2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Siili]

Kun muistelen omia kouluaikojani niin tulee mieleen muutamakinsellainen tyyppi, jonka osaaminen ja ymmärrys olivat ysiluokalla semmosta seiskaluokalaisen tasoa. Ei niistä ollut mihinkään eikä niistä tullut mitään. Parhaiten pärjännyt taisi kohota keskioluen ja estrogeenin turvottamaksi talipallospurguksi paikalliseen pubiin. Jos pitäisi kuvitella jotain vielä tuplaten tuota surkeampaa ja huonommin pärjäävää niin mielikuvitus yksinkertaisesti loppuu kesken.

Enpä tiedä.  Kyllä esimerkiksi moni Suomen romani pärjää ihan mukavasti, vaikkei osaisi lukeakaan.  Tämä edellyttää tietenkin (toimivan taikaseinän lisäksi) sellaista luonteenlaatua, joka ei häpeä muiden kustannuksella elämistä.  Minusta varsin suuri osa humanitäärisistä maahanmuuttajista täyttää tuon viimeisen kriteerin.

 

[jorma]

Tässäpä olisi hyvä asia kysyttäväksi jollekin persuedustajalle opetusministerille: Missä määrin koulutusjärjestelmä on niin hyvä kuin on väitetty ja missä määrin taas kyse on siitä että monokulttuuri on parempi kuin on väitetty ja miksi monokulttuurisuutta vastustetaan ja tuhotaan opetuksessa ja institutionaalisessa kasvatuksessa (YLE, päiväkodit, esikoulut, koulut, AMK:t, korkeakoulut ja yliopistot...) jos se kerran on yksi meidän suurimmista vahvuuksistamme?

Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille. Esimerkiksi yliopistojen vertailuissa suomalaiskoulut pärjäävät muita Pohjoismaita heikommin.

[Siili]

Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille. Esimerkiksi yliopistojen vertailuissa suomalaiskoulut pärjäävät muita Pohjoismaita heikommin.

Mistä vertailuista puhut?  Millaisia vertailevia tutkmuksia on esimerkiksi DI- tai lääkäriopinnoista eri pohjoismaissa?

[jorma]

Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille. Esimerkiksi yliopistojen vertailuissa suomalaiskoulut pärjäävät muita Pohjoismaita heikommin.

Mistä vertailuista puhut?  Millaisia vertailevia tutkmuksia on esimerkiksi DI- tai lääkäriopinnoista eri pohjoismaissa?

Esimerkiksi Shanghain lista, The Times world university ranking, QS World university rankings jne. Eri vertailuissa yliopistoja arvotetaan hieman eri kriteerein, mutta trendi on selvä. Suomesta 200 parhaan joukkoon mahtuu yksi yliopisto, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta useampi kustakin.

[kuhlmey]

  Hyvät PISA-tulokset kertovat impivaaralaisuudesta eli rasismista. 

[Marius]

Aasialaiset ovat testien perusteella eurooppalaisia edellä. ÄO-testien.
Miksi Aasiassa silti on kaikki päin persettä, paitsi niiltä osin jotka ovat onnistuneet apinoimaan eurooppalaisten päällisiä tapoja, piirteitä, kulttuuria?

PISA-testeissä ja seurannassa on jotain, joka ei anna kehitysmaista lainkaan oikeaa, korutonta tulosta todellisuudesta.

Se johtuu siitä, että sellaista tulosta ei saa olla olemassa.

[Siili]

Pisa-tutkimus tehdään 15-vuotiaille. Esimerkiksi yliopistojen vertailuissa suomalaiskoulut pärjäävät muita Pohjoismaita heikommin.

Mistä vertailuista puhut?  Millaisia vertailevia tutkmuksia on esimerkiksi DI- tai lääkäriopinnoista eri pohjoismaissa?

Esimerkiksi Shanghain lista, The Times world university ranking, QS World university rankings jne. Eri vertailuissa yliopistoja arvotetaan hieman eri kriteerein, mutta trendi on selvä. Suomesta 200 parhaan joukkoon mahtuu yksi yliopisto, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta useampi kustakin.

Noita ranking-listoja laadittaessa on kuitenkin huomioitu jotain aivan muuta kuin tietyn ikäluokan keskimääräinen osaaminen.  Siksi en oikein ymmärrä, miksi niistä pitäisi puhua samassa yhteydessä PISA-tutkimuksen kanssa.   

Muistaakseni PISA-tutkimuksissakaan Suomi ei jyllää ikäluokan kärjen performanssilla, vaan nimenomaan sillä, että häntäpää pärjäsi selvästi paremmin kuin vertailumaissa. 

[Noottikriisi]

PISAan osallistuvat OECD-maat. Näistä Etelä-Korea ja Japani pärjäävät PISA-testeissä erinomaisesti, joillain osa-alueilla ja joinain vuosina paremmin kuin Suomi. Kummankin näistä maista BKT on korkeampi kuin Suomen.

Hieman ohi aiheen mutta ainakin Wikipedian mukaan Suomi on BKT-vertailussa Japania ja Etelä-Koreaa edellä.

[jorma]

Noita ranking-listoja laadittaessa on kuitenkin huomioitu jotain aivan muuta kuin tietyn ikäluokan keskimääräinen osaaminen.  Siksi en oikein ymmärrä, miksi niistä pitäisi puhua samassa yhteydessä PISA-tutkimuksen kanssa.   

Muistaakseni PISA-tutkimuksissakaan Suomi ei jyllää ikäluokan kärjen performanssilla, vaan nimenomaan sillä, että häntäpää pärjäsi selvästi paremmin kuin vertailumaissa.

Totta, ei välttämäppä pitäisikään puhua. Mutta on hyvä pitää mielessä, että Pisa-tutkimuksen tulos kertoo vain keskiverron 15-vuotiaan menestyksestä Pisa-tutkimuksessa keskivertokoulussa. Koulujen ja yksilöiden osaamisen erot ovat Suomessa muuta maailmaa pienemmät, ja tasapäisyys onkin tavoitteena monella osa-alueella yhteiskunnassamme.

Hauskaahan se on olla maailman paras vaikka saappaanheitossa. Menestyksen merkittävyyttä on kuitenkin hyvä pohtia. Onko tärkeämpää olla Pisa-vertailun paras maa vai saada esimerkiksi suurin osuus oppilaista vertailun parhaaseen kolmannekseen? Tai pienin osuus heikoimpaan kolmannekseen? Vertailtaessa yliopistojen tasoa (ikäluokan terävin kärki opiskeluissa?) Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista. Ammattiin opiskelevista ei taida vastaavia vertailuja olla yksittäisten opiskelijoiden taitokisoja lukuunottamatta. Osa keskustelijoista tuntuu kuitenkin vetävän turhan helposti yhtäläisyysmerkin Pisa-ykkönen = maailman paras koulutusjärjestelmä.

Avausviestiin ei ole lainattu koko artikkelia, heti seuraava kappale kuuluu:

Saksalaistutkijoiden kotkansilmään on pistänyt myös Suomen korkea nuorisotyöttömyys, joka ei sovi kuvaan ”koulutusparatiisista”. Kun Saksassa nuorisotyöttömyys oli vuosi sitten vain 8,5 prosenttia, Suomessa lukema oli peräti 20 prosenttia. Suomalaiskoululainen menee valmistuttuaan kortistoon eikä työhön.

Suomesta on silti paljon opittavaa, saksalaisraportoijat myöntävät. Opettajien koulutus on korkealuokkaista ja opetusryhmät ovat pieniä.

[Suvaitsija]

Hahhah!

On siinä mokuttajille taas pohdintaa. PISA-tutkimuskin menee paskaksi kun maailmaa halaillaan.

Noh noh. Tämä tutkimushan vain kertoo karua tarinaa rakenteellisen rasismin hämmästyttävän systemaattisesta ja tilastollisesta luonteesta. Mitä enemmän koulussa on maahanmuuttajalapsukaisia, sitä enemmän rasismia kumuloituu ja luonnollisesti sitä huonompia arvosanoja lapsukaiset saavat. Tarvitsemme välittömästi lisää rasismintutkijoita ymmärtääksemme tämän huolestuttavan ilmiön taustoja paremmin.

Tuossa olisi yksi hyvä esimerkki mokudenialistin näkemyksestä asiaan.

[ElenaDaylights]

Täh? Vastahan YLe otsikoi Rinkebyn eliittikoulusta ja kuinka monikulttuuri oli saanut ongelmakoulun kukoistamaan.  Tämä dilemma on jotenkin surkuhupaisa.

mutta joo. Sakemannien näkemys saattaa olla osa totuutta. Tai sitten me suomalaiset ollaan vaan niin julmetun hyviä....

[Professori]

Luen otsikon auki, bannin uhallakin:
"Suomen hyvät PISA-tulokset johtuvat älykkyysosamäärältään heikompien ihmisten vähyydestä".

Sillä siitähän tässä perimmältään on kysymys.

Suottaapi olla tai sitten olematta. Ei pelkistä tilastoista voi tehdä tuollaisia johtopäätöksiä. Älykkyyttä, kulttuuria tai maahanmuuton epäsuoria vaikutuksia ei ole mahdollista erotella.

[Haima]

Luen otsikon auki, bannin uhallakin:
"Suomen hyvät PISA-tulokset johtuvat älykkyysosamäärältään heikompien ihmisten vähyydestä".

Sillä siitähän tässä perimmältään on kysymys.

Onko? Yksi vaikuttava tekijä on kyllä suomen kielen ortografia, tässä: puheen ja kirjoituksen suuri vastaavuus. Tämä helpottaa kokeessa pärjäämistä tietyiltä osin. Toinen tekijä suomalainen koulutusideologia, jossa pyritään tuottamaan materiaalia gaussin käyrän keskelle massiivisena määränä.

[yks vaan]

Aasia pärjää siksi että siellä niiden, jotka ovat koulussa, pitää oikeasti opiskella, tehdä tehtäviä ja osata jotain.
Suomessa pidetään ilmeisesti jotenkin kohtuuttomalta sitä, että vaaditaan oppilaalta jotain. Jokainen ymmärtää että tiettyjen mamujen kohdalla se on vielä vaikeampaa. Vanhempien asenteesta toki paljolti kiinni kansallisuudesta riippumatta.

Rajaton usko oppimistuloksiin horjuu kyllä kun junnu ei tiedä paljonko on 5*6 tai monessako asteessa vesi kiehuu... No mut nykyäänhän "soveltaminen" on paljon tärkeempää kuin se että oikeasti osais jotain faktoihin ja järkeen perustuen.

E: Aasiassa on tajuttu että maailma pyörii luonnontieteillä ja niiden opiskelemiseen panostetaan. Täällä päin kaikenlaisen turhan paskan opiskelu on nostettu maailman tärkeimmäksi asiaksi.

[elukka]

Hyvä kun sakemannit huomasivat. mä kun olen tiennyt tuon syyn jo vuosia sitten.

[Siili]

Hauskaahan se on olla maailman paras vaikka saappaanheitossa. Menestyksen merkittävyyttä on kuitenkin hyvä pohtia. Onko tärkeämpää olla Pisa-vertailun paras maa vai saada esimerkiksi suurin osuus oppilaista vertailun parhaaseen kolmannekseen? Tai pienin osuus heikoimpaan kolmannekseen?

Minusta tärkeää on, että osaamisen puute ei vaikuta yhteiskunnan kehittymiseen.  Toisaalta tarvitaan innovatiivisia huippuja, mutta toisaalta myös moderneissa ruohonjuuritehtävissäkin tarvitaan riittävää osaamista. 

Minusta menestystä joillain ranking-listoilla ei pitäisi asettaa koulutuksen kehittämisen itseisarvoksi.  Sijoitus niillä auttaa vain näkemään omia vahvuuksia ja heikkouksia, mikä on tärkeää koulutusta kehitettäessä. 

[Juha J.]

Selvä juttuhan tuo on. Kiva saada siihen kanta myös Saksan maalta.

Toivottavasti tämä ei aiheuta "lisää rahaa kotouttamiseen" -tyyppisiä reaktiota.

[sivullinen.]

PISA testejä missään muualla kuin Suomen valtiollisessa lehdistössä pidetä maan opetuskyvyn mittarina. Onhan se hienoa että Suomi on taas jossain turhanpäiväisessä listassa maailman paras, ja politrukit voivat sillä perustella miten sosialidemokratia on tehnyt meistä parhaimman maan. Pitää muistaa että myös jokaisessa diktatuurissa esitellään tuloksia joissa oma maa on ensimmäinen. Aina löytyy joku tilasto jossa näin on - usein vielä palkataan ulkomaalainen uskottavan nimen omaava virasto tekemään "tutkimus". Muistuu oikein mieleen kuinka Jutta The Great otti eduskunnan budjettiriihessä Valtion Taloudellisesta Tutkimuskeskukselta tilatun tutkimuksen ja todisti sen avulla miten Suomi on upea maa. Sen nähdessä oikein kyynel herahti silmän pieleen ja tuntui ylpeältä olla suomalainen - not. Vasemmiston Mustajärvi onneksi puki ajatukseni sanoiksi ja huomautti Jutalle että tutkimus oli tilattu eikä siksi uskottava. PISA tutkimus taas ei ole Suomen valtion tilaama ja siksi se on niin arvokas!

Muistaakseni PISA-tutkimuksissakaan Suomi ei jyllää ikäluokan kärjen performanssilla, vaan nimenomaan sillä, että häntäpää pärjäsi selvästi paremmin kuin vertailumaissa.

Näin se juuri on. PISA tutkimus selvittää moniko 18-vuotias osaa lukea sanomalehteä. Kaikki jotka haluavat osaavat, mutta joissain maissa ei ole koulupakkoa eivätkä kaikki uskonlahkolaiset halua tietää mitä lehdissä lukee. Siinä se syy tuloksien "huonouteen" on. Koulupakko (eli oppivelvollisuus) tarkoittaa PISA menestystä.

[Noottikriisi]

Hieman ohi aiheen mutta ainakin Wikipedian mukaan Suomi on BKT-vertailussa Japania ja Etelä-Koreaa edellä.

Ok. Käytin ensimmäisenä eteeni sattunutta vuoden 2009 listausta (kuitenkin vain 2 vuotta vanha). Siinä Japani on sijalla 2, Etelä-Korea sijalla 15 ja Suomi sijalla 34.

Kirjaimellisesti ottaen olet oikeassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa on korkeampi BKT kuin esim. Suomessa mutta tämä johtuu suuremmasta väkiluvusta.
Vaurauden tai kehityksen vertailuun käytetään yleisesti noita minun viittaamiani per capita, eli asukasta kohti laskettuja lukemia. Nämä usein vielä korjataan "vääristävien" valuuttakurssien suhteen jolloin puhutaan ostovoimakorjatusta eli purchasing power parity (PPP) lukemista.
Tämähän on muuten täysin off topic mutta aasinsiltana kenties voisi vedota tilastolliseen korrelaatioon PISA-tulosten ja ostovoimakorjattujen asukaskohtaisten BKT-arvojen välillä. 

Muuten olen sitä mieltä että Suomen menestys PISA-testeissä johtuu sekä koulutuksen arvostuksesta että impivaaralaisesta monokulttuurista.

[Ystävä]

Luen otsikon auki, bannin uhallakin:
"Suomen hyvät PISA-tulokset johtuvat älykkyysosamäärältään heikompien ihmisten vähyydestä".

Sillä siitähän tässä perimmältään on kysymys.

Maahanmuuttajien ongelmat koulussa ovat monisyiset ja älykkyydellä en usko olevan paljoakaan niiden kanssa tekemistä. Opettani maahanmuuttajaoppilaat ovat pärjänneet matematiikassa keskimäärin melko hyvin (mekaanisissa laskuissa jopa yhtä hyvin kuin suomalaiset lapset), mutta sanallisissa tehtävissä heikko tai välttävä kielitaito on myrkkyä. Kielitaito heijastuu melkein jokaiseen aineeseen, joten ongelmat ovat suuria. Kodin asenne koulua ja opettajia kohtaan vaikuttaa myös paljon siihen, miten oppilas suhtautuu opiskeluun. Esimerkiksi aasialaisissa kulttuureissa arvostetaan klassista sivistystä ja sillä on pitkät perinteet.

PISA testejä missään muualla kuin Suomen valtiollisessa lehdistössä pidetä maan opetuskyvyn mittarina.

En usko. Ainakin puoli tusinaa ulkomaalaista eri puolelta maailmaa on oma-aloitteisesti ottanut esiin Suomen Pisa-tulokset, kun ovat kuulleet mitä työtä teen. Kaksi näistä on ollut perusopetuksen opettajia ja yksi erään yliopiston rehtori.
Korkeat Pisa-tulokset ovat niitä harvoja asioita, mitä ihmiset Suomesta tietävät

[pupmuli]

Ihan mielenkiintoinen tutkimus vuodelta 2004: PISA results: What a difference immigration law makes (PDF). Siinä verrataan miten maiden maahanmuuttopolitiikka (USA, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti vs. UK, Saksa, Ranska, Ruotsi) vaikuttaa PISA-tuloksiin. Suomea käytetään vertailussa, koska se on "maa, johon maahanmuuttovirrat eivät ole melkein lainkaan vaikuttaneet".

[K.K.]

Aiheeseen liittyen:

19.10.2011 Suomeen syntymässä kadotettujen nuorten sukupolvi


Yhä useampi suomalainen nuori osaa lukea ja kirjoittaa vain välttävästi. Suomeen on syntymässä kymmenien tuhansien nuorten kadonnut sukupolvi.


Näin todettiin Helsingin diakonissalaitoksen Ihmisarvofoorumissa, jossa pohdittiin keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen.

Pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen ovat suomalaisen yhteiskunnan vakavimpia ongelmia. Erityisen vakava ongelma on, kun se iskee nuoreen.
Suurimmat syyt nuoren syrjäytymiseen ovat koulutukset tai asunnon puute.

Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista 15-29-vuotiaista nuorista liki 50 000 omaa vain perusasteen tutkinnon. Peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää syrjäytymisen riskejä selvästi.

- Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Myös työttömyyden riski on suurinta pelkästään perusasteen suorittaneilla, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä  totesi esitellessään laajaa, koko Suomen kattavaa tilastotutkimusta Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella.

Kasautuvat ongelmat

Palvelujärjestelmälle suuri ongelma on siinä, että syrjäytyneitä ja syrjäytymässä olevia nuoria on vaikea tavoittaa. Vailla koulutusta olevat nuoret jäävät helposti kotiin, eristäytyvät, kadottavat elämänhallintansa ja ongelmat kasautuvat.

- Näemme arjessa tilanteen karuuden. Suomen edelleen juhliessa Pisa-menestystä, on keskuudessamme entistä enemmän nuoria aikuisia, joille lukeminen ja kirjoittamien tuottavat suuria vaikeuksia. Tämä ei koske vain maahanmuuttajanuoria, Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön Vamos-projektin päällikkö Ulla Nord kertoi...]

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=64873:suomeen-syntymaessae-kadotettujen-nuorten-sukupolvi&catid=2:kotimaa&Itemid=31

[K.K.]

Näemme arjessa tilanteen karuuden. Suomen edelleen juhliessa Pisa-menestystä, on keskuudessamme entistä enemmän nuoria aikuisia, joille lukeminen ja kirjoittamien tuottavat suuria vaikeuksia. Tämä ei koske vain maahanmuuttajanuoria, Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön Vamos-projektin päällikkö Ulla Nord kertoi.

"Etnisesti rikkaassa koulussa lasten aika menee mm. kulttuuriristiriitojen ratkomiseen. Tämä aika on puolestaan poissa oppimiselta."(Hollantilainen sosiologian professori Jaap Dronkers)

[Embo]

Voi olla, että elämme Parhaasta pohjalle -kirjan kuvaamaa kukoistuskautta, joka sisältää jo tuhon siemenet.

[Timo Rainela]

Päivän saatossa lisää infoa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101914602417_uu.shtml

"Suomeen on syntymässä kymmenien tuhansien nuorten kadonnut sukupolvi.
Koulutuksen puute saattaa johtaa elämänhallinnan kadottamiseen.
Koulutuksen puute saattaa johtaa elämänhallinnan kadottamiseen". (COLOURBOX / MV PHOTOS)

Suomessa elää tällä hetkellä liki 50 000 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät käy koulua tai ole mukana työelämässä.
[...]
- Suomen edelleen juhliessa Pisa-menestystä, on keskuudessamme entistä enemmän nuoria aikuisia, joille lukeminen ja kirjoittamien tuottavat suuria vaikeuksia. Tämä ei koske vain maahanmuuttajanuoria, toteaa Vamos-projektin päällikkö Ulla Nord.

Linkistä koko julkaisu.

[K.K.]

Aiheeseen liittyen:

19.11.2011 Yhä useampi yo-kokelas saa valmistuakseen erityistukea


Erityistukea ylioppilaskirjoituksissa saavien abiturienttien määrä on kasvanut rajusti. Tänä vuonna kaikkiaan 1?500 kokelasta sai käyttää kirjoituksissa ylioppilastutkintolautakunnan myöntämää erityisjärjestelyä, kuten lisäaikaa, erillistä koetilaa tai isokirjaimisia tehtäviä. Erityisjärjestelypäätösten määrä on kolminkertaistunut vuoteen 2002 verrattuna. Ylioppilastutkintolautakunnan arvion mukaan 5–10 prosenttia kokelaista tarvitsee nykyään jonkinlaista erityistukea.

Kokelaalle voidaan myöntää erityisjärjestelyjä esimerkiksi lukihäiriön, sairauden tai vamman perusteella. Lukihäiriöiden kohdalla päätösten määrä on ollut rajuinta: viimeisten kymmenen vuoden aikana lukihäiriön perusteella myönnettyjen erityisjärjestelyjen määrä on viisinkertaistunut.

–?Viime vuosina näkemys ja kokemus ovat karttuneet ja erityisjärjestelyiden tarve on havaittu kouluissa paremmin, perustelee tutkintosihteeri Anneli Sihvo ylioppilastutkintolautakunnasta.

Määrän kasvuun vaikuttavat 2001 voimaan tullut muutos ylioppilastutkintoasetuksessa sekä 2003 tehdyt päivitykset opetussuunnitelman perusteisiin.

–?Asia on mennyt valtavasti eteenpäin viime vuosina. Opiskelija-aines lukioissa onkin muuttunut heterogeenisemmaksi, ja tuen tarve näkyy jokapäiväisessä opetustyössä, kuvailee opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta.

Heijastukset on huomattu myös ylioppilastutkintolautakunnassa.

–?Muutokset ovat mahdollistaneet sen, että lukioihin hakeutuu nykyään myös sellaisia, jotka aiemmin olisivat hakeutuneet opiskelemaan muualle, Sihvo arvelee.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/279223.html

[Siili]

–?Muutokset ovat mahdollistaneet sen, että lukioihin hakeutuