Kirjoittaja Aihe: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???  (Luettu 328776 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Eivät todellakaan etene riippumatta ministerineuvoston kannasta, joka käy hyvin ilmi linkkaamastani artikkelista.

Kuten sanottu, on monenlaista näennäisesti CEAS:in ulkopuolista toimintaa, joka etenee kaiken aikaa. Esimerkiksi pakolaisrahastot, joista maksetaan rahaa (aluksi) kiintiöpakolaisia EU:n kautta vastaanottaville maille.

Lainaus
EASO:lla voi olla sen verran monenlaista järkevääkin toimintaa (tiedonhankinta, tehokkaiden käytäntöjen levittäminen, vaikeuksissa olevien jäsenmaiden auttaminen paikan päällä), että tuskinpa on niin, että jo sen syntymistä voisi pitää merkkinä jostakin paljon pitemmälle menevien, synkkien suunnitelmien voittokulusta.

Eipä tuollaista organisaatiota koskaan ennen tarvittu, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on tällä hetkellä Euroopassa historiallisesti varsin matalalla tasolla. Tietoa on kerätty ja jaettu ja jäsenmaita neuvottu ennenkin. EASO:n perustaminen ja laajentaminen on täysin linjassa pitkän aikavälin tavoitteiden eli turvapaikkajärjestelmän keskittämisen (yhteiset kriteerit, yhteinen käsittely) kanssa. Keskittämistä ei voisi tapahtua ilman EASO:n kaltaista organisaatiota. Nyt se on pantu alkuun.

Lainaus
Ja esimerkiksi Kreikkaan tehtävien Dublin-käännytysten lopettaminen ei kuvasta mitään EU:n sisäistä pyrkimystä aina vain syvempään maahanmuuttopoliittiseen integraatioon: EU paremminkin seurasi täysin EU-rakenteiden ulkopuolisen elimen eli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimentulkintaa, että Dublin-käännytykset Kreikkaan loukkaavat EU-lainsäädännöstä riippumatonta Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Vaikea tuosta on sanoa taustoja tuntematta, kuin että päätös tuli melkoisen sopivaan kohtaan maailmanhistoriassa. Kreikassa tuskin on muuttunut yksittäisen turvapaikanhakijan kannalta juuri mikään pitkiin aikoihin, mutta ihmisoikeussopimuksen tiukempi tulkinta astui voimaan juuri, kun Dublin-sopimus piti ottaa neuvoteltavaksi.

edit:
Luulin uudelleensijoitussopimusten olevan jo voimassa, mutta eivät vielä olekaan:
Lainaus
Back in September 2009, the EU announced the “Joint EU Resettlement Programme (JEURP)” – an initiative to co-ordinate and resource EU states to grow resettlement in Europe.  Unfortunately, since its announcement JEURP has been blocked in a tussle between MEPs in parliament and those in the EU Commission.  Despite this, the mood of Tuesday’s conference was upbeat.  Tavares leads a pretty determined lot, and it was apparent that these former problems are finally being overcome and that JEURP is gaining new momentum. It’s a much needed development, as European resettlement numbers are shameful.
Refugees in the EU: Resettlement Awareness Day 2012 10.2.2012

Lainaus
We have adopted the long term residence directive, as well as the qualification direction and are very close to an agreement on the European Resettlement Program.
Cecilia Malmström 8.2.2012

Malmströmin kehuma UNHCR:n Antonio Guterresin puheenvuoro:
Remarks by António Guterres 26.1.2012
« Viimeksi muokattu: 16.02.2012, 13:37:40 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Lainaus
Negotiations on the Asylum Package

Today I’ve spent most of the time dealing with asylum related issues. In the morning I had a meeting in the Parliament with the responsible Rapporteurs and the chief negotiator for the Danish Presidency, on the different parts in the Asylum package. The aim was to update each other on the situation and see how we can proceed. Especially with the Dublin Regulation and the Reception Conditions Directive things are moving forward and possible compromises are being chiselled out while the list of “difficult issues to resolve” becomes shorter. There is still a lot of work to be done but hopefully the formal negotiations on these two directives will take place at the end of the month.

The Asylum Procedures Directive is trickier and will take longer, but even here it is now moving forward. While we sat in the meeting today we received a report form the Committee next door who had just voted in favour of the proposal for a Joint European Resettlement Program. This is a proposal that the Commission put forward in 2009 and the last weeks there have been intense negotiations on this proposal. All the issues are now solved and the Council will take a formal decision next week and the Parliament will vote in two weeks time. This means that together with the UNHCR we will be able to pool our resources in a better and more strategic way. In this way, we can perhaps help to empty a refugee camp somewhere in the world and provide better support for refugees. The program is voluntary, but I hope that most Member States eventually will join.
Cecilia Malmström 1.3.2012

Neuvottelut yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä etenevät. Yhteinen kiintiöpakolaisjärjestelmä kokonaisten pakolaisleirien tyhjentämiseksi Eurooppaan on enää europarlamentin hyväksyntää vailla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

John

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 241
  • Liked: 1017
    • Profiili
Lainaus
Negotiations on the Asylum Package

Today I’ve spent most of the time dealing with asylum related issues. In the morning I had a meeting in the Parliament with the responsible Rapporteurs and the chief negotiator for the Danish Presidency, on the different parts in the Asylum package. The aim was to update each other on the situation and see how we can proceed. Especially with the Dublin Regulation and the Reception Conditions Directive things are moving forward and possible compromises are being chiselled out while the list of “difficult issues to resolve” becomes shorter. There is still a lot of work to be done but hopefully the formal negotiations on these two directives will take place at the end of the month.

The Asylum Procedures Directive is trickier and will take longer, but even here it is now moving forward. While we sat in the meeting today we received a report form the Committee next door who had just voted in favour of the proposal for a Joint European Resettlement Program. This is a proposal that the Commission put forward in 2009 and the last weeks there have been intense negotiations on this proposal. All the issues are now solved and the Council will take a formal decision next week and the Parliament will vote in two weeks time. This means that together with the UNHCR we will be able to pool our resources in a better and more strategic way. In this way, we can perhaps help to empty a refugee camp somewhere in the world and provide better support for refugees. The program is voluntary, but I hope that most Member States eventually will join.
Cecilia Malmström 1.3.2012

Neuvottelut yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä etenevät. Yhteinen kiintiöpakolaisjärjestelmä kokonaisten pakolaisleirien tyhjentämiseksi Eurooppaan on enää europarlamentin hyväksyntää vailla.

Miten tuo järjestelmä tulee vaikuttamaan Suomeen? Jutussa ilmeisesti sanotaan, että ko. järjestelmä on vapaaehtoinen, mutta ei taida olla epäilystäkään, etteikö Suomi tuohon ottaisi osaa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Miten tuo järjestelmä tulee vaikuttamaan Suomeen? Jutussa ilmeisesti sanotaan, että ko. järjestelmä on vapaaehtoinen, mutta ei taida olla epäilystäkään, etteikö Suomi tuohon ottaisi osaa.

Kiintiöpakolaisten vastaanoton järjestäminen keskitetään EU-elimelle. Suomi ei enää itse valikoisi kiintiöpakolaisia haluamiensa kriteerien mukaan haluamistaan maista, vaan päätökset tekee EU. Näistä kiintiöpakolaisista maksetaan EU:n pakolaisrahaston kautta Suomelle korvaus ("Hei me tienataan tällä, otetaan lisää!").

