Kirjoittaja Aihe: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???  (Luettu 629519 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2460 : 25.09.2020, 14:16:20 »
Die Welt juttu "Afrikas lautes Schweigen zur europäischen Asylreform" (EU-asyyliuudistus - Afrikassa kiljuva hiljaisuus) sihtailee EU-maahanmuuttosopimusta afrikkalaisesta perspektiivistä.
...
- Uusi EU-suunnitelma voisi tiukentaa karkotuskäytäntöjä. Niissä Afrikan maissa, joista viimeaikoina on tullut paljon asyylinhakijoita Eurooppaan, ollaan kuitenkin harvinaisen hiljaa ja rauhallisia.
...
- EU:ssa suunniteltu asyyliuudistus voisi johtaa EU:n historian tärkeimpiin karkotuskäytäntöjen tiukennuksiin. Voisi olettaa, että eräässä viime vuosien tärkeimmistä asylanttien lähtömaista Nigeriassa, tämä synnyttäisi joitakin reaktioita - etenkin koska suurimpaan osaan nigerialaisten asyylihakemuksista tulee kielteinen päätös.
- Silti Afrikan väkirikkaimman maan Nigerian (200 milj. as.) suurimman lehden nettisivuilla ei mainita sanallakaan EU-hanketta. Ministerienkään Twitter-tileillä ei näy mitään asiaan liittyvää. Muissakin Afrikan maissa tilanne vaikuttaa samanlaiselta - ei juurikaan hälyä, vaikka 20 tärkeimmän EU:hun tulevien asylanttien lähtömaan joukossa on 8 Afrikan maata.

Harhaanjohtavasta uutisoinnista huolimatta sopimusehdotuksen dokumentit eivät sanahelinästä riisuttuna tue sitä, että käännytyskäytännöt tiukkenisivat merkittävästi tai oikeastaan ollenkaan.

Sen sijaan niissä ehdotetaan monia uudistuksia, jotka toimisivat vastakkaiseen suuntaan eli lisäisivät sekä laillisten että laittomien tulijoiden määrää ja helpottaisivat Euroopassa pysymistä ja oleskeluluvan saamista. Maahanmuuttokomissaari vielä tähdensi, että joka tapauksessa Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton määrän ei anneta laskea. Euroopan on välttämättä saatava haittamaahanmuuttonsa jos ei tavalla niin sitten toisella.

Erityisesti Afrikan maille taas on jo aiemminkin luvattu ns. laillisten väylien lisäämistä erilaisten ohjelmien ja sopimusten kautta, mikä voi moninkertaistaa sieltä tulevien määrän. Tämä ei riipu EU:n maahanmuuttosopimuksesta, vaikka siinä aihetta sivutaankin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2461 : 26.09.2020, 12:46:17 »
Lainaus
Ivan Puopolon kolumni: EU:n uusi ehdotus ei vähennä laitonta maahanmuuttoa

EU teki viikolla ehdotuksen uudeksi turvapaikkapolitiikaksi. Vaikka ehdotus toteutuisi, se tuskin vähentäisi laitonta maahanmuuttoa, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Ivan Puopolo.

Kun ihminen lähtee pakoon vaikkapa Irakista ja tulee Kreikkaan, hän ei periaatteessa saisi jatkaa matkaansa muualle EU:hun. Maasta toiseen liikkuminen on turvapaikanhakijalle laitonta. Käytännössä hänen ainoa laillinen vaihtoehtonsa on siis hakea turvapaikkaa siitä maasta, johon ensimmäisenä saapuu ja katsoa, mitä tapahtuu.

[...]

Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella on syy sille, että vaikka muut lait ja sopimukset sanoisivat mitä tahansa, osa ihmisistä ei jää siihen maahan, johon ensimmäiseksi saapuivat. Herää kysymys: Miksi ihminen, joka hakee turvaa, jatkaa luvattomasti liikkumistaan maasta toiseen, vaikka on jo turvassa?

Tämä on ilmiö, jota yhdet kutsuvat ilkeämielisesti turvapaikkashoppailuksi, toiset elintasosiirtolaisuudeksi. Puhutaan myös laittomasta maahanmuutosta.

Käyttipä toiminnasta mitä termiä hyvänsä, se on turvapaikkajärjestelmän tarkoituksen vastaista. Koko järjestelmä, kuten nimikin sanoo, on luotu antamaan turvaa – ei olemaan lista kaikista tarjolla olevista muuttokohteista EU:n alueella.

[...]

Monet sellaiset maat, joista ihmiset alun perin lähtivät pakoon, eivät ota heitä enää takaisin. Toisin sanoen: Kun ihminen kerran pääsee EU:n alueelle, hänen palauttamisensa on erittäin hankalaa.

Jos halutaan järjestelmä, jossa ihmiselle tarjotaan turvaa, kun hän sitä tarvitsee, mutta hänelle ei tarjota mahdollisuutta valikoida eri maista itselleen mieluisinta kohdetta, eikä hänen haluta jäävän seikkailemaan laittomasti EU:n alueelle, ainoa vaihtoehto on olla päästämättä heitä alun perinkään EU:hun ilman virallista turvapaikkaa.

Se taas edellyttäisi, että turvapaikkaa olisi haettava jossain muualla kuin EU:n alueella. Tällainen idea oli esillä viime vaalikaudella, mutta sen jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään – eikä sitä ole myöskään EU:n uudessa esityksessä.
MTV 26.9.2020

Jos viisumiton tuleminen estettäisiin ja turvapaikkaa olisi haettava Euroopan ulkopuolella, järjestely etääntyisi vielä enemmän nykyisestä turvapaikkaoikeudesta ja muistuttaisi enemmän vastaanottomaille vapaaehtoista kiintiöpakolaisjärjestelmää.

Olennaista onkin huomata, että turvapaikanhakijat voidaan pitää kansainvälisen sopimusten puitteissa Euroopan ulkopuolella sekä turvapaikkaa haettaessa, hakemusta tutkittaessa että vielä myönteisen päätöksen jälkeenkin.

Pakolaissopimus ei velvoita Eurooppaan asuttamiseen, vaan suojaa voidaan tarjota myös Euroopan ulkopuolelta kuten pakolaisleireiltä ja lähtömaan turvallisilta alueilta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

no enpä tiedä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 324
  • Kaasumersuilija, eli haitallisinta ainesta.
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2462 : 28.09.2020, 17:12:39 »
Toisen maailmansodan jälkeen Saksassa oli (1950) 85,7 miestä sataa naista kohden. Nyt Saksa on ottanut "vajeen" kiinni. Kaiken lisäksi työelämä muuttuu vauhdilla, eikä ihmisen fyysinen työpanos ole enää yhtä merkittävä. Tältä osin nuorten työhaluttomien miesten roudaaminen ei ainakaan ole perusteltua. Eurooppa on ainoa maanosa, jossa miesten vaje on näkynyt näin selvästi. Poikkeuksena Italia, jossa oli 1950 yhtä paljon miehiä sataa naista kohden kuin 2020. 

Jos johonkin pitäisi näillä perusteilla liikutella "hädänalaisia", niin entisiin kommunistimaihin. Niissä miesten määrällinen suhde naisiin on pienempi. Itänaapurissa on (2020) 12-18v poikia 104,7 sataa naista kohden, mutta yli 65 vuotiaista alle puolet on miehiä. Toisaalta tasa-arvoisuus on perin kaukana arabimaissa. Saudi-Arabiassa oli 1950 vielä miesten ja naisten määrällinen suhde melko lähellä toisiaan. Nyt saudimiehiä on 137,1 sataa naista kohden. Omanissa vedetään vielä enemmän överiksi ja siellä on 194,1 miestä sataa naista kohden. Irakissa on 102,5 miestä sataa naista kohden, joten melko tasan menee sukupuolet siellä, eikä ainakaan sota ole rokottanut miesten suhdetta. Somaliassa on 99,4 miestä sataa naista kohden. Siltä osin maan jälleenrakentaminen pitäisi onnistua.

Kun näitä tilastoja katselee, niin päällimäiseksi jää mielikuva Euroopan liikakansoittamisesta. Muu maailma vois ottaa vaihteeksi työvoimapulan paikkaajia.

Länsi-Euroopassa on nyt 180,8 ihmistä/km². Itä-afrikassa 66,8 ihmistä/km². Keski-Afrikassa 27,6 ihmistä/km². Länsi-Afrikassa 66,3 ihmistä/km² ja Sub-Saharassa 50 ihmistä/km². Itä-Aasia (mm. Kiina, Japani) 145,2 ihmistä/km². Mikä selittää turkkilaisten halun tulla Eurooppaan, kun maan väestöntiheys on 122 ihmistä/km²? Niillä on siellä enemmän tilaa ja aurinkoa.

Kanadassa on vain 4,2 ihmistä/km², mutta kansainvälinen paine ottaa moniosaajia ei taida olla niin kova? WTF, BLM, Antifa, anyone?

Hollannissa on 508,2 ihmistä/km². 2000-2020 eli euroaikana Hollannissa on pudonnut 25-49 vuotiaiden miesten osuus suhteessa sataan naiseen: 103,7 - 101,7. Samaan aikaan yli 50v miesten osuus on kasvanut 86,8 - 93,7. Onko ne hädänalaiset lapset vaihtaneet maisemaa vai onko maahan tullut vähän vanhemmalla päiväyksellä moniosaajia, kuin mitä julkisuudessa kerrotaan?

Länsi- ja Pohjois-Euroopassa on kova verotus (Suomessa lisäksi jättimäinen julkinen sektori). Ranska, Ruotsi ja Suomi kurittaa eniten yritystoimintaa veroilla. Ranskalla ja Ruotsilla on siihen vielä vähän aikaa reserviä, mutta ei enää kovin kauan. Suomella ei sen sijaan ole ikinä ollut samanlaisia varoja, saati kotitalouksilla varallisuutta. Päinvastoin Suomen kotitaloudet ovat olleet suurin häviäjä muihin alkuperäisiin EU-maihin verrattuna. Tanskassa on erittäin matala yritysverotus, jota kompensoidaan tuloverotuksessa. Saksassa pieni julkinen sektori. Molemmat maat ovat olleet euroaikana menestyjiä. 2000-2010 tanskalaiset kotitaloudet tuplasivat varallisuutensa. Saksan kotitaloudet ovat ainoana euromaana pystyneet vähentämään velkataakkaansa. Suomessa suuri julkinen sektori ja tiukka yritysverotus ovat tuottaneet maahan 19% pienituloisia, mutta voihan niitäkin verottaa huolella. Ensi vuonna maksamme alkoholista enemmän veroa kuin italialaiset (60 miljoonaa asukasta). Sekin on yksi varma merkki turisteille, ettei tänne kannata tulla. 

Euron perustusvaiheessa ei taidettu paljoa ottaa huomioon afrikkalaisten hinkua lihapatojen ääreen? No nyt täti Tiukka hoitaa asian kuntoon. Jos on Jutasta kiinni, niin koko Afrikka voidaan tyhjentää tänne. Tai vähintään kaikki eläkeikäiset ja sopeutumattomat.

Mitä tapahtui Tuppuraisen alkuvuoden puheelle, jossa hän sanoi, ettei sellaista tilannetta voi tulla, missä Suomi maksaa muiden velkoja? Siihen päälle Marinin hallitus lisää läskiä julkiseen sektoriin. Kohta jokaiselle työttömälle saadaan omalääkärin lisäksi omavalvoja. Eikö siitä työllisyysvalvoja-armeijasta vois ottaa vaikka pari sataa henkilöä tutkimaan esim. miten Saksa pystyy toimimaan niin pienellä julkisella sektorilla tai miksi Tanska voi pitää niin matalaa yritysverotusta?       

https://population.un.org/wpp/Download/Standard/Population/

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2463 : 28.09.2020, 22:23:23 »
Lainaus
Pääkirjoitus: Populistijohtajat pyyhkivät jalkansa pakolaissopimukseen EU-komission epärealististen toiveiden vuoksi

EU-komission ehdotus uudeksi maahanmuuttosopimukseksi on kaukana realismista, sillä yksittäiselle jäsenmaalle on miltei mahdotonta saada palautettua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin.
...
Helsingin Sanomat 29.9.2020  (maksumuuri)

Ikään kuin sopimuksen muotoilu olisi vain lapsus tai epärealistista toiveajattelua.

Komissio tietää aivan hyvin, että pakkopalautuksia ei annetuilla ehdoilla saataisi toimimaan sen paremmin kuin ennenkään, joten turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvät maat joutuisivatkin ottamaan vastaan ja asuttamaan kaikkein törkeimmät ja vaarallisimmat turvapaikkahuijarit, joiden hakemuksia ei edes hyväksytä.

Kyseessä on totta kai rangaistus niskoitteleville maille ja tarkkaan harkittu sellainen. Aiempina rangaistuksina väläyteltiin EU-tukien menetystä ja jopa EU:sta erottamista, mutta nämä eivät onnistu ainakaan halutussa aikataulussa.

Mitä sopimukseen muuten tulee, niin ei tarvitse olla populistijohtaja nähdäkseen, että siinä ei ole oikein miltään kantilta mitään järkeä. Se ei kohdista resursseja oikeasti hädänalaisille, ei vähennä viisumitonta tuloa, eikä estä vaan synnyttää kriisejä luomalla uusia vetotekijöitä.

Sekin vielä, että kyse ei ole pakolaissopimuksesta vaan sopimuksesta EU:n ulkorajoille laittomasti tulevien jakamiseksi pitkin Eurooppaa. Esimerkiksi Välimeren yli Italiaan pyrkivistä suurin osa on laittomia siirtolaisia, jotka hakevat ulkorajamaista turvapaikkaa vain kiinni jäädessään estääkseen käännytyksen.

Edit:

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
EUROOPAN UNIONI on keskellä kolmea toisiinsa limittyvää vakavaa kriisiä. Pandemia uhkaa satojen­tuhansien ihmisten henkeä. Terveys­kriisiä on seurannut ennen­näkemätön taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, joka voi viedä työn ja toimeen­tulon kymmeniltä miljoonilta. Kolmas kriisi rapauttaa unionin perustuksia ja EU:n toimintakykyä. Kaikki EU-maat eivät enää näe kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta samalla tavoin.

Kaikki EU-maat eivät tosiaan näe esimerkiksi Suomessa vuosi vuodelta heikennettyä sananvapautta samalla tavoin. Myös kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoittamisesta on tehty täällä hiljattain merkittäviä linjanvetoja verrattuna aiempiin vuosiin ja muihin EU-maihin.

Mutta pääkirjoitustoimittaja taisi tarkoittaa jotain ihan muuta.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Lähtökohta on siis monin tavoin vaikea, kun EU:n komissio yrittää saada jäsenmaat sitoutumaan vielä tämän syksyn aikana unionin yhteiseen muuttoliikepolitiikkaan. Eurooppaan Afrikan ja Aasian maista suuntautuva muuttoliikepaine on tuonut ratkaisemattomia ongelmia lähes kaikille jäsenmaille.

Ongelma ei ole "muuttoliikepaine" vaan maahanmuuttopolitiikka. Vastaavia paineita olisi ollut muiden maiden olosuhteiden puolesta aiempinakin vuosina, jos Eurooppaan ja etenkin Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Pohjoismaihin olisi vain päässyt. Nyt pääsee.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Samalla jäsenmaat ovat jakautuneita siitä, miten EU:ssa pitäisi toimia. Eteläisen Euroopan maat Kreikka, Italia, Malta ja Espanja ottavat vastaan eniten siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Kyseiset maat eivät ota vastaan eniten siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan etenkin Kreikka, Italia ja Espanja vain tekevät itsestään mahdollisimman helppoja kauttakulkumaita. Juuri kenenkään Eurooppaan hakeutuvan päämääränä ei ole hakea turvapaikkaa noista maista vaan päästä eteenpäin.

Mainitut siirtolaiset taas ovat laittomia siirtolaisia, joiden käsittely voi olla vain maiden omalla vastuulla.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Komission esitys oli näille maille pettymys. Ne eivät saa kaipaamaansa todellista sitoumusta siihen, että muut jäsenmaat auttaisivat. Esityksessä lähdetään siitä, että kriisitilanteissa kukin jäsenmaa hoitaisi oman kiintiönsä tulijoista. Velvoitteen voisi kuitenkin kiertää. Jos maa ei halua ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, voi hoidettavakseen ottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusten järjestämisen.

Kummallinen väite, sillä ei ole luultavaa, että kaikki muut maat kieltäytyvät vastaanotosta, mikä kylläkin olisi hyvä veto järjenvastaisen sopimuksen kaatamiseksi.

Ilmeisesti pääkirjoitustoimittaja tarkoittaa, että sopimuksen pitäisi vaatia turvapaikanhakijoiden jakamista ja vastaanottoa kaikilta jäsenmailta myös normaalitilanteissa eli aina. Toisin sanoen ulkorajamaiden kapasiteetin puutteeseen vetoaminen on vain tekosyy ja todellinen tavoite on pakolliset automaattiset siirrot ulkorajoilta jokaiseen maahan.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Ehdotus on kaukana realismista. Palautukset ja karkotukset eivät toimi. Yksittäiselle jäsenmaalle on miltei mahdotonta saada palautettua karkotettavia esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin. Ne eivät ota vastaan kansalaisiaan – paitsi korvausta vastaan. EU ja yksittäiset jäsenmaat ovat neuvotelleet vuosien ajan lähtömaiden kanssa sopimuksia, mutta palautuksia ei ole saatu toimimaan. Palautukset ja muuttoliikkeen estäminen toimivat vain, jos sopimukset ovat lähtö- ja kauttakulkumaille riittävän houkuttelevia.

Tämä on ollut tiedossa koko ajan, eikä sopimus takaa palautuksiin mitään merkittäviä helpotuksia. Kun palautukset eivät jatkossakaan toimi, sopimuksen muut kohdat taakanjakoineen ovat katastrofi. Silti haittamaahanmuuttoa lisäävästä sopimuksesta tiedottamisen lähtökohtana on ollut korostaa palautuksia ja sitä kautta näennäistä tiukkaa linjaa, mikä on huvittavasti saanut aktivistihörhöt takajaloilleen.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Palautukset ja muuttoliikkeen estäminen toimivat vain, jos sopimukset ovat lähtö- ja kauttakulkumaille riittävän houkuttelevia. EU on Turkin kanssa tekemässään pakolaissopimuksessa sitoutunut maksamaan kuusi miljardia euroa Syyrian sodan pakolaisista huolehtimisesta. Ukrainaa, Moldovaa, Georgiaa ja EU:n ulkopuolisia Balkanin maita on sitouttanut viisumivapaus. Irakilta, Afganistanilta ja monilta Pohjois-Afrikan lähtö- ja kauttakulkumailta vastaavat kannustimet puuttuvat. Libya on suurimpia kauttakulkumaita, mutta EU:n Libyan kanssa tekemiä sopimuksia ei voi pitää ihmisoikeuksien kannalta kestävinä. Jos palautukset lähtömaihin eivät toimi, ei toimi muuttoliikesopimuksen solidaarisuuskaan.

Tähänastiset sopimukset ovat paremminkin pahentaneet tilannetta ja lisänneet Eurooppaan suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa. Avaimet tilanteen korjaamiseen ovat olleet koko ajan omissa käsissä, mutta niitä (kehitysavun, sopimusten ja viisumipolitiikan ehdollistaminen jne.) on kieltäydytty käyttämästä.

Sama linja jatkuu, kun maahanmuuttokomissaari on vakuuttanut, että mahdollinen (mutta oikeasti epätodennäköinen) tulijamäärien notkahtaminen korvataan lisäämällä (haitta)maahanmuuttoa muiden väylien kautta, mikä tosin tehdään joka tapauksessa.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jo ilmoittanut, ettei Unkari ottaisi vastaan ketään eikä myöskään osallistuisi karkotusten sponsorointiin.

"Karkotusten sponsorointi" on EU:n propagandatermi.

Ensinnäkin kyse on käännytyksistä, ei karkotuksista, jotka onnistuvat helpommin. Toiseksi, kyse ei ole viattoman kuuloisesta "sponsoroinnista" vaan turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvälle jäsenmaalle sälytetystä velvoitteesta ottaa vastaan ja asuttaa ne käännytettävät, joiden palautuksia se ei ole onnistunut toteuttamaan tietyssä lyhyessä ajassa.

Kuten komissiokin hyvin tietää, suurin osa pakkopalautuksista on nykysäännöillä tuomittu epäonnistumaan, joten sopimus pakottaisi "sponsoroijan" asuttamaan Eurooppaan tulleiden turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten pohjasakan.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Samaa viestivät Puola, Tšekki ja Slovakia. Komission esitys on neuvottelujen pohja. Voi kuitenkin olla, että populistijohtajat voittivat jo. Esitys lopettaa käytännössä pakolaisten uudelleensijoittamisen – ja palautusten järjestäminen on mahdotonta.

Käsittämätöntä sekoilua. Miten niin esitys "lopettaa käytännössä pakolaisten uudelleensijoittamisen"? Keiden pakolaisten, kun puhe on ollut turvapaikanhakijoiden eli käytännössä laittomien siirtolaisten uudelleensijoittamisesta? Niitä taas ei "lopeteta", koska niitä ei ole vuosien 2015-2017 jälkeen yhtään suuremmassa mittakaavassa jatkettu.

Populistijohtajat voittivat olemalla oikeassa ja puhumalla totta, kun taas komissio ja muut federalistit hävisivät olemassa väärässä ja valehtelemalla. Kuka tahansa näkee, että sopimus on mätä, vaarallinen ja väitettyjen tavoitteiden kannalta toimimaton mutta toisaalta juuri sellaiseksi todellisen agendan vuoksi tarkoitettukin.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
EU:n onkin tehtävä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa uskottavia palautussopimuksia. Ongelmat eivät silti yksin sillä katoa.

Ongelmat eivät katoa edes palautussopimuksilla, koska ongelmia ei haluta tunnustaa. Suurin ongelma on itse komissio, jonka maahanmuuttokomissaari teki sopimusesityksen julkaisun yhteydessä selväksi, että mitä ikinä tapahtuukin, hänen aikanaan haittamaahanmuuttoa ei päästetä pienemään. Tarvittaessa Eurooppaan lennätetään vaikka kiintiöpakolaisia EU:n piikkiin.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Vastuu muuttoliikkeen juurisyihin puuttumisesta on yhä kaikilla EU-mailla, vaikka osa väistää vastuun.

Kaikki pielessä.

Ajatus EU-maiden vastuusta muuttaa koko maailma on jo lähtökohtaisesti typerää haihattelua. "Muuttoliikkeen juurisyihin puuttuminen" on käytännössä muutenkin mahdotonta. Kukaan ei ole esittänyt sellaista skenaariota, jossa Euroopasta käsin pystyttäisiin poistamaan miljardien ihmisten lähtöhalut. Se ei onnistu etenkään kehitysavulla, joka vain lisää ihmisten liikkuvuutta. Yhtä lailla toimimattomia ovat tietysti pakolaiskiintiöiden kasvattaminen ja "laillisten väylien lisääminen", joita jotkut hörhöt (EU:n komissio) ovat esittäneet.

Pääkirjoitustoimittaja ei suoraan sano, mitkä EU-maat "väistävät vastuun" ja miten, mutta on helppo arvata piikin kohdistuvan Unkariin ja muihin Visegrad-maihin, jotka kieltäytyvät muihin maihin tulleiden turvapaikanhakijoiden siirroista.

Ensinnäkin Visegrad-maat eivät ole kieltäytyneet taloudellisesta ja materiaalisesta avusta, vaan ne katsovat, että ajatus turvapaikanhakijasiirroista on koko Euroopalle vaarallinen, kuten se onkin. Vuoden 2015 tilanteessa siirtojen toteuttaminen olisi eskaloinut kriisin yhä pahenevaan kaaokseen asti. Vuonna 2015 Unkari kieltäytyi siirroista siitäkin huolimatta, että se oli silloin itse maa, josta siirtoja olisi tehty muihin maihin.

Vastuuta voi perätä paremminkin niiltä jäsenmailta, jotka edelleen harjoittavat kansainvälisiä sopimuksia liberaalimpaa turvapaikkapolitiikkaa ja toimivat siten majakoina houkutellen ihmisiä Eurooppaan. Eivät ihmiset maksa laittomasta matkastaan kymppitonnia päästäkseen Kreikkaan vaan saadakseen paremman elintason pohjoisemmassa. Saksalla tai Ruotsilla ei ole mitään oikeutta esittää muille jäsenmaille taakanjakovaatimuksia niin kauan kuin ne eivät karsi maahanmuuttopolitiikan ja muidenkin politiikan alueiden vetovoimatekijöitä sopimusten ehdottomaan minimiin.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Rehellistä olisi myös myöntää, että osa EU-maista irtaantuu Geneven pakolaissopimuksesta.

En ole kuullutkaan. Mitkä maat?

Taitaa olla pääkirjoitustoimittajan sekoilua, sillä näillä taakanjakopelleilyillähän ei ole mitään tekemistä Geneven pakolaissopimuksen kanssa. Itse asiassa sopimus päinvastoin sallisi sen, että EU-maihin ei otettaisi enää yhtään pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Riittää, että turvapaikkahakemukset käsitellään ja suojaa tarjotaan jossain päin maailmaa.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Komissiolla on tärkeä tavoite: nopeat ja oikeudenmukaiset turvapaikkamenettelyt heti tulomaissa ja tehokas ulkorajavalvonta.

Jos nämä ovat tavoitteet, niin ne ovat ongelmien kannalta täysin pielessä. Suurimpina ongelmina kun eivät ole olleet turvapaikkamenettelyjen "oikeudenmukaisuus" tai ulkorajavalvonnan "tehokkuus".

Jos kuitenkin halutaan oikeudenmukaisuutta ja rajavalvonnan tehokkuutta, niin järjestetään kaikille ulkorajoille tuleville automaattisesti paikka turvalliselta afrikkalaiselta pakolaisleiriltä. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Tähän ei vaadita uutta sopimusta, vaan vastuunkantoa. On kuitenkin niin, että vastuuta EU:n muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista kantavien maiden on valmistauduttava toimimaan ilman Unkaria ja muita Visegrad-maita.

Mikä tosiaan on tämä ilmeisen järjetön "vastuu", mistä se tulee ja mihin sen voi kuopata?

Vuoden 2015 kriisistä selvittiin niinkin vähällä juuri siksi, että Unkari ja muutamat muut maat kyseenalaistivat tarpeeksi ajoissa komission höpöpuheet vastuusta ja rajojen avoimuudesta. Komission linjauksilla Euroopassa olisi jo puoli Afrikkaa ja Lähi-itää.
« Viimeksi muokattu: 29.09.2020, 11:59:52 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 155
  • Liked: 31995
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2464 : 30.09.2020, 19:23:02 »
Saksalaislehti Junge Freiheit kertoo tänään jutussaan Merkelin Saksan Bundestagissa esittämistä maahanmuuttopoliittisista näkemyksistä. Sama vanha levy soi, mutta mukaan on tullut uusi kappale, jossa halutaan tehdä Kreikan Lesbos-saaren laittomien maahantulijoiden leiristä EU:n johdolla toimiva vastaanottokeskus.

Lainaus
Liittokansleri Angela Merkel (CDU) sanoi keskiviikkona Bundestagin yleiskeskustelun aikana asyylinhakijoiden vastaanottamisen olevan "EU-yhtenäisyyden koetinkivi". Hän ennusti, että pakolaisongelmat tulevat pitämään EU-jäsenvaltiot työllistettyinä seuraavien vuosikymmenien ajan. EU on vahva ja tulevaisuutta kestävä, jos se on yhtenäinen.

Jos sopimusta ei saada aikaan, niin se olisi "raskas taakka EU:n kyvylle toimia", varoitti Merkel. Saksan antama "humanitaarinen apu" Kreikan saarien maahanmuuttajille on hänen mielestään oikein toimittu. Se ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu ongelmaan.

Hän kannattaa pilottiprojektia, jossa Kreikan Lesboksen saaren leiristä tehtäisi EU-komission johtama vastaanottokeskus. "Emme voi puhua EU:n asyyli- tai maahanmuuttopolitiikasta, jos emme ole valmiita toimimaan EU:na", painotti hän.
(...)

Jos Merkelin kaavailut toteutuvat, niin se merkitsee lopun alkua Euroopan kansoille. EU on muuten voinut Merkelin valituksesta huolimatta toimia koko ajan mm. laittomien maahantulijoiden poistamiseksi Euroopasta, mutta se ei ole kiinnostanut sitä pätkääkään, vaan se on keskittynyt pelkästään aukomaan niitä ovia, joita muut yrittävät sulkea laittomien vyöryn edestä. Siihen EU-komission on aina reagoinut korviasärkevällä ulinalla. Helppo nähdä mitä noiden konnien aikeet ovat.
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 584
  • Liked: 2839
  • Mayday, mayday. Maantievirus matkalla pohjoiseen!
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2465 : 01.10.2020, 00:34:19 »
Eikö millään voida myöntää, että etupäässä jihadistiset afrikkalaiset, lähi-itäläiset kehitysvammaiset ja EU-kiimaiset politrukit ovat Euroopan tuho sivistyneiden kansallisvaltioiden yhteisönä. Kokonaisuutena tämä marginaalinen väkivuoto e.m. maista ei ole edes heidän etunsa saatikka sitten Spenglerin ja Halla-ahon ennustama länsimaiden perikato. Kuka hyötyy?
No shit Sherlock!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2466 : 03.10.2020, 11:56:47 »
Hbl, pääkirjoitus: Snabbare asylbeslut, snabbare hemfärd – i "solidarisk" anda 24.9.2020  (maksumuuri)

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
EU tekee uuden vakavan yrityksen saada tukea yhteiselle turvapaikka- ja siirtolaispolitiikalle. On viisi vuotta siitä, kun pakolaisaalto vuonna 2015 näytti, kuinka kaukana ollaan yhteisestä näkemyksestä pakolaisista, solidaarisuudesta ja ihmisoikeuksista(käännös)

Vuoden 2015 kriisissä ei ollut kyse yhteisestä näkemyksestä pakolaisista, solidaarisuudesta ja ihmisoikeuksista vaan siitä, pidetäänkö yhteisistä säännöistä kiinni vai ei. Kun tarpeeksi moni maa ei estänyt laittomien siirtolaisten kauttakulkua, eikä siihen ulkoapäin pakotettu, oli lopputulos väistämätön. Tilanteen pelastivat lopulta Unkarin kaltaiset rajat sulkeneet maat, joiden näkemyksiä pakolaisista, solidaarisuudesta ja ihmisoikeuksista EU:n komissio aivan erityisesti karsastaa.

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
Ne maat jotka ovat ottaneet vastaan paljon pakolaisia, eivät ole saaneet sellaista apua ja ymmärrystä muilta jäsenmailta, jollaisen unionin pitäisi taata. Kun seuraava pakolaisaalto vyöryy, on oltava valmius ja järjestelmä sitä varten, kuinka siirtolaiset otetaan vastaan ja jaetaan.

Höpsis.

Toimittaja viitannee muun muassa Kreikkaan, joka oli pahimpia syyllisiä kriisin eskaloitumiseen, kun se käännytysten sijaan kuskasi maahan tulleet laittomat siirtolaiset busseilla Makedonian rajalle, mistä he jatkoivat syvemmälle Eurooppaan. Kreikka on saanut muilta jäsenmailta valtavasti apua tilanteen haltuunottamiseksi, muun muassa lähes kolme miljardia euroa turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämiseksi, mutta rahat ovat kadonneet ja lusmuilu jatkunut.

Tosin Kreikkahan ei ole ottanut vastaan pakolaisia juuri lainkaan vaan vain toiminut kauttakulkumaana ja nyt turvapaikanhakijoiden leiritysmaana. Turvapaikanhakijoita ovat asuttaneet erityisen paljon etenkin Saksa ja Ruotsi, mutta ne taas saavat syyttää paineistaan omaa selvästi kansainvälisiä sopimuksia liberaalimpaa turvapaikkapolitiikkaansa. Vastuu valitsemansa ihmisiä Eurooppaan houkuttelevan politiikan seurauksista on oltava niillä itsellään, ei muilla jäsenmailla.

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
Vapaaehtoinen solidaarisuus ei todistettavasti ole riittänyt pitkälle. Keväällä kokeiltiin "toimintasuunnitelmaa" yksintulleiden lasten auttamiseksi kreikkalaisilta pakolaisleireiltä – 11 jäsenmaata 27:stä ilmoittautui. Humaanisuuden puutteen todisti nyt uudelleen heikko kiinnostus auttaa pakolaislapsia kreikkalaisen Lesboksen saarella sijaitsevan Morian leirin tulipalon jälkeen.

Kreikan leirien tilanne on yhteisten sopimusten mukaan Kreikan vastuulla. Kun Kreikka ei suostu edes miljardien EU-tukia vastineeksi järjestämään muutaman kymmenen tuhannen ihmisten oloja säädyllisiksi, niin vastaus ei voi olla, että jaetaanpa tulijat tästä lähtien muihin maihin.

Jostain syystä Kreikan yhteydessä ei Puolasta ja Unkarista poiketen puhuta rangaistuksista, EU-tukien eväämisestä tai jopa EU:sta erottamisesta vaan jonkin perverssin logiikan kautta muiden jäsenmaiden solidaarisuuden puutteesta. 

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
EU ei avaa syliään pakolaisille, se on tullut selväksi niiden poliittisten mullistusten jälkeen, jotka ovat tapahtuneet viime vuosikymmeninä Euroopassa. Oikeistoekstremismi ja populismi ovat kukoistaneet ennen ja jälkeen akuutin pakolaiskriisin. Useimmat EU-maat eivät uskalla ottaa riskiä, että sama poliittinen suuntaus saa uutta tuulta siipiensä alle. Se on samalla todiste siitä, että uudet puolueet ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttopolitiikkaa haluamaansa suuntaan, vaikka ne ovat saaneet hallitusvaltaa vain harvoissa maissa.

Viisumiton Eurooppaan pääsy ei ole koskaan ole ollut niin helppoa ja poistaminen niin vaikeaa kuin nykyään. Varsinkin muutaman vuosikymmenen perspektiivillä raja- ja maahanmuuttopolitiikka on muuttunut järkyttävän liberaaliksi niin EU:ssa kuin sen jäsenmaissakin. Helpotetun maahanmuuton seuraukset näkyvät muun muassa historiallisen nopeina demografian muutoksina, joiden yhteydessä voidaan puhua alueittain ja ennusteiden mukaan kohta maittainkin väestönvaihdosta.

Jos tämän kehityksen esteenä ovat enää oikeistoekstremistit ja populistit, niin mitä se kertoo muista poliittisista toimijoista ja niiden agendasta?

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
EU:n komissio haluaa uudella ehdotuksellaan nopeuttaa turvapaikkaprosessia. Palautusten pitäisi ehdotuksen mukaan toteutua kahdeksassa kuukaudessa. EU:hun ei pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin saa turvapaikkapäätöksen. On myös turvapaikanhakijan etu, että päätöksen kanssa ei vitkastella pitkään.

Jos turvapaikkaprosessia nopeutetaan, se tehdään kasvattamalla myönteisten päätösten osuutta, koska annetut epärealistiset aikarajat eivät mitenkään riitä epäselvien tapausten selvittämiseen. Todistustaakkahan on EU:ssa turvapaikkatutkijoilla, ei turvapaikanhakijalla, kuten jotkut luulevat, joten aikataulun kiristäminen johtaa helpompiin oleskelulupiin. Komissio on lisäksi muutenkin löysentämässä oleskeluluvan saamisen kriteerejä ja luomassa uusia poikkeuksia.

Tämä on sitä sisäministeri Ohisalon mainitsemaa "paperittomuuden torjumista". Laittomasta maahanmuutosta tehdään laillista.

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
Pakollinen tunnistautuminen, turvallisuustarkastus ja terveystarkastus ehdotetaan tehtäväksi jo EU:n ulkorajalla. Turvapaikanhakijat jaetaan siellä kahteen ryhmään. Toisten turvapaikkahakemukset käsitellään aivan kuten nykyäänkin, kun taas toinen ryhmä käy läpi nopean niin sanotun rajamenettelyn.

Tätä on markkinoitu EU-propagandassa toimittajien avustuksella kovanakin tiukennuksena, mutta maahanmuuttokomissaarin mukaan prosessi on molemmissa ryhmissä täsmälleen sama. Ero on vain käsittelyn tavoiteajoissa.

"Rajamenettely" voidaan ehdotuksen mukaan tehdä muuallakin kuin konkreettisesti raja-alueella, eikä tutkittavia sijoiteta suljettuun laitokseen, joten käytäntö olisi lupaavasta nimestä huolimatta yhtä tyhjän kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
Henkilökohtainen käsittely kaikille turvapaikanhakijoille on kuitenkin haaste, ja että se pitäisi pystyä tekemään korkeintaan 12 viikossa, kuten ehdotus esittää niille, jotka tulevat maista, joista saadaan vähemmän todennäköisesti turvapaikkaa, kuulostaa vaativalta. Oikeusturva on taattava kaikille turvapaikanhakijoille.

Kun ensimmäisen hakemuksen käsittelyyn menee nykyään paremminkin 12 kuukautta, ja tuohon 12 viikkoon sisältyy myös mahdollisen valituksen käsittely, epärealistinen aikatavoite ja oikeusturvan entistä suurempi korostaminen tarkoittavat, että yhä useampi saa yhä vähemmällä näytöllä myönteisen päätöksen. Se taas toimii uutena vetotekijänä, jollaisia komission ehdotuksessa riittää muutenkin.

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
Dublin-sääntö nykymuodossaan tultaisiin romuttamaan, niiden maiden, joihin pakolaiset ensiksi saapuvat, ei tarvitse vastata kaikkien turvapaikkakäsittelystä. 2015 osoitti, että tällainen järjestelmä on kestämätön, joten on selvää, että jotain on muutettava.

Vuosi 2015 ei osoittanut, että Dublin-järjestelmä ei toimi, vaan että EU ei toimi, kun yhteisiä sääntöjä räikeästi rikkoville ja siten muut jäsenmaat vaarantaville maille ei tehty yhtään mitään.

Dublin-periaate suojelee kaikkia jäsenmaita toimimalla turvapaikanhakijoille pelotteena, kunhan ulkorajamaat tekevät osuutensa ja muut jäsenmaat tukevat niitä rajojen suojelussa ja palautusten nopeuttamisessa. Sen sijaan komission ehdottamat turvapaikanhakijasiirrot toimivat vetotekijänä, lisäävät tulijoiden määrää ja pahentavat siten koko EU-alueen tilannetta.

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
Ehdotuksen mukaan komissio tekisi päätökset turvapaikanhakijoiden jakamisesta, jos Eurooppaan tulee suuri vyöry lyhyessä ajassa. Se estäisi kiistelyn maiden välillä, mutta kaikki tuskin hyväksyvät menettelyä, jossa komissio päättää asioista.

Suomi ei vain hyväksy vaan tulee vaatimaan komission yksinvaltaa, kuten pääministeri Marin vaati aiemmin viikolla EU:n oikeusvaltiomekanismissa.

Lainaus käyttäjältä: Tommy Westerlund, Hbl
Ajatus pakollisista pakolaiskiintiöistä kaikille EU-maille on tuhoon tuomittu. Ennen kaikkea neljä Visegrad-maata – Puola, Unkari, Slovakia ja Tsekki – ovat suoralta kädeltä kieltäytyneet liittymästä sellaiseen järjestelmään ja sanoneet ei yhdenkään pakolaisen vastaanottamiselle.
...
Uudessa ehdotuksessa vastuuta jaetaan niin sanotulla sponsorisopimuksella. Ne maat jotka eivät ota vastaan turvapaikanhakijoita, voivat osallistua maksamalla niiden pakolaisten palauttamisen, joille ei myönnetä turvapaikkaa. Järjestelmä on luotu, jotta maat voivat osoittaa solidaarisuutensa EU:ssa.

Tietyt maat ehkä jopa mieluummin maksavat lantin siitä, että saavat pakolaiset ulos Euroopasta, mutta siirtolaisten käsittelyn kustannukset voivat varmasti myös herättää vastustusta. Rahathan voitaisiin käyttää omiin tarkoituksiin.

Ihanko oikeasti vielä viisi vuotta vuoden 2015 kriisin jälkeen meillä on toimitus, jossa ei tiedetä, että ne ovat turvapaikanhakijoita eli turvapaikkaa hakeneita laittomia siirtolaisia tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, eivät pakolaisia? Että Euroopasta muka käännytetään lähtömaihin pakolaisia?

Ei, vaan kyse on poliittisesta protestoinnista kielipelin avulla kuten "paperittomista" jankutettaessa.

Harmittomalta kuulostavaksi verhottu palautusten "sponsorisopimus" tarkoittaa oikeasti, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvät maat joutuvat asuttamaan muista maista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet käännytettävät, jos eivät pysty palauttamaan heitä lähtömaihin, kuten harvemmin pystyvät.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

KTM

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 563
  • Liked: 3821
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2467 : 03.10.2020, 14:00:16 »
Ivan Puopolon kolumni: EU:n uusi ehdotus ei vähennä laitonta maahanmuuttoa[/size]

No niin, en ymmärrä miksi "laitonta" maahanmuuttoa yilipäätään hyväksytään, kaikki laittomasti maahan saapuneet pitäisi automaattisesti poistaa maasta ja palauttaa kotimaihinsa. Piste.

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 727
  • Liked: 1312
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2468 : 03.10.2020, 14:49:42 »
Ivan Puopolon kolumni: EU:n uusi ehdotus ei vähennä laitonta maahanmuuttoa[/size]

No niin, en ymmärrä miksi "laitonta" maahanmuuttoa yilipäätään hyväksytään, kaikki laittomasti maahan saapuneet pitäisi automaattisesti poistaa maasta ja palauttaa kotimaihinsa. Piste.
Mutkun, se työllistää sellaisia suomalaisia virkamiehiä, jotka vain hyötyvät tilanteesta. Kuten: poliisi, asianajajat, oikeuslaitos, lääkärit ilman aivoja, Suomen hallitus... [olettamus]Jos Suomeen todellakin otettaisiin käyttöön, oikeasti järkevä ja toimiva maahanmuuttopolitiikka ja rajavalvonta, niin sehän veisi monelta virkamieheltä työpaikan ja aiheuttaisi monille "hyville ihmisille" ongelmia, kun he eivät voisi hyötyä laittomasta maahanmuutosta.[/olettamus]
Jos virheistä viisastuu, niin minun pitäisi olla maailman viisain ihminen...

