Kirjoittaja Aihe: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???  (Luettu 670708 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 013
  • Liked: 97631
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2520 : 29.11.2021, 11:49:25 »
Eipä ole ensimmäinen kerta, kun Yle antaa aktivistitoimittajalle alustan julkaista agendajournalismia. Illalla myös televisiossa (Yle 1, klo 20:00).

Lainaus
Ylen selvitys: EU:n rajavirasto Frontex jättänyt puuttumatta laittomiin käännytyksiin – myös suomalaisia rajavartijoita mukana tilanteissa

Euroopan rajoilla syyllistytään toistuvasti laittomiin käännytyksiin, joissa estetään ihmisiä hakemasta turvapaikkaa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ei ole puuttunut ihmisoikeusrikkomuksiin EU:n jäsenmaiden rajoilla, ilmenee Ylen selvityksestä.

Suomalaiset rajavartijat ovat olleet paikalla tilanteissa, joissa EU:n jäsenmaiden rajavartijat ovat estäneet Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä hakemasta turvapaikkaa.

EU:n sääntöjen mukaan ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa, mikäli hän pääsee unionin sisälle. Säännöt eivät kuitenkaan velvoita myöntämään turvapaikkaa kaikille turvapaikanhakijoille.

Osa jäsenmaista on syyllistynyt niin sanottuun push back -menettelyyn. Sillä tarkoitetaan tapaa, jossa EU:n alueelle saapunut henkilö poistetaan maasta ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.

Näin on tapahtunut ainakin Unkarissa, Kroatiassa ja Kreikassa, ilmenee Ylen ruotsinkielisen tutkivan toimituksen Spotlightin selvityksestä. Yle uutiset on myös aiemmin raportoinut väkivaltaisista käännytyksistä Kroatian rajalla.

Vuonna 2015 EU-maihin saapui yli miljoonaa turvapaikanhakijaa. Siitä lähtien jäsenmaat ovat pyrkineet tilkitsemään Euroopan unionin ulkorajoja entisestään. Tämä näkyy aitojen rakentamisena muun muassa EU:n itärajoilla ja lisäätyneenä partiointina Välimerellä.

Frontexin velvollisuus on puuttua, mikäli rajaoperaatioissa ei kunnioiteta ihmisten perusoikeuksia.

Suomalaispartion rajakoira hyökkäsi turvapaikanhakijan kimppuun

Vastuu rajojen valvonnasta kuuluu jäsenmaiden viranomaisille. Heidän apunaan toimii Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex.

Frontexin riveissä on palvellut viime vuosina 10–30 suomalaista rajavartijaa. Tulevina vuosina Suomi on luvannut tukea Frontexia lähettämällä yli sata rajavartijaa. Vuonna 2019 EU-jäsenmaat hyväksyivät Frontexin uudet toimivaltuudet ja säännöt. Niiden mukaan vuonna 2027 Frontexilla tulisi olla 10 000 rajavartijan pysyvä joukko.

Syyskuussa 2016 suomalaisia rajavartijoita oli partioimassa Unkarin ja Serbian välisellä rajalla. Horgos-Röszken rajanylityspaikalla tapahtui välikohtaus, jossa käännytetty nainen loukkaantui vakavasti.

Unkarilaisen rajapartion kanssa vartiotehtävissä oli mukana suomalainen rajakoirapartio. Koira sai vainun ja partio lähti juoksemaan tiheän metsän läpi. Pensaikosta hyppäsi esiin nainen. Suomalainen partiokoira hyökkäsi naisen kimppuun ja puri tätä niin pahasti, että nainen joutui sairaalahoitoon.

Nainen ei saanut mahdollisuutta hakea turvapaikkaa vaan hänet käännytettiin Serbian puolelle laittomasti. Frontex ei kommentoinut tapausta Ylelle tai antanut haastattelua tätä artikkelia varten.

[...]

Toinen laiton käännytys, jossa oli mukana suomalaisia merivartijoita, tapahtui maaliskuussa vuonna 2020. Suomalaisia merivartijoita oli mukana Frontexin aluksessa, joka partioi Egeanmerellä Kreikan ja Turkin välillä.

Suomalaiset pysäyttivät ohjeiden mukaisesti siirtolaisten aluksen. Tämän jälkeen kreikkalaiset merivartijat ottivat tilanteen haltuunsa ja käskivät suomalaisia poistumaan.

Ylen lähteiden mukaan on hyvin todennäköistä, että suomalaisen Frontex-aluksen poistuttua paikalta kreikkalaiset merivartijat käännyttivät siirtolaisten aluksen laittomasti.

Frontexia tilanteessa edustaneet suomalaiset tekivät asiasta sääntöjen mukaisen raportin Frontexille. Frontexin olisi pitänyt tämän jälkeen laatia asiasta tapausraportti. Suomen rajavartiolaitos ei ole saanut nähtäväkseen tätä raporttia, eivätkä tunne sen tarkkaa sisältöä.

[...]

Maahanmuuttoasioista vastaava EU-komissaari Ylva Johansson on vaatinut Kreikkaa käynnistämään riippumattoman selvityksen turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

– Frontex ei saa koskaan tukea toimintaa, joka ei kestä päivänvaloa tai ole säädösten ja perusarvojen mukaista. Perusarvojen ja rajojen puolustaminen samaan aikaan on kuitenkin mahdollista, Ylva Johansson sanoo Ylen haastattelussa.

[...]

Kreikan rajaviranomaiset ovat toistuvasti estäneet ihmisiä hakemasta turvapaikkaa. Päävastuu toiminnasta rajaoperaatiossa on aina isäntämaalla eli tässä tapauksessa Kreikalla. Frontex on kuitenkin ollut mukana Välimerellä ja tukenut Kreikkaa muun muassa tekemällä valvontalentoja ja antamalla operaation käyttöön henkilöstöä.

Frontexilla on aina velvollisuus varmistaa, että perusoikeuksia ja turvapaikkaoikeutta kunnioitetaan niissä raja-operaatioissa, joissa Frontex on läsnä.

[...]

Turvapaikka-asioihin erikoistunut lakimies Iftach Cohen edustaa Jeancey Kimbengaa oikeusjutussa Frontexia vastaan. Hänen mukaansa Frontex on osallistunut ihmisoikeusrikkomuksiin.

– On selvää, että ilman Frontexin apua Kreikka ei voisi ylläpitää laitonta toimintaansa, asianajaja Iftach Cohen sanoo.

Kreikka on kiistänyt syyllistyneensä laittomiin käännytyksiin.
Yle 29.11.2021

Toisin kuin maahanmuuttoaktivisti Marcus Floman jutussaan väittää, Frontexilla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta puuttua suvereenien jäsenmaiden tekemisiin niiden omalla alueella.

Juuri tämän federalistit haluaisivat muuttaa laajentamalla Frontexin 10 000 sisäänheittäjään, jotka valvoisivat ja korvaisivat jäsenmaiden omia rajavartijoita ja varmistaisivat kaikkien halukkaiden sisäänpääsyn EU-alueelle.

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemassa erityiskertomuksessa todetaan, että EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontex ei ole tukenut riittävän vaikuttavalla tavalla jäsenvaltioita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia maita EU:n ulkorajojen valvonnassa. Tarkastajat toteavat, että Frontexin tuki ei ole laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan kannalta riittävää. Tarkastajat panevat lisäksi merkille, että Frontex ei ole pannut kokonaisuudessaan täytäntöön vuonna 2016 saamaansa toimeksiantoa. He myös kyseenalaistavat Frontexin valmiudet panna sille osoitettu uusi operatiivinen tehtävä täytäntöön vaikuttavalla tavalla.
...
Tarkastajat panevat myös merkille, että Frontexin toiminnan tehokkuudesta ja kustannuksista ei raportoida. Frontex tiedottaa toiminnastaan laaja-alaisesti, mutta analysoi vain harvoin omaa tuloksellisuuttaan tai toimiensa vaikutuksia. Se ei myöskään anna tietoja yhteisoperaatioidensa todellisista kustannuksista.

Frontexilla on vuoteen 2027 mennessä käytettävissään uutta tehtäväänsä varten 10 000 hengen operatiivinen henkilöstö (vuonna 2019 työvoimaa oli 750 henkeä). Vielä ei kuitenkaan ole selvää, pystyykö henkilöstö toimimaan suunnitellun mukaisesti. Frontexin talousarvion on määrä kaksinkertaistua noin 900 miljoonaan  euroon vuodessa. Luku on suuri, ja siitä päätettiin pyrkimättä ensin määrittämään, mikä Frontexin uuden toimeksiannon sisältö tulee olemaan. Tässä yhteydessä ei myöskään arvioitu muutoksen vaikutusta jäsenvaltioihin.

Edit:
Lainaus käyttäjältä: Marcus Floman, Yle
Turvapaikka-asioihin erikoistunut lakimies Iftach Cohen edustaa Jeancey Kimbengaa oikeusjutussa Frontexia vastaan. Hänen mukaansa Frontex on osallistunut ihmisoikeusrikkomuksiin.

Tarkistin, mikä Cohenin edustama strategisia oikeudenkäyntejä EU:ta, Frontexia ja eurooppalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä vastaan junaileva Front-Lex-järjestö oikein on. Ja siellähän tuo seisoo kätevästi sen nettisivujen oikeassa yläkulmassa, että Sorosin Open Society Foundationin sponsoroima.

Lainaus
FRONT-LEX Manifesto​

Front-Lex denounces and condemns Europe’s policy of deterrence and closure.

European migration policy is based on deterrence and closure, no matter the cost. People are forced to take equally deadly routes to escape life-threatening conditions, be it through the Sahara, the Mediterranean or the Balkans. Tens of thousands of persons already have died from drowning and other perils while attempting such crossings. Instead of facilitating safe and legal migration, granting protection to those in exile and tackling the causes of emigration, the EU and its Member States have been treating migration as a threat to be defeated. In doing so, they openly violate almost all international and European agreements on human rights, refugee protection as well as obligations regarding rescue at sea. Over the past 10 years, countless crimes against humanity have been committed at Europe’s external borders.

Numerous protests by humanitarian organisations and individuals have gone unheeded. On the contrary, the policies of border control and deterrence are constantly being perfected, intensified and amplified. The conditions in the camps for migrants have reached an unprecedented level of inhumanity and ignominy. At the same time, rescuers and rescue organisations are systematically criticised, harassed, and criminalised through all kinds of procedures and by all imaginable means.

These infamous policies and the crimes associated with them are of historic proportions. For the first time since the Second World War and the founding of Europe, EU institutions, governments, and officials are committing crimes against humanity in such systematic ways and with such impunity. We are standing up and will not remain idle when faced with these outrageous practices. We will bring politicians and officials before the common courts and a civil court, specially convened in Brussels in 2022: the Front-Lex Tribunal.

In order to restore the laws in force, the Front-Lex legal department has initiated a series of legal actions. We refuse to accept gross injustice and perpetual crimes against humanity.  Europe’s policy on exiles tramples on fundamental values of humanity and civic-mindedness. Such a Europe is not our Europe. Further tolerance of the abuses committed by the EU and its members would inevitably lead to the failure and destruction of the very idea of Europe. We are convinced Europeans, but we want a humane, humanitarian and open Europe that also takes its share of historical responsibility towards the world. Those responsible for violence, torture, enslavement, drowning, sexual abuse and murder must not go unpunished.

When politics fails, civil society must step in.

Front-Lex calls for a different EU migration policy. Together with the people who have suffered these crimes, we will organise a civil society tribunal in Brussels in 2022: the Front-Lex Tribunal. We will ensure that the voices of the victims are heard.  We will also provide a platform for the rehabilitation of volunteers and helpers who have been unjustly criminalised and sentenced to disproportionate punishment.
« Viimeksi muokattu: 30.11.2021, 03:09:57 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ahmed Ahne III

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 379
  • Liked: 1590
  • Sed puto quod imperium mutata esse debet.
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2521 : 01.12.2021, 15:07:32 »
Iltalehti viestittää ilouutisia

Lainaus
EU muuttaa sääntöjään: turvapaikkahakemusten vastaanoton saa keskittää valittuihin paikkoihin – muilta osin rajat saa sulkea
EU-komissio julkistaa keskiviikkona uuden asetuksen. Hybridisodankäynnin kohteiksi joutuneet jäsenmaat saavat oikeuden valita, missä paikassa ne ottavat vastaan turvapaikkahakemuksia.

EU-komissio julkistaa keskiviikkona iltapäivällä uuden asetuksen, joka auttaa jäsenmaita sulkemaan rajojaan tilanteessa, jossa jokin valtio – esimerkiksi Venäjä tai Valko-Venäjä – ajaa turvapaikanhakijoita EU-maan vastaiselle rajalle.
(…)
Uusi EU-asetus sallii sen, että jäsenmaa ottaa turvapaikkahakemuksia rajalla vastaan vain tietyssä ja erikseen nimetyssä paikassa.

Jäsenmaa saa itse valita, missä paikassa se ottaa ulkorajallaan vastaan turvapaikkahakemuksia. Muilta osin se voi sulkea rajansa.
(…)
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/204d7333-80b1-47ba-8994-833d6e5c6f96
Kirjailemani viestit kohdistuvat yhteiskunnallisten ja poliittisten mielipiteiden perusteella määrittyviin ihmisryhmiin eikä niistä ole tunnistettavissa sellaista vakaumusta, jonka perusteella määrittyvät ihmisryhmät saavat kiihottamisrikoksessa tarkoitettua suojaa heihin kohdistuvalta uhkaavalta viestinnältä.

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 811
  • Liked: 11714
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2522 : 01.12.2021, 15:17:17 »
^Haaa! Vastaanottopiste sinne Jäniksen vuosi-kirjasta tutuksi tulleelle Vittumaisenojan kämpälle. Samaan paikkaan voisi pakkosijoittaa muutaman sata virkamiestä jotka asiasta saavat veroilla kustannettua palkkaa. Omat teltat ja eväät mukaan.

Histon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 499
  • Liked: 4185
  • Puolinuiva
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2523 : 05.12.2021, 21:15:23 »
Syyrialaisveljekset menettivät rahansa salakuljettajille. Iso kyynel.

https://yle.fi/uutiset/3-12188542

Lainaus
Lomasaaresta tuli laboratorio

Kreikan saarille nousee viisi uudenlaista siirtolaiskeskusta. Tuleeko niistä malli koko Euroopalle?

SAMOS Parakkialue kohoaa Samoksen saaren itäosassa, keskellä ei-mitään.

Aluetta ympäröi noin kolmimetrinen piikkilanka-aita. Edustalla partioi poliisi.

Paikka on Samoksen saaren uusi turvapaikanhakijoille tarkoitettu asuinalue, jota Kreikan hallitus kutsuu(siirryt toiseen palveluun) "suljetuksi, valvotuksi vastaanottokeskukseksi".

Keskus on myös kahden syyrialaisveljeksen oleskelupaikka.

Abdullah, 20, ja Irfan, 24, eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään. He pelkäävät itsensä ja Syyriaan jääneen perheensä turvallisuuden puolesta, eivätkä siksi halua tulla tunnistetuiksi.

Veljekset sanovat, etteivät viihdy siirtolaiskeskuksessa lainkaan. Siksi he haluavat antaa Ylelle haastattelun keskuksen ulkopuolella.
[...]
Samoksen uusi siirtolaiskeskus aloitti toimintansa syyskuussa.

Kreikan mukaan jo tieto siitä,(siirryt toiseen palveluun) että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautetaan keskuksesta lähtömaihinsa, hillitsee Eurooppaan laittomia väyliä pitkin pyrkivien siirtolaisten määrää.

Siirtolaisille halutaan välittää ajatus, että kallis ja vaarallinen yritys Eurooppaan ei kannata.

Samoksen keskus ei ole ainoa. Marraskuussa Kreikka avasi samanlaisia tiukan vartioinnin yksikköjä myös Kosin ja Leroksen saarille.
[...]
"Eurooppalainen malli".

Näin Samoksen keskusta on kutsunut(siirryt toiseen palveluun) Ranskan sisäministeri Gérald Darmanin.

– Kaikki ulkorajalla sijaitsevat jäsenmaat voisivat ottaa rajoillaan käyttöön tällaisen kontrollin ja rekisteröinnin siirtolaisille, Darmanin sanoi(siirryt toiseen palveluun) vierailtuaan lokakuussa Samoksen keskuksessa.

Todellisuudessa uudet keskukset Kreikan saarilla eivät ole osa mitään EU:n suurta suunnitelmaa. Ne ovat lähinnä hätäratkaisu.

Idea niiden rakentamiseksi syntyi, kun Lesboksen saarella sijaitseva Morian pakolaisleiri paloi syksyllä 2020. Tilaa oli 3 000 ihmiselle, mutta väkeä oli nelinkertainen määrä.

Ratkaisuksi EU-komission työryhmä(siirryt toiseen palveluun) sekä Kreikka kehittivät yhteistyössä uudenlaisen mallin: uusissa siirtolaiskeskuksissa olisi paremmat asuinolot, tehokkaampi turvapaikkahakemusten käsittely sekä tiukempi vartiointi.
[...]
Voiko Samoksen kaltaisia yksikköjä nousta enemmänkin EU:n rajoille?

Ei ainakaan nyt, kuuluu EU-komission vastaus, kun Yle pyysi haastattelua aiheesta.

– Olemme mukana vain tässä Kreikan-hankkeessa. Siellä tilanne on poikkeuksellinen ja pitkittynyt, komission maahanmuutto-osastosta kirjoitetaan Ylelle. Kysymyksiin vastataan sähköpostilla ja ilman vastaajan nimeä.
[...]
Mutta EU:sta kuuluu myös soraääniä.

EU-parlamentaarikkojen ryhmä vieraili(siirryt toiseen palveluun) tarkkailukäynnillä Samoksen keskuksessa marraskuussa. Ryhmän jäsenistä Ylen haastattelupyyntöön vastasi saksalainen vihreiden europarlamentaarikko Damian Boeselager.

Hän kiittelee asuinolojen kohenemista mutta pitää muuten koko keskusta kyseenalaisena.

– Muuten keskus on kuin vankila. Ovi on nyt avoinna ja keskuksesta pääsee päivisin pois, mutta jos tilanne muuttuu ja tuo yksi sisäänkäynti suljetaan, niin paikasta tulee oikea vankila, hän sanoo.
[...]
Itäisen Samoksen pormestari puolestaan antaa haastattelun. George Stantzos vastaa juuri siitä osasta saarta, jossa uusi keskus sijaitsee.

Hän ensinnäkin ilmoittaa, että ei ole itse nähnyt saarella pakkokäännytyksiä. Pormestarin kanta siirtolaisiin on muutenkin jyrkkä.

Kreikan saarilla ei tulisi olla ainuttakaan siirtolaiskeskusta, hän sanoo.

– Jokainen Turkin läpi päästämä siirtolaisalus on EU:n epäonnistuminen, Stantzos lataa kaupungintalolla Samoksen keskustassa Vathissa.

Hänen mukaansa EU:n rajavartioston Frontexin kuuluisi toimia niin, että tulijat eivät alkujaankaan pääsisi EU:n puolelle.

Näin pitäisi periaatteessa ollakin.

EU on ostanut Turkilta takeet siitä, ettei raja vuoda. Turkin kanssa tehdyn miljardien eurojen hintaisen pakolaissopimuksen tarkoitus on, ettei Turkin kautta pääse EU:hun siirtolaisia.
[...]
Ilta alkaa lähestyä kello kahdeksaa. Syyrialaisveljesten Abdullahin ja Irfanin on aika nousta bussiin, joka vie heidät siirtolaiskeskukseen ennen kuin sen portit sulkeutuvat.

Vielä tämän jutun haastatteluhetkellä marraskuun alussa veljekset saivat päivisin liikkua Samoksella.

Marraskuun puolivälissä tilanne muuttui.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan(siirryt toiseen palveluun) Kreikan maahanmuuttoministeriö on estänyt noin sadalta asukkaalta poistumisen keskuksesta. Järjestö kertoo, että päätös koskee keskukseen vasta saapuneita ja niitä, joiden henkilöllisyyskortti on otettu pois kielteisen turvapaikkapäätöksen vuoksi.

Päätös loukkaa ihmisten perusoikeutta vapaaseen liikkumiseen, Amnesty sanoo.

Ylen saamien tietojen mukaan myös syyrialaisveljekset ovat tässä joukossa.

Haastatteluhetkellä Vathissa he käyvät vielä apteekissa, vaikka rahat ovat vähissä. Omat rahat ovat ajat sitten menneet salakuljettajien taskuihin.

Ehkä täysin turhaan.

– Lopulta meitä ei haluta Eurooppaan. Mutta meilläkin on oikeus elämään, koulutukseen ja työhön, Abdullah sanoo.
Halla-aho: ”Perussuomalaisten ohjelmaan tai tavoitteisiin ei kuulu ihmisten geeniperimän tarkkailu tai suomalaisuuden määrittely ja rajaaminen tällaisin kriteerein. Suomeen on vuosisatojen ja -tuhansien aikana tullut kaikenlaista ainesta idästä, lännestä ja etelästä. Oleellista on se, kuka muuttoliikettä kontrolloi."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 013
  • Liked: 97631
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2524 : 11.12.2021, 23:06:32 »
Lainaus
Erna Bodström: Turvapaikanhakijat, valtioiden vastuu ja Puolan rajatila

Turvapaikanhaku on ihmisoikeus, joiden kunnioittamiseen EU-maat ovat sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa, kansallisessa lainsäädännössä ja juhlapuheissa. EU:n toimet erityisesti raja-alueillaan eivät kuitenkaan tätä heijasta.

VTT Erna Bodström on post doc -tutkija Helsingin yliopiston Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimusyksikkö CERENissä. Hän on tutkinut Suomen turvapaikkajärjestelmää vuodesta 2016.
Politiikasta 10.12.2021

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Kesäkuussa 2021 Liettuaan tuli Valko-Venäjän kautta tavallista enemmän turvapaikanhakijoita. Kesän edetessä huomio siirtyi Puolaan, jonka raportoitiin pakottaneen maaperälleen päässeitä ihmisiä takaisin Valko-Venäjälle. Toiset jäivät yksinkertaisesti jumiin maiden väliselle raja-alueelle. Väläyteltiinpä raja-aidan mahdollisuutta Suomessakin.

Valtioiden näkökulmasta kyse voikin olla hybridisodasta, mutta mikä sitten on elävien ihmisten näkökulma? Turvapaikanhaku nimittäin on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Sen tarkoitus on varmistaa, että jos valtio vakavasti polkee ihmisoikeuksia, sen uhreilla on mahdollisuus suojeluun toisessa maassa. Perustuslain mukaan tarkoitus on varmistaa, että ketään ei lähetetä paikkaan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Turvapaikkaa tarvitsevien näkökulmasta oleellista on, voiko turvapaikkaa etsivä löytää sitä lakia rikkomatta lähempää kuten omasta maastaan tai naapurimaista. Puolan rajalle tulleissa ei ole kerrottu olevan Valko-Venäjän kansalaisia, joille EU on ainoa suunta. En ole myöskään kuullut, että turvapaikkaa olisi haettu viisumin saamisen jälkeen Valko-Venäjältä, joka on allekirjoittanut pakolaissopimuksen.

On pakko päästä Eurooppaan, eikä sekään vielä kelpaa, vaan halutaan haastattelujen mukaan nimenomaan Saksaan tai Suomeen. Tämä on turvapaikanhakuoikeuden väärinkäyttöä.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Paljon epävarmuutta tuntuu kuitenkin vallitsevan siitä, mitkä ovat turvapaikanhakijan oikeudet ja vastaanottavan valtion vastuut. Mistä valtiosta ihminen saa turvapaikkaa hakea? Jos ihminen saapuu Valko-Venäjän kautta, saako hän hakea turvapaikka Puolasta vai pitäisikö hänen hakea sitä Valko-Venäjältä? Jos hän pääsee Puolaan, saako hän jatkaa matkaansa esimerkiksi Saksaan tai Suomeen ja hakea turvapaikkaa sieltä? Mille maalle näissä tapauksissa kuuluu vastuu turvapaikkaa hakeneesta ihmisestä ja hänen turvapaikkakäsittelystään? Tämä teksti käsittelee näitä asioita.

Moraalisesti asiassa ei ole erityistä epäselvyyttä, mutta valitettavasti turvapaikanhakijoille ei aseteta EU-alueella enää vastuita ollenkaan, mikä mahdollistaa nykyisen turvapaikkashoppailun ja Euroopan halki vaeltamisen.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Pelkästään ihmisen ulkoasun, varallisuuden tai lähtömaan perusteella ei pääasiallisesti voi päätellä, onko hän oikeutettu turvapaikkaan. Puolaan tulleiden tai aikoneiden ihmisten mediahaastatteluja on tulkittu siten, että he lähinnä etsivät parempaa elämää. Mediahaastattelujen perusteella on kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, ovatko ihmiset pakolaisia vai esimerkiksi taloudellisista syistä liikkuvia.

Meidän ei tarvitse tietää jokaisen yksilön motiiveja ja turvapaikkakriteerien täyttämistä voidaksemme arvioida asiaa ilmiönä. On haastattelujen perusteella selvää, jopa ulkoministeri Haaviston (vihr) myöntämää, että kyse ei luultavasti ole todellisista pakolaisista vaan Valko-Venäjän paikalle organisoimista paremman elämän etsijöistä.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Turvapaikan tarve selvitetään turvapaikka-arvioinnissa, mutta turvapaikan saamisen kriteerit ovat tiukat. On siis myös mahdollista, että ihminen on paennut hätää, mutta hän ei siitä huolimatta täytä turvapaikan saamisen kriteerejä. Ihmisten jakaminen selkeästi pakolaisiin ja taloudellisiin siirtolaisiin onkin vaikeaa, sillä todellisuus on huomattavasti moninaisempi.

Kertoo olennaisen Suomen turvapaikkapolitiikasta, että suurin osa näistä paremman elämän etsijöistä saisi täältä joka tapauksessa oleskeluluvan jollain syyllä joko turvapaikkaprosessissa tai vuosien vetkuttelun jälkeen muuten, eikä muitakaan palautettaisi pakolla takaisin.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ensisijaisesti vastuussa hakijasta on (..) se valtio, johon hakijan voidaan todistetusti näyttää saapuneen sopimusalueella ensimmäisenä. Saapuminen pitää pystyä todistamaan eikä sitä voida vain olettaa esimerkiksi vallitsevan tilanteen valossa. Jos mikään näistä ei toteudu, vastuussa on ensimmäinen valtio, johon turvapaikkahakemus on jätetty.

Vaikka ulkorajavaltiot ovat periaatteessa vastuussa alueelleen tulleista laittomista siirtolaisista, ne löyhän moraalin ja korruption Etelä-Euroopassa (Kreikka, italia, Espanja) ovat perinteisesti katsoneet sormien läpi, kun niiden alueen yli jatketaan matkaa syvemmälle Eurooppaan. Kun laittomia tulijoita ei oteta kiinni ulkorajamaissa, eivätkä he hae sieltä turvapaikkaa, ei heidän oleskelustaan jää todisteita, jotka velvoittaisivat valtioita Dublin-vastuuseen.

Vuonna 2015 Kreikka härskiydessään jopa kuskasi laittomia siirtolaisia busseilla Turkin rajalta Makedonian rajalle, ja loppu on historiaa.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Turvapaikanhakijaa ei siis voida vain sysätä lentokoneeseen tai rajan yli, vaan ensin valtion tulee varmistaa, minkä maan vastuulle turvapaikka-asia kuuluu sekä onko tämä maa myös tosiasiallisesti valmis ottamaan hakijan vastaan ja huolehtimaan turvapaikka-arvioinnista.

Periaatteessa ei voida, mutta mitä virkaa näillä yhteisillä EU-periaatteilla on tilanteessa, jossa monet EU-maat kuten mainitsemani Kreikka, Italia ja Espanja eivät ole piitanneet niistä.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Käytännössä Dublin-asetus on epäoikeudenmukainen EU:n rajamaille, joihin monet ihmiset ensimmäisenä saapuvat. EU onkin yrittänyt sopia uutta oikeudenmukaisempaa vastuunjaon mallia solidaarisen vastuunkannon hengessä, mutta muun muassa Puola on vastustanut sen etenemistä. Puola ei – Unkarin, Tšekin ja Itävallan ohella – halua ottaa mitään osaa näihin järjestelyihin, joita Puolan pääministeri kutsui ”solidaarisuuspakoksi” vielä vuonna 2020.

Dublin-sopimus päinvastoin olisi hyvä ja toimiva ratkaisu kaikkien EU-maiden kannalta, jos yhteisiä sääntöjä noudattaisiin.

Jos kaikki maat noudattaisivat sääntöjä, ei Eurooppaan enää pyrittäisi viime vuosien malliin, sillä valtaosa viisumittomista tulijoista haluaa jatkaa Saksaan, eikä jäädä Välimeren maihin tai Itä-Eurooppaan.

Toinen juttu sitten se, että olisi pitänyt jo ajat sitten siirtyä järjestelmään, jossa suojelua tarjotaan ainoastaan EU:n ulkopuolelta, jolloin auttamisresurssien käyttö olisi luokkaa sata kertaa tehokkaampaa. Käytännössä vieläkin enemmän, kun turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö loppuisi.

Muutenkin, miksi kaikkien EU-maiden pitäisi kärsiä eräiden EU-maiden, kuten Suomen ja Ruotsin, laittomia siirtolaisia Eurooppaan houkuttelevista käytännöistä?

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Aiemmin nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus on näkynyt erityisesti Välimeren maissa, varsinkin Italiassa ja Kreikassa, mutta tämän vuoden myötä entistä selvemmin myös EU:n itärajalla Liettuassa ja Puolassa. Syksyn 2021 vaikutus Puolan kantaan jää nähtäväksi.

Miten tämä väitetty "nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus" on näkynyt Italiassa, Kreikassa ja Puolassa?

Medianarratiivin mukaan Kreikka musertui vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden paineessa, mutta oikeasti Kreikka otti vastaan turvapaikkahakemuksia vain murto-osan siitä mitä Suomi Euroopan toisella laidalla.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Jotkut ajattelevat, että ihminen, joka tulee ”monien turvallisten maiden läpi” Saksaan tai vaikka Suomeen asti on väkisinkin taloudellinen siirtolainen, ei pakolainen. Nämä asiat eivät kuitenkaan liity toisiinsa.

Tietysti liittyvät. Turvapaikkajärjestelmän ainoa tarkoitus on tai ainakin pitäisi olla tarjota suojelua, ei muuta. Jos järjestelmän annetaan mahdollistaa myös taloudellisesti paremman elämän tavoittelu Euroopasta, ollaan väistämättä pulassa. Kuten ollaan.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ei ole olemassa mitään sopimusta, joka määrittelisi, mistä maasta turvapaikkaa tulee hakea. Ihmisellä on siis oikeus valita se maa, josta hän turvapaikkaa hakee, eikä tämä tee hänestä taloudellista siirtolaista. Koska oikeus hakea turvapaikkaa perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, käytännössä turvapaikkaa voi hakea vain niistä maista, jotka ovat näihin sopimuksiin sitoutuneet. Näitä maita ovat yhtä lailla Valko-Venäjä, Puola kuin Suomi.

Toisaalta valtioilla ei ole velvollisuutta päästää laittomia siirtolaisia alueelleen heidän pyrkiessään kolmanteen maahan turvapaikkashoppailemaan.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Myöskään Dublin-asetus ei sido yksilöitä vaan valtioita. Se ei siis velvoita ihmistä hakemaan turvapaikkaa jostain tietystä maasta. Sen sijaan se velvoittaa sopimusvaltioita ottamaan turvapaikanhakijan vastaan ja käsittelemään hänen turvapaikkahakemuksensa, jos vastuu turvapaikkakäsittelystä on valtiolla.

Juuri siksi on luotava käytännöt, jotka estävät turvapaikkashoppailun. Vaikka Dublin-sopimus ei sido yksilöitä, laittomasti rajan ylittäneet yksilöt, jotka eivät hae turvapaikkaa, voidaan ottaa kiinni rajalta ja estää näin Euroopassa vaeltaminen. Jos turvapaikka Puolasta ja päätöksen odottelu suljetussa laitoksessa ei silloin kiinnosta, niin näkemiin ja kuulemiin.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Puhe ”ensimmäisestä turvallisesta maasta” sekä oletus, että ihminen olisi velvoitettu hakemaan turvapaikkaa juuri tuosta maasta, on siis yleinen väärinkäsitys. Vaikka ihminen tulisi EU:n alueelle Valko-Venäjän kautta, hänellä ei ole mitään velvollisuutta hakea turvapaikkaa juuri Valko-Venäjältä.

Ei ole ehkä juridista velvollisuutta, ainakaan käytännössä, mutta on moraalinen velvollisuus, jos väittää pakenevansa vainoa.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ihmisoikeuksia kunnioittava lähestymistapa olisi sallia ihmisten jättää turvapaikkahakemuksensa ja taata heille luotettava ja oikeudenmukainen turvapaikkakäsittely. Tässä odotellessa Puolan rajalla raportoidaan virallisesti kuolleen jo 12 ihmistä, mutta luku voi olla korkeampikin.

Näitä asioita eivät raja-aidat ratkaise. Kun silloinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehdotti raja-aidan rakentamista Meksikon rajalle, Euroopassa ilkuttiin suunnitelmille, vaikka raja-aitoja on noussut tasaisesti myös EU:n rajoille erityisesti vuoden 2015 tapahtumiin liittyen.

Tämän jälkeenkin Välimeren yli Eurooppaan on saapunut vähintään noin 100 000 ihmistä vuosittain. Puolan kohdalla sen sijaan puhutaan selvästi pienemmistä määristä, lokakuuhun 2021 mennessä noin 8000:sta ihmisestä.

On täysin selvää, että tulijamäärä huitelisi aivan toisissa sfääreissä, mikäli EU:n ulkorajoilla ei olisi nyt aitoja.

Toki aidat eivät ratkaise mitään yksinään, vaan tarvitaan myös tiukat oleskelulupakriteerit, nopea hakemusten käsittely ja tehokkaat palautukset.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Aitakeskustelussa lieneekin kyse EU:n viestistä turvapaikanhakua harkitseville ihmisille: älkää tulko tänne. Se on itse – ehkä tahattomasti – viestinyt naapurimaille kuten Valko-Venäjälle, että turvapaikanhakijat ovat toimiva ase EU:n painostamiseksi.

Euroopan unionin alueella asuu noin 2,8 miljoonaa pakolaista, miljoona vähemmän kuin pelkästään Turkissa. Koko maailmassa on kodeistaan muuttamaan pakotettuja ihmisiä peräti 84 miljoonaa. Ei siis voida väittää, että EU kantaisi kohtuuttoman vastuun maailman pakolaisista, päinvastoin.

En tiedä kohtuuttoman vastuun määritelmästä, mutta EU kantaa suurimman vastuun maailman pakolaisista. On tietysti aivan eri asia, että ihmisiä otetaan elätettäviksi Eurooppaan, mutta yhtä lailla suuri osa maailman pakolaisista on juuri eurooppalaisten tukemia ja elättämiä ympäri maailmaa muissa maissa ja maanosissa kuten juuri Turkissa.

Myös turvapaikkamaahanmuuton yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet Euroopassa aivan eri luokkaa kuin missään muualla maailmassa ehkä Libanonia lukuun ottamatta. Ja ne Libanonin pakolaisetkin ovat eurooppalaisten rahoittamia, eivät Libanonin valtion.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
Ihmisoikeuksia ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, sillä niiden tarkoitus on suojalla jokaista meistä valtion mielivallalta. Turvapaikanhaku on ihmisoikeus, joiden kunnioittamiseen EU-maat ovat sitoutuneet vähintäänkin kansainvälisissä sopimuksissa, kansallisessa lainsäädännössä ja juhlapuheissa. EU:n toimet erityisesti raja-alueillaan eivät kuitenkaan tätä heijasta.

Hyvä. Keskitytään siis turvapaikanhaussa vainolta suojelun ja vain sen tarjoamiseen ja lopetetaan päättäväisesti nykyinen turvapaikkasurffailu ja muista maanosista Eurooppaan vaeltaminen.

Lainaus käyttäjältä: Erna Bodström
On myös tärkeää ymmärtää, että järjestelmä, jossa turvapaikkaa hakeakseen on käytettävä usein turvattomia reittejä päästäkseen turvaa mahdollisesti tarjoavaan maahan ei ole turvapaikanhakijoiden rakentama tai toivoma ratkaisu. Sen sijaan kyseessä on EU-maiden rakentama järjestelmä, johon turvapaikanhakijoiden on pakko mukautua, jotta he voisivat harjoittaa ihmisoikeuksiaan.

Eihän nykyistä järjestelmää ole kukaan Eurooppaan tarkoituksella rakentanut, vaan se on vain onnettomasti kasaantunut kaikenlaisista porsaanrei'istä ja yhä liberaalimmista laintulkinnoista.

Jos 60-luvulla olisi nähty, että pakolaissopimuksen laajentaminen johtaa liikenneyhteyksien parantumisen, rajojen madaltumisen ja muun kehityksen myötä Euroopassa nykyiseen tilanteeseen, sitä ei olisi koskaan hyväksytty, eikä sellaista osattaisi kaivatakaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Phantasticum

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 847
  • Liked: 3028
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2525 : 14.01.2022, 22:14:09 »
Toisesta ketjusta löytyi (uusi) EU:n rahankeruuautomaatti nimeltään Euroopan unionin sisäasioiden rahastot ohjelmakaudelle 2021-2027, jollaisesta en muista aikaisemmin kuulleeni. Ohjelmakauden rahastoja ovat sisäisen turvallisuuden rahasto, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline. Suomen osuus on näin äkkiä katsoen noin 183 miljoonaa euroa, josta takaisin olisi tulossa noin 34 miljoonaa euroa.

Koska en ehdi lukemaan koko nivaskaa, olen tarkistanut vain valiokuntien lausuntojen allekirjoittajat sekä sen, onko lausuntoihin ja mietintöihin jätetty eriäviä mielipiteitä. Näin ei näyttäisi olevan, vaan perussuomalaisten edustajien nimet ovat sulassa sovussa muiden puolueiden edustajien kanssa. Mukana perustuslakivaliokunnassa ovat olleet edustaja Immonen, edustaja Mäkynen, edustaja Puisto ja hallintovaliokunnassa edustaja Halla-aho, edustaja Peltokangas ja edustaja Rantanen.

Lainaus
Uudet ohjelmat hyväksytty EU:n sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027

Valtioneuvosto on hyväksynyt uudet ohjelmat Euroopan unionin sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027. Ohjelmakauden rahastoja ovat sisäisen turvallisuuden rahasto, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline.

[…]

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa edistetään

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Asylum, Migration and Integration Fund AMIF) tavoitteena on edistää maahanmuuttoasioiden tehokasta hallintaa sekä yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä. Rahasto jakaantuu neljään rahastoa koskevassa EU-asetuksessa määriteltyyn erityistavoitteeseen, joista Suomi on sisällyttänyt ohjelmaan kolme ensimmäistä.

• Vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta
• Vahvistetaan ja kehitetään jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä niiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista ja sosiaalista osallistamista
• Osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan, tehostetaan tehokasta, turvallista ja ihmisarvoista palauttamista ja takaisinottoa sekä edistetään alkuvaiheessa tapahtuvaa uudelleenkotouttamista kolmansissa maissa
• Parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa erityisesti niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muutto- ja turvapaikkahaasteet kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta

[…]

Valtioneuvosto: Uudet ohjelmat hyväksytty EU:n sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027

Asian käsittelytiedot HE 136/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021−2027

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 38/2021 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 14/2021 vp