Järjestelmään liittyminen on vapaaehtoista, mutta Suomi on tukenut kaikkia yhteishankkeita. Oletan, että tämä merkitsisi Suomelle viimein ihan oikeaa sitoutumista tiettyyn kiintiöpakolaismäärään sellaisen kansainvälisen sopimuksen kautta, jollaista ei kaikista väitteistä huolimatta ole tähän asti ollut olemassa. EU tuntuu haluavan keskittyä kiintiöpakolaispolitiikassa Afrikan ja Lähi-idän pakolaisleirien tyhjentämiseen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Yhdenmukaiset käytännöt parhaassa tapauksessa hyödyttävät kaikkia oikealla asialla olevia ja samalla vähentävät järjestelmällistä ihmiskauppaa, turvapaikkashoppailua ja niin edelleen. Nykyisistä konkreettisista epäkohdista hyötyvien mahdollisuudet rahastamiseen tullevat heikkenemään, positiivista tämäkin.

Vaikea sanoa, millainen sopimuskokonaisuus pullahtaa julki, mutta aivan varmasti tuloksena ei ole yhdenmukaiset käytännöt kaikkialla EU:ssa. Se on mahdotonta.

Minä en näe sopimuksessa voivan olla oikeastaan mitään positiivista. Parhaassakin tapauksessa voisimme vain palata parin vuoden takaiseen aikaan ennen Kreikan Dublin-palautusten kieltämistä.

Jos sopimus onnistuu nostamaan Etelä-Euroopan maiden suojelun tasoa, niin se tarkoittaa yhä enemmän liikennettä Eurooppaan ja lopulta myös Suomeen. Shoppailu ja ihmissalakuljetus ei suinkaan vähene, päinvastoin. Pohjoismaat pysyisivät anteliaan sosiaaliturvansa ansiosta edelleen houkuttelevina, mutta nyt myös eteläeurooppalaisella arvalla voisi voittaa. Eli tulijat saisivat entistäkin parempaa vastinetta ihmissalakuljettajille antamilleen rahoille.

Myöhemmin tulee "taakanjako ja solidaarisuus" eli tulijoiden jakaminen EU-maiden kesken, koska se on kuulunut alusta asti ideaan EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. Sitä ennen tapahtuu päätöksenteon keskittäminen ja pakolaiskorvauksia jakavan byrokratiamyllyn pystyttäminen. Ellei sitten koko hanketta peruta Euroopalle vahingollisena.

Pidän erittäin todennäköisenä mokuklusterin massiivista "itku ja parku ja maailmanloppu" -kampanjaa viimeistään siinä vaiheessa, kun CEAS alkaa olla allekirjoituksia vaille valmis.

Parkua on tullut jo nyt. Etenkin hiertää se, että Dublin-sopimusta ei lakkauteta, eikä Välimeren ja Kreikan rajavalvontaa heikennetä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Parhaassa tapauksessa tulijoiden sosiaaliturva olisi pilkulleen sama kaikissa sopimuksen ratifioineissa maissa - ainakin paperilla.

Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaan ei olla puuttumassa. Niiden erojen tasoittaminen olisi aivan liian iso urakka. Nyt määritellään mm. turvapaikan myöntämisen käytännön kriteerejä ja vastaanottojärjestelmän (minimi)vaatimuksia. En usko, että tällä saralla edetään vielä tässä ensimmäisessä vaiheessa juuri lainkaan, mutta ero entiseen on siinä, että nyt työtä tehdään nimenomaan CEASin puitteissa ja sen kehittämiseksi.

Missä byrokratiaa, siellä korruptiota - aina, iankaikkisesti, amen. Tämä on juuri se asia, jota eniten pelkään.

Samoin. Huonoa maahanmuuttopolitiikkaa ajavia poliitikkoja on vielä suhteellisen helppo vastustaa, mutta siinä vaiheessa kun sadat miljoonat EU-eurot löytävät oikeisiin taskuihin, syntyy pelottavan mahtava näkymätön voima.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Vartiotorni

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 328
  • Liked: 70
    • Profiili
Älkää pelätkö, sillä ilmoitan teille suuren ilon: EU tarvitsee vuoteen 2020 mennessä ainoastaan 120 miljoonaa muuttajaa -pakolaista tai muuta- "muilta mantereilta".
Tämä demografien mukaan Euroopan "yli-ikääntymisen" vuoksi, ts. väestöpyramidi on kippaamassa kärjelleen. Näiden tulokkaiden eläkkeistä ja vanhuuden päivistä huolehtimaan tarvitaan sitten 240 miljoona "muilta mantereilta", mutta se(kään) ei ole enää meidän murheemme. Me maksamme vain näiden ensimmäisten 120 miljoonan tulokkaan terveydenhoidon, lapsilisät ja varhaiseläkkeet eläkkeistämme ja sillä hyvä.
Unohdinpa, että lukuja täytyisi korjata vähän ylöspäin, sillä kun Afrikasta tulee yksi maahanmuuttaja -tietysti ahkera, kuten aina- muuttaa perheen yhteenliittämisen vuoksi perässä myös vaimo(t), lapset, vanhemmat, isovanhemmat, tädit, sedät, joista puolet on vanhuksia.... Sanokaamme siis lyhyesti: tulee koko kylä, jo valmiine vanhuksineen.
MIKÄLI tätä estäviä pykäliä on hiottu (esim. Suomessa), ne mitätöidään. Eihän hommasta tule muuten mitään.
"Für Paneuropa wünsche ich mir eine eurasisch- negroide Zukunftsrasse…
Die Folge ist, dass Mischlinge vielfach Charakterlosigkeit, Hemmungslosigkeit,
Willensschwäche, Unbeständigkeit, Pietätslosigkeit, und Treuelosigkeit... verbinden."
Graf Coudenhove-Kalergi, Freimaurerzeitung 1923

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Vaihteeksi jotain positiivista:
Lainaus
Viime perjantaina 2.3. suuressa valiokunnassa puutuin yhdessä muun PS-ryhmän kanssa EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan siten, että esitimme jo tässä vaiheessa Suomen vastustavan taakanjakoa. Suomen kanta vaikuttaa valtioneuvoston ilmaisemana varsin epäselvältä tai ainakin tulkinnanvaraiselta, koska samalla valtioneuvosto ajaa maidenvälistä solidaarisuutta turvapaikkaongelmissa. Asiaan palataan vielä.
Vesa-Matti Saarakkalan blogi 6.3.2012

Jos hallitus on toista mieltä, niin ei kun vääntämään asiasta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Ystävällämme Cecilia Malmströmillä on asiaa.

Lainaus
Asylum: it's vital that Europe presents a united front

Our leaders must ensure populist rhetoric on asylum seekers – whose numbers are historically low – doesn't dictate the agenda

European promises to support people in need have been thoroughly tested in recent times and Europe collectively has failed in that test. We urgently need a common asylum system that rebalances the responsibility among EU member states.

In historical terms, the number of asylum seekers arriving in Europe is low but some points of entry are under enormous pressure and are not equipped to correctly process the claims of asylum seekers. This flawed system is not only unfair on those who seek refuge; it is also unfair on a public who need to know that the system is helping those most in need.

I will be discussing the common European asylum system with home affairs ministers from all EU countries on 8 March, and I'll be looking to participants to step up their efforts, as negotiations have so far been too slow.

Part of the reason can be seen in our economic climate. But as the crisis has kept the European Union looking inward for many months now, unrest in northern Africa and elsewhere has forced many to leave their homes. So, can Europe stay committed to helping those in need of shelter, while handling our own economic difficulties?

