EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Roope]

Aikooko EU sallia turvapaikanhakuoikeuden rajoittamisen? Mitä sisäministeri @MikkonenKrista ja oikeusministeri @anna_maja Henriksson tekevät?

Pelastusjärjestö Mare Liberum: Kehotamme Euroopan unionin oikeus- ja sisäministereitä äänestämään instrumentalisointiasetusta vastaan! https://t.co/Y73o24enme

— Refugee Radio (@refugee_radio) December 8, 2022

Aikooko EU sallia turvapaikanhakuoikeuden rajoittamisen? Mitä sisäministeri @MikkonenKrista ja oikeusministeri @anna_maja Henriksson tekevät?

Pelastusjärjestö Mare Liberum: Kehotamme Euroopan unionin oikeus- ja sisäministereitä äänestämään instrumentalisointiasetusta vastaan!

Mare Liberum e.V.
Dec 8
The EU undermines its own rule of law by trying to dismantle asylum laws. Today the EU's Home Affairs and Justice Council will vote in #Brussels on a regulation that will give legal legitimacy to the EU's deadly isolationist agenda. #InstrumentalisationRegulation

EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto äänestää 8.12. asetuksesta joka antaisi oikeuden EU:n tappavalle linnake-agendalle. Ns. instrumentalisointiasetus antaisi EU-valtioille mahdollisuuden rajoittaa turvapaikkaoikeutta, jos ne havaitsevat uhan "kansalliselle turvallisuudelle"

Käytännössä EU-valtiot voisivat esimerkiksi sallia turvapaikanhaun vain tietyillä rajanylityspaikoilla, mikä rajoittaisi turvapaikanhakuoikeutta ja mahdollistaisi julmat takaisintyönnöt. #pushbacks

Suojelua hakevia ei tarvitsisi rekisteröidä neljään viikkoon, mikä saattaa rohkaista laittomiin takaisintyöntöihin. Lisäksi turvapaikanhakijat voitaisi ottaa säilöön ulkorajoilla jopa viideksi kuukaudeksi. Vastaanotto-olosuhteet heikkenisivät, samoin perusoikeuksien toteutuminen.

Asetus on EU:n yritys dehumanisoida suojelua hakevia ihmisiä - heidät määritetään oletetuksi uhkaksi johon on vastattava turvallisuuspoliittisesti. Luodaan narratiivi haavoittuvista ihmisistä hybridisodan "aseina" jotka muodostavat siten uhan kansallisvaltioiden turvallisuudelle.

Aktivistihörhöt onnistuivat nostamaan turhia toiveita.

Vastaus Venäjän hybridisodankäynnin uhkaan oli todellisuudessa kompromissien kompromissi, jossa rajalle lähetettyjä turvapaikanhakijoita olisi voinut hybridivaikuttamistilanteessa pidätellä komission erityisluvalla jonkin aikaa rekisteröimättä ja maahan päästämättä. Esitys ei olisi estänyt turvapaikanhakua tai mahdollistanut pushbackejä vaan oli samanlaista pelleilyä kuin Suomen rajalain mahdollistama rajanylityspaikkojen sulkeminen, joka kuitenkin tehtiin toisaalla laissa käytännössä mahdottomaksi. Jotain muka tehtiin, mutta ei mitään, millä olisi merkitystä.

Eikä tuo esitys mennyt edes läpi, kun jotkut jäsenmaat katsoivat fiksuksi vastustaa sitä, joten se siitä.

Erittäin huono ehdotus nk. välineellistämisasetukseksi ei saanut EU-jäsenvaltioiden enemmistöä taakseen.
Ainakin osa EU-maista puolustaa siis vielä oikeutta hakea turvaa - Suomi ei valitettavasti ole ollut tässä joukossa viime aikoina. https://t.co/pA6Tv2MGBO

— Pia Lindfors (@LindforsPia) December 9, 2022

[Roope]

Marinin terveiset huippukokouksesta: Suomi ei ole valmis elpymisvälineen tapaisiin ratkaisuihin ja muuttoliikkeeseen tullaan palamaan

[...]

Yksi varma keskustelunaihe ensi keväälle on muuttoliike, josta käytiin jonkin verran keskustelua myös torstaina huippukokouksessa.

Euroopan siirtolaismäärät ovat suurimpia vuosiin ja siirtolaisvirtaa on lisännyt sekä Ukrainan sota että aiemmat kriisit.

Helmikuun alkupuolella järjestetään myös ylimääräinen huippukokous, jossa Marin uskoo tätä keskustelua käytävän. Niin ikään hän uskoi, että asiaa puidaan myös jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa.

– Meillä on painetta muuttoliikkeen osalta ja tiedämme kaikki sen, että ratkaisuja Euroopan yhtenäiseen vastaukseen muuttoliikkeen osalta on odotettu pitkään. Ja Suomi on kannattanut hyvin voimakkaasti sitä, että meillä olisi yhtenäinen Euroopan laajuinen ratkaisu ja me tulemme tätä näkökulmaa pitämään myös vastaisuudessa esillä.

Keskustelua todennäköisesti tarvitaan, koska painetta Euroopassa on useaan eri suuntaan.

Samaan aikaan, kun esillä on ollut esimerkiksi yhteinen taakanjakomekanismi, Itävallan ja Hollannin kaltaiset maat painottavat sitä, että Dublin-asetus ei tällä hetkellä toimi.

Asetuksen mukaan turvapaikkaa pitäisi hakea ensimmäisestä EU-maasta, johon turvapaikanhakija saapuu, mutta virta vuotaa jo nyt EU:n ulkorajoilta myös kohti keskisempää Eurooppaa.

Todennäköisesti keskustelua siis käytäneen siitä, mistä päästä ongelmaa pitäisi korjata.

MTV 16.12.2022

Todennäköisesti keskustelua siis käytäneen siitä, mistä päästä ongelmaa pitäisi korjata.

Tuli jostain mieleen, että mitäs jos Dublin-periaatetta ja yhteisiä sääntöjä rikkovilta, turvapaikanhakijat eteenpäin päästäviltä ja jopa lähettäviltä mailta jäädytettäisiin EU-tuet? Voisi kummasti kannustaa esimerkiksi läpikorruptoitunutta Bulgariaa suojelemaan EU-rajoja tai ainakin rekisteröimään ja säilömään sisään päästämänsä laittomat siirtolaiset, jos uhkana olisi 29 miljardin euron elvytyspaketin menettäminen.

[Roope]

Humanitaaristen toimijoiden mahdollisuus auttaa ihmisiä EU:n rajoilla ilman rajoitteita on turvattava. Avun antaminen sitä tarvitseville ei saa vaarantua missään tilanteessa. @Sisaministerio @valtioneuvosto  @Europarl_FI @FinlandCoE #MigrantsDay https://t.co/psyqK1HjKl

— Suomen Punainen Risti (@PunainenRisti) December 16, 2022

Suomen Punainen Risti
Raportit siirtolaisiin kohdistetusta väkivallasta EU:n rajoilla ovat äärimmäisen huolestuttavia. Silti parhaillaan uudistettavassa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa etusijalla ei ole ihmisten hyvinvointi, vaan rajakontrollin kiristäminen entisestään.

Red Cross EU Office: Final call for EU governments to put humanity first in EU migration legislation and practice 16.12.2022

Red Crossin tiedotteessa ei esitetä mitään konkreettista rajakontrollin kiristämisestä. Turvapaikkasopimusesityksessähän nostetaan päinvastoin esiin esimerkiksi meritaksien organisointi ja tulijoiden ihmisoikeuksien eli vapaan sisäänpääsyn varmistaminen.

This framework is increasingly tested by the Pact proposals focusing disproportionally on strengthening border controls, increasing the use of detention including for children, and enhancing returns. Instead, fair, accountable and high-quality migration and asylum procedures and dignified reception facilities throughout the EU should be at the heart of EU migration and asylum policy.

Sopimusesityksessä kyllä mainitaan muodon vuoksi "rajakontrolli" ja "palautusten tehostaminen", mutta ne jäävät sisällöttömäksi sanahelinäksi toisin kuin keinot lisätä haittamaahanmuuttoa ja lennättää tulijat EU:n ulkorajalta EU-maihin.

Twiitissä peräänkuulutettu "humanitaaristen toimijoiden mahdollisuus auttaa ihmisiä EU:n rajoilla ilman rajoitteita" tarkoittaa oikeasti laittomien siirtolaisten salaa rajojen yli auttamisen sallimista ja rankaisematta jättämistä.

[Roope]

Sijaa lentokentän telttamajoituksessa

”ONKO teillä Suomessa paljon turvaa hakevia, haluaisitteko meiltä vähän pakolaisia Suomeen”, sanailee Detlef Cwojdzinski.

Hän on tehnyt Berliinin kriisinhallinnan johtotehtävissä yli 40 vuoden uran ja johtaa nyt Tegelin lentoasemalle perustettua ukrainalaispakolaisten hätämajoitusta.

Monille suomalaisillekin tutun Tegelin C-terminaalin edustalla, missä lentokoneet ennen rullasivat, on käynnissä uudenlainen liike. Trukit suhaavat edestakaisin, ja päärautatieasemalle liikennöivä sukkulabussi tuo ja vie ihmisiä.

Rautatieasemalta tulee voipuneita ihmisiä, joista osa on aloittanut junamatkansa pommien jylinässä.

Kiitoradoille on pystytetty valtavia telttoja, joihin majoitetaan pian yli kolme tuhatta ihmistä. Niiden varustaminen asumiskuntoon on vielä kesken.

Tammikuun puoliväliin mennessä ne ovat varmasti täynnä.

Nyt sisällä C-terminaalissa on tilaa parille tuhannelle. Siellä majoittuu paljon ukrainalaisia, mutta myös syyrialaisia, iranilaisia, afganistanilaisia ja moldovalaisia. Ne ovat pääasialliset kansallisuudet, joiden edustajia juuri nyt Berliiniin tulee hakemaan suojaa.

BERLIINISSÄ ei ole koskaan ollut niin paljon suojaa hakevia kuin nyt. Majoituspaikkoja on käytössä 30 000, mutta ne eivät riitä. Tegelin keskus käynnistettiin kolmessa viikossa, kun syksyn aikana kävi selväksi, että vastaanoton majoitustilat eivät muuten riitä.

[...]

Cwojdzinski oli hallinnoimassa vuoden 2015 siirtolaiskriisiä, jonka moni muistaa Eurooppaa koetelleena poikkeustilana. Nyt tulijoita on selvästi enemmän kuin silloin, hän sanoo.

Berliiniin tulee arviolta kuusi tuhatta ihmistä kuukaudessa. Järjestöjen ja hallinnon ponnisteluista huolimatta osa poliitikoista sanoo, että humanitäärinen kriisi uhkaa puhjeta.

TILANNE ei koske vain Saksaa, vaan muissakin EU-maissa tulijoiden määrä on kasvanut ja osassa maista vastaanottokyky natisee liitoksissaan.

Joulukuun puolivälissä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi, että helmikuussa EU pitää huippukokouksen, jossa siirtolaiskriisin taakanjakoa jäsenmaiden kesken on tarkoitus ratkoa.

Helsingin Sanomat 25.12.2022

[Jorma M.]

Jos Suomen päättäjät yht'äkkiä ja taikasauvan avulla muuttuisivat eettisiksi, niin he sopisivat julistuksesta, jonka mukaan

- Suomi ei ota toistaiseksi yhtään pakolaista. Mistään. Minkään näköistä tai uskoista.
- Suomi poistaa maassa olevat turvapaikkaa hakeneet ja turvapaikan saaneet ja paperittomat Lähi-Idän, Keski-Aasian ja Afrikan henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. Mahdollisimman pian. Rahan voimalla tai kehitysavun peruuttamisen uhalla. Esim Ruandaan tms.
- Ainoa osa Suomessa olevista pakolaisista tms joiden sallitaan jäädä toistaiseksi maahan, on ukrainalaiset ja venäläiset. Ja nämäkin siten, että yhteismajoitusta, minimihyysäystä noudattaen. Tarkan silmälläpidon alaisina ja vain soveltuvin osin mahdollisesti pidemmäksi ajaksi. Rikoksista joutuu heti poistettavien listalle.
- Ja "koska Suomi on asiallinen ja kohtuullinen maa, niin poikkeusten poikkeuksia voidaan aina tehdä".

Ja aivan erityisesti nämä seikat tiedotettaisiin EU:lle.

[Roope]

Kirjeenvaihtajan analyysi: Ruotsi esitteli EU:lle pohjoisen ihmeitä – pienen kaivoskaupungin uumenissa on piilossa kaikkien himoitsema aarre

Ruotsidemokraattien rooli hallituksen tukipuolueena ja Ruotsin Nato-prosessi herättävät kysymyksiä nyt, kun Ruotsi aloitti EU:n puheenjohtajamaana, kirjoittaa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu analyysissaan.

[...]

Juhlavien alkutahtien jälkeen Ruotsin puheenjohtajuudella on edessään arkinen puurtaminen EU-lainsäädännön parissa. Ratkaisua haetaan muun muassa EU:n ja Yhdysvaltain välejä hiertävään kiistaan vihreän teknologian valtiontuista.

Ruotsin tuore oikeistohallitus joutuu myös sovittelemaan jäsenmaiden kantoja energiapolitiikkaan ja EU:n kunnianhimoiseen ilmastopakettiin.

Ruotsidemokraattien pääsy vallan kamareihin ei ole jäänyt vaille huomiota. Brysselissä onkin kysytty, voiko laitaoikeiston ottaminen hallituksen tukipuolueeksi vaikuttaa esimerkiksi EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistuksiin.

Hallituslähteet vakuuttavat, että maahanmuuton kokonaisuudistusta tullaan edistämään Ruotsin kaudella. Ratkaisevat päätökset vaikeassa maahamuuttopaketissa siirtynevät muutenkin ensi vuoteen.

Yle 13.1.2023