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2469 : 09.10.2020, 19:17:04 »
Kansan Uutiset: Silvia Modig: EU rakentaa ympärilleen muuria 9.10.2020

Ei rakenna. EU aikoo päinvastoin purkaa niitä "muureja", joita jäsenmaat ovat vuosien aikana rakentaneet ja helpottaa Eurooppaan tuloa.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
Neuvottelut EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamisesta ovat olleet jumissa vuosia. Nyt komissio haluaa päästä niistä sopuun ensi vuoden alkuun mennessä. Uusi ehdotus on myönnytys maahanmuuttovastaisille jäsenmaille.

Uutta ehdotusta ei voi luonnehtia ainakaan myönnytykseksi pakollisia turvapaikanhakijakiintiöitä johdonmukaisesti vastustaneille jäsenmaille, sillä se velvoittaisi kaikki jäsenmaat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
Turvapaikanhakijoiden oikeuksien sijaan sopimuksen ytimessä on Eurooppa, joka rakentaa ympärilleen muuria.

Millähän perusteella näin olisi? Maahanmuuttokomissaari vakuutteli, että kävi miten kävi, komissio varmistaa (haitta)maahanmuuton pysyvän vähintään samalla tasolla.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
Painopiste on palautuksissa ja ulkorajojen vahvistamisessa. Jos jäsenmaa ei halua uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoita, se voi kantaa vastuunsa osallistumalla palautuksiin.

Tiedotuksessa on jauhettu valtamedian avustuksella palautuksista, mutta komissiolla ei ole esittää mitään konkreettista jumittavien palautuksien vauhdittamiseksi. Ulkorajojen vahvistaminen tarkoittaa Frontex-miehitystä, jonka toimenkuvaksi kaavaillaan meritaksitoimintaa ja jäsenmaiden tekemien laittomien käännyttämisten estämistä.

Jos jäsenmaa ei halua uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoita, se joutuu ottamaan vastuulleen ja palautusten epäonnistuessa asuttamaan muista jäsenmaista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Lisäksi tietyissä komission määrittelemissä tilanteissa kaikki jäsenmaat ilman poikkeuksia ovat velvollisia ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita ulkorajoilta komission niin määrätessä.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
Unkarin Orbán on jo ilmoittanut, ettei hän suostu kumpaankaan. Samoilla linjoilla ovat Puola, Tšekki ja Slovakia.

Visegrad-maat ovat kieltäytyneet palautuksiin liitetystä velvollisuudesta asuttaa ne, joiden palautus ei onnistu.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
Myönnytyksistä ei siis ole ollut hyötyä. Ei tällainen politiikka voi jatkua.

Mitä "myönnytyksiä" Modig oikein tarkoittaa? Modigin käsitys, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta voisi sopimuksessa kategorisesti kieltäytyä, on virheellinen.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
EU:n turvapaikkapolitiikan on perustuttava ihmisoikeuksiin ja turvapaikanhakijoiden ihmisarvon kunnioittamiseen populistijohtajien ja äärioikeiston myötäilyn sijaan. EU ei voi katsoa vierestä, kun osa sen jäsenmaista irtaantuu Geneven pakolaissopimuksesta.

Komission sopimusehdotuksella ei ole mitään tekemistä Geneven pakolaissopimuksen kanssa, joka muuten mahdollistaisi jopa Eurooppaan suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton lopettamisen kokonaan (vink, vink).

Geneven sopimus ei velvoita valtiota ottamaan vastaan ja käsittelemään edes toisesta maasta turvapaikkaa hakeneita, mutta komission ehdotus velvoittaisi jäsenmaan ottamaan vastaan ja asuttamaan jopa toisesta maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
EU:n on suojeltava hädänalaisia ihmisiä, eikä heikennettävä turvapaikanhakijoiden oikeudellista asemaa entisestään, kuten nykyinen ehdotus tekee.

Miten ehdotus ihan konkreettisesti "heikentää turvapaikanhakijoiden oikeudellista asemaa"? En ole huomannut kenenkään esittäneen mitään sellaista mutta kylläkin monenlaista sille vastakkaista.

Lainaus käyttäjältä: Silvia Modig
Inhimilliseen turvapaikkapolitiikkaan eivät kuulu leirit, joissa ihmiset suljetaan EU:n rajoille. Siihen ei kuulu sopimusten tekeminen valtioiden kanssa, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia.

Jo nyt komission ehdotus on voitto Orbánille ja hänen äärioikeistolaisille kumppaneilleen.

Ennakoituakin karmeampi suunnitelma, jota "Orbán ja hänen äärioikeistolaiset kumppaninsa" (terveisiä vaan Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzille) vastustavat kaikin voimin, onkin heille "voitto"? Niin kai sitten.

Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo on selvästikin sen verran fiksu, että kiertelee ja valehtelee puhuessaan maahanmuutosta, mutta voin helposti uskoa europarlamentaarikko Silvia Modigin olevan sen verran yksinkertainen, että uskoo itsekin näihin juttuihinsa. Kuka lie syöttää nämä perättömät jutut Modigin päähän, sillä ei kukaan juuri tällä tavalla harhaisiin johtopäätöksiin itsenäisesti päädy.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 155
  • Liked: 31995
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2470 : 09.10.2020, 19:55:18 »
Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo on selvästikin sen verran fiksu, että kiertelee ja valehtelee puhuessaan maahanmuutosta, mutta voin helposti uskoa europarlamentaarikko Silvia Modigin olevan sen verran yksinkertainen, että uskoo itsekin näihin juttuihinsa. Kuka lie syöttää nämä perättömät jutut Modigin päähän, sillä ei kukaan juuri tällä tavalla harhaisiin johtopäätöksiin itsenäisesti päädy.

Saksan media ainakin tekee tuollaista aivan systemaattisesti. Lukija saa taatusti väärän kuvan siitä, mitä EU-komissiossa ollaan puuhaamassa, mutta sehän toki on tarkoituskin.

Modig puhuu taas kovasti ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta. Ne koskeva taaskin vain asylantteja, eivät tälläkään kertaa kohdemaiden kansalaisia, joihin tuon toiminnan suurimmat vahingot täysimääräisesti kohdistuvat. Eikö vihervasemmisto todellakaan piittaa mitään oman maansa kansalaisista? Huutakoon se hep, joka ensimmäisen kerran kuulee näiden puhuvan oman maan kansalaisista, sekä ihmisoikeuksista ja -arvosta samassa lauseessa jollakin positiivisella kytkennällä.

Hassua myös, että Modig puhuu hädänalaisista. Sellainen ei ole enää yksikään Kreikkaan ja Italiaan saapuva laiton maahantulija. Turkki on jo turvallinen ja Italiaan ei pääse pulittamatta ihmissalakuljettajille rahasummaa, joka on omaisuus kehitysmaissa ja jolla niissä maissa eläisi lokoisasti kauan ilman pikkubisneksenkin perustamista.
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 155
  • Liked: 31995
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2471 : 18.10.2020, 19:29:40 »
Saksalaislehti kertoo EU-parlamentin ID-ryhmän adressista, jolla vastustetaan EU-valtarakenteiden kaavailemaa asyyli- ja maahanmuuttosopimusta.

Lainaus
Nimienkeräys adressiin aloitettu

Euroopan oikeistopuolueet haluavat torjua EU-maahanmuuttosopimuksen


Junge Freiheit 16.10.2020

EU-parlamentin ID-ryhmä ja Saksan AfD-puolue ovat aloittaneet nimienkeruun EU-maahanmuuttosopimusta vastustavaan adressiin. Siinä varoitetaan, että EU-komission syyskuun puolivälissä esittelemä asyyli- ja maahanmuuttosopimus helpottaa ja tasoittaa tietä Eurooppaan suuntautuvalle massamaahanmuutolle. "Sopimus merkitsisi eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden, Euroopan kansakuntien ja niiden kulttuurien loppua", todetaan adressissa.

ID-ryhmään kuuluvat mm. ranskalainen Rassemblement National [Le Penin puolue], italialainen Lega, sekä itävaltalainen FPÖ. Yhdessä nämä muodostavat EU-parlamentissa ID-ryhmän, johon myös AfD kuuluu. Legan 75 mepin ryhmä on EU-parlamentin neljänneksi suurin ryhmä ja sen puheenjohtajana toimii Marco Zanni.

Eurooppa "jyrätään" EU-maahanmuuttosopimuksen avulla

Adressissa varoitetaan, että EU-sopimuksella tullaan toimeenpanemaan vuoden 2018 YK:n maahanmuuttosopimus [joka luonteeltaan kuulemma "ei-velvoittava", vaikka toistaa jatkuvasti "sitoudumme"-sanaa]. Tämän myötä maahanmuutosta tulee oikeus. Elintasomaahanmuuttajat pääsevät samaan asemaan pakolaisten kanssa. EU-jäsenvaltioita uhkaa "suunnitelmallisen tulvituksen" takia "demografinen muutos" (puhekielen termi: väestönvaihto).

Lakiin perustuvan EU-ulkorajojen rajavalvonnan myötä EU-komissio saa haltuunsa "Euroopan avaimet. Se voi sitten avata portit meiltä lupaa kysymättä ja kutsua koko maailman pysyvästi kylään. Nämä avaimet on saatava takaisin. Muuten meidät jyrätään ja päädymme lopulta kodittomiksi", varoittaa ID-ryhmä adressissa. EU-maahanmuuttosopimus on siksi torjuttava.

Lihavoinnit mun.

Huomioiden se, että EU:n ulkopuolella on tutkimusten mukaan satoja miljoonia Eurooppaan haluavia henkilöitä, niin mieleen tulee, että koska tuo EU-valtarakenteiden hanke on jo niin sairas, rikollinen ja mielipuolinen (jollaisen vain saksalaiset voivat keksiä), niin kansalaiset eivät kenties millään voi uskoa tuollaista todeksi, fataaleista seurauksista puhumattakaan, ja suhtautuvat kenties siksi asiaan märehtien edelleen kaikessa rauhassa niityllä heinää, vaikka teurastamon vankkurit jo kolistelevat kulmilla.
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2472 : 12.11.2020, 18:45:48 »
Hallitus totta kai hihkuu innosta päästä vastaanottamaan EU:n lähettämiä turvapaikanhakijoita eli oikeammin Välimeren laittomia siirtolaisia, mutta se ei silti ole täysin tyytyväinen komission maahanmuuttosopimusesitykseen.

Sopimusta on hallituksen mielestä rukattava niin, että ilmeisiä huijareita ei pakotettaisi jäämään EU-rajan läheisyyteen helpompaa poistamista varten. Myös valituskierrosten rajaaminen yhteen (Suomessa määrä on käytännössä rajaton, kun aina voi tehdä uuden hakemuksen) on hallituksellemme kauhistus. Juuri loputtomien valitusten helppous mahdollistaa halutun haittamaahanmuuton, kun turvapaikkakriteerit jäävät ylittämättä.

Kyseessä lienee väärinkäsitys, että ilmeisiin huijareihin sovellettava ns. rajamenettely tarkoittaisi, että turvapaikkatutkinta suoritettaisiin rajan lähettyvillä. Ainakin aiemman tiedon mukaan rajamenettelytutkinta voidaan nimestään huolimatta tehdä missä tahansa, vaikka Suomessa. Eikä sijoituspaikalla ole muutenkaan merkitystä, koska esityksen mukaan myös rajamenettelyyn ohjatut turvapaikanhakijat saavat kulkea vapaasti ja siis häipyä Euroopan puolella sijaitsevasta majapaikastaan minne mielivät.

Lainaus
Hallitus otti kantaa EU:n maahanmuutto­politiikan uudistamiseen – esitys solidaarisuus­mekanismista ja tulijoiden ”seulonnasta” saa tukea

Valtioneuvosto pitää kaikkia jäsenmaita sitovaa yhteisvastuujärjestelmää tärkeänä ja vaatii, että Schengen-alueelle tulijoiden ”seulonnassa” huolehditaan tarkasti perusoikeuksista ja yksityisyydensuojasta.

EUROOPAN unioni on jo pitkään yrittänyt uudistaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaansa. Syyskuun lopussa komissio julkaisi asiasta oman ehdotuksensa.

Torstaina Suomen hallitus kertoi oman näkemyksensä komission esityksestä. Komission esitys sisältää viisi lakiehdotusta, joihin jokaiseen hallitus on ottanut erikseen kantaa. Esityksen tarkoitus on yhtenäistää EU:n alueelle laittomasti saapuvien ihmisten vastaanottoa ja sijoittamista.

Hallitus tukee komission esitystä suurelta osin ja on yksimielinen sen tavoitteesta. Joitakin erimielisyyksiä ja vaatimuksia kuitenkin löytyy.

YKSI komission ehdotuksista on nopeampi hakemuksen käsittely sellaisille henkilöille, joilla on kansalaisuutensa puolesta pieni todennäköisyys turvapaikan saamiseen. Näiden henkilöiden on komission esityksen mukaan myös pysyttävä rajan läheisyydessä niin sanotun rajamenettelyn ajan.

Tämän menettelyn oikeudellisista perusteista tarvitaan valtioneuvoston mukaan lisäselvitystä EU-tasolla.

Valtioneuvosto suhtautuu myös varauksella komission ehdotukseen siitä, että menettelyä koskeva muutoksenhaku eli käytännössä päätöksestä valittaminen rajattaisiin vain ensimmäisen asteen tuomioistuimeen.

”Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kaikissa turvapaikkamenettelyissä hakemuksen perusteet tutkitaan yksilöllisesti ja että käsittelyssä huolehditaan hakijoiden oikeusturvasta”, sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan.

[...]

Komission esitykseen sisältyy uusi velvoittava solidaarisuusmalli, jolla pyrittäisiin lisäämään yhteisvastuuta. Sen mukaan yhden jäsenmaan ulkorajalle tulleita turvapaikanhakijoita voidaan tarpeen mukaan tasata eri jäsenmaiden kesken.

Valtioneuvosto pitää kaikkia sitovaa yhteisvastuujärjestelmää tärkeänä.

[...]

EU:N neuvoston puheenjohtajamaa Saksa pyrkii viemään neuvotteluita maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta eteenpäin. Ministeritasolla seuraava keskustelu asiasta käydään perjantaina sisäministerien kokouksessa.

Syyskuun lopussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi, että Suomi osallistuu neuvotteluihin rakentavana kumppanina, joka hakee eurooppalaista ratkaisua.

”On varmasti kaikkien etu, että tähän löytyy kokonaisuus ja että jokainen jäsenmaa pystyy osoittamaan olevansa jollain tavalla mukana yhteisessä eurooppalaisessa projektissa”, Ohisalo sanoi.
Helsingin Sanomat 12.11.2020
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Huppupelikaani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 572
  • Liked: 5033
  • Dirty white boy
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2473 : 17.12.2020, 11:56:20 »
Omia sääntöjään rikkova EU sanoo Unkarin rikkovan EU:n sääntöjä.

Lainaus
EU-tuomioistuin: Unkarin jyrkkä pakolaispolitiikka rikkoo EU:n sääntöjä

Unkari yrittää tietoisesti estää turvapaikan hakijoiden pääsyn maahan.

Tuomioistuin toteaa Unkarin estävän maahan saapuvia ihmisiä tekemästä turvapaikkahakemusta ja pakottavan heidät "siirtoleireihin".

– Unkari ei täytä EU-lakien asettamaa velvoitettaan ylläpitää oikeutta hakea turvapaikaa, tuomioistuin lausuu.

Unkarin lakien mukaan turvapaikkaa ei saa anoa sen rajojen sisällä, ei edes rajoilla. Turvapaikanhakijat on ohjattu EU:n ulkopuolella oleviin lähetystöihin, kuten esimerkiksi Kiovaan tai Belgradiin, joissa se voivat tehdä anomuksen maahan pääsystä.
———
https://yle.fi/uutiset/3-11702510

Kuinkahan moni näistä ”turvapaikanhakijoista” ei käytä Unkaria vain kauttakulkumaana sakeampien lihapatojen ääreen? Mahtuuko kahden käden sormiin...
Yllä oleva viesti on ainutlaatuinen, poikkeuksellinen, kertaluonteinen, oikea-aikainen ja välttämätön Hommaforumin vakauden takaamiseksi.

Poikaseni, kunpa tietäisit, miten häikäilemättömästi tätä maailmaa hallitaan.

Kela_Platinum

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 062
  • Liked: 1600
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2474 : 17.12.2020, 12:24:42 »
Omia sääntöjään rikkova EU sanoo Unkarin rikkovan EU:n sääntöjä.

Lainaus
EU-tuomioistuin: Unkarin jyrkkä pakolaispolitiikka rikkoo EU:n sääntöjä

Unkari yrittää tietoisesti estää turvapaikan hakijoiden pääsyn maahan.

Tuomioistuin toteaa Unkarin estävän maahan saapuvia ihmisiä tekemästä turvapaikkahakemusta ja pakottavan heidät "siirtoleireihin".

– Unkari ei täytä EU-lakien asettamaa velvoitettaan ylläpitää oikeutta hakea turvapaikaa, tuomioistuin lausuu.

Unkarin lakien mukaan turvapaikkaa ei saa anoa sen rajojen sisällä, ei edes rajoilla. Turvapaikanhakijat on ohjattu EU:n ulkopuolella oleviin lähetystöihin, kuten esimerkiksi Kiovaan tai Belgradiin, joissa se voivat tehdä anomuksen maahan pääsystä.
———
https://yle.fi/uutiset/3-11702510

Kuinkahan moni näistä ”turvapaikanhakijoista” ei käytä Unkaria vain kauttakulkumaana sakeampien lihapatojen ääreen? Mahtuuko kahden käden sormiin...

Toivottavasti Unkari viisveisaa tuosta ja jatkaa matujen estämistä. Unkari on tehnyt enemmän Euroopan eteen kuin EU ikinä. Käytänössähän Unkari suojelee länsi-Eurooppaa kun eivät matut edes halua jäädä Unkariin

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2475 : 22.12.2020, 18:20:36 »
Lainaus
Maahanmuutto on mietittävä uusiksi

[...]

Toisaalta Suomen sisään pääsee liiankin helposti vuosiksi, jos tulee turvapaikanhakijana. Liian moni esimerkiksi vuonna 2015 tätä reittiä tullut on päätynyt jäämään Suomeen ja Eurooppaan ilman laillista oikeutta paperittomana. Jokainen ymmärtää, että se on alusta lieveilmiöille. Turvapaikanhaku pitäisi siirtää EU:n ulkorajoille keskuksiin, joista pääsisi eteenpäin vain oleskeluluvan saadessa. Se edellyttää ensisijaisesti EU:n yhteisiä ratkaisuja.

Suomeen pakolaisina tulevien kotoutumista voimme itse muuttaa ratkaisevasti. Tukien varaan opettaminen ja omiin oloihin vuosiksi passivoiminen ovat karhunpalveluksia sekä tulijoille että suomalaiselle yhteiskunnalle. Käytännössä kaikkien tukien ja velvoitteiden mittaaminen samalla tikulla työuran tehneelle Suomessa syntyneelle ja juuri oleskeluluvan saaneelle kotoutuneelle on kaunis ajatus, mutta ei palvele kumpaakaan. Töihin ja kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin velvoittaminen tiukemmilla taloudellisilla välineillä olisi palvelus niin tulijoille kuin yhteiskunnan kestävyydellekin.

Kai Mykkänen
puheenjohtaja, kokoomuksen eduskuntaryhmä
Helsingin Sanomat 22.12.2020

Mykkäsen visio EU:n ulkorajakeskuksista ei ensinnäkään toimi, mikäli niissä sovelletaan suomalaista turvapaikkapolitiikkaa, jossa hakemuksia ja valituksia voi tehtailla loputtomiin. Pian keskuksissa majoitettaisiin miljoonia ihmisiä tai sitten oleskelulupia jaeltaisiin liukuhihnalta kaikille. Turvapaikkapolitiikan kiristämistähän Mykkänen ei sisäministerinä hyväksynyt.

Toiseksi, EU ei ole parhaillaan suunnittelemassa suljettuja ulkorajakeskuksia turvapaikkahakemusten tutkimisen ajaksi vaan avoimia keskuksia pikaisen esiselvityksen ajaksi. Varsinainen turvapaikkatutkinta tehtäisiin edelleen jäsenmaissa, mutta uutena piirteenä laittomasti rajan yli tulleet lähetettäisiin jäsenmaihin suoraan ulkorajoilta. Mykkänen tai hänen puolueensa eivät ole vastustaneet EU-suunnitelmaa.

Aivan varmasti humanitaaristen maahanmuuttajien tukia ja velvoitteita pitäisi mitata eri mittatikulla kuin kantasuomalaisten, mutta se ilmeisesti vaatisi perustuslain tai sen tulkinnan muuttamista. En ole huomannut kokoomuksen ajavan sellaista. Sen sijaan muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on perustellut humanitaaristen maahanmuuttajien tukiriippuvuudella yleistä sosiaaliturvan heikentämistä, koska hänen teoriansa mukaan samat kannustimet muka toimivat molempiin ryhmiin samalla tavalla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2476 : 27.12.2020, 11:56:56 »
Lainaus
Suuri valiokunta antoi lausuntonsa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta

Suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta, josta Euroopan komissio esitteli näkemyksensä syyskuussa. Suuri valiokunta käsitteli komission tiedonantoa valtioneuvoston selvityksen E 125/2020 pohjalta ja sai asiasta lausunnot ulkoasiainvaliokunnalta (UaVL 8/2020) ja hallintovaliokunnalta (HaVL 25/2020). Komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin eduskunta ottaa kantaa erikseen myöhemmin.

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan korostaen lausunnossa esittämiään näkökohtia. Valiokunta hyväksyi lausunnon äänestysten jälkeen. Lausunnon SuVL 9/2020 ja siihen jätetyt eriävät mielipiteet voi lukea eduskunnan sivuilla​.

Tavoitteena muuttoliikkeen tuloksellinen, humaani ja eurooppalaisten arvojen mukainen hallinta

Komissio tarkastelee tiedonannossaan muuttoliikettä kokonaisvaltaisesti. Se kattaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, paluupolitiikan, yhteistyön kolmansien maiden kanssa sekä laillisten maahantulon väylien kehittämisen. Suuri valiokunta pitää laaja-alaista näkökulmaa perusteltuna ja tukee muuttoliikekysymyksen tarkastelua useiden eri politiikka-alojen kokonaisuutena.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi haetaan EU-tason ratkaisua. Valiokunta edellyttää, että Suomi toimii neuvotteluissa aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti kestävän ja tasapainoisen yhteisen järjestelmän luomiseksi.​

Suuri valiokunta tukee komission tavoitetta luoda kehys, joka mahdollistaa muuttoliikkeen tuloksellisen, humaanin ja eurooppalaisten arvojen mukaisen hallinnan. Valiokunta korostaa, että kaikessa toiminnassa on kunnioitettava ja ylläpidettävä kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Ulkoasianvaliokunnan tavoin valiokunta yhtyy tavoitteeseen taata humanitaaristen toimijoiden toimintamahdollisuudet maalla ja merellä sekä estää humanitaarisen toiminnan kriminalisointi.

Toimivan ja yhdenmukaisen järjestelmän luominen normaalitilanteisiin on tehokkain tapa varautua kriiseihin ja ennaltaehkäistä niitä

Komissio esittää mm. turvapaikkahaun kanavoimista seulontamenettelyn kautta joko tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn tai rajamenettelyyn sekä palauttamismenettelyyn tämän jälkeen. Kokonaisuuteen kuuluisivat alkuvaiheen tarkastukset ja rekisteröinnit sekä tietyin reunaehdoin pakollinen rajamenettely sellaisille henkilöille, joiden mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua ovat vähäiset.

Pyrkimys tasapuoliseen vastuun- ja taakanjakoon jäsenvaltioiden kesken on hankkeen yksi keskeisiä elementtejä. Vastuu muuttoliikkeen hyvästä hallinnasta olisi aiempaa selvemmin EU:n yhteinen ja paineen kohteeksi joutuvan maan tukeminen olisi pakollista. Jäsenvaltiot voisivat paine- ja kriisitilanteessa valita, osoittavatko ne tukea vastaanottamalla sisäisiä siirtoja vai ottamalla vastuun tietyn henkilömäärän palauttamisesta.

Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston neuvottelutavoitetta varmistaa sujuvat ja laadukkaat turvapaikkamenettelyt alkuvaiheen seulonnasta lähtien siten, että hakija voi luottaa asiansa oikeudenmukaiseen käsittelyyn ja että ratkaisu tehdään kohtuullisessa ajassa prosessin kaikissa vaiheissa. Valiokunta toteaa, että toimivan ja eri jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti sovellettavan järjestelmän luominen normaalitilanteisiin on tehokkain tapa varautua kriiseihin ja ennaltaehkäistä niitä.

Suuri valiokunta katsoo, että turvapaikkajärjestelmän ja vastuunjaon EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on oltava oikeudenmukainen, kestävä ja tosiasiallisesti toimiva siten, että normaalitilanteessa kaikki jäsenvaltiot pystyvät suoriutumaan velvoitteistaan. On myös luotava lainsäädännöllisesti selkeä ja käytännössä toimiva järjestely korkean muuttoliikepaineen tilanteisiin ja erilaisiin kriiseihin. Suomelle ulkorajavaltiona on tärkeää, että EU:ssa olisi yhteinen solidaarisuusmekanismi korkean paineen alla olevan jäsenmaan riittäväksi tukemiseksi, suuri valiokunta toteaa hallintovaliokunnan tavoin.

Suuri valiokunta arvioi, että esitykseen liittyy yhteisvastuun toteuttamisen osalta epäselvyyksiä, jotka edellyttävät lisäselvityksiä niiden tosiasiallisesta toimivuudesta ja merkityksestä Suomen kannalta. Myös ehdotuksien muita vaikutuksia ja merkitystä tulisi kartoittaa edelleen valmistelun edetessä. Suuri valiokunta viittaa asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, että ehdotuksiin liittyy tietty jännite sinänsä oikeutetun maahanmuuton hallinnan ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden aseman välillä.

EU:n muuttoliikkeen hallinnan keskeinen puute on, että vain noin kolmannes palaamaan määrätyistä henkilöistä poistuu jäsenvaltioista. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta kansalaisten näkökulmasta sekä avaa mahdollisuuksia laittomalle maahanmuutolle, jolloin jäsenmaihin voi jäädä pysyvästi ihmisiä, joilla on kohonnut riski syrjäytymiseen ja hyväksikäytön uhriksi joutumiseen. Tosiasiallisesti toimivien ja toisiaan täydentävien palautusjärjestelmien aikaansaaminen on siksi tärkeä osa kokonaisratkaisua.

Muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina.​

Väestörakenteen ja talouden kehityssuuntaukset, poliittinen epävakaus ja konfliktit sekä ilmastonmuutos merkitsevät, että muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina. Tämä edellyttää muuttoliikekysymysten huomioimista kaikissa ulkoisen ulottuvuuden politiikkatoimissa, kuten kauppapolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Olosuhteet lähtömaissa ovat avainkysymys sekä kehitystavoitteiden että muuttoliikkeen hallinnan kannalta.

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU ja jäsenvaltiot rakentavat ja solmivat tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä mm. EU:hun suuntautuvien laillisten ja turvallisten väylien tukemiseksi ja niiden saavutettavuuden lisäämiseksi, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä takaisinottoyhteistyön parantamiseksi.
Eduskunta 4.12.2020

Valiokunnan lausunto SuVL 9/2020 vp E 125/2020 vp 

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut:


    neuvotteleva virkamies Katri Niskanen sisäministeriö
    johtava asiantuntija Renne Klinge ulkoministeriö
    hallitussihteeri Jarmo Tiukkanen työ- ja elinkeinoministeriö
    yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
    ylikomisario Ari Jokinen Poliisihallitus
    kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitos
    oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen Amnesty International, Suomen osasto ry
    vt. Suomen maatoimiston päällikkö Simo Kohonen IOM Finland
    johtava lakimies Marjaana Laine Pakolaisneuvonta ry
    yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström Suomen Pakolaisapu ry
    suunnittelija Aleksi Seilonen Suomen Punainen Risti
    professori Martti Koskenniemi
    professori Elina Pirjatanniemi


Voin arvata, mitä mieltä tämänkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö on asioista.

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Suuri valiokunta katsoo hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) tavoin, että yhdenmukainen seulontamenettely tukisi ulkorajojen valvontaa ja edesauttaisi Schengen-alueen turvaamista. Kaikkien osapuolten etu on, että hakijat osoitetaan oikeaan, laadukkaaseen ja oikeudenmukaiseen menettelyyn heti prosessin alussa. Nopeutettujen menettelyiden asianmukainen käyttö on osa toimivaa järjestelmää, mutta samalla valmistelussa on huolehdittava riittävistä oikeusturvatakeista. Nopeutetut menettelyt eivät saa johtaa yksilöllisen arvioinnin heikkenemiseen, eikä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantumiseen, riippumatta turvapaikanhakijan alkuperämaasta. Vastaavasti on varmistettava haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeiden huomioiminen asianmukaisesti ja matalalla kynnyksellä prosessin jokaisessa vaiheessa. Valiokunta painottaa erityisesti lapsen oikeuksien ja lapsen edun ensisijaisuuden toteutumista täysimääräisesti kansainvälisten velvoitteiden edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöllistä ja tosiallista lapsen edun arviointia.

Oikeusturvaa on ehdotetussa EU-järjestelmässä mahdotonta pitää samalla sopimusten vaatimukset korkealta ylittävällä tasolla kuin Suomessa, ellei myönteisten päätösten kriteerejä madalleta nykyiseen EU-keskiarvoon verrattuna murto-osaan aiemmasta.

"Nopeutetut menettelyt" eivät tarkoita nopeampia kielteisiä päätöksiä vaan hakemusten käsittelyn tiukka aikaraja johtaa oikeusturvan nimissä myönteisten päätösten lisääntymiseen.

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Valtioneuvoston ja hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) tavoin suuri valiokunta katsoo, että turvapaikkajärjestelmän ja vastuunjaon EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on oltava oikeudenmukainen, kestävä ja tosiasiallisesti toimiva siten, että normaalitilanteessa kaikki jäsenvaltiot pystyvät suoriutumaan velvoitteistaan.

Turvapaikanhakijoiden jakaminen EU:n ulkorajalta jäsenmaihin ei lähtökohtaisesti voi olla kestävää ja tosiasiallisesti toimivaa vaan houkuttelee liikkeelle yhä enemmän laiittomia siirtolaisia. Vuoden 2015 tilanteessa järjestely olisi vain pahentanut ja pitkittänyt kriisiä. Joten miksi?

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
On myös luotava lainsäädännöllisesti selkeä ja käytännössä toimiva järjestely korkean muuttoliikepaineen tilanteisiin ja erilaisiin kriiseihin, jotta jäsenvaltioille kohdistetaan nopeasti ja vaikuttavasti kaikki niiden tarvitsema tuki ja varmistetaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimivuus ja maahanmuuton hallinta myös näissä tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kuten hallintovaliokunta (HaVL 25/2020 vp) toteaa, Suomi on ulkorajavaltio ja sen vuoksi maamme kannalta on tärkeää, että EU:ssa olisi yhteinen solidaarisuusmekanismi korkean paineen alla olevan jäsenmaan riittäväksi tukemiseksi

Ensinnäkin vuoden 2015 kriisin eskaloituminen johtui juuri siitä, että Kreikka, Ruotsi ja monet muut EU-maat eivät piitanneet yhteisistä säännöistä tai muiden EU-maiden kohtalosta, joten se siitä solidaarisuudesta.

Toiseksi, ei todellakaan ole Suomen tai muidenkaan EU-maiden etu, että viisumittomat tulijat pitkin Eurooppaa jakava "solidarisuusmekanismi" tekisi Suomesta houkuttelevan maan Venäjän miljoonille laittomille siirtolaisille EU-alueelle pääsemiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Suuri valiokunta arvioi erikoisvaliokuntien tavoin, että esitykseen liittyy yhteisvastuun toteuttamisen osalta epäselvyyksiä, jotka edellyttävät lisäselvityksiä niiden tosiasiallisesta toimivuudesta ja merkityksestä Suomen kannalta. Vastaavasti ehdotuksien muita vaikutuksia ja merkitystä tulisi kartoittaa edelleen valmistelun edetessä. Tältä osin suuri valiokunta viittaa asiantuntijakuulemisissa esitettyihin näkemyksiin siitä, että ehdotuksiin liittyy tietty jännite sinänsä oikeutetun maahanmuuton hallinnan ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden aseman välillä. Erityisesti esityksiin seulonnasta, force majeure -tilanteista ja turvapaikkamenettelystä liittyy erinäisiä oikeudellisia, perus- ja ihmisoikeuksien soveltamiseen ja noudattamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota esitysten jatkovalmistelussa. Kuulemisissa on myös korostettu tarvetta vahvistaa Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintamahdollisuuksia ja luoda perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista seulontamenettelyssä valvova toimivaltuuksiltaan ja resursseiltaan riittävä ja riippumattoman valvontamekanismi. Valiokunta pitää näkemyksiä perusteltuina. 

Eli valiokunta haluaa poistaa esityksestä kohdat, joita voisi teoriassakaan käyttää Euroopan puolustamiseen laittomien siirtolaisten vyöryiltä.

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Suuri valiokunta kiinnittää lisäksi valtioneuvoston huomiota asiantuntijakuulemisissa esitettyihin arvioihin siitä, että ehdotukset nykymuodossaan voivat lisätä ihmisoikeusloukkausten riskiä kasvattamalla säilöönottotilanteiden määrää, pidentämällä niiden kestoa sekä lisäämällä maassa ilman oleskelulupaa olevien henkilöiden määrää, mikäli palautusjärjestelmä ei toimi oletetulla tavalla. Valiokunta muistuttaa, että EU:n muuttoliikkeen hallinnan kannalta keskeinen puute on tällä hetkellä se, että vain noin kolmannes henkilöistä, jotka on määrätty palaamaan, poistuvat jäsenvaltioista. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta kansalaisten näkökulmasta. Samalla se avaa mahdollisuuksia myös laittomalle maahanmuutolle ja tällöin jäsenmaihin voi jäädä pysyvästi ihmisiä, joilla on kohonnut riski syrjäytymiseen ja hyväksikäytön uhriksi joutumiseen. 

Tästä seuraa, että tosiasiallisesti toimivien ja toisiaan täydentävien palautusjärjestelmien aikaansaaminen on tärkeä osa kokonaisratkaisua. Suuri valiokunta toteaa, että EU:n yhteisen palautuspolitiikan tehostaminen kansainvälisiä velvoitteita (mm. palautuskielto ja joukkokarkoituskielto) noudattaen, tiiviimpi yhteistyö kauttakulkumaiden ja nykyistä toimivampi palautus-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisyhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) tavoin suuri valiokunta katsoo, että on tärkeää toimeenpanna olemassa olevia takaisinottojärjestelyitä sekä solmia uusia EU-tason palautussopimuksia tarpeen mukaan.

On selvää, että palautusjärjestelmä ei toimisi sen paremmin kuin nykyäänkään, koska sille ei ole suunnitelmissa tehdä mitään ja koska uusi järjestelmä lisäisi merkittävästi EU-alueelle pääsevien laittomien siirtolaisten määrää. Palautukset eivät toimi kunnolla edes niihin maihin, joiden kanssa on jo palautussopimus.

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Suuri valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että myös jäsenvaltioiden kotouttamiskysymyksistä käydään EU-tason keskustelua. Vaikka kotouttaminen kuuluukin jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan, asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että EU-tason yhteistyöllä ja EU-rahoitusta hyödyntämällä voidaan saavuttaa maahanmuuttajien kotouttamisessa merkittäviä hyötyjä. Myös työperäisen maahanmuuton kehittäminen on tärkeätä.

Ei ole näyttöä, että nykyiset kotouttamistoimet tuottaisivat merkittäviä tai oikeastaan mitään hyötyjä suhteessa merkittäviin ja kaiken aikaa kasvaviin kustannuksiin. Huijauksen ja itsepetoksen laajuudesta kertoo se, että näitä asioita ei edes tutkita.

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Komission mukaan useat globaalit muutostekijät merkitsevät muuttoliikkeen määrän kasvua tulevina vuosina, mistä seuraa, että EU:n on tiivistettävä yhteistyötään kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena on tasaveroinen ja molempien osapuolten intressit huomioon ottavien suhteiden rakentaminen sekä muuttoliikenäkökulman sisällyttäminen kaikkeen kumppanuustoimintaan.

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston ja ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) arvioon siitä, että ulkoisen ulottuvuuden kehittäminen on tärkeä osa muuttoliikkeen hallintaa. Uudistettaessa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on huomioitava myös muuttoliikkeen globaali konteksti. Väestörakenteen ja talouden kehityssuuntaukset, poliittinen epävakaus ja konfliktit sekä ilmastonmuutos merkitsevät, että muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina. Tämä edellyttää muuttoliikekysymysten huomioimista kaikissa ulkoisen ulottuvuuden politiikkatoimissa, kuten kauppapolitiikassa.

Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen määrä ja laatu riippuu valitusta maahanmuuttopolitiikasta, ei väestörakenteesta, konflikteista tai ilmastonmuutoksesta (vrt. Suomen vuoden 2015 30 000 turvapaikanhakijaa).

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Ulkoasiainvaliokunta (UaVL 8/2020 vp) nostaa tältä osin erityisesti kehitysyhteistyön tärkeäksi osaksi muuttoliikepolitiikan kokonaisuutta. Suuri valiokunta arvioi, että EU:n kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa juurisyihin muun muassa parantamalla yhteiskuntien koheesiota, elinolosuhteita, hyvän hallinnon rakenteita ja taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia. Olosuhteet lähtömaissa ovat avainkysymys sekä kehitystavoitteiden että muuttoliikkeen hallinnan kannalta.

Kehitysyhteistyöllä ei voida vaikuttaa Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, ei ainakaan sitä hillitsevästi. On kehitystutkimuksen perusasioita, että olojen paraneminen lisää muuttomahdollisuuksia ja sitä kautta liikkuvuutta. Ajatus on älytön siinäkin mielessä, että eivät eurooppalaiset voi halutessaankaan järjestää koko muulle maailmalle sellaista elintasoa, että kaikki pysyisivät tyytyväisinä omissa maissaan.

Lainaus käyttäjältä: Suuri valiokunta
Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU ja jäsenvaltiot rakentavat ja solmivat tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä mm. EU:hun suuntautuvien laillisten ja turvallisten väylien, kuten opiskelun ja työnteon polkujen tukemiseksi ja niiden saavutettavuuden lisäämiseksi myös kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi, takaisinottoyhteistyön parantamiseksi, muuttoliikkeeseen liittyvien kestävien ratkaisujen tukemiseksi lähtö- ja kautta kulkumaissa sekä pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi ja lähtömaiden olosuhteiden vakiinnuttamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että eri politiikka-aloja, kuten kaupallista yhteistyötä ja viisumipolitiikkaa, toteutetaan osana kumppanuuksia

Taas kaikki väärin.

On viimeiset hetket vähentää Eurooppaan suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa, eikä sitä tehdä muuttamalla laitonta maahanmuuttoa lailliseksi uusilla maahantulon väylillä tai viisumivapauksilla.

Lainaus
ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 esityksen uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmästä. Esityksessä esitellään komission näkemykset niistä toimista, jotka se kokee tarpeelliseksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi Euroopan unionin jäsenmaissa.

Esityksen tarkoituksena pitäisi olla ensisijaisesti rajatoimien ja palautusten tehostaminen ja täten hallitsemattomien siirtolaisvirtojen vähentäminen. Todellisuudessa komission esittämä maahanmuuttopaketti kuitenkin kiihdyttäisi siirtolaisvirtoja entisestään Eurooppaan ja Suomeen. Erityisesti jäsenvaltioita velvoittava taakanjakoon perustuva yhteisvastuumekanismi ja sisäisten siirtojen lisääminen tulee lisäämään Euroopan vetovoimaa siirtolaisten keskuudessa entisestään ja houkuttelemaan lisää tulijoita Eurooppaan

Paketti antaisi voimaan tullessaan komissiolle merkittävää valtaa. Komissio päättäisi esimerkiksi hakijamäärien ja jäsenmaiden välisten tehtävien jakamisesta ja ajaisi jäsenvaltiot tilanteeseen, jossa niiden on joko vastaanotettava pakolaisia tai maksettava. 

Vaikka komissio esittää, että paketin painopiste on palautusten tehostamisessa, eivät sen ehdotukset sisällä yhtään konkreettista toimenpidettä, jolla hallitsematonta ja ei-toivottua siirtolaisuutta olisi mahdollista torjua. Päinvastoin, muuttoliike on komission mukaan pysyvä ja täysin normaali osa eurooppalaista kehitystä. 

Eurooppaan laittomasti maahan tulleiden palauttaminen on ollut jo kauan hyvin vaikeaa, koska lähtömaat eivät suostu ottamaan tulijoita vastaan. Palautussopimusten aikaansaamiseksi EU:n tulisi käyttää kauppa- ja viisumipolitiikkaa laajemmin hyödyksi. Lisäksi sen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Kehitysavun maksaminen maalle, joka ei ota vastaan omia kansalaisiaan, pitäisi lakkauttaa. Myös EU:n ulkorajojen suojelua tulisi tehostaa ja laittoman maahanmuuton kannustimia vähentää. Lisäksi ns. meritaksipalvelu, jossa laittomia siirtolaisia noudetaan Libyan rannikolta Eurooppaan tulisi lopettaa kokonaan. Kansalaisjärjestöjen ja alueen viranomaisten harjoittama toiminta on johtanut laajamittaisiin Välimeren ylityspyrkimyksiin ja tulee aiheuttamaan hukkumiskuolemia jatkossakin.

Vielä tähän asti Suomi on suhtautunut kriittisesti pysyviin ja kaikkia jäsenvaltioita velvoittaviin taakanjakomekanismeihin. Tällä kertaa valtioneuvoston kannasta nousee kuitenkin esille selkeän myönteinen suhtautuminen komission ehdotuksiin, joilla vaikeutetaan haitallisen siirtolaisuuden torjumista ja lisätään tuloväyliä Eurooppaan. Nykyisellään siirtolaisliike Suomeen on riski kansantaloudelle ja kansalliselle turvallisuudelle. Tästä syystä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisen lähtökohdaksi ei voi ottaa vain siirtolaisten ihmisoikeuksien suojelua, vaan jokaisen kansallisvaltion tehtävänä tulee olla ensisijaisesti omien kansalaistensa suojelu ja turvaaminen.

Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että suuri valiokunta ottaa edellä esitetyt huomioon Suomen neuvottelutavoitteena.

Helsingissä 4.12.2020

Jani Mäkelä ps
Olli Immonen ps
Ritva Elomaa ps
Lulu Ranne ps
Ville Vähämäki ps
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

edb

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 343
  • Liked: 1152
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2477 : 30.12.2020, 16:49:43 »
Huh, kyllä hirvittää ajatuskin siitä että Frontex ottaa yhä tiukemmin haltuunsa EU:n ulkorajojen valvonnan vuoden 2021 alusta.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan unionin omat joukot auttavat jäsenvaltioiden rajaviranomaisia muun muassa turvapaikkahakemusten vastaanottamisessa – se kai se rajavartijan tärkein tehtävä nykyisin taitaa olla. Varmuuden vakuudeksi on vielä pantu pukki kaalimaan vartijaksi, eli yhdenvertaisuusvaltuutettu valvomaan pakkopalautuksia.

Pahoin pelkään että kun Frontex ottaa turvapaikanhakijoiden palauttamisen haltuunsa, tulee siitä vielä monin verroin hankalampaa kuin mitä tähän asti on ollut.

Alla sisäministeriön tiedote, boldaukset minun.

Lainaus käyttäjältä: Sisäministeriö
Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko aloittaa toimintansa 1.1.

Sisäministeriö 30.12.2020 13.44
Tiedote 165/2020
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin käyttöön perustetaan 1.1.2021 alkaen operatiivinen eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko. Pysyvä joukko tukee EU:n jäsenvaltioita ulkorajavalvonnassa ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palauttamisessa. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset 30.12. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

Frontex lähettää pysyvän joukon jäseniä rajaturvallisuusryhmien, muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien ja palautusryhmien jäseninä yhteisoperaatioihin, nopeisiin rajainterventioihin, palautusinterventioihin tai muihin asiaan liittyviin operatiivisiin toimiin jäsenvaltioissa tai EU:n ulkopuolisissa maissa.

Pysyvä joukon rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja siihen kuuluu vuoden 2027 lopulla yhteensä 10 000 henkilöä. Suomen osuus pysyvästä joukosta on vuonna 2021 kahdeksan pitkäaikaisesti (2 vuotta) lähetettyä virkamiestä, 72 lyhytaikaisesti (4 kk) lähetettyä virkamiestä ja 30 nopean toiminnan reserviin varattua virkamiestä.

Pysyvän joukon jäsenet apuna hakemusten vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä

Jatkossa eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon jäsen voi tarvittaessa avustaa Suomessa poliisia ja rajatarkastusviranomaisia turvapaikkahakemuksen vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä.

Ulkomaalaislakiin on myös lisätty säännökset, jotka koskevat yhdenvertaisuusvaltuutetun osallistumista valvojana myös muiden Euroopan jäsenvaltioiden viranomaisten tekemiin turvapaikanhakijoiden pakkotoimin tapahtuviin palautuksiin. Valvojia voidaan myös tarvittaessa pyytää Frontexilta Suomeen.

Uutta on myös, että palauttamiseen ja vapaaehtoiseen paluuseen liittyviä henkilötietoja voidaan jatkossa luovuttaa Frontexille.

Jatkossa myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset kuuluvat eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon

Euroopan unioni antoi joulukuussa 2019 eurooppalaista raja- ja merivartiostostoa koskevan asetuksen, joka edellytti myös Suomelta päivityksiä lainsäädäntöön. Asetuksella vahvistetaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintakykyä, tuetaan palautustoimintaa perusoikeuksia kunnioittaen sekä integroidaan Euroopan rajavalvontajärjestelmä (EUROSUR) osaksi eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.
Jatkossa eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon kuuluvat Frontexin ja rajaturvallisuudesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten lisäksi myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset.

Uutisvirta.net – uutisia, blogeja, puheenvuoroja valtavirran ulkopuolelta

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2478 : 30.12.2020, 17:34:02 »
Huh, kyllä hirvittää ajatuskin siitä että Frontex ottaa yhä tiukemmin haltuunsa EU:n ulkorajojen valvonnan vuoden 2021 alusta.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan unionin omat joukot auttavat jäsenvaltioiden rajaviranomaisia muun muassa turvapaikkahakemusten vastaanottamisessa – se kai se rajavartijan tärkein tehtävä nykyisin taitaa olla.

Totuutta väistävät tahot puhuvat tässä yhteydessä hämäyksen vuoksi esimerkiksi ulkorajavalvonnan "tehostamisesta" tai "kiristämisestä" tai "kovista ulkorajoista", kun oikeasti kyse on kansallisten rajavartijoiden valvonnan tiukentamisesta niin, että kaikki päästetään sisään, eikä ketään enää pikakäännytetä tai estetä tulemasta Eurooppaan.

Kun tähän liitetään EU-suunnitelman avoimet vastaanottokeskukset, joista myös huijareiksi epäillyt (ns. nopeutettu menettely) voivat vapaasti poistua niin halutessaan, niin vaikuttaa hyvinkin tarkkaan harkitulta suunnitelmalta, mutta pahantahtoiselta sellaiselta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Chrattac

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 338
  • Liked: 1380
  • Todesstoß
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2479 : 30.12.2020, 17:51:38 »
Ainoa hyvä juttu tässä on se, että perus ihmisluonteesta johtuen suurin osa noista läpsyistä ajautuu kaltaistensa sekaan Ranskaan, Italiaan, Ruotsiin ja Saksaan perseilemään, koska siellä on suurempi massa omanlaisiaan ja enemmän hyväksihalaajia. Onhan noista meidänkin 2015 tulleista sotasankareista aika iso osa ”kadonnut” ja näitä sitten välillä paljastuu kaikenlaisten kolttosten yhteydessä pitkin poikin Eurooppaa – ”suomalaiset” pahanteossa. Siinähän upottavat oman laivansa Fritz, Göran, Jacques ja Luigi. Ikävähän se on täältä käsin katsella, kun sivistysvaltiot kaatuvat, mutta sellainen se historian kiertokulku on ollut, romahduksia toistensa perään. Pitää vain pitää jöö täällä, ettei päästetä rakasta kotimaatanne suistumaan koko muun Gomorran kanssa. Yksi tapa olisi muuttaa vain tuota sosiaaliturvakäytäntöä niin aika moni sotakarkureista katoaisivat maasta kuin nato-ohjukset konsaan, kun ei täällä niin kiva ole pitää majaa jos joutuu nousemaan muiden kanssa kello 6:30 tammikuun viimaan ansaitsemaan diskorahojaan.
Sortuu valtakunta tomuun viimein joka ikinen
ja hallitsijain nimet vaipuu unohdukseen tuonelaan,
kaatuu järjestelmät, kuolee sanat suuret huulille
ja rauniolla yksinäinen tuulenhenkäys vaeltaa...

Rottah

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 72
  • Liked: 120
  • Toisen terroristi on toisen patriootti !
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2480 : 30.12.2020, 18:57:52 »
Onko kukaan nähnyt Sipilän 17 kesästä lapsokaista...
https://is.mediadelivery.fi/img/658/dd2127e1e2704c089ef3abb360af4ea2.jpg
Toisen terroristi on toisen patriootti !

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 447
  • Liked: 8877
  • junior koodari
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2481 : 30.12.2020, 19:29:32 »
Lainaus
Jatkossa eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon jäsen voi tarvittaessa avustaa Suomessa poliisia ja rajatarkastusviranomaisia turvapaikkahakemuksen vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä.

Avustaa?, siis käytännössä sanelee, ei perkele kyllä kummalliseksi menee..joku pysyvän joukon (siis eurooppalaisen) jäsen tulee kertomaan rajavartiostolle ja poliisille, että , tässä on rätinki, näillä mennään.

Pysyvän joukon jäsenellä on jollain eu-mandaatilla väsätty niin iso leimasin, että rajamiehet ja poliisit katselevat sivusta kun pysyvä jäsen pyytää koko vaikkapa koko afrikan köntsälleen Suomeen ja jakaa valmiiksi täytetyt turvapaikkahakemukset.

Kun jotain jostain tiedän, niin tulee viellä ahdinko, kun puujumala eu ärähtää, nykyinen hallitus on ensimmäisenä haalimassa näitä "pysyvän joukon jäseniä" Suomeen, ei hyvä heilu lähitulevaisuudessa.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2020, 19:35:02 kirjoittanut simppali »

Kela_Platinum

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 062
  • Liked: 1600
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2482 : 30.12.2020, 21:04:47 »
Tanskalaiset olivat pitkältä viisaita kun hankkivat EU:lta opt-outin tästä pelleilystä ennen kuin hyväksyivät Maastrichtin sopimuksen?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 689
  • Liked: 85413
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2483 : 31.01.2021, 19:07:45 »
Tällainen on kiertänyt somessa:

Lainaus
Tuuli Räty: : Kriisistä tuli käytäntö: Euroopan rajoilla kytee pitkittynyt humanitaarinen kriisi, joka on vakiintunut osaksi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa

Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut noin kymmenesosaan vuodesta 2015, mutta Kreikan saarten leireillä kymmenettuhannet ihmiset odottavat yhä päätöstä tulevaisuudestaan. Hätäratkaisuksi tarkoitettu hotspot-malli jäi pysyväksi käytännöksi, kun jäsenmaat eristivät yhteisen turvapaikkajärjestelmän EU:n rajoille. Euroopan komissio yrittää tuoda uudessa “maahanmuuttopaketissaan” ratkaisun jäsenmaiden välisten neuvottelujen umpikujaan, mutta onnistuuko se korjaamaan EU:n maahanmuuttojärjestelmän?
Ulkopolitist 20.1.2021

Lainaus
Viime syyskuussa Kreikan Lesboksen saarella syttyi yöllä tulipalo, joka muutti Morian pakolaisleirin liekkimereksi ja jätti 13 000 ihmistä vaille suojaa. Heistä moni menetti palossa viimeisetkin omaisuutensa. Tuhkan vielä savutessa Kreikan viranomaiset ryhtyivät syyttämään leirillä asuneita turvapaikanhakijoita palon sytyttämisestä. Myöhemmin toimittajat ja avustusjärjestöt kuitenkin totesivat olleen ihme, että kahdelle tuhannelle ihmiselle rakennettu mutta moninkertaisesti täytetty leiri oli välttynyt liekeiltä niinkin pitkään.

Oli ihme, että koronaeristystä vastaan protestoivat turvapaikanhakijat eivät panneet paikkoja palamaan jo aiemmin? Vai niin.

Lainaus
Eniten erimielisyyttä jäsenmaiden välillä aiheuttaa kysymys siitä, minkä maan tulisi ottaa vastaan Eurooppaan saapuvat turvapaikanhakijat. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä osoittautui toimimattomaksi viimeistään vuonna 2015, kun EU ajautui poliittiseen kriisiin usean jäsenmaan kieltäydyttyä vastaanottamasta turvapaikanhakijoita.

Vuoden 2015 kriisillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Visegrad-maat kieltäytyivät ottamasta kansainvälisten sopimusten vastaisesti pakolla vastaan Kreikkaan ja Italiaan tulleita turvapaikanhakijoita. Kriisi ei olisi helpottanut yhtään, vaikka kaikki jäsenmaat olisivat myöntyneet 120 000 turvapaikanhakijan vastaanottoihin ja myös täyttäneet kiintiönsä, mitä esimerkiksi Saksa ja Ranska eivät tehneet. Italiaan ja Kreikkaan olisi edelleen jäänyt suuri joukko ihmisiä, jotka eivät täyttäneet EU:n asettamia siirtokriteereitä (kuten myös nykyiset Kreikan leireillä oleskelevat) tai jotka kieltäytyivät hakemasta turvapaikkaa vielä Italiasta tai Kreikasta tai osallistumasta siirtoihin välttääkseen matkan väärään turvalliseen maahan.

Kriisi syntyi siitä, että EU-maat sallivat laittomien siirtolaisten (eivät hakeneet turvapaikkaa) vaeltaa koko Euroopan läpi aina Pohjoismaihin asti vain sen ilmoituksen nojalla, että ilmoittivat hakevansa turvapaikkaa jostain muusta maasta. Juuri tätä ei olisi saanut päästää tapahtumaan, koska se yllytti liikkeelle Eurooppaa kohti yhä suuremman ihmismassan.

Lainaus
Tuolloin Eurooppaan saapui yhteensä noin miljoona ihmistä, jotka pakenivat Syyrian, Irakin ja Afganistanin konflikteja.

Mitä Irakin konfliktia? Tuhannet Suomeen saapuneet irakilaiset olivat lomareissulla kalastamassa helppoa ja nopeaa oleskelulupaa. Kun ei heti tärpännyt, palasivat kotiin jo ennen ensimmäistäkään turvapaikkapuhuttelua.

Lainaus
Uudessa ehdotuksessa jäsenmaiden välistä solidaarisuutta yritetään kannustaa mallilla, jossa kaikkien jäsenmaiden tulee jakaa vastuuta, mutta ne voisivat normaaliolosuhteissa valita miten: vastaanottamalla turvapaikan saaneita, palauttamalla kielteisen päätöksen saaneita hakijoita – tai tukemalla rahallisesti vastaanottojärjestelyjä muissa maissa.

Solidaarisuutta uudessa mallissa on ilmeisesti se, että kaikki häviävät kasvavien tulijamäärien myötä siihen verrattuna, että jäsenmaat auttaisivat ulkorajamaita patoamaan laittoman siirtolaisuuden tiukasti valvotuille ulkorajoille. Uusi malli on lähempänä vuotta 2015, kun Kreikka kuskasi laittomat tulijat linja-autoilla eteenpäin seuraavalle rajalle.

Lainaus
Vaikka Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut vuotta 2015 edeltävien lukujen tasolle, Kreikan saarilla jatkuu pitkittynyt humanitaarinen kriisi. Viime helmikuussa Kreikan saarilla odotti tietoa tulevasta 42 000 turvapaikanhakijaa. Heistä moni on asunut ylikuormittuneilla leireillä usean vuoden ajan.

Ei ole selvinnyt, miksi Kreikan turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely kestää vuosikaudet. Samoin on mysteeri (no, ei oikeastaan), miten Kreikka ei ole pystynyt panemaan leirien oloja kuntoon vuosien aikana, vaikka on saanut EU:lta kaksi miljardia euroa turvapaikkajärjestelmänsä päivittämiseen. Ilmeisesti rahat ovat jääneet EU:n siunauksella matkan varrelle, sillä telttaleireille asti ei näytä päätyneen euroakaan.

Lainaus
EU-Turkki-sopimuksen ja hotspot-mallin tuloksena Kreikan saarten leireille on jäänyt epäinhimillisiin olosuhteisiin jumiin kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Vuonna 2019 Kreikan saarille saapuneet turvapaikanhakijat saattavat joutua odottamaan haastatteluaikaa jopa vuoteen 2022 tai 2023.

En ymmärrä, mitä kautta kreikkalaisten käsittämätön viivyttely liittyy EU-Turkki-sopimukseen ja hotspot-malliin. Paitsi tietysti jos vaihtoehtona olisi kuten vuonna 2015, että Kreikka päästää laittomasti maahan tulleet jatkamaan matkaa syvemmälle Eurooppaan.

Lainaus
Monilla kreikkalaisilla on muistissa vanhojen sukupolvien pakolaisajat Lähi-idässä, ja vuonna 2015 kreikkalaiset olivatkin etulinjassa tarjoamassa suojaa miljoonan turvapaikanhakijan saapuessa Eurooppaan.

Kreikkalaiset eivät tarjonneet suojaa miljoonalle turvapaikanhakijalle, vaan auttoivat miljoonaa laitonta siirtolaista kulkemaan maan läpi. Tilastojen mukaan vain harva haki turvapaikkaa Kreikasta ja silloinkin luultavasti pakon edessä.

Lainaus
Hotspot-mallin ja EU-Turkki-sopimuksen taustalla on jäsenmaiden konsensus EU:n eristämiseen ja ulkoistamiseen perustuvasta maahanmuuttopolitiikasta. Hotspot-mallin takana ovat poliittiset laskelmat: turvapaikanhakijoiden eristäminen saarille Euroopan rajalle estää heitä liikkumasta edelleen Keski- tai Pohjois-Eurooppaan. Lisäksi leirien olosuhteiden on uskottu toimivan “pelotteena” Eurooppaan suuntaamista harkitseville pakolaisille ja maahanmuuttajille.

Erinomainen ajatus, mutta EU-päättäjien motiivit ovat selvästikin toisenlaiset. Muuten ulkorajat olisi jo pantu tiukasti kiinni, eikä olisi puhettakaan turvapaikanhakijoiden ilmasillasta ulkorajoilta jäsenmaihin.

Lainaus
Vaikka niin kutsutut Visegrad-maat Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia ovat olleet äänekkäimmin vastuunjakoa vastaan, myös monet muut jäsenmaat ovat edistäneet hotspot-mallia etujensa mukaisena ja pyrkivät pitämään EU:n turvapaikkajärjestelmän painopisteen etelässä.

Ei täsmää ollenkaan. Miksi ne muut jäsenmaat sitten vaativat myös Visegrad-maita ja kaikkia jäsenmaita vastaanottamaan turvapaikanhakijoita sieltä etelästä?

Lainaus
Kreikan leirien epäinhimillisten olosuhteiden taustalla onkin ennen kaikkea eurooppalainen puoluepolitiikka. Vuoden 2015 myötä vahvistuneen maahanmuuttopopulistisen aallon myötä Euroopassa iski poliittinen paniikki. Sen seurauksena maahanmuuttopopulististen puolueiden lisäksi myös perinteiset liberaalit, maahanmuuttomyönteiset puolueet harppasivat maahanmuuttopolitiikassaan huomattavasti aiempaa tiukempaan suuntaan. Puoluepoliittisella spektrillä ennen progressiiviset valtavirtapuolueet ovat omaksuneet turvapaikanhakijoiden eristämiseen ja ulkoistamiseen perustuvia käytäntöjä maahanmuuttopolitiikassaan.

Kunpa eurooppalaisen puoluepolitiikan tavoitteena olisikin turvapaikanhakijoiden eristäminen ja ulkoistaminen. Mutta kun ei ole, vaan juuri päinvastoin, kuten EU:n komission suunnitelma osoittaa.

Lainaus
Hotspot-mallin myötä Kreikan saarien leirejä on verrattu Euroopan versioon Australian pakolaissaarista, ja yhtymäkohtia voi löytää myös Bangladeshin kansainvälisesti kritisoidusta suunnitelmasta siirtää Rohingya-pakolaisia Bhasan Charin saarelle.

Vertailu ontuu pahasti. Australia on ilmoittanut kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaisesti, että se ei ota vastaan (meriteitse tulevia) turvapaikanhakijoita, vaan järjestää heille suojaa muualta. Eurooppa ei ole tehnyt mitään vastaavaa, vaikka juuri se olisi ainoa toimiva ratkaisu vapaan turvapaikanhaun aiheuttamaan pahenevaan kriisiin.

Lainaus
Saksa pyrki EU-puheenjohtajamaana syksyllä 2020 löytämään poliittisen kompromissin EU:n maahanmuuttopakettiin, mutta konsensusta jäsenmaiden välillä on löytynyt toistaiseksi vain rajavartioinnin, palautusten ja ulkosuhteiden vahvistamisesta.

Rajavartioinnin vahvistaminen ei tarkoita tiukempaa rajakontrollia vaan päinvastoin nykyistä helpompaa sisäänpääsyä ihmisoikeuksien nimissä muun muassa meritaksien avulla.

Palautusten tehostamisesta puhutaan paljon, mutta komission suunnitelma ei tarjoa mitään sen tueksi.

"Ulkosuhteiden vahvistaminen", no joo...

Lainaus
Komission maahanmuuttopaketin ehdotusten mukaan Eurooppaan saapuneet turvapaikanhakijat saattaisivat joutua osana turvapaikkaprosessia pidätetyiksi useiksi kuukausiksi – tai jopa vuodeksi.

Ainakin minun lukemani version mukaan pidättäminen, jolla kai tarkoitetaan tässä suljettuun laitokseen sijoittamista, rajoittuisi vain erityistapauksiin, ja pääsääntöisesti tulijat pitäisi asuttaa avoimiin laitoksiin. Väitteen uskottavuutta vähentää sekin, että kaikkien Euroopan turvapaikanhakijoiden pidättäminen vaatisi valtavasti resursseja ja tulisi ainakin aluksi mielettömän kalliiksi. Ei varmasti tule tapahtumaan.

Ei sillä, tällainen muutos olisi oikeansuuntainen, jos se vain pitäisi paikkansa.

Lainaus
Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa halutaan lisätä siitä huolimatta, että maahanmuuttoyhteistyö esimerkiksi Turkin ja sotaa käyvän Libyan kanssa on osoittautunut kalliiksi ja epäinhimilliseksi. Sillä saattaa myös olla pitkäkantoiset vahingolliset seuraukset: Nigerissä EU:n kannustama tiukempi rajapolitiikka on lisännyt työttömyyttä ja epävakauden riskiä.

Melkein mikä tahansa maahanmuuttoyhteistyö kolmansien maiden kanssa on millä tahansa mittarilla parempi vaihtoehto kuin se, että laitonta siirtolaisuutta ei yritetä estää, kunhan yhteistyö ei ole vain sokeaa rahan kippaamista, kuten se valitettavan suurelta osin on ollut ainakin Turkin tapauksessa.

Lainaus
Kestävämmin EU voisi ehkäistä pakolaisuutta panostamalla konfliktien ehkäisyyn sekä säännöllisiin ja turvallisiin maahanmuuttoväyliin, jotta sotaa pakenevien ei tarvitsisi turvautua salakuljettajiin ja Välimeren kaltaisiin vaarallisiin reitteihin.

Ja millähän perusteella?

EU:lla ei oikeasti ole muskeleita ja auktoriteettia ehkäistä maailman konflikteja, eikä ainakaan vaikuttaa sitä kautta Eurooppaan laittomasti pyrkivien määrään. Miten se muka olisi ehkäissyt esimerkiksi vuoden 2015 kriisin verrattuna siihen, että Euroopan maissa olisi yksinkertaisesti ollut toisenlainen turvapaikkapolitiikka ja että sisärajat olisi pidetty kiinni?

"Säännöllisten ja turvallisten maahanmuuttoväylien" lisääminen ei vaikuttaisi salakuljettajien kysyntään ja Välimeren vaarallisten reittien käyttöön, ellei sillä tarkoitettaisi rajojen avaamista ennennäkemättömälle massamaahanmuutolle. Ihmissalakuljetuksen kysyntä ei tule konflikteista ja pakolaisuudesta vaan halusta parantaa elintasoa.

Lainaus
Suomelle tämä on hyvä uutinen: Euroopan ulkorajavaltiona on Suomenkin etu, että EU:n maahanmuuttolainsäädäntö perustuu tasaiseen vastuunjakoon, jossa kaikki jäsenmaat vastaanottavat turvapaikanhakijoita, sen sijaan että rajavaltiot kantavat koko taakan. Toimiva järjestelmä, joka kunnioittaisi turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa ja jakaisi vastuun niin, ettei se kuormita yksittäisiä maita, lievittäisi sekä Euroopan rajojen humanitaarisiä kriisejä että EU:n poliittisen ilmapiirin tulehtuneisuutta.

Kehnoa logiikkaa, Orpo/Mykkänen-tasoa.

Väite Suomen edusta perustuu naiiviin ja vaaralliseen oletukseen, että tulijoiden määrä ei riipu mitenkään EU:n ja jäsenmaiden politiikoista. Mitä ikinä Euroopassa tehdään, ulkorajan ylittää sama määrä ihmisiä.

Näinhän ei tietenkään ole, vaan turvapaikkamaahanmuutto ja siihen kytkeytyvä laiton siirtolaisuus on dynaaminen systeemi. Mitä helpompaa haluttuun määränpäähän matkaaminen on ja mitä houkuttelevampi se on, sitä enemmän tulijoita. Mitä enemmän liikkumisen esteitä ja mitä tiukemmat turvapaikkakriteerit, sitä vähemmän tulijoita. Vuonna 2015 Kreikan kautta Eurooppaan ei olisi tullut miljoonaa laitonta siirtolaista, ellei Kreikasta olisi päässyt niin helposti eteenpäin, ja ellei Merkel olisi ilmoittanut, että tulkaa tänne vaan, teitä ei palauteta.

Eikä "vastuunjako" eli pakolliset turvapaikanhakijasiirrot ole missään nimessä Suomenkaan etu. Jos Venäjän miljoonat laittomat siirtolaiset keksivät pääsevänsä Suomen kautta laillisesti Keski-Eurooppaan, eivätkä sen enempää venäläiset kuin suomalaisetkaan rajavartijat estä tätä, olemme pulassa. Yhteiset säännöt "vastuunjaosta" unohdetaan muissa maissa tiukan paikan tullen aivan kuten yhteiset säännöt unohdettiin vuonna 2015. Ruotsikin ihan pokkana kuskasi alueelleen tulleita laittomia siirtolaisia Suomeen maksuttomilla juna- ja bussikyydeillä.

Vastaavasti ei ole sen enempää Kreikan kuin Suomenkaan etu, että Kreikkaan vyöryy turvapaikanhakijasiirtojen vetäminä aluksi vaikka parikin milljoonaa Turkissa majailevista 3,6 miljoonasta syyrialaisesta. Afrikkalaisia sitten riittääkin jaettavaksi satoja miljoonia. Halukkaiden tulijoiden määrä ei ole kiinni kuin logistiikasta, ellei ovea panna vihdoin kiinni.

Lainaus
Kirjoittajasta

Tuuli Räty työskentelee Brysselissä kansainvälisessä konfliktinehkäisyjärjestössä. Tuulilla on kansainvälisen politiikan maisterintutkinto Aberdeenin yliopistosta, ja hän on opiskellut ja työskennellyt myös Hongkongissa ja New Yorkissa. Tuuli on kiinnostunut muun muassa maahanmuuttopolitiikasta, asevalvonnasta sekä sisäpoliittisten intressien vaikutuksesta ulkopolitiikkaan ja kehitysapuun.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 402
  • Liked: 7549
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2484 : 31.01.2021, 19:28:17 »
^Miten Roopen kommentit tuohon(kin) juttuun saisivat laajempaa julkisuutta Homman ulkopuolella?


Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 690
  • Liked: 50223
  • Kyllä tästä vielä selvitään, kaikesta huolimatta!
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2485 : 31.01.2021, 19:40:46 »
^Miten Roopen kommentit tuohon(kin) juttuun saisivat laajempaa julkisuutta Homman ulkopuolella?

Joku hommalainen menee mokutustilaisuuteen esittämään yleisökysymyksiä, samalla outaten itsensä. Jos PS tajuaa lukea Roopen postauksia, heillä on suurempi mahdollisuus levittää sanaa.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— Soros

“Rajat auki ja Suomi kiinni tai rajat kiinni ja Suomi auki.  Kas siinä pulma.”
— Jäsen Valtakunnanpärkhele

“Järjestelmän tavoitteena on epänormaaliuden normalisointi ja normaaliuden epänormalisointi.”
— Jäsen Marcus Porcius Cato