[...]

However, the political mood in many EU member states is sour. We have not seen as many populist and xenophobic parties in European national parliaments since before the second world war. True to form, they exploit the current crisis, trying to shift the blame on to immigrant populations. Here, we need European and national leadership to make sure that populist rhetoric does not dictate the agenda.

Because, contrary to what the xenophobes would have us believe, the number of asylum seekers in Europe is far lower today than 10 years ago. And Europe is by no means exceptionally open in its asylum policies. There are far more refugees in Kenya alone than in the 27 EU countries.

However, unforeseen events like the Arab spring can overstretch the asylum capacity of any country, and Europe has to be prepared to support member states so that people are received in dignity.

Despite common minimum rules, several countries' asylum systems provide unacceptable reception conditions for migrants. And standards in granting refugee status differ greatly between countries. Such disparities are not acceptable in an EU where we have signed the same international conventions and unite around the same values. The EU needs common high standards and stronger co-operation to ensure that asylum seekers are treated equally in an open and fair system – wherever they apply.

That is why the EU has been inching towards a common asylum policy for over a decade, and has set a deadline of 2012 for putting the common system into place. But, again, negotiations are too slow-moving and talks need to be intensified.

I am convinced that we are perfectly capable of dealing with our economic difficulties while staying true to our ideals of openness, tolerance and solidarity. Our commitment cannot be a zero-sum game. This year, I expect all the ministers in the council to make good on their promises, commit to mutual assistance and finally put the common asylum system into place.
The Guardian 7.3.2012

Näin siis komissaari Malmström, jonka mielestä EU:n olisi pitänyt arabikevään aikana ottaa käyttöön erityisdirektiivi ja myöntää oleskeluluvat kaikille tulijoille.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Malmströmin mainitsemasta kokouksesta:

Lainaus
Oikeus- ja sisäasiainneuvosto keskittyy maahanmuuttoasioihin

EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto kokoontuu yksipäiväiseen kokoukseen 8. maaliskuuta Brysseliin. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Päivi Räsänen. Kokous keskittyy maahanmuuttoasioihin ja Schengen-alueen hallinnoinnin kehittämiseen.

Kokouksessa ministerit saavat tilannekatsaukset

 -   yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän lainsäädäntöpaketista
 -   Kreikan ohjelmasta turvapaikka- ja maahanmuuttohallintonsa uudistamiseksi
 -   suunnitelmasta laittoman maahanmuuton vastaisen työn tehostamiseksi

Lisäksi ministerit hyväksynevät neuvoston päätelmät solidaarisuudesta erityisten maahanmuuttopaineiden alaiseksi joutuvien maiden auttamiseksi. Suomi pitää tärkeänä lähtökohtaa, jonka mukaan kaikilta toimijoilta, niin jäsenvaltioilta kuin EU-toimielimiltäkin, odotetaan nyt yhteistä sitoutumista ja käytännön aktiivisuutta. Samalla korostetaan sitä, että perimmäinen vastuu turvapaikkajärjestelmien toimivuudesta on jäsenvaltioilla itsellään.
Sisäasiainministeriön tiedote 7.3.2012

Solidaarisuutta, yhteistä sitoutumista ja käytännön aktiivisuutta. Selvä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Council conclusions on a Common Framework for genuine
and practical solidarity towards Member States facing
particular pressures on their asylum systems, including
through mixed migration flows

3151st JUSTICE and HOME AFFAIRS Council meeting
Brussels, 8 March 2012


Avainsana on solidaarisuus, joka mainitaan kahdeksansivuisessa dokkarissa 28 kertaa.

Financial Solidarity
Resursseja.

Solidarity through Relocation
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto toisilta jäsenmailta.

Solidarity through the Temporary Protection Directive
Oleskelulupien myöntäminen EU-alueelle ilman tutkintaa poikkeuksellisen massamaahanmuuton sattuessa (vrt. arabikevät).

Joint EU Processing of Asylum Claims as a possible tool of Solidarity
Vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuu selvitys jäsenmaiden yhteisestä turvapaikkahakemusten käsittelystä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ruckafella

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 613
  • Liked: 100
    • Profiili

Financial Solidarity
Resursseja.

Solidarity through Relocation
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto toisilta jäsenmailta.

Solidarity through the Temporary Protection Directive
Oleskelulupien myöntäminen EU-alueelle ilman tutkintaa poikkeuksellisen massamaahanmuuton sattuessa (vrt. arabikevät).

Joint EU Processing of Asylum Claims as a possible tool of Solidarity
Vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuu selvitys jäsenmaiden yhteisestä turvapaikkahakemusten käsittelystä.

Puola, Tsekki, Unkari, Slovakia ja Baltian maat eivät tule ottamaan ainakaan Afrikasta yhtäkään pakolaista lisää tämänkään pelleilyn jälkeen. Puola pelaa itselleen vapautuksen estämällä koko EU:n toiminnan ja vedoten teknisesti johonkin köyhyyteen tms ja muut peesaavat. Suomi kuittaa ja korottaa quotaansa  >:(

Poikkeuksellisen massamuuton sattuessa?? Sanoisin, että poikkeuksellinen massamuutto on ollut käynnissä Suomessa jo pari vuosikymmentä, mutta siis yleisemmin tuo tarkoittaa, että jos tulijoita on tarpeeksi, kaikki halukkaat pääsevät sisään. Mitä järkeä??

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Poikkeuksellisen massamuuton sattuessa?? Sanoisin, että poikkeuksellinen massamuutto on ollut käynnissä Suomessa jo pari vuosikymmentä, mutta siis yleisemmin tuo tarkoittaa, että jos tulijoita on tarpeeksi, kaikki halukkaat pääsevät sisään. Mitä järkeä??

Juuri sitä se tarkoittaa. Komissaari Cecilia Malmström, maahanmuuttoministeri Astrid Thors sekä pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt olivat vuosi sitten sitä mieltä, että tämä tilapäisen suojelun direktiivi olisi pitänyt aktivoida jäsenmaiden päätöksellä. Näin ei kuitenkaan tehty.

Ai mitä järkeä. Että elämä olisi mielenkiintoisempaa. Olisi meinaan nyt koko Eurooppa ihan eri asennossa.
« Viimeksi muokattu: 08.03.2012, 19:06:34 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 707
  • Liked: 9998
    • Profiili
Henkilö (Cecilia Malmström), joka argumentoi käyttäen solvauksia - ksenofobi, populisti - ei ole vakavasti otettava taho. Ei edes vaikka olisi päässyt Ruotsista kiintiökomissaariksi. Komissaarin vihapuheille on asetettava nollatoleranssi. Tsaarien aika meni jo ja samoin politrukkien.

Karmea visio syntyy siitä, että mm. Merkel on kaavaillut EU:n ylimmän vallan siirtämistä epädemokraattisesti valitulle Komissiolle, jonka jäsenenä voi sitten olla Malmströmin kaltaisia henkilöitä. Itänaapurin romahduksesta 20 vuoden takaa ei ole ilmeisesti vieläkään opittu mitään.

Vartiotorni

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 328
  • Liked: 70
    • Profiili
Kreikan rajoilla silmukkakoko 5 x 5 metriä. Ukkoa lappaa EU-alueelle KOLMINUMEROISESTI PÄIVÄSSÄ. Viimeistään Unkarista alkaen täysin vapaa reitti. Ensimmäisenä pohjoisessa on kovilla Itävalta, jossa joutuu kiinni vuosittain 21.000 luvatonta rajanylittäjää, joista suurin osa palautetaan tulomaihin -yrittämään uudestaan. YKSIKÄÄN ei halua itäblokin maihin -NIIN suurta hengenhätää ei ole kenelläkään.
Pakolaisten salakuljetus on kuulemma jo kannattavampaa kuin huumausaineen.
3000 euroa per nuppi on keskihinta ja usein ahdetaan 20-30:kin johonkin rekkaan, tavallisemmin kuitenkin ylitetään vihreä raja jalkaisin. Kiinni joudutaan, mikäli ei murtautumisyrityksestä, niin sitten kun hortoillaan kylällä ja kysellään tietä Wieniin, Müncheniin tai Berliiniin.
"Für Paneuropa wünsche ich mir eine eurasisch- negroide Zukunftsrasse…
Die Folge ist, dass Mischlinge vielfach Charakterlosigkeit, Hemmungslosigkeit,
Willensschwäche, Unbeständigkeit, Pietätslosigkeit, und Treuelosigkeit... verbinden."
Graf Coudenhove-Kalergi, Freimaurerzeitung 1923

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Kreikan rajoilla silmukkakoko 5 x 5 metriä. Ukkoa lappaa EU-alueelle KOLMINUMEROISESTI PÄIVÄSSÄ.

Itävalta ja Saksa ovat uhanneet ottaa käyttöön rajatarkastukset, jos Kreikan EU-ulkorajojen valvontaa ei saada kuntoon. Komissaari Malmströmin edustaja torjui tällaisen heti Schengenin vastaisena. Myös Ranska, Belgia, Hollanti, Ruotsi ja Iso-Britannia vaativat Kreikalta ja Turkilta tehostettua toimintaa laittoman maahantulon suitsimiseksi.

Lainaus
Germany and Austria on Thursday raised the stakes for cash-strapped Greece to implement proper migration controls, saying that other European countries could consider reinstituting border controls if it does not stem the flow of illegal immigrants.

"The (Greek) border is open like a barn door," Austrian Interior Minister Johanna Mikl-Leitner told reporters in Brussels. "The pressure on Greece must be increased ... It cannot be that a member state which does not do its homework gets away with it scot-free."

"The question is still open on what happens when a country is not in a position to sufficiently safeguard its borders - as we are currently experiencing in Greece," German Interior Minister Hans-Peter Friedrich added.

He said discussions are being held over "it being possible" to reintroduce border controls.
EuropeOnline: Germany, Austria raise border-check spectre amid Greek migrant woes 8.3.2012
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Vartiotorni

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 328
  • Liked: 70
    • Profiili

Financial Solidarity
Resursseja.

Solidarity through Relocation
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto toisilta jäsenmailta.

Solidarity through the Temporary Protection Directive
Oleskelulupien myöntäminen EU-alueelle ilman tutkintaa poikkeuksellisen massamaahanmuuton sattuessa (vrt. arabikevät).

Joint EU Processing of Asylum Claims as a possible tool of Solidarity
Vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuu selvitys jäsenmaiden yhteisestä turvapaikkahakemusten käsittelystä.

Puola, Tsekki, Unkari, Slovakia ja Baltian maat eivät tule ottamaan ainakaan Afrikasta yhtäkään pakolaista lisää tämänkään pelleilyn jälkeen. Puola pelaa itselleen vapautuksen estämällä koko EU:n toiminnan ja vedoten teknisesti johonkin köyhyyteen tms ja muut peesaavat. Suomi kuittaa ja korottaa quotaansa  >:(

Poikkeuksellisen massamuuton sattuessa?? Sanoisin, että poikkeuksellinen massamuutto on ollut käynnissä Suomessa jo pari vuosikymmentä, mutta siis yleisemmin tuo tarkoittaa, että jos tulijoita on tarpeeksi, kaikki halukkaat pääsevät sisään. Mitä järkeä??
Puolan, Tsekkien ym. entisen itäblokin maiden ei edes tarvitse pelätä, että sinne tulisi pakolaisia. NIIN suurta hätää ei sentään ole kenelläkään jos naapurimaissa (Italiassa, Itävallassa, Saksassa jne.) saa majatalomajoituksen, ruuan, vuosilipun julkisiin liikennevälineisiin, TV:n, vapautuksen puhelinmaksuista, avustusjärjestöt vaatettaa merkkiliikkeistä ja käteen annetaan vielä taskurahaakin.
Tuollainen pakolainen maksaa veronmaksajille länsimaissa 12-15.000 e vuodessa  -Itä-Euroopassa ei moiseen uhrattaisi siitä kolmasosaakaan. Parakkiin pihalle ja soppakanuuna. Ei sodan jälkeen ollut miljoonilla Euroopassa sitäkään.
"Für Paneuropa wünsche ich mir eine eurasisch- negroide Zukunftsrasse…
Die Folge ist, dass Mischlinge vielfach Charakterlosigkeit, Hemmungslosigkeit,
Willensschwäche, Unbeständigkeit, Pietätslosigkeit, und Treuelosigkeit... verbinden."
Graf Coudenhove-Kalergi, Freimaurerzeitung 1923

Ari-Lee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 23 750
  • Liked: 16175
  • Sarkasmoitunut työvoimapulareservi †Syyllinen†
    • Profiili
Mikä ihmeen vimma on tuhota eruooppaa ja mahdollisimman nopeasti?

Päättäjät vissiin pitävät Raamatun ilmestyskirjaa käsikirjoituksena mitä pitää noudattaa kirjaimellisesti...

Muuten, olen sitä mieltä että nyt kun useimmat Euroopan führereistä ovat jo tunnustaneet massamaahanmuuton ongelmat välimeren maissa, ja osittain keskelläkin Eurooppaa, niin uskoisin heidän pikkuhiljaa rajoittavan liikkumista EU:n sisällä. En siis usko että tuo heidän "vastuunkanto" olisi sitä mamujen jakamista. Sarkozyn vaalivaatimus antaa osviittaa.

Vielä pitää eu-führereiden nuivistua melko paljon ennenkuin alkaa mennä paremmin. Jos siis uusi nousukausi on edes teoriassa mahdollista.
"Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!" - Ilmari Kianto

"Miksi kaikessa keskusteluissa on etsitty kaikki mahdolliset ongelmat heti kättelyssä? "- J.Sipilä

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Puolan, Tsekkien ym. entisen itäblokin maiden ei edes tarvitse pelätä, että sinne tulisi pakolaisia.

