Pääkirjoitus: Populistijohtajat pyyhkivät jalkansa pakolaissopimukseen EU-komission epärealististen toiveiden vuoksi
EU-komission ehdotus uudeksi maahanmuuttosopimukseksi on kaukana realismista, sillä yksittäiselle jäsenmaalle on miltei mahdotonta saada palautettua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin.
...
Helsingin Sanomat 29.9.2020
(maksumuuri)Ikään kuin sopimuksen muotoilu olisi vain lapsus tai epärealistista toiveajattelua.
Komissio tietää aivan hyvin, että pakkopalautuksia ei annetuilla ehdoilla saataisi toimimaan sen paremmin kuin ennenkään, joten turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvät maat joutuisivatkin ottamaan vastaan ja asuttamaan kaikkein törkeimmät ja vaarallisimmat turvapaikkahuijarit, joiden hakemuksia ei edes hyväksytä.
Kyseessä on totta kai rangaistus niskoitteleville maille ja tarkkaan harkittu sellainen. Aiempina rangaistuksina väläyteltiin EU-tukien menetystä ja jopa EU:sta erottamista, mutta nämä eivät onnistu ainakaan halutussa aikataulussa.
Mitä sopimukseen muuten tulee, niin ei tarvitse olla populistijohtaja nähdäkseen, että siinä ei ole oikein miltään kantilta mitään järkeä. Se ei kohdista resursseja oikeasti hädänalaisille, ei vähennä viisumitonta tuloa, eikä estä vaan synnyttää kriisejä luomalla uusia vetotekijöitä.
Sekin vielä, että kyse ei ole
pakolaissopimuksesta vaan sopimuksesta EU:n ulkorajoille
laittomasti tulevien jakamiseksi pitkin Eurooppaa. Esimerkiksi Välimeren yli Italiaan pyrkivistä suurin osa on laittomia siirtolaisia, jotka hakevat ulkorajamaista turvapaikkaa vain kiinni jäädessään estääkseen käännytyksen.
Edit:
EUROOPAN UNIONI on keskellä kolmea toisiinsa limittyvää vakavaa kriisiä. Pandemia uhkaa satojentuhansien ihmisten henkeä. Terveyskriisiä on seurannut ennennäkemätön taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, joka voi viedä työn ja toimeentulon kymmeniltä miljoonilta. Kolmas kriisi rapauttaa unionin perustuksia ja EU:n toimintakykyä. Kaikki EU-maat eivät enää näe kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta samalla tavoin.
Kaikki EU-maat eivät tosiaan näe esimerkiksi Suomessa vuosi vuodelta heikennettyä
sananvapautta samalla tavoin. Myös
kokoontumis- ja
yhdistymisvapauden rajoittamisesta on tehty täällä hiljattain merkittäviä linjanvetoja verrattuna aiempiin vuosiin ja muihin EU-maihin.
Mutta pääkirjoitustoimittaja taisi tarkoittaa jotain ihan muuta.
Lähtökohta on siis monin tavoin vaikea, kun EU:n komissio yrittää saada jäsenmaat sitoutumaan vielä tämän syksyn aikana unionin yhteiseen muuttoliikepolitiikkaan. Eurooppaan Afrikan ja Aasian maista suuntautuva muuttoliikepaine on tuonut ratkaisemattomia ongelmia lähes kaikille jäsenmaille.
Ongelma ei ole "muuttoliikepaine" vaan maahanmuuttopolitiikka. Vastaavia paineita olisi ollut muiden maiden olosuhteiden puolesta aiempinakin vuosina, jos Eurooppaan ja etenkin Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Pohjoismaihin olisi vain päässyt. Nyt pääsee.
Samalla jäsenmaat ovat jakautuneita siitä, miten EU:ssa pitäisi toimia. Eteläisen Euroopan maat Kreikka, Italia, Malta ja Espanja ottavat vastaan eniten siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita.
Kyseiset maat eivät ota vastaan eniten siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan etenkin Kreikka, Italia ja Espanja vain tekevät itsestään mahdollisimman helppoja kauttakulkumaita. Juuri kenenkään Eurooppaan hakeutuvan päämääränä ei ole hakea turvapaikkaa noista maista vaan päästä eteenpäin.
Mainitut siirtolaiset taas ovat
laittomia siirtolaisia, joiden käsittely voi olla vain maiden omalla vastuulla.
Komission esitys oli näille maille pettymys. Ne eivät saa kaipaamaansa todellista sitoumusta siihen, että muut jäsenmaat auttaisivat. Esityksessä lähdetään siitä, että kriisitilanteissa kukin jäsenmaa hoitaisi oman kiintiönsä tulijoista. Velvoitteen voisi kuitenkin kiertää. Jos maa ei halua ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, voi hoidettavakseen ottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusten järjestämisen.
Kummallinen väite, sillä ei ole luultavaa, että kaikki muut maat kieltäytyvät vastaanotosta, mikä kylläkin olisi hyvä veto järjenvastaisen sopimuksen kaatamiseksi.
Ilmeisesti pääkirjoitustoimittaja tarkoittaa, että sopimuksen pitäisi vaatia turvapaikanhakijoiden jakamista ja vastaanottoa
kaikilta jäsenmailta myös normaalitilanteissa eli aina. Toisin sanoen ulkorajamaiden kapasiteetin puutteeseen vetoaminen on vain tekosyy ja todellinen tavoite on pakolliset automaattiset siirrot ulkorajoilta jokaiseen maahan.
Ehdotus on kaukana realismista. Palautukset ja karkotukset eivät toimi. Yksittäiselle jäsenmaalle on miltei mahdotonta saada palautettua karkotettavia esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin. Ne eivät ota vastaan kansalaisiaan – paitsi korvausta vastaan. EU ja yksittäiset jäsenmaat ovat neuvotelleet vuosien ajan lähtömaiden kanssa sopimuksia, mutta palautuksia ei ole saatu toimimaan. Palautukset ja muuttoliikkeen estäminen toimivat vain, jos sopimukset ovat lähtö- ja kauttakulkumaille riittävän houkuttelevia.
Tämä on ollut tiedossa koko ajan, eikä sopimus takaa palautuksiin mitään merkittäviä helpotuksia. Kun palautukset eivät jatkossakaan toimi, sopimuksen muut kohdat taakanjakoineen ovat katastrofi. Silti haittamaahanmuuttoa lisäävästä sopimuksesta tiedottamisen lähtökohtana on ollut korostaa palautuksia ja sitä kautta näennäistä tiukkaa linjaa, mikä on huvittavasti saanut aktivistihörhöt takajaloilleen.
Palautukset ja muuttoliikkeen estäminen toimivat vain, jos sopimukset ovat lähtö- ja kauttakulkumaille riittävän houkuttelevia. EU on Turkin kanssa tekemässään pakolaissopimuksessa sitoutunut maksamaan kuusi miljardia euroa Syyrian sodan pakolaisista huolehtimisesta. Ukrainaa, Moldovaa, Georgiaa ja EU:n ulkopuolisia Balkanin maita on sitouttanut viisumivapaus. Irakilta, Afganistanilta ja monilta Pohjois-Afrikan lähtö- ja kauttakulkumailta vastaavat kannustimet puuttuvat. Libya on suurimpia kauttakulkumaita, mutta EU:n Libyan kanssa tekemiä sopimuksia ei voi pitää ihmisoikeuksien kannalta kestävinä. Jos palautukset lähtömaihin eivät toimi, ei toimi muuttoliikesopimuksen solidaarisuuskaan.
Tähänastiset sopimukset ovat paremminkin pahentaneet tilannetta ja lisänneet Eurooppaan suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa. Avaimet tilanteen korjaamiseen ovat olleet koko ajan omissa käsissä, mutta niitä (kehitysavun, sopimusten ja viisumipolitiikan ehdollistaminen jne.) on kieltäydytty käyttämästä.
Sama linja jatkuu, kun maahanmuuttokomissaari on vakuuttanut, että mahdollinen (mutta oikeasti epätodennäköinen) tulijamäärien notkahtaminen korvataan lisäämällä (haitta)maahanmuuttoa muiden väylien kautta, mikä tosin tehdään joka tapauksessa.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jo ilmoittanut, ettei Unkari ottaisi vastaan ketään eikä myöskään osallistuisi karkotusten sponsorointiin.
"Karkotusten sponsorointi" on EU:n propagandatermi.
Ensinnäkin kyse on käännytyksistä, ei karkotuksista, jotka onnistuvat helpommin. Toiseksi, kyse ei ole viattoman kuuloisesta "sponsoroinnista" vaan turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvälle jäsenmaalle sälytetystä velvoitteesta ottaa vastaan ja asuttaa ne käännytettävät, joiden palautuksia se ei ole onnistunut toteuttamaan tietyssä lyhyessä ajassa.
Kuten komissiokin hyvin tietää, suurin osa pakkopalautuksista on nykysäännöillä tuomittu epäonnistumaan, joten sopimus pakottaisi "sponsoroijan" asuttamaan Eurooppaan tulleiden turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten pohjasakan.
Samaa viestivät Puola, Tšekki ja Slovakia. Komission esitys on neuvottelujen pohja. Voi kuitenkin olla, että populistijohtajat voittivat jo. Esitys lopettaa käytännössä pakolaisten uudelleensijoittamisen – ja palautusten järjestäminen on mahdotonta.
Käsittämätöntä sekoilua. Miten niin esitys "lopettaa käytännössä pakolaisten uudelleensijoittamisen"? Keiden
pakolaisten, kun puhe on ollut
turvapaikanhakijoiden eli käytännössä laittomien siirtolaisten uudelleensijoittamisesta? Niitä taas ei "lopeteta", koska niitä ei ole vuosien 2015-2017 jälkeen yhtään suuremmassa mittakaavassa jatkettu.
Populistijohtajat voittivat olemalla oikeassa ja puhumalla totta, kun taas komissio ja muut federalistit hävisivät olemassa väärässä ja valehtelemalla. Kuka tahansa näkee, että sopimus on mätä, vaarallinen ja väitettyjen tavoitteiden kannalta toimimaton mutta toisaalta juuri sellaiseksi todellisen agendan vuoksi tarkoitettukin.
EU:n onkin tehtävä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa uskottavia palautussopimuksia. Ongelmat eivät silti yksin sillä katoa.
Ongelmat eivät katoa edes palautussopimuksilla, koska ongelmia ei haluta tunnustaa. Suurin ongelma on itse komissio, jonka maahanmuuttokomissaari teki sopimusesityksen julkaisun yhteydessä selväksi, että mitä ikinä tapahtuukin, hänen aikanaan haittamaahanmuuttoa ei päästetä pienemään. Tarvittaessa Eurooppaan lennätetään vaikka kiintiöpakolaisia EU:n piikkiin.
Vastuu muuttoliikkeen juurisyihin puuttumisesta on yhä kaikilla EU-mailla, vaikka osa väistää vastuun.
Kaikki pielessä.
Ajatus EU-maiden vastuusta muuttaa koko maailma on jo lähtökohtaisesti typerää haihattelua. "Muuttoliikkeen juurisyihin puuttuminen" on käytännössä muutenkin mahdotonta. Kukaan ei ole esittänyt sellaista skenaariota, jossa Euroopasta käsin pystyttäisiin poistamaan miljardien ihmisten lähtöhalut. Se ei onnistu etenkään kehitysavulla, joka vain
lisää ihmisten liikkuvuutta. Yhtä lailla toimimattomia ovat tietysti pakolaiskiintiöiden kasvattaminen ja "laillisten väylien lisääminen", joita jotkut hörhöt (EU:n komissio) ovat esittäneet.
Pääkirjoitustoimittaja ei suoraan sano, mitkä EU-maat "väistävät vastuun" ja miten, mutta on helppo arvata piikin kohdistuvan Unkariin ja muihin Visegrad-maihin, jotka kieltäytyvät muihin maihin tulleiden turvapaikanhakijoiden siirroista.
Ensinnäkin Visegrad-maat eivät ole kieltäytyneet taloudellisesta ja materiaalisesta avusta, vaan ne katsovat, että ajatus turvapaikanhakijasiirroista on koko Euroopalle vaarallinen, kuten se onkin. Vuoden 2015 tilanteessa siirtojen toteuttaminen olisi eskaloinut kriisin yhä pahenevaan kaaokseen asti. Vuonna 2015 Unkari kieltäytyi siirroista siitäkin huolimatta, että se oli silloin itse maa, josta siirtoja olisi tehty muihin maihin.
Vastuuta voi perätä paremminkin niiltä jäsenmailta, jotka edelleen harjoittavat kansainvälisiä sopimuksia liberaalimpaa turvapaikkapolitiikkaa ja toimivat siten majakoina houkutellen ihmisiä Eurooppaan. Eivät ihmiset maksa laittomasta matkastaan kymppitonnia päästäkseen Kreikkaan vaan saadakseen paremman elintason pohjoisemmassa. Saksalla tai Ruotsilla ei ole mitään oikeutta esittää muille jäsenmaille taakanjakovaatimuksia niin kauan kuin ne eivät karsi maahanmuuttopolitiikan ja muidenkin politiikan alueiden vetovoimatekijöitä sopimusten ehdottomaan minimiin.
Rehellistä olisi myös myöntää, että osa EU-maista irtaantuu Geneven pakolaissopimuksesta.
En ole kuullutkaan. Mitkä maat?
Taitaa olla pääkirjoitustoimittajan sekoilua, sillä näillä taakanjakopelleilyillähän ei ole mitään tekemistä Geneven pakolaissopimuksen kanssa. Itse asiassa sopimus päinvastoin sallisi sen, että EU-maihin ei otettaisi enää yhtään pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Riittää, että turvapaikkahakemukset käsitellään ja suojaa tarjotaan jossain päin maailmaa.
Komissiolla on tärkeä tavoite: nopeat ja oikeudenmukaiset turvapaikkamenettelyt heti tulomaissa ja tehokas ulkorajavalvonta.
Jos nämä ovat tavoitteet, niin ne ovat ongelmien kannalta täysin pielessä. Suurimpina ongelmina kun eivät ole olleet turvapaikkamenettelyjen "oikeudenmukaisuus" tai ulkorajavalvonnan "tehokkuus".
Jos kuitenkin halutaan oikeudenmukaisuutta ja rajavalvonnan tehokkuutta, niin järjestetään kaikille ulkorajoille tuleville automaattisesti paikka turvalliselta afrikkalaiselta pakolaisleiriltä. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.
Tähän ei vaadita uutta sopimusta, vaan vastuunkantoa. On kuitenkin niin, että vastuuta EU:n muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista kantavien maiden on valmistauduttava toimimaan ilman Unkaria ja muita Visegrad-maita.
Mikä tosiaan on tämä ilmeisen järjetön "vastuu", mistä se tulee ja mihin sen voi kuopata?
Vuoden 2015 kriisistä selvittiin niinkin vähällä juuri siksi, että Unkari ja muutamat muut maat kyseenalaistivat tarpeeksi ajoissa komission höpöpuheet vastuusta ja rajojen avoimuudesta. Komission linjauksilla Euroopassa olisi jo puoli Afrikkaa ja Lähi-itää.
