Yle: Analyysi: Von der Leyen tasapainoili uuden kauden ymppäämällä vihreyteen teknologiaa 18.7.2024
Välimeren komissaari paneutuu todennäköisesti Afrikasta tulevaan muuttoliikkeeseen.
Mikään ei viittaa siihen, että von der Leyen lunaistaisi mitään niistä laittoman tai välineellistetyn maahanmuuton torjumiseen liittyneistä odotuksista, joita häneen liitettiin valtamediassa eurovaalikampanjoinnin aikaan. Sen sijaan "Välimeren komissaarin" voi olettaa jatkavan edellisen komission pyrkimyksiä luoda EU:lle oma meritaksijärjestelmä tai ainakin estää jäsenmaita häiritsemästä "kansalaisjärjestöjen" meritakseja.
Helsingin Sanomat: Ursula von der Leyen sai EU-parlamentin tuen, jatkaa komission puheenjohtajana 18.7.2024
Uuteen komissioon Välimeri-komissaari
Von der Leyen siirtyy puhumaan maahanmuutosta, joka on hyvin tulenarka aihe. Von der Leyen tasapainoilee korostamalla sitoutumista ihmisoikeuksiin, toisaalta korostamalla, että siirtolaisuuden hallintaan tarvitaan uusia ratkaisuja.
Hän sanoo, että Välimeren tilanne vaatii komission jakamattoman huomion, ja siksi uuteen komissioon tulee erityinen Välimeri-komissaari. Tämä on epäilemättä myös kädenojennus Italian pääministerin Giorgia Melonin suuntaan, ja yritys voittaa tämän johtaman Italian veljet -puolueen äänet parlamentissa.
Tuossa
puheen osassa konkreettisista toimista vaiennut von der Leyen julisti pahaenteisesti, että
"the future of the two Mediterranean shores is one and the same", minkä voi melko varmasti tulkita tarkoittavan, että Välimeren liikennettä ja haittamaahanmuuttoa ei yritetäkään pysäyttää, vaan sitä tullaan päinvastoin helpottamaan, koska meillähän on molemmilla puolilla Välimerta yksi ja sama yhteinen tulevaisuus, jota ei voi muuttaa.
Helsingin Sanomat: Tutkija kommentoi Von der Leyenin puheita Suomen itärajasta: ”Uskoisin, että siinä on jonkinlaista tietoa taustalla” 18.7.2024
Puheessaan von der Leyen puhui Euroopan itärajasta Venäjän hybridiuhkien kohteena. Hän nosti puheessaan esille myös erityisesti Suomen itärajan.
”Venäjä houkuttelee ihmisiä Jemenistä ja työntää heitä Suomen rajalle”, von der Leyen sanoi puheessaan.
Hän myös vakuutti tukea Suomelle ja muille jäsenmaille, jotka suojelevat unionin ulkorajoja.
VON DER LEYENIN lausunnon taustalla vaikuttaa se, että komissio ymmärtää ilmiön juuret, ja sen, että turvapaikkamenettelyyn sisältyy monenlaisia tekijöitä, sanoo Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen.
”Itse ajattelen, että hän signaloi tällä sitä, että rajakysymykseen sisältyy uudenlaisia uhkia, kuten näitä hybridioperaatioita. Rajapolitiikkaa ja ehkä EU:n turvapaikkapolitiikkaakin pitää pohtia suhteessa tällaisiin uhkiin”, Miettinen tulkitsee von der Leyenin lausumaa.
Pelkkää ajatusleikkiä von der Leyenin puheet eivät siis Miettisen mukaan ole.
”Uskoisin, että siinä on jonkinlaista tietoa taustalla”.
Von der Leyenillä lienee siis tarkempaa tietoa Euroopan itärajalle tulevien tai tuotavien ihmisten alkuperämaista, Miettinen uskoo.
Eihän meillä ole missään vaiheessa ollut puutetta
tiedosta, eikä ole oleellista,
mistä Venäjä houkuttelee ihmisiä EU-maiden rajaille.
Sen sijaan olennaista on, että Venäjän jo kohta
kolme vuotta jatkuneiden hybridioperaatioiden aikana von der Leyenin johtama komissio ei ole tehnyt sanoissa saati teoissa mitään EU:n turvapaikkakäytäntöjen päivittämiseksi ja jäsenmaiden turvaamiseksi Venäjän uhalta. Eurovaalien aikaan annettiin ymmärtää, että viivyttelystä huolimatta seuraava komissio tulee kyllä korjaamaan EU-lait ajan tasalle, totta kai, mutta von der Leyen ei linjapuheessaan vihjannutkaan tällaisesta edes rivien välissä. Sen sijaan hän esitti ratkaisuksi edelleen EU:n maahanmuuttopakettia ja jäsenmaiden keskinäistä "solidaarisuutta", jolla on vanhastaan viitattu turvapaikanhakijasiirtoihin jäsenmaiden välillä.
MIETTINEN huomauttaa myös, että erilaisten rajanylityksiin liittyvien rikkomusten aiheuttamia ongelmia on ollut Puolan, Liettuan ja Italian kanssa. Myös näiden tapausten yhteydessä komissio on avannut tulkintojaan aiheesta.
Euroopan komissiota on syytetty siitä, katsooko se niin sanotun push back -menettelyn toteuttamisesta epäiltyjä maita liikaa läpi sormien, Miettinen sanoo.
Toisaalta komissiota on moitittu hänen mukaansa myös siitä, katsooko se asioita sittenkin liikaa ihmisoikeuksien näkökulmasta, eikä siksi reagoi tarpeeksi vahvasti.
Push back -menettelyllä viitataan siihen, että turvapaikanhakijat, jotka ylittävät rajan luvattomasti, palautetaan ilman turvapaikkahakemusten käsittelyä.
”On vaikea sanoa tämän [von der Leyenin puheen] perusteella, mikä se linja komission sisällä on. Kuulostaa siltä, että komissiolla on ymmärrystä ilmiön juurisyistä.”
Ei ollenkaan vaikeaa. Kun von der Leyen ei ole kolmen vuoden aikana suostunut antamaan pushbackeille julkista tukea eikä nosta asiaa keskusteluun nytkään, komissio antaa silloin tukensa status quolle ja EU-oikeuden tulkinnalle eli pushbackien torjumiselle ja turvapaikanhakijasiirtojen ensisijaisuudelle.
On yhdentekevää, kuinka paljon komissiolla on "ymmärrystä", jos se ymmärrys ei johda mihinkään konkreettiseen kuten pushbackien hyväksymiseen edes välineellistetyn maahanmuuton osalta.