Kyllä niitä vaan tulee. Puolassakin enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomessa ja laittomasti maassa oleskelevat siihen päälle.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

AIP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 926
  • Liked: 250
    • Profiili
Taakanjaossa olisi etäisesti jotain järkeä, mikäli siinä huomioitaisiin vastaanotettavan henkilön todennäköisesti aiheuttamat kustannukset vastaanottavalle valtiolle käyttäen joitakin tunnettuja muuttujia, kuten keskimääräinen työmarkkinoiden ulkopuolelle jäänti tai sosiaaliturvakustannukset. Heittäydytään saman tien rassisteiksi ja tunnustetaan esimerkiksi kuormitus vankeinhoitojärjestelmälle. Tämä tasaisi kuormaa ottaen huomioon EU-maiden erot surkean ja vahvan sosiaaliturvan välillä. No, turhassa toivossa huono elää.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 637
  • Liked: 39275
  • Now Is The Perfect Time
    • Profiili
Taakanjaosta ei voi puhua niin kauan kun tiedossa ei ole, miten monta tulijaa maan X tulisi kaikkiaan ottaa: tulijoiden virtahan on käytännössä loputon. Taakanjakosuunnitelmassa pitäisi kertoa se maksimimäärä, mikä voidaan ottaa maan kantokyky, talous, populaatio ja sosiaaliset näkökohdat huomioiden. Tässä pitää ottaa huomioon myös demografiset seikat ja tunnustaa niinikään maahanmuuttajien syntyvyyden vaikutus pitkällä tähtäimellä. Lisäksi taakanjakoon tulee luonnollisesti sisällyttää mahdollisuus ryhtyä palautuksiin, mikäli maahanmuuttajien määrä jollakin mittarilla alkaa kohtuuttomasti haitata isäntämaata. Esimerkiksi tavaton huoltosuhteen heikennys tai maan katastrofaalisen huono työllisyystilanne - esim. yli 10% - antaisi oikeuden ryhtyä palautuksiin.

Edellinen huomioonottaen on selvää, että esimerkiksi Suomi on jo nyt ottanut tätä taakkaa kestokykyään enemmän ja palautuksiin olisi Suomenkin osalta ryhdyttävä heti ensimmäisenä arkipäivänä: muistakaamme esimerkiksi, että vaikkei maahamme tulisi enää ainuttakaan somalia, silti heidän määränsä nykyisellä syntyvyydellä johtaa siihen, että joskus ensivuosisadalla somaleiden määrä Suomessa lasketaan miljoonissa.

Näin ollen taakat on jo jaettu. Liiankin kanssa. On aika palautusten alkaa kautta koko Euroopan. Sillä taakanjaon tarkoituksena ei voi olla isäntämaan taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen tuhoaminen. Ellei sitten ole.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Tehtävä on mahdoton koska Afrikasta vuotaa vaikkapa satoja miljoonia ihmisiä sisään etelän maihin tarpeen vaatiessa. Vaellus pohjoiseen ei siis tule helpottamaan etelän maahanmuuttokriisiä. Siihen löytyy vain yksi keino - rajat kiinni.

Rajojen vedenpitävä valvonta on melko mahdotonta, vaikka sellaiseen viimein löytyisi tahtoakin. Mielestäni alueelle pääsemisen estämiseen keskittyminen on strategiana tuomittu epäonnistumaan (vrt. turvallisuusfilosofisesti keskittyminen ydinvoimalaonnettomuuden estämiseen). Kannattaisi painottaa enemmän sitä, mitä tehdään siinä tilanteessa, kun väistämätön vahinko tapahtuu. Päällimmäisin ongelmahan on tällä hetkellä se, että sisään päässeitä on vaikea poistaa pakkokeinoin EU:n alueelta. Tähän on keksittävä keinot esimerkiksi palautussopimuksin.

YK:n pakolaissopimuksen velvoitteet voisi täyttää täysin toisella tavalla järjestämällä ihmisille turvaa EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Afrikasta. Jos ihmissalakuljettajille EU-alueelle pääsystä maksettu kymppitonni on yhä useammalle tyhjä arpa (tai menolippu Tansaniaan), niin Eurooppaan suuntautuva laiton siirtolaisuus ja sen mukana turvapaikanhakijaliikenne vähenee nopeasti murto-osaan nykyisestä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Vartiotorni

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 328
  • Liked: 70
    • Profiili
Puolan, Tsekkien ym. entisen itäblokin maiden ei edes tarvitse pelätä, että sinne tulisi pakolaisia.

Kyllä niitä vaan tulee. Puolassakin enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomessa ja laittomasti maassa oleskelevat siihen päälle.
Tarkasti ottaen olet oikeassa. Mutta näiden LOPULLINEN tavoite on päästä Länsi-Eurooppaan. Puolan suhteen on vielä lisäksi mainittava, että siellä on tällä hetkellä koko EU-alueen suurin taloudellinen kasvu. Rotatkin huomaavat heti, että uusi kaatopaikka saattaa tarjota enemmän kuin vanha ja lähiaikoina loppuunkaluttu tai hermeettisesti suljettu (rotanreijät tukittu).
Puola on sisääntuloväylä nr. 1 idästä (Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina jne.) tuleville, joka selittää laittomasti maahan tulevat. Mutta useimmiten ei sinne jäävät. Jo ennen Schengen-sopimuksen voimaantuloa sanottiin Puolassa odottavan 200.000 "vaeltavan etnisen vähemmistön edustajaa" pääsyä (tai salakuljetusta) Saksaan ja länteen. Nythän nämä saavat tulla vapaasti niin Romaniasta, Slovakiasta kuin Unkaristakin, joissa näitä on yli 2 miljoonan reservit.
"Für Paneuropa wünsche ich mir eine eurasisch- negroide Zukunftsrasse…
Die Folge ist, dass Mischlinge vielfach Charakterlosigkeit, Hemmungslosigkeit,
Willensschwäche, Unbeständigkeit, Pietätslosigkeit, und Treuelosigkeit... verbinden."
Graf Coudenhove-Kalergi, Freimaurerzeitung 1923

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS
on enhanced intra-EU solidarity in the field of asylum
An EU agenda for better responsibility-sharing and more mutual trust
2.12.2011

Lainaus
Johdanto

Solidaarisuus on yksi Euroopan unionin perusarvoista, ja se on ollut Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan johtava periaate siitä saakka, kun politiikkaa vuonna 1999 ryhdyttiin kehittämään. Solidaarisuuden periaate on nyt kirjattu myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklaan.

Solidaarisuus on tunnustettu alusta saakka yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän olennaiseksi elementiksi. Tarve muuttaa solidaarisuuden idea konkreettisiksi toimiksi lähtee käytännön tosiasioista, sillä kaikkien jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan. Jos yhden jäsenvaltion järjestelmä ylikuormittuu tai toimii huonosti, tämä vaikuttaa selvästi kaikkiin muihin mutta myös turvapaikanhakijoiden liikkumiseen jäsenvaltiosta toiseen. Turvapaikanhakijavirrat eivät pysy jatkuvasti samanlaisina, eivätkä ne ole yhtä suuria joka puolella EU:ta. Turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut 425 000 hakemuksesta (EU-27:n huippulukema vuonna 2001) alle 200 000 hakemukseen vuonna 2006, ja tälle vuodelle odotetaan merkittävää kasvua. Kasvaneet turvapaikanhakijoiden määrät saattavat asettaa koetukselle eräiden jäsenvaltioiden selviytymisvalmiudet. Näiden jäsenvaltioiden auttaminen on Euroopan unionin tehtävä myös siksi, että unionin yhteisistä arvoista ja perusoikeuksista on voitava pitää kiinni varmistamalla turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asianmukainen vastaanotto ja suojelu.

[...]

Lainaus
VASTUUNJAKOKYSYMYKSET

Dublin-asetus kaipaa uudistamista

Dublin-asetuksen tavoite eli se, että jokaisesta turvapaikanhakijasta vastaa jokin jäsenvaltio, on edelleen yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän keskiössä. Turvapaikkahakemuksista otettavan vastuun määrittelyyn tähtäävä mekanismi on edelleen tarpeen, jotta oikeus päästä tehokkaasti pakolaisaseman määrittelyprosessiin voidaan taata tinkimättä turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamistavoitteesta. Samassa yhteydessä on syytä estää järjestelmän väärinkäyttö siten, että sama henkilö hakee turvapaikkaa useita kertoja eri jäsenvaltioista.

Dublin-asetuksen periaatteena, josta komissio halusi pitää kiinni vuonna 2008 antamassaan asetuksen uudistamista koskevassa ehdotuksessa, ei ole pelkästään se, että turvapaikanhakijat palautetaan siihen maahan, jonka alueelle he ovat ensimmäisenä saapuneet. Tätä ehtoa lievennetään useilla säännöksillä. Tietyissä tilanteissa Dublin-asetuksen nojalla siirrettävien henkilöiden määrä saattaisi osaltaan ylikuormittaa jo ennestään voimakkaan paineen kohteena olevan jäsenvaltion kapasiteettia, mistä olisi haittaa kyseisen jäsenvaltion lisäksi myös hakijoiden oikeuksille.

[...]

Lainaus
Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamisen kehittäminen

Uudelleensijoittaminen tarkoittaa, että henkilöt, jotka saavat kansainvälistä suojelua tai ovat sitä hakeneet, siirretään yhdestä jäsenvaltiosta toiseen, ja samalla vastaanottava jäsenvaltio ottaa vastuun hakemuksen käsittelystä tai kotouttamistoimenpiteistä.

Kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden uudelleensijoittaminen ennen heidän suojelutarpeensa arviointia on kiistanalaista. Jotkut sidosryhmät pitävät toimenpidettä hyödyllisenä tai jopa välttämättömänä ja muutamat jäsenvaltiot jopa kannattavat myös laittomien maahantulijoiden uudelleensijoittamista. Toiset taas vastustavat koko ajatusta. On monessa suhteessa kyseenalaista, miten tällainen toiminta sopii yhteen Dublin-järjestelmän kanssa, onko toiminta muihin solidaarisuustoimiin verrattuna käytännössä hyödyllistä ja kustannustehokasta tai millaisia vaikutuksia sillä on hakijoihin itseensä. Komissio ei pidä tällä hetkellä tarpeellisena esittää EU:n tason mekanismia kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden uudelleensijoittamista varten. Tästä huolimatta komissio on kuitenkin sisällyttänyt turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa koskevaan esitykseen mahdollisuuden myös sille, että tällaiselle toiminnalle myönnettäisiin unionin osarahoitusta. Näin lujitetaan ja kehitetään edelleen toimia, jotka ovat jo mahdollisia Euroopan pakolaisrahaston puitteissa. Vapaaehtoishankkeisiin mielellään osallistuvat jäsenvaltiot voivat toimia edelläkävijöinä, ja EASO omaksuu koordinoivan roolin. Osarahoituksesta voisi olla hyötyä myös hätätilanteissa.

Sen sijaan kansainvälistä suojelua jo saavien henkilöiden uudelleensijoittamisen hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta vallitsee yksimielisyys. Komissio esitti kesäkuussa 2009 koko EU:n laajuista, Euroopan pakolaisrahastosta osittain rahoitettua EUREMA-pilottihanketta (uudelleensijoittamista koskeva Maltan EU-pilottihanke). Hanke päättyi kesällä 2011, jolloin 227 kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä oli uudelleensijoitettu Maltalta kuuteen muuhun jäsenvaltioon.

[...]

Toinen uusi asia on pitkäaikaisia oleskeluoikeuksia koskevan muutetun direktiivin hyväksyminen. Direktiivillä annetaan kansainvälistä suojelua saaville henkilöille tiettyjä oikeuksia ja myönnetään heille yhdenvertainen kohtelu sekä oikeus muuttaa viiden vuoden oleskelun jälkeen toiseen jäsenvaltioon. Kyseessä ei sinänsä ole solidaarisuustoimenpide, mutta siitä voi olla apua tiettyihin jäsenvaltioihin kohdistuvan paineen lieventämisessä, jos merkittävä määrä kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä päättää tiettyjen ehtojen vallitessa muuttaa toiseen jäsenvaltioon.

Lainaus
Mahdollisuudet hakemusten yhteiskäsittelyyn unionin alueella

Unionin alueen turvapaikkahakemusten yhteisestä käsittelystä puhuttiin ensimmäisen kerran Haagin ohjelmassa. Tukholman ohjelmassa kehotettiin komissiota saattamaan loppuun turvapaikkahakemusten mahdollisen yhteiskäsittelyn toteuttamiskelpoisuutta sekä oikeudellisia ja käytännöllisiä vaikutuksia koskeva tutkimuksensa.

Yhteiskäsittelyyn liittyy monia vielä epäselviä kysymyksiä. Perustavanlaatuisista kysymyksistä yksi koskee sellaisten tilanteiden määrittelyä, joissa yhteiskäsittelystä olisi mahdollisesti hyötyä. Harkintaa vaativia oikeudellisia ja hallinnollisia kysymyksiä ovat muun muassa yhteensopivuus EU:n lainsäädännön kanssa, oikeusperusta perussopimuksissa, tehokkaat oikeussuojakeinot, hakijoiden asema yhteiskäsittelyssä, kenelle päätöksentekovalta kuuluu, yhteys suojelun siirtämiseen ja/tai turvapaikkapäätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä yhteensovittaminen Dublin-järjestelmän kanssa. Taloudelliset kysymykset koskevat muun muassa kustannusten suuruutta kokonaan kansalliseen menettelyyn verrattuna sekä rahoitusmekanismeja. Tarkasteltavia käytännöllisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, missä yhteiskäsittely tapahtuu, sekä mahdollinen etätyön hyödyntäminen. Yhteiskäsittelyssä olisi luonnollisesti kunnioitettava hakijoiden kaikkia oikeuksia.

Unionin alueen yhteiskäsittelystä voisi muodostua hyödyllinen solidaarisuuden työkalu. Sillä voitaisiin auttaa paineen alaisena olevia jäsenvaltioita vähentämään tapausten ruuhkautumista, jolloin sillä tuettaisiin Dublin-järjestelmää. Sen avulla voitaisiin levittää parhaita toimintatapoja ja jakaa teknistä asiantuntemusta, mikä lisäisi myös turvapaikkajärjestelmien yhdenmukaisuutta, kun keskinäinen luottamus niitä kohtaan lisääntyisi. Koska turvapaikanhakijoiden määrät vaihtelevat suuresti, joissakin jäsenvaltioissa työmäärä on aika ajoin suhteellisen vähäinen. Tällöin niillä saattaa olla ylimääräistä henkilöstökapasiteettia, jota voidaan hyödyntää muiden jäsenvaltioiden avustamisessa. On syytä tutkia, voitaisiinko resursseja lainata tai jakaa jäsenvaltioiden kesken kapasiteetin mukaan, mahdollisesti EASOssa kehitettävinä oleviin, virkamiesten lähettämistä koskeviin menettelyihin liittyen.

Komissio aikoo käynnistää selvityksen, jossa näitä kysymyksiä tarkastellaan tarkemmin. Tuloksia on mahdollisesti odotettavissa vuoden 2012 lopulla.

Lainaus
Kohtuullinen vastuunjako poikkeuksellisissa olosuhteissa

Sen lisäksi, että tulevassa uudelleensijoittamista koskevassa pysyvässä ohjelmassa on hätätilanteita koskeva osa, siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa komissio harkitsee aina tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mekanismin käyttöönottoa, jos sitä koskevat ehdot täyttyvät. Direktiivi on poikkeustilanteissa hyödyllinen väline. Siinä säädetään tilapäistä suojelua saavien henkilöiden asemasta, mutta samalla kevennetään turvapaikkajärjestelmään kohdistuvaa painetta ja luodaan jäsennelty mutta vapaaehtoinen mekanismi, jolla tilapäistä suojelua saavia henkilöitä voidaan siirtää jäsenvaltioiden välillä. Mekanismin käyttöönotolle on kuitenkin määritelty tiukat ehdot: se voidaan ottaa käyttöön vain silloin, kun kyseessä on jo alkanut tai välittömästi uhkaava joukoittainen maahantulo, jossa siirtymään joutuneet henkilöt eivät voi palata lähtömaahansa turvallisesti ja pysyvästi, erityisesti jos on myös vaara, että turvapaikkajärjestelmä ei kykene käsittelemään tätä maahantuloa sen toimivuuden heikentymättä. Joukoittainen maahantulo tarkoittaa, että yhteisön alueelle tulee suuri määrä siirtymään joutuneita henkilöitä, jotka ovat lähtöisin tietystä maasta tai tietyltä maantieteelliseltä alueelta, riippumatta siitä, tulevatko he unionin alueelle omasta aloitteestaan tai avustettuna, esimerkiksi evakuointiohjelman kautta. Siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaista maahantuloa ei ole koettu unionissa vuonna 1999 tapahtuneen Kosovon pakolaiskriisin jälkeen. Tapahtumat Välimeren eteläpuolella vuonna 2011 eivät ole aiheuttaneet vastaavanlaista maahantuloa EU:n alueelle.

[...]
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 707
  • Liked: 9998
    • Profiili
Unionin alueen yhteiskäsittelystä voisi muodostua hyödyllinen solidaarisuuden työkalu. Sillä voitaisiin auttaa paineen alaisena olevia jäsenvaltioita vähentämään tapausten ruuhkautumista, jolloin sillä tuettaisiin Dublin-järjestelmää.

Tässä olisi parempi ja hyödyllisempi solidaarisuuden kohde ruuhkautumisen estämiseksi. Näin aluksi.

"Kreikka pystyttää 10 kilometriä pitkän muurin estääkseen laitonta maahantuloa Turkista. EU kieltäytyy antamasta Ateenalle varoja sen rakentamiseksi." Linkki juttuun.

Kehitysavustamme voisimme lohkaista osan Kreikan hankkeeseen (vaikka huussiseuralta). Lisäksi meillä on hyödyllistä asiantuntemusta myös näistä pakolaisten palautuskysymyksistä Neuvostoliiton ajoilta. Ei mennyt meiltä maine, eikä kukaan perään huudellut, vaikka bumerangina tuolloin kaikki takaisin meni. Edes vasemmisto ei inahtanut asiasta.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Lainaus
Asylum Policy in the EU: The Case for Deeper Integration

By
Timothy J Hatton
(University of Essex and Australian National University)

February 2012

Abstract: Over the last decade the locus of policy-making towards asylum seekers and refugees has shifted away from national governments and towards the EU as the Common European Asylum Policy has developed. Most of the focus has been on the harmonisation of policies relating to border control, the processing of asylum claims and reception standards for asylum seekers. But this still falls far short of a fully integrated EU-wide policy. This paper examines the basis upon which a joint EU policy can be justified. I then ask whether superior outcomes can be achieved by harmonisation alone or if more centralised policy-making is necessary. I chart the progress of harmonisation and burden-sharing in the development of the Common European Asylum System and explore its effects. I also study the political feasibility of deeper policy integration by analysing public attitudes in the European Social Survey. I conclude that deeper integration is both desirable and politically possible.

Keywords: Refugees, Asylum seekers, Asylum policy, Harmonisation, Burden-sharing
Asylum Policy in the EU: The Case for Deeper Integration

Lainaus
1. Introduction
2. The case for cooperation
3. The evolution of policy
4. The distribution of asylum applications and burden-sharing
5. Who is against asylum seekers and refugees?
6. Who is in favour of international policy-making?

7. Could the EU do better?
Conclusion

Lainaus käyttäjältä: Asylum Policy in the EU: The Case for Deeper Integration
Thus in the recent past changes in asylum policies have done little to promote burden-
sharing; if anything they seem to have done the opposite. This is consistent with the
theoretical framework presented above, which suggests that policy harmonisation could
lead to divergence in refugee burdens. It has led to further consideration of the possibility
of redirecting asylum applications in order to even out the numbers, relative to some
measure of capacity. One study for the EU Commission applied several different burden-
sharing formulas to the data on asylum applications for 2008. The capacity measures include
total population, GDP per capita and population density, which are combined with different
sets of weights. These calculations imply that out of 242,000 asylum applications, between
one third and 40 percent would be transferred from the country of original application

(European Commission 2010, p. 30). A large share of the relocation would be from the EU-
15 to the newer member states
—a transfer that would amount to between 15 and 18
percent of the overall total.

Another report, this time for the European Parliament, uses a similar range of capacity
measures to investigate the scale of potential transfers in 2007 (Thielemann et al., 2010, p.
127). In this case transfers of between 11 and 16 percent of the total inflow would be
envisaged. They also examine scenarios where there is a financial transfer rather than
physical relocation of refugees. As the model above illustrates, countries could be
compensated to different degrees for excess burdens through a financial burden-sharing
scheme
. However as Thielemann et al. (2010, p. 47) point out this would involve vastly
larger sums than are currently available through the ERF
. According to their estimates the
total amount to be distributed by the ERF to member states over the years 2008-13 is just
14 percent of asylum costs for the EU-27 for the single year 2007. They conclude that a
policy of redistribution “is the only mechanism that is likely to have a real impact on the
distribution of asylum costs and responsibilities across member states”
(Thielemann et al.,
2010, p. 143).

These comparisons raise several other issues. One is whether relocation should apply to
asylum applicants or only to those recognised as refugees. Most governments evidently
prefer the latter (European Commission, 2010, pp. 39-43). Although relocating asylum
seekers would be more costly, it has the virtue of being a one-step procedure. Transferring
applicants prior to determining their refugee status would also attenuate the incentive for
an individual country to be ‘too’ generous in granting refugee status—in the knowledge that
excess refugees would be transferred elsewhere. This also points to the importance of more
complete harmonisation of asylum procedures, so that relocation would not imply radical
differences in the probability of rejection. More complete harmonisation would be a
necessary condition for gaining the consent of the asylum applicant to be transferred from
one country to another, if consent was to be required.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Lainaus
Refugee resettlement priorities for 2013

On 8 March 2012 the Justice and Home Affairs Council adopted a decision which introduces EU refugee resettlement priorities for 2013, as well as new rules on the financial support that the member states receive from EU funds to accommodate refugees from outside the EU in their territories (resettlement).

Under the new decision, member states will be entitled to receive from the European Refugee Fund a fixed amount of:

- EUR 6 000 per resettled refugee, if they are applying for such compensation for the first time;
- EUR 5 000 per refugee, if the state had already applied for such compensation once before;
- EUR 4 000 for all other states.

These new co-financing rules are an addition to the existing legal framework that regulates the European Refugee Fund (EUR 630 million) over the period 2008-2013. The Fund was established to co-finance national efforts in receiving refugees and displaced persons and guaranteeing them access to consistent, fair and effective asylum procedures. It also finances related EU-level action.

The co-financing from the Fund includes member states' actions such as improvements to accommodation infrastructure, integration of persons whose stay in the territory of a member state is prolonged and stable, training to ensure access to asylum procedures, legal and social assistance, etc.

The amending decision introduces six EU resettlement priorities for 2013, which include refugees and displaced persons in the following regions:

- Congolese refugees in the Great Lakes Region (Burundi, Malawi, Rwanda and Zambia);
- Refugees from Iraq in Turkey, Syria, Lebanon and Jordan;
- Afghan refugees in Turkey, Pakistan and Iran;
- Somali refugees in Ethiopia;
- Burmese refugees in Bangladesh, Malaysia and Thailand;
- Eritrean refugees in Eastern Sudan.

To make the planning of expenditure from the European Refugee Fund easier for the Commission, member states are asked to provide plans by 1 May this year, indicating how many refugees per priority group they plan to resettle in 2013.

These changes are part of broader revisions of the European Refugee Fund, which are being discussed by the Council and the European Parliament for the new EU financial perspective 2014-20.
Council of the European Union 9.3.2012
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Asylum Policy in the EU: The Case for Deeper Integration

Liberaali eliitti haluaa siirtää turvapaikkapolitiikasta päättämisen EU:lle kampittaakseen maahanmuuttokysymyksellä ratsastavan äärioikeiston. Tai sitten päätösvalta halutaan siirtää EU:lle, jotta turvapaikkasääntöjä voidaan kiristää ilman oikeusistuimien ja muiden kansallisten toimijoiden napinaa.

Lainaus
These observations suggest that mainstream political parties, led by liberal-minded elites,
might be willing to cede control over asylum to the EU in order to take some of the heat out
of domestic politics and deflect pressure from the far right.
But one strand of the literature
argues exactly the opposite. It suggests instead that national governments are constrained
by domestic institutions (such as the courts) that uphold the legal rights of asylum seekers
and that prevent them from implementing asylum policies that are even tougher and more
exclusionary
. An alternative is to shift the locus of policy-making to the EU where national
governments are influential relative to liberal EU institutions and where there is less
external scrutiny. This presents the opportunity to sidestep domestic constraints, achieving
national policy objectives at the expense of national sovereignty.

Perustettaessa vaarattoman tuntuiset mutta myöhemmin vahvistettavat väliaikaisen suojelun direktiivi, Euroopan pakolaisrahasto ja EASO ovat osia Troijan hevosessa, jonka avulla luodaan "taakanjakoon" perustuva EU:n yhteinen, keskusjohtoinen turvapaikkajärjestelmä ilman varsinaista keskustelua ja päätöstä sen ominaisuuksista.

Lainaus
Perhaps more important is
the momentum that has been built over the last decade and that is being carried forward
under in the Stockholm Programme. As Luedtke (2009) points out, “creeping jurisdiction”
works in the Commission’s favour. Having established a legal basis it is possible later to
upgrade it—as with the Reception and Qualification Directives. Thus, initially anaemic
frameworks such as the Temporary Protection Directive, the ERF and EASO could provide
the foundation on which to build a much stronger element of burden-sharing into CEAS.

Lainaus
In the past decade harmonisation in asylum policy seems to have had the sorts of effects
that are predicted by the model. But to fully internalise the public good element deeper
integration would be necessary.
Although the establishment of EASO is an important step
forward, providing assistance, advice and logistical support does not constitute taking
control of asylum policy. A truly European asylum policy would require deeper
harmonisation of procedures and standards across the whole range of asylum policies
(some of which is in progress), as well as a stronger monitoring system. More importantly it
would require a centrally operated burden-sharing mechanism including a formula for
redistributing asylum applications that would replace the Dublin Regulation, the logistics of
which are already in place. One model would be to establish an EU-financed EASO ‘cell’ in
each country so that centrally determined policy could be implemented through existing
administrative structures.

Lainaus
Conclusion

This paper has examined the question of joint asylum policy within the EU from a number of
angles. The key conclusions can be summarised as follows:

- The theoretical foundation for cooperation among host countries over asylum policy
rests on the notion that refugees can be seen as a public good. In a framework with
public good effects cooperative policy making can, in principle, produce socially
optimal asylum policies, whereas independent national policy-making cannot
.

- Harmonisation alters the policies of individual countries but harmonisation makes it
impossible to reach the social optimum in the absence of some form of burden-
sharing
, either through a common financial pool or through refugee transfers.

- The Common European Asylum System has developed largely through policy
harmonisation with only a small burden-sharing element.

- The pattern of asylum applications remains highly unbalanced between countries,
something that existing policies have failed to address.

- Public opinion towards asylum policy was on balance negative in 2002/3. At the
individual level negative attitudes are associated with economic position, political
affiliation and cultural attitudes.

- Despite this, a surprisingly large proportion of voters would prefer to see asylum and
immigration policies set at the supra-national level
.

- Tougher national asylum polices have been associated with increases in the salience
of asylum and with electoral gains by far right parties. But despite some views to the
contrary, harmonisation has not simply been a race to the bottom.

- Recent trends within the EU suggest not only that a more centralised policy could
attain something closer to the social optimum but that such an outcome could
become politically feasible
in the foreseeable future.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

AIP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 926
  • Liked: 250
    • Profiili
Liberaali eliitti haluaa siirtää turvapaikkapolitiikasta päättämisen EU:lle kampittaakseen maahanmuuttokysymyksellä ratsastavan äärioikeiston. Tai sitten päätösvalta halutaan siirtää EU:lle, jotta turvapaikkasääntöjä voidaan kiristää ilman oikeusistuimien ja muiden kansallisten toimijoiden napinaa.

Tarjoaa muuten vanhoille puolueille hyvän mahdollisuuden käyttää populismia ääntenkalasteluun. Voivat alkaa ns. lievästi maahanmuuttokriittisiksi ilman että lupauksia tarvitsee lunastaa, koska EU ja kansainväliset sopimukset.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 560
  • Liked: 32285
    • Profiili
Komissaari Cecilia Malmströmin Harvardin yliopistossa pitämä puhe summaa hyvin, mikä on vialla hänen ajamassaan EU:n maahanmuuttopolitiikassa. Kaikki.

Lainaus
Lecture at Harvard University's Minda de Gunzburg Center for European Studies

Boston, 30 April 2012

1. Introduction

I am delighted to be here with you and meet such a sophisticated audience to talk about a number of key challenges facing the European Union.

I am really impressed by the great attention paid to Europe at Harvard and am especially happy to be part of the Kokkalis program working so closely with the Centre of European Studies. Socrates Kokkalis's vision of helping new generations foster a peaceful and democratic future as well as develop open and prosperous societies, appeals to me greatly.

Today, I would like to focus on 3 key challenges for the EU:

The first is how to respond to the Arab Spring. Following the historic developments in the Arab world, the EU will need to bring about a serious change in its policies towards its Mediterranean neighbours.

The second challenge is the need for a common European migration policy. The EU is facing a declining labour force and needs to attract the rights skills and talent.

And the third challenge is the need for a common European asylum policy. The EU must ensure equal treatment of asylum seekers no matter where they apply and make sure all Member States shoulder their share of responsibility.

I will look at the possibilities of meeting these challenges in our globalizing world, amidst serious socio-economic circumstances and in a difficult political climate in Europe with increasing populism and rising nationalism.

[...]
Cecilia Malmström: Responding to the Arab Spring and rising populism: The challenges of building a European migration and asylum policy 30.4.2012
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset