Nuo vakuusehdothan ovat täysin järjettömät.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20111095509- Suomi saa hyvät vakuudet. Olen hyvin tyytyväinen tähän lopputulokseen, Urpilainen sanoi kokouksen jälkeen.
Lopputuloshan on täysin järjetön.
Euroryhmä sopi tiistaita vasten yöllä erittäin monimutkaisesta vakuusmallista.
Ensinnäkin jokainen euromaa voi saada vakuudet, jos maksaa pääomaosuutensa kerralla EU:n pysyvään kriisirahastoon. Muille on annettu viisi vuotta maksuaikaa..
Suomen osalta se tarkoittaa 1,4 miljardin pääomaosuuden maksamista kerralla.
Pysyvään kriisirahastoon maksettaville rahoille ei takuita tule vaan ainoastaan väliaikaiseen. Pelkästään tuo ehto osoittaa, että Suomenkaan ei kannata vakuusmallia hyväksyä. Kauppalehti käyttää termiä "pysyvä kriisirahasto" eikä "pysyvä vakausrahasto".
Toiseksi vakuuksien haluaja ei saa yhtä paljon voitto-osuuksia EU:n kriisirahastosta kuin muut.
- Käytännössä emme luovu juuri mistään, koska voittoja ei tule kertymään, Urpilainen sanoo.
Se siis on "kriisirahasto". Kun tässä on Suomea vedätetty, niin luultavasti nuo "voitto-osuudet" tarkoittavat myös mahdollisia pääoman takaisin maksamisia (tai takaisinlainoitusta maksajille), jolloin Suomi saisi pääomansa viimeisenä takaisin.
Kolmanneksi vakuudet on jäädytetty pitkäksi aikaa. Niitä ei voi lunastaa 15-30 vuoteen, vaikka kriisimaa menisi vararikkoon.
Edellisessä (hylätyssä) vakuusluonnoksessahan pankkitakuu ei olisi kasvanut korkoa eikä kai tässäkään, joten inflaatio ne söisi. Käsittämätöntä tuo lunastusajan pituus ja vielä järjettömämpää aikaskaalan epämääräisyys. Ja Suomihan ei suoraan lainaa Kreikalle vaan takaa lainat, joten tappiota ei Suomelle tule JOS Kreikka ei mene vararikkoon.
Ai tuossa sanottiinkin "kriisimaa" eikä Kreikka. Koskevatko vakuudet sittenkin myös pysyvää vakausrahastoa taikka ainakin Portugalia ja Irlantia.
Neljänneksi vakuudet voi saada vain noin viidesosalle takauksia.
Pysyvään rahastoon maksetaan rahaa pääomana, väliaikaisessa annetaan takaus. Vakuudet ei siten tietenkään koske pysyvää rahastoa. On tämä kyllä vaikeatajuista. Miten Urpilainen voi sanoa olevansa "hyvin tyytyväinen tähän lopputulokseen", etenkin kun vain viideosaan takauksista voi saada vakuudet.
Itse vakuudet on järjestetty yhtä kiemuraisesti. Mutkikkaan rahoitusjärjestelyn ja välikäsien kautta Kreikan valtionlainoista saadut rahat sijoitetaan AAA-maiden lainoihin, jotka toimivat vakuuksina.
Urpilaisen mukaan Suomi saa Kreikalta 880 miljoonan euron vakuudet. AAA-maiden lainoihin sijoitettuna Suomen riskit Kreikan rahoitusavusta jäävät siten olemattomiksi.
Välikäsien kautta? Mitä edes teoreettisia rahoja voi Kreikalle lainatuista lainoista saada, jotta ne sijoitetaan AAA-maiden (otettaviin) lainoihin vakuuksina?
Jos hiffasin tuon oikein, niin se tarkoittaa sitä, että Suomi ottaa lainaa ja lainaa ne edelleen Kreikalle. Kreikan takaisinmaksut ovat Suomen ottamien lainojen vakuuksina, joten ne menevät sitten käytännössä suoraan alkuperäisille lainoittajille. Eli jos Kreikka pystyy jotain maksamaan takaisin, niin niitäkään ei tilitetä Suomelle tai alkuperäisille velkojille vaan LAINATAAN takaisin Suomelle ja muille AAA-maille, jolloin saadaan vakuudet. Suomi sitten maksaa korkoja ja lyhennyksiä 15-30 vuotta saadakseen 20 % vakuuksista. Tämä on täysin järjetöntä.
Suomi takaa Kreikan ottamat lainat ja Kreikka sijoittaa ne AAA-maiden lainoihin, jolloin riskiä Kreikan takuista ei tule. Tämä siis koskee vain väliaikaista rahastoa. Tämä siis koskee vain 20 % takuista. Tämä osa saadaan takaisin 15-30 vuodessa. Tämä siis on Urpilaisen mielestä riskitöntä, ja hän on tähän tyytyväinen.
Tuossa Urpilainen puhuu Kreikasta eikä "kriisimaista". Tuossa kyllä mainitaan "rahoitusapu", joten eikö kyse olekaan enää vain takauksista.
Tämähän on täysin järjetöntä. Tilanne on muutenkin jo täysin sekamelskaa, joten ei pitäisi enempää tehdä "kiemuraiseksi", "mutkikkaaksi" eikä "käyttää välikäsiä".
Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) johtajan Klaus Reglingin mukaan vakuusmallista tuli monimutkainen, koska siinä piti ottaa huomioon niin monta näkökohtaa. Se ei saanut pahentaa Kreikan vajeita, se ei saanut pitää sisällään suoria käteissiirtoja Kreikalta Suomelle eikä se saanut loukata Kreikan valtionlainoihin sisältyvää klausuulia, jonka mukaan sijoittajia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan.
Kreikan kohdallahan kyse on Suomen lainatakuista eikä sijoituksista. Sijoituksina näitä ei ole pitänyt kuin Stubb ja Katainen, joiden mukaan Suomi tienaa tällä.
Eikö sijoittajat ole silloinkin eriarvoisessa asemassa, kun uusille lainoille maksetaan parempaa korkoa.
Kun puhutaan klausuuleista, niin voisihan silloin mainita myös Lissabonin sopimuksen 125 artiklan no bail out -klausuulin.
Toivottavasti hallituspuolueiden kansanedustajat kieltäytyvät äänestämästä tuollaisen järjettömyyden puolesta.
Yleensä vaikeatkin asiat tulevat ymmärrettäväksi, kun ne jakaa pienempiin osiin. Tässä se ei kuitenkaan onnistu. Ilmeisesti siksi, että sopimuksen tarkoitus onkin, ettei siitä saa tolkkua, jolloin kansanedustajat eivät uskalla edes kysyä mitä tuo tarkoittaa.
Talouskomissaari Olli Rehn oli valmis myöntämään vakuusmallin kehittäjälle Klaus Reglingille Nobelin taloustieteen palkinnon tai vähintäänkin rauhanpalkinnon ratkaisun löytymisestä.
Järjetön ratkaisu kyllä kuvaa EU:n taloustieteen tasoa.