tilannetta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2519 : 28.02.2022, 18:55:19 »
^Tästä ei kai uutisoitu Suomessa kuin jossain live-seurannan ohessa. Päätöksestä ja sen seurauksista ei puhuta missään.

Lainaus
Orpo: Signalera att vi tar emot ukrainska flyktingar – och ger arbetstillstånd

Samlingspartiets Petteri Orpo vill att Finland signalerar att vi tar emot ukrainska flyktingar och att de genast får uppehålls- och arbetstillstånd, säger han till HBL. – Vi måste bereda oss på en ansenlig mängd, vi talar om tusentals.

Samlingspartiets ordförande Petteri Orpo säger att Finland behöver aktivera sig i fråga om de ukrainska flyktingarna, eftersom man redan ser en ström som anlänt över gränsen till EU. Förutom att disku...
Hbl 28.2.2022

Orpo hakee irtopisteitä vaatimalla Suomeen tuleville ukrainalaisille automaattisia työ- ja oleskelulupia, eikä tajua tai ole kuullut, että eilisen sisäministerikokouksen tuloksena EU aktivoi tilapäisen suojelun direktiivin, joka jo takaa ukrainalaisille automaattiset työ- ja oleskeluluvat Suomen lisäksi kaikissa muissakin EU-maissa.

Ja kun Orpo puhuu tuossa valmistautumisesta "huomattavan monien, tuhansien" tuloon, on se melkoista vähättelyä, kun direktiivin aktivoiminen tarkoittaa Suomen osuudeksi YK:n ennustamalla 4-5 miljoonan lähtijän määrällä varovastikin arvioiden (Suomen osuus vuosien 2015-2017 EU-siirtokiintiöissä 2 prosenttia) lähemmäs 100 000 tulijaa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset