Kirjoittaja Aihe: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???  (Luettu 790098 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 809
  • Liked: 129915
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2700 : 06.02.2024, 19:02:40 »
Journalismin tason ja poliittisen kannan voi päätellä joskus helposti toimittajien sanavalinnoista kuten nyt hallitukseen liitetty "Ruanda-malli".

Svenska Yle: Regeringens asylpolitik får skarp kritik från SFP – det här går den kontroversiella Rwandamodellen ut på 1.2.2024

Ei mitään vaikutusta, että pääministeri Orpo vielä varmuuden vuoksi erikseen kielsi, että Suomi ajaisi "Ruanda-mallia".

Hbl: Ledare: Blev SFP överkört i fråga om ”Rwandamodellen”? 6.2.2024

Lainaus käyttäjältä: Susanna Ginman, Hbl
Under de utdragna regeringsförhandlingarna i maj och juni 2023 hörde invandringsfrågorna till de frågor som var svårast för SFP. SFP lyckades i regeringsprogrammet slopa en mening om möjligheten att utlokalisera asylsökande till ett tredje land i regeringsprogrammet.

Nu har samma tanke ändå dykt upp i en lista över regeringens strategiska EU-mål och arbetsprogram för den nästa kommissionen.
Det är väldigt märkligt med tanke på att regeringsprogrammet brukar följas till punkt och pricka.

On täysin eri asia sopia hallitusohjelmassa turvapaikanhaun ulkoistamisesta kuin sopia EU-tavoitteeksi turvapaikanhaun ulkoistamisen edistäminen. Jälkimmäinen ei tarkoita käytännössä yhtään mitään etenkään pääministeri Orpon tarkentavan lausunnon jälkeen.

Lainaus
Både partiordförande, undervisningsminister Anna-Maja Henriksson och Europaminister Anders Adlercreutz hänvisar till ett beslut som riksdagens stora utskott efter omröstning godkände i början av juni. Båda påpekar att regeringen följer stora utskottets beslut.

I stora utskottets ställningstagande till EU:s migrationspolitik finns samma tanke inskriven, den tillkom efter omröstning och stöddes av Samlingspartiet, Sannfinländarna, KD och oppositionspartiet Centern. SFP och de övriga oppositionspartierna röstade mot, men förlorade. Det här skedde innan regeringen Orpo hade bildats och regeringsförhandlingarna ännu pågick, alltså i skarven mellan två regeringar. Då brukar man inte fatta stora beslut.

En tunne tarkemmin periaatteita hallitusten välisten ajan poliittisten päätösten rajoituksista, mutta suuren valiokunnan päätös EU-tavoitteista ei ollut millään mittarilla "iso", eikä sillä voi olettaa olevan esimerkiksi taloudellisia tai muitakaan seurauksia Suomelle.

Samat puolueet olisivat voineet tehdä saman hallitusohjelmaan liittymättömän päätöksen myös myöhemmin.

Lainaus käyttäjältä: Susanna Ginman, Hbl
Det som gör saken ännu intressantare är att hela principen att utlokalisera asylprocessen till ett tredje land är juridiskt högst kontroversiell. Storbritannien, inte längre medlem av EU, har gått långt med ett sådant förslag, och gjort ett avtal med Rwanda. Det har ändå stoppats av landets högsta domstol.

I EU-kommissionen har tjänstemän konstaterat att en utlokalisering av asylprocessen inte är förenlig med EU:s regler. Europeiska människorättsdomstolen godkänner inte heller modellen. Även i Danmark har tanken intresserat, men är lagd på is.

Epäilemättä turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta on monenlaisia mielipiteitä, kuten on nähty, mutta mokuttajien toistama Ison-Britannian "Ruanda-malli" on vain yksi versio siitä, eikä kritiikki ole osoittanut, että itse periaate olisi väärä tai laiton.

Totta kai EU-virkamiehet yrittävät kampata tällaiset vastustamansa hankkeet alkuunsa, mutta en ole nähnyt esitettävän vielä mitään, mikä tekisi itse ulkoistamisen periaatteesta mahdottoman. On esitetty lähinnä jotain sellaista hassua, että "EU-lait eivät ole voimassa Euroopan ulkopuolella".

Lainaus käyttäjältä: Susanna Ginman, Hbl
Hur EU, eller Finland, än skulle bedyra att en utlokaliserad asylprocess ska beakta mänskliga grundläggande rättigheter och internationella avtal, är det ganska klart att det är svårt eller omöjligt att kontrollera vad som de facto händer i en utlokaliserad process. Poängen är att man bara vill bli av med flyktingarna.

Ei ongelmaa. Ulkoistettu turvapaikkaprosessi voidaan tehdä suomalaisen tarkkailun alla tai vaikka Suomesta käsin. Ulkoistamisen idea on sijoittaminen Euroopan ulkopuolelle. Haastattelut voidaan suorittaa tarvittaessa etänä.

Itse tosin kannatan järjestelmää, jossa kaikille myönnetään automaattisesti turvapaikka ilman tutkintaa. Vaikka sieltä Ruandasta tai YK:n pakolaisleireiltä.

Lainaus käyttäjältä: Susanna Ginman, Hbl
Idén försvaras med argument att man vill stoppa människosmuggling. Tanken är då att intresset för att söka asyl i Europa mer eller mindre skulle försvinna om man inte kan vistas i Europa under processen.

I den brittiska modellen skulle de som beviljas asyl inte heller få komma till Storbritannien, utan stanna kvar i Rwanda.

Människosmuggling är vedervärdigt, men det här är inte rätt metod att stoppa den.

Mutta miksi turvapaikkaprosessin ulkoistaminen muka ei ole oikea keino lopettaa ihmissalakuljetusta? Eikä hädänalaisen kannalta pitäisi olla samantekevää, mistä turva tarjotaan?

Toimittaja ei vastaa, eikä kukaan muukaan ole ikinä vastannut.

Lainaus käyttäjältä: Susanna Ginman, Hbl
SFP hamnar nu i en mycket konstig dager. Det gör även Samlingspartiet, som i form av statsministerparti har det största ansvaret och som Torbjörn Kevin skriver i sin analys, har statsminister Orpo tydligen utlokaliserat migrationspolitiken till Sannfinländarna. För dem är minskad invandring viktigare än allt annat. Orpo har i luddiga ordalag kommenterat modellen och sagt att det inte ska vara en ”Rwandamodell” men ändå vill man att EU ska utreda utlokalisering.

Höblän Torbjörn Kevin tosiaan maalaili, että pääministeri Orpo on jättänyt maahanmuuttopolitikan perussuomalaisille, mikä on sekä hallitusohjelman kesyjen (jopa Ruotsiin verrattuna) maahanmuuttolinjausten että maahanmuuton todellisuuden perusteella naurettava väite. Edes jokseenkin turhanpäiväinen rajamenettelylaki ei etene kuin vaivoin, push backeistä nyt puhumattakaan.

Kieltämättä Orpo ei ollut erityisen selkeä ottaessaan kantaa ulkoistamiseen, mutta antoi valitettavasti ymmärtää Ruanda-mallin kiistäessään, että Suomi ei linjauksesta huolimatta aja EU:ssakaan sellaista mallia, jossa turvapaikanhakijat jätettäisiin pysyvästi Euroopan ulkopuolelle. Puhe toi pahaenteisesti mieleen kokoomuksen aiemmin ajamat Euroopan ulkopuoliset turvapaikanhakukeskukset, jotka olisivat todella vaarallisia ja vahingollisia Suomelle ja koko EU:lle.

Lainaus käyttäjältä: Susanna Ginman, Hbl
Frågan är vilken slags intern diskussion SFP nu står inför. Fortfarande är regeringen Orpo i högsta grad beroende av SFP:s medverkan.

Regeringen har mycket stora, helt andra utmaningar framför sig. Det gäller ekonomin och sparbetingen. Men den här moraliskt viktiga frågan får inte glömmas bort.

Toimittaja Ginman ei viitsinyt avata pääkirjoituksessa, mikä on hänelle se moraalinen ongelma, jonka vuoksi turvan tarjoaminen Euroopan ulkopuolelta on saatanasta. Siksi joudun arvaamaan vihjeiden perusteella, että ajatus Eurooppaan kohdistuvan haittamaahanmuuton vähenemisestä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 809
  • Liked: 129915
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2701 : 12.02.2024, 12:19:02 »
Lainaus
Presidenttiväittely 8.2.2024

Toisen kierroksen ehdokkaat Pekka Haavisto (valitsijayhdistys, vihr.) ja Alexander Stubb väittelevät. Toimittajina Matti Koivisto ja Marja Sannikka.
Yle Areena

Tässä ilmeisesti toisen kierroksen viimeisen presidenttiväittelyn ainoa maahanmuuttoa ohimennen käsitellyt kohta, joka kuitenkin tuo esiin niin Ylen kuin ehdokkaidenkin välinpitämättömyyden ja tahallisen harhauttamisen (samassa ohjelmassa Ylen toimittaja alusti kysymyksensä natsittelemalla saksalaista AfD-puoluetta).

Lainaus
Toimittaja
Meilläkin hallitus tavoittelee sitä, että EU ottaisi linjakseen turvapaikanhaun ulkoistamisen EU:n ulkopuolelle. Miltä tämä kuulostaa?

Pekka Haavisto
Näitä Ruanda-malleja on mietitty tai yritetty Iso-Britanniassa, Tanskassa ja taitaa Italialla olla tällainen Albania-malli. Missään ne ei ole oikein lähteneet toimimaan. Iso-Britanniassa ne törmäsivät nyt oikeuslaitokseen kantoihin. Lähtisin jostain realistisemmasta mallista, vastuunjaosta EU-maiden kesken. Mutta myöskin investoinnit niihin maihin, joista pakolaisia alunperin lähtee. Eli pakolaisuuden alkusyihin puuttuminen vielä paljon tehokkaammin.

Alexander Stubb
Ei missään nimessä mitään Ruanda-mallia! Mutta ehkä tässä on nyt esimerkki, että riippuen mistä päin Eurooppaa tulet, keskitytään eri kysymyksiin. Juuri nyt meillä on sota- ja rajakysymys päällä. Jossain Italiassa voi olla maahanmuutto, joka pelottaa. Portugalissa ja Espanjassa talous. Eli me olemme vahvasti tällaisessa identiteettipolitiikan aikakaudessa, joka tarkoittaa sitä, että maissa keskitytään johonkin yksittäiseen. Sen takia meidän pitää kyetä keskustelemaan kaikkien kanssa ja löytämään ratkaisuja. Ja Euroopan unionihan menee aina kolmen kautta: ensin on kriisi, sitten kaaos ja sitten syntyy epätäydellinen ratkaisu.

Toimittaja
Kiitos tästä. Mennään eteenpäin.

On epäselvää, millaista turvapaikanhaun ulkoistamismallia Suomi aikoo ajaa EU-keskusteluissa, mutta pääministerin mukaan se ei ole ainakaan Ruanda-malli. Orpon venkoilusta päätellen kyse voikin olla kokoomuksen aiemmin ajamista Euroopan ulkopuolisista turvapaikanhakukeskuksista, mikä on oikeastaan ulkoistamisen vastakohta. Sen sijaan, että turvapaikanhakijoita lennätettäisiin Euroopan ulkopuolelle, heitä lennätettäisiin oleskeluluvan kanssa Eurooppaan.

Haavistolle turvapaikanhaun ulkoistamista "realistisempi malli" olisi täysin päinvastainen periaate eli turvapaikanhakijoiden jakaminen EU:n ulkorajoilta ympäri Eurooppaa. Se ei ole mikään ratkaisu, ja toisin kuin Haavisto esittää, eurooppalaisten rahaa afrikkalaisille jakamalla ei voida estää haittamaahanmuuttoa. Paljon puhuttu "juurisyihin puuttuminen" on jo Afrikassa mahdotonta, koska ennakoituun väestöräjähdykseen ei ole haluttu puuttua. Haavisto on vastustanut myös kehitysavun ehdollistamista esimerkiksi juuri laittomaan siirtolaisuuteen vaikuttamiseksi, joten se siitä.

Stubb tosiaan huitaisi pois koko turvapaikanhaun ulkoistamisajatuksen mitenkään perustelematta, eikä uhrannut muutenkaan ajatusta Suomen rajahuolille tai Italian maahanmuuttohuolille. Kuten Stubb kyynisesti kuvasi, tahallisen huonoja EU-päätöksiä seuraa kehämäisesti kriisi ja kaaos, jonka jälkeen EU pääsee painostamaan jäsenmaat epätäydelliseen kompromissiin (vrt. EU:n uusi maahanmuuttopaketti), joka johtaa taas uuteen kriisiin, johon vedoten liittovaltiota voidaan nytkäyttää taas askel eteenpäin (CEASin syventäminen). Näin siksi, että kaikki toimivat ratkaisut torjutaan kategorisesti ilman keskustelua ja ratkaisujen etsimistä, kuten Stubb tässä demonstroi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 809
  • Liked: 129915
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2702 : 17.02.2024, 22:32:05 »
Lainaus
Ulos Euroopasta

Britannia on yrittänyt ulkoistaa turvapaikanhakua Ruandaan jo kahden vuoden ajan. Toistaiseksi se on menettänyt vain rahaa ja maineensa.
Suomen Kuvalehti 13.2.2024  (maksumuuri)

Lainaus käyttäjältä: Leena Sharma, SK
Britanniassa on kiistelty pitkään niin sanotusta "Ruandamallista". Ensimmäisenä sen esitteli silloinen pääministeri Boris Johnson keväällä 2022.

Lain ideana on, että Britannia lähettää turvapaikanhakijat keskiafrikkalaiseen Ruandan tasavaltaan odottamaan päätöstä hakemuksestaan. Mikäli he saavat myönteisen päätöksen, he jäävät asumaan Ruandaan.

[...]

Britannia on maksanut järjestelystä Ruandalle tähän mennessä jo noin 300 miljoonaa euroa. Ruanda on luvannut ottaa viiden vuoden koejakson aikana tuhat turvapaikanhakijaa.

Yhtälö vaikuttaa järjettömältä. "Kalliiltahan se kuulostaa, jos miettii pelkästään rahan kannalta", sanoo Helsingin yliopiston EuroStorie-huippuyksikössä tutkijatohtorina työskentelevä Matti Välimäki. "Päättäjillä on kuitenkin tavoitteena, että turvapaikanhakija miettii vielä toisenkin kerran Eurooppaan pyrkimistä, koska on mahdollista, että tuleekin passitetuksi tuhansien kilometrien päähän siitä, mikä oli tavoite. Eli Euroopan ulkopuolelle lähettäminen toimisi pelotteena."

Britannian hallitus pyrkii nyt kirjaamaan lakiin vastoin korkeimman oikeuden päätöstä, että Ruanda on turvallinen valtio. "Selkeästi poliittisilla toimjoilla on tässä pohdinnassa sellainen kuvio, että he astuisivat tuomiovallan kentälle", Välimäki sanoo.

Ruandan turvallisuuden määrittelyssä on kai kyse vain siitä, että Ruandan pelätään turvapaikkaprosessin jälkeen käännyttävän kielteisen päätöksen saaneet takaisin turvattomiksi luokiteltuihin lähtömaihinsa. Tämä on mallin ilmeinen juridisesti heikko kohta, mutta en ymmärrä, miksi turvapaikanhakijoita pitää käännyttää Ruandasta mihinkään.

Lainaus käyttäjältä: Leena Sharma, SK
Välimäki ottaa vertailukohdaksi 1990-luvun alkupuolen, jolloin Suomeen alkoi saapua turvapaikanhakijoita entisen Jugoslavian alueelta maan hajoamissotien seurauksena.

Suomen hallitukset pyrkivät vähentämään turvapaikkahakemuksia määräämällä väliaikaisen viisumipakon useimmille entisen Jugoslavian kansalaisille. Lisäksi säädettiin erityisestä pikakäännytysmenettelystä. "Eli ei tällainen toiminta ole mitenkään ainutlaatuista", suomalaisen pakolaispolitiikan historiaa tutkinut Välimäki sanoo.

MYöS Suomen hallitus on nostanut yhdeksi EU-tavoitteeksi turvapaikanhaun ulkoistamisen EU:n ulkopuolisiin maihin.

Tavoite on kirjattu hallituksen tammikuussa päättämään linjaukseen näin: "Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa."

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on kiistänyt, että kyse olisi "Ruanda-mallista". "Orpo haluaa varmaan etäännyttää Suomen hallitusta juuri tästä nimenomaisesta termistä, koska Ruanda-malli on saanut kovaa kansainvälistä kritiikkiä muun muassa YK:n pakolaisjärjestöltä", Välimäki sanoo.

Se, mitä Suomi tosiasiallisesti haluaa edistää, on epäselvää. "Linjaus kuulostaa kompromissilta kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä."

Linjaus ja Orpon kiisto kuulostaa ihan vain puheelta ilman toimintaa. Jos kyse ei ole Ruanda-mallista, kuten Orpo katsoi tarpeelliseksi korostaa, kyse on tuskin muutenkaan sellaisesta turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta, jolla olisi jotain merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: Leena Sharma, SK
Välimäki toivoo poliitikoilta enemmän konkretiaa. "Että julkisuudessakin pystyttäisiin arvioimaan, mitä tämä kaikki tulee maksamaan ja oniko se ihmisoikeussopimusten ja muiden sopimusten kannalta ylipäätään mahdollista."

EU:ssa on meneillään kaksi toisilleen vastakkaista kehityssuuntaa. Vaikka etenkin komissio on korostanut yhtenäisen turvapaikkapolitiikan merkitystä, useat maat ovat lähteneet sooloilemaan. "Löytyykö yhtenäisyys vai mennäänkö yhä enemmän kansallisiin ratkaisuihin?" Välimäki pohtii.

EU:han vastustaa henkeen ja vereen kaikkia ulkoistamismalleja. Se haluaa EU-maihin enemmän turvapaikkamaahanmuuttoa, ei vähemmän.

EU-tasolla toimiminen tarkoittaa käytännössä, että asiaa ei aiota edistää Suomessa itsenäisesti. Sama kuin pushbackien laillisuuden jo kuukausia kestäneen "selvittämisen" kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Leena Sharma, SK
Britannia ei ole ensimmäinen maa, jonka kanssa Ruanda on sopinut turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. "Ruanda-mallia" sovelsi aiemmin Israel. Maahan oli tullut eritrealaisia ja sudanilaisia turvapaikanhakijoita, joita pääministeri Benjamin Netanjahu kutsui "laittomiksi soluttautujiksi".

Israel alkoi lähettää heitä Ruandaan vuonna 2014.

Operaatio toteutettiin salaa, mutta vähitellen julkisuuteen alkoi tihkua tietoja siitä, mitä turvapaikanhakijoille oli Ruandassa tapahtunut.

Osa heistä oli kadonnut jäljettömiin, osan Ruanda oli työntänyt Ugandaan. Monet olivat pyrkineet ja päätyneet Eurooppaan.

Ruandaan jääneitä turvapaikanhakijoita pidettiin vankiloissa, missä heitä oli myös kidutettu. Israel lakkautti ohjelman vuonna 2018.

Eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia. Kuten mainittua, Israelin operaatio oli salainen, eikä siitä tehty vastaavaa sopimusta kuin Ison-Britannian kanssa muun muassa turvapaikanhakijoiden tukitoimista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 809
  • Liked: 129915
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2703 : 20.02.2024, 18:13:34 »
Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja Tapani Luotola tuli siihen tulokseen, että on taas Hitler-kortin paikka.

Lainaus
Tapani Luotola: Väärän ihmisaineksen osoite on nyt Ruanda, joskus se oli Madagaskar

Ikäviksi koetut turvapaikanhakijat voisi karkottaa Ruandaan. Tällainen ajatus kiehtoo Eurooppaa. Juuri Ruandassa koettiin 30 vuotta sitten hirvittävä kansanmurha; sadassa päivässä tapettiin noin 800 000 ihmistä.

Afrikka on Euroopassa nähty ongelmaksi koettujen ihmisten kaatopaikkana ennenkin. Natsit aikoivat ratkaista niin kutsutun Euroopan juutalaiskysymyksen karkottamalla juutalaiset Afrikan kaakkoiskolkkaan, Madagaskarin saarelle.

Natsi-Saksassa ”Madagaskarin suunnitelmaa” kehiteltiin jo ennen toista maailmansotaa. Suursota toi suunnitelmaan uutta virtaa – Adolf Hitlerin Saksa löi Ranskan, jonka siirtomaa Madagaskar tuolloin oli.

Juutalaisvainojen logistiikasta vastannut Adolf Eichmann laati suunnitelman neljän miljoonan juutalaisen lähettämisestä Madagaskarin ”jättigettoon”. Projekti piti rahoittaa Euroopan juutalaisilta takavarikoidulla omaisuudella.
...
Keskisuomalainen 11.2.2024  (maksumuuri)

Juu, se vuonna 1940 Saksan "lopullisen ratkaisun" edellä suunniteltu eurooppalaisten juutalaisten karkottaminen Madagaskarin saarellehan on ihan tai ainakin melkein sama asia kuin Eurooppaan miljoonittain pyrkivien laittomien siirtolaisten turvapaikkahakemusten käsittely Euroopan ulkopuolisessa maassa ja kansainvälisissä sopimuksissa määritellyn suojan tarjoaminen sieltä.

Ja kun mielikuvan Ruandan kansanmurhasta voi liittää ilman mitään perusteluja turvapaikanhakijoiden kohteluun nykypäivän Ruandassa, niin tokihan tilaisuus pitää käyttää hyväksi. Samoin kuin tällaisen uuden kansanmurhan vihjaaminen eurooppalaisten motiiviksi turvapaikkaprosessin ulkoistamiseen.

Lainaus käyttäjältä: Tapani Luotola, KSML
Yhdistääkö mikään Ruandaa ja Madagaskaria? Ovatko kansanmurha 30 vuotta sitten, holokausti yli 80 vuotta sitten ja nykypäivän suunnitelmat aivan eri asioita?

Ruandan tapahtumat vuonna 1994 olivat yllätys koko muulle maailmalle. Madagaskarin suunnitelmaa valmistelivat koulutetut, maailmaa nähneet yliopistoihmiset. Samanlaiset teknokraatit laativat nytkin suunnitelmia turvapaikanhakijoiden karkottamiseksi Ruandaan – paikallisia mielipiteitä kyselemättä.

Historian opetus on, että kansanmurha voi alkaa milloin vain ja sen siemeniä kylvetään silloin, kun ihmisistä aletaan puhua vain haitallisena aineksena.

Pääkirjoitustoimittaja Luotolan näkemys ruandalaisista on varsin synkkä. Milloin tahansa voivat taas ryhtyä kansanmurhaamaan. Mutta kai sama pätee sitten myös saksalaisiin ja muihin eurooppalaisiin, sillä muuhan olisi rasistista? Suomalaisetkin olivat osallisia juutalaisten joukkomurhaan, kuten meille jaksetaan tolkuttaa, orjalaivojen tervasta nyt puhumattakaan.

Luotola ei taida oikein hahmottaa, että Saksassa päädyttiin holokaustiin juuri siksi, että suurisuuntaiset karkotussuunnitelmat kariutuivat, kun sotaonni kääntyi. Tämä on toki vain spekulointia, mutta Madagaskarin suunnitelman osittainenkin toteutuminen olisi voinut pelastaa ihmishenkiä.

Spekuloinnin sijaan on kuitenkin selvää, että turvapaikan tarjoaminen jatkossa vain Euroopan ulkopuolelta säästäisi niin rahaa ja auttamisresursseja kuin ihmishenkiäkin, kun taas turvapaikkajärjestelmän pitäminen nykyisellään tai jopa Eurooppaan tulon helpottaminen tuhlaa niitä täysin turhaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 809
  • Liked: 129915
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2704 : 21.02.2024, 10:56:56 »
MTV/STT: Ruotsin maahanmuuttoministeri: Maan viranomaiset valmiita auttamaan Suomen itärajalla tarpeen vaatiessa 20.2.2024

Lainaus
Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard korostaa Ruotsin tukea Suomelle itärajan välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa.

Hän vieraili tiistaina Suomen itärajalla yhdessä sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kanssa. Vierailun yhteydessä he saivat katsauksen välineellistetystä maahantulosta.

– Euroopan unionin pitää seisoa yhtenäisenä, ja meidän pitää lähettää selkeä viesti Moskovaan siitä, että sen yritys horjuttaa Suomea ja Euroopan unionia ei onnistu, Stenegard sanoi vierailun yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Eipä ole kuulunut sellaista viestiä Euroopan unionilta eikä Suomeltakaan. Päinvastoin. EU:ssa päätettiin maahanmuuttopaketista, joka viestii Moskovaan haasteen, että kaikki Venäjän lähettämät tulijat otetaan vastaan. Vääjäämätön lopputulos tiedetään vuoden 2015 kokemusten perusteella, jos rajat tosiaan avataan esimerkiksi siten, että EU:n itärajan mailta poistetaan kannustimet puolustaa rajoja.

Lainaus
Ministereiden asialistalla oli vierailun aikana myös EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus sekä muut maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, kuten paluut ja palautukset sekä yhteistyö kolmansien maiden kanssa.

Malmer Stenegard sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei Ruotsi ole tällä hetkellä kiinnostunut turvapaikkaprosessin siirtämisestä kolmansiin maihin.

Hänen mukaansa nyt on tärkeää saattaa voimaan EU:n tuore maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus ja arvioida sen vaikutuksia.

Stenegardin mukaan Ruotsi on kuitenkin valmis keskustelemaan uusista innovatiivisista ratkaisuista, ja esimerkiksi EU:n ulkopuolisista palautuskeskuksista on jo keskusteltu useiden EU-maiden kanssa.

EU:n tuoreen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen vaikutukset ovat hyvin tiedossa etukäteen. Uudistuksella haluttiin estää haittamaahanmuuton torjuminen.

Jos uudistuksella olisi haluttu enemmän käännytyksiä (vain 20 % onnistuu EU-alueella), siihen olisi lisätty tarvittavat keinot (esim. EU:n yhteiset palautuskeskukset) käännytysten mahdollistamiseen. Sen sijaan luotiin järjestelmä turvapaikanhakijoiden jakamiseen ulkorajoilta kaikkiin EU-maihin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 49 287
  • Liked: 88950
  • Homman mediaöyhöttäjä. Emeritus.
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2705 : 21.02.2024, 11:15:08 »
Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard korostaa Ruotsin tukea Suomelle itärajan välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa.

Ruotsi on mamutuksen ja mokutuksen suurvalta, jolta ei kannata ottaa tukea raja-asioissa sen enempää kuin Frontexilakaan. Vuonna 2015 svenssonit työnsivät tänne 30 000 jihadistia. Siitä tilatusta 80 000 jäi vielä 50 000 jälkitoimitukseen. Sitäkö Stenergard tuli tänne varmistelemaan?
“Monikulttuuri ei ole kulttuurien yhteiseloa, vaan niiden sotaa”.
— RushiesBoots

“Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.”
— Lucia-pulla

“Muissa EU-maissa on todettu, että maan turvallisuus menee aina EU-hömpötysten edelle.”
— Jäsen Roope

PS. Migri on tuhottava.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 809
  • Liked: 129915
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2706 : 23.02.2024, 17:18:07 »
Kansan Uutiset: Hallitus edistää turvapaikkaprosessin ”Ruanda-mallia” – Onko hallitus sitoutunut ihmisoikeuksien turvaamiseen, kysyy Veronika Honkasalo 22.2.2024

Lainaus käyttäjältä: Kansan Uutiset
Hallitus on linjannut 17. tammikuuta Suomen EU-poliittiseksi avaintavoitteeksi ”sellaisten toimien edistämisen, joilla kehitetään turvapaikkaprosessia ja kansainvälisen suojelun tarjoamista kolmansissa maissa”.

Kirjaus on yhdistetty niin sanottuun Ruanda-malliin, joka on todettu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ongelmalliseksi. Kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo haluaakin tietää, onko hallitus sitoutunut perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen maahanmuutto- ja EU-politiikassaan. Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Se meni taas, kuten honkasaloilla tuppaa aina menemään. On vielä epäselvää, mitä hallitus oikeasti edistää, jos mitään, mutta pääministerin mukaan hallitus ei edistä ainakaan "Ruanda-mallia".

Ison-Britannian "Ruanda-mallissa" on omat juridiset ongelmansa, jotka johtuvat sen erikoisesta toteutustavasta. Turvapaikanhaun ulkoistaminen ei sinänsä ole juridisesti erityisen vaikeaa. Yksinkertaisimmillaan se voitaisiin toteuttaa vaikka lähettämällä kaikki turvapaikanhakijat YK:n pakolaisleireille.

Lainaus käyttäjältä: Kansan Uutiset
– Tämä on rikkaiden länsimaiden harjoittamaa ”ulkoistamista”, jossa vastuuta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta pyritään siirtämään ja pitämään rajojen ulkopuolella ihmisoikeuksien kustannuksella, Honkasalo toteaa.

Riippuu toteutustavasta, mutta ulkoistaminen ei automaattisesti tarkoita vastuun siirtämistä tai ihmisoikeuksien rikkomista.

Lainaus käyttäjältä: Kansan Uutiset
Myös Suomen Pakolaisapu on vedonnut hallitukseen, ettei se rikkoisi ihmisoikeussopimuksia.

Suomen Pakolaisapu väittää vetoomuksessaan, että "Turvapaikkaprosessin ja kansainvälisen suojelun ulkoistaminen kolmansiin maihin rikkoo maiden perustavanlaatuisia velvoitteita kuten YK:n pakolaissopimusta, ihmisoikeussopimuksia ja turvapaikkaprosessiin liittyvää EU:n lainsäädäntöä." Ei riko. On sopimusten kannalta samantekevää, mistä turvallisesta paikasta suojaa tarjotaan.

Lainaus käyttäjältä: Suomen Pakolaisapu
Sopimusten ja velvoitteiden mukaan turvapaikkahakemukset tulee aina käsitellä siinä maassa, jossa hakemus on jätetty.

Ei tarvitse. EU:n uusi maahanmuuttosopimuskin perustuu siihen, että hakemukset käsitellään ja turvaa tarjotaan muusta maasta.

Lainaus käyttäjältä: Suomen Pakolaisapu
Turvapaikanhakijat ja heidän oikeuksiensa toteutuminen ovat edelleen hakemuksen vastaanottaneen maan vastuulla, vaikka heidät siirrettäisiin fyysisesti muualle.

Tämäkään ei toteudu EU:n uudessa maahanmuuttosopimuksessa, mutta ei muutenkaan ole sopimusteknisesti ongelmallista velvoittaa sijoitusmaata takaamaan maahan siirretyille tietyt oikeudet.

Lainaus käyttäjältä: Kansan Uutiset
– Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten vastaanottoa pyritään ulkoistamaan tyypillisesti maihin, joiden vastaanottojärjestelmät ja turvapaikkamenettelyt, yhteiskunnallinen vakaus tai yleinen ihmisoikeustilanne eivät vastaa EU-maiden tasoa, Honkasalo sanoo.

Elintasosta nyt puhumattakaan...

Ei olosuhteiden tarvitsekaan olla EU-maiden tasolla. Kyse on tai ainakin pitäisi olla riittävästä tasosta ja turvallisuudesta, ei vapaavalintaisen Euroopan maan tasosta.

Lainaus käyttäjältä: Kansan Uutiset
Ruanda-mallilla viitataan Ison-Britannian konservatiivihallituksen toimiin, joiden tarkoituksena oli siirtää maan turvapaikanhakijat ja turvapaikkamenettely Ruandaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pysäytti turvapaikanhakijoiden siirron viime metreillä, ja Ison-Britannian korkein oikeus totesi marraskuussa 2023 Ruanda-suunnitelman lainvastaiseksi.

Ison-Britannian korkein oikeus piti Ruandan turvapaikkajärjestelmää riittämättömänä takaamaan hakijoiden oikeuksia ja piti uhkana, että hakijoita palautettaisiin lähtömaihinsa, joissa he voisivat joutua vainon tai epäinhimillisen kohtelun uhriksi.

 Palautuskielto kuuluu niiden ehdottomien ihmisoikeuksien joukkoon, joista ei tule poiketa edes sodan tai muun hätätilan aikana. Pyrkimykset siirtää turvapaikkamenettely kolmansiin maihin ovat sen sijaan myötävaikuttaneet esimerkiksi hukkumisiin Välimerellä ja vankileireihin Naurulla, Veronika Honkasalo muistuttaa.

En ymmärrä, miksi Ison-Britannian mallissa ulkoistetaan myös itse turvapaikkatutkinta Ruandan viranomaisille tai miksi sitä edes tehdään. Olisi paljon yksinkertaisempaa, että kaikille turvapaikanhakijoille myönnettäisiin automaattisesti joko turvapaikka Ruandasta tai menolippu muualle pois Euroopasta.

Lainaus käyttäjältä: Kansan Uutiset
Vuonna 2023 Suomessa jätettiin 5 372 turvapaikkahakemusta, joista uusintahakemuksia oli 813. Tällä vuosituhannella hakemusten määrä on normaalitilanteessa vaihdellut 1 500 ja 6 000 hakemuksen välillä, joten tilanne on vuodesta 2015 palannut siis tavanomaiselle tasolle. Tilapäistä suojelua taas on Suomesta hakenut parissa vuodessa yli 60 000 ukrainalaista.

Eipäs valehdella. Humanitaarinen maahanmuutto on siis ukrainalaisten vuoksi suurempaa kuin koskaan, ei "palannut tavanomaiselle tasolle", koska ukrainalaiset saavat turvapaikkaa hakiessaan automaattisesti tilapäistä suojelua.

Lainaus käyttäjältä: Kansan Uutiset
– Vastuun ulkoistamisen ja uuskolonialistisen politiikan sijaan tarvittaisiin rikkaiden EU-maiden oikeudenmukaista globaalia vastuunkantoa ja toimivaa keskinäistä vastuunjakoa. On EU:n ulkorajavaltio Suomenkin edun mukaista, että vastuunjakoa ollaan lisäämässä EU:n laajan turvapaikkauudistuksen vastuunjakomekanismilla, Veronika Honkasalo toteaa.

Missä kohdassa vastuu muka ulkoistetaan siinä, että EU-maa ostaa tarvitsemansa turvapaikkapalvelut EU:n ulkopuolelta, kun ne nyt ostetaan EU-maan sisältä? Ei missään. Uuskolonialismi on tässä yhteydessä vastaavaa sisällötöntä vasemmistohöpinää.

Honkasalo ei kirjallisessa kysymyksessään esitä ainuttakaan todellista argumenttia ulkoistamista vastaan vaan vain olkiukkoja. Olisi niin EU-maiden kuin oikeiden turvapaikanhakijoidenkin etu, että turvaa saisi lähempää lähtömaita ja jopa ilman aikaa vievää ja virheille altista turvapaikkaprosessia ja kallista Euroopan matkaa. Vaikka sitten Ruandasta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 809
  • Liked: 129915
Vs: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???
« Vastaus #2707 : 29.02.2024, 18:59:21 »
Ministerillä on asiaa.

Mari Rantanen: Maahanmuuttopolitiikkaa on uudistettava 28.2.2024

Lainaus käyttäjältä: Sisäministeri Mari Rantanen
Kansainväliset sopimukset ja EU-oikeus edellyttävät, että otamme Suomeen tulleiden turvapaikkahakemukset vastaan. Sopimuksia laadittaessa ei kuitenkaan osattu ennustaa tarvetta varautua tämänkaltaisiin tilanteisiin, joissa jokin kolmas toimija, usein valtio, käyttää turvapaikanhakijoita vihamielisen vaikuttamisen välineenä.

Olisikin syytä pikimmiten tarkastella kansainvälistä suojelua koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja niiden soveltamista sekä niihin nojautuvaa EU-lainsäädäntöä kokonaan uudelleen.

On tärkeää, että hädänalaiset voivat hakea turvapaikkaa, mutta turvapaikkajärjestelmää käytetään hyväksi myös tilanteissa, joissa ei ole kyse kansainvälisen suojelun tarpeesta. Esimerkiksi monilla tulijoilla perusteet tulla EU-alueelle ovat taloudelliset. Tämä kuormittaa turhaan turvapaikkajärjestelmää ja hidastaa suojeluun pääsyä sitä tarvitseville.  EU-mailla on olemassa työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon omat järjestelmänsä. Taloudellisiin syihin perustuvan maahanmuuton tulee toimia niiden kautta.

Sisäministeri Rantanen on toistellut tätä, mutta ei ole selittänyt, mitä oikeastaan tarkoittaa ja mitä pitäisi muuttaa.

Suomeenhan ei joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta muita saavukaan turvapaikkaa hakemaan kuin parempaa elintasoa hakevia. Lähinnä joillain vainotuilla venäläisillä ei ehkä oikeasti ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin Suomi. Silti Suomi myöntää kiltisti suurimmalle osalle hakijoista humanitaarisen oleskeluluvan.

Lainaus käyttäjältä: Sisäministeri Mari Rantanen
Lisäksi viime vuosina on syntynyt vaarallinen uusi ilmiö, jossa välineellistettyä maahantuloa käytetään osana hybridivaikuttamista. Tässäkään ei ole kyse aidosta turvapaikanhausta, vaan laillisesti kolmanteen maahan saapuneista siirtolaisista, joita maan viranomaiset edesauttavat ja jopa työntävät rajalle hakemaan turvapaikkaa. Välineellistetty maahantulo on ennen kaikkea kansallisen turvallisuuden kysymys.

Venäjä ei ole muuttanut kuviota tältä osin. Sieltä tulevat ovat ihan yhtä oikeita tai vääriä turvapaikanhakijoita kuin Ruotsinkin kautta saapuvat.

Lainaus käyttäjältä: Sisäministeri Mari Rantanen
Olisikin syytä rajata kansainvälisen suojelun tarjoaminen aidosti hädänalaisille. Meidän ei pidä mahdollistaa turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä taloudellisen siirtolaisuuden tai hybridivaikuttamisen välineenä.  EU-tasolla olisi tärkeää löytää sopivat työkalut kaikkiin kolmeen tilanteeseen.

Hädänalaisille on tarjottava mahdollisuus hakea turvapaikkaa ja saada suojelua, mutta tämä ei voi sisältää mahdollisuutta valita, missä turvapaikkaa haetaan tai suojelua saadaan.

Suomen hallituksen seuraavan EU-vaalikauden tavoitteiden mukaisesti Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Euroopasta löytyy jo esimerkkejä kolmansien maiden kanssa suunniteltavista järjestelyistä.

"Rakentava edistäminen" tarkoittaa käytännössä mitä? Tuskin mitään, sillä haittamaahanmuuttoon radikaalisti puuttuvilla EU-tason toimilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä edetä mihinkään ilman vähintään Saksan myötävaikutusta. EU:n todellisen linjan määrittelevä tuore maahanmuuttosopimus on vastakohta sille, mistä Rantanen kirjoittaa.

Lainaus käyttäjältä: Sisäministeri Mari Rantanen
Italia ja Albania ovat solmineet sopimuksen mereltä pelastettujen siirtolaisten siirtämiseksi Albaniaan, mitä EU-komissio on pitänyt EU-lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukaisena. Nk. Ison-Britannian mallikin katsottiin maan korkeimmassa oikeudessa kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaiseksi, mutta toistaiseksi haasteena on ollut varmistaa erityisesti palautuskiellon toteutuminen Ruandassa. Tähän kuitenkin etsitään Iso-Britanniassa parhaillaan ratkaisuja.

Italian ja Albanian sopimus ei muuta Italian hyväksymien (Suomen ohella EU:n korkeimmat hyväksymisprosentit) turvapaikanhakijoiden sijoitusmaita, jollainen voi EU-taakanjaon seurauksena olla muun muassa Suomi. Iso-Britannia ei ole EU-maa, eikä silti tunnu saavan ulkoistamista toimimaan.

Lainaus käyttäjältä: Sisäministeri Mari Rantanen
Hybridivaikuttamiseen taas tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia välineitä. Suomi edistää määrätietoisesti ratkaisuja, joilla estettäisiin ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksia käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä.

Suomi edistää rakentavasti mm. yhteisen EU-tason mekanismin käyttöönottoa. Laajamittaisen laittoman tai välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely pitää voida väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa valtion suvereniteetti vaarantuu esimerkiksi vieraan valtion vihamielisten toimien takia.

EU on ollut vuosia tietoinen tarpeesta suojella EU-rajoja vihamielisiltä hybridioperaatioilta, mutta mitään ei ole tapahtunut esimerkiksi pushbackien laillistamiseksi. Ei puhettakaan, että komissio käyttäisi Frontexia hybridioperaation kohteeksi joutuneiden jäsenmaiden rajojen sulkemiseen ja pikakäännytyksiin.

Lainaus käyttäjältä: Sisäministeri Mari Rantanen
Meidän on otettava välineet pois vihamielisten vaikuttajien käsistä.  Meidän on varmistettava, että koko EU-alueella turvapaikkajärjestelmä on nimenomaan hädänalaisimpien auttamiseksi ja sen kaikenlainen väärinkäyttö estetään. Aito turvapaikantarve, siirtolaisuus ja välineellistetty maahantulo ovat eri asioita. Niitä ei tule sotkea keskenään ja ne kaikki vaativat erilaisen lähestymistavan ja säännöt.

Mari Rantanen
sisäministeri

Ja kun sisäministeri Rantanen sanoo "meidän", ei asiassa ole muita "meitä" kuin me suomalaiset. EU ei tule apuun vaan lupaa kysyttäessä kieltää rajojen suojelun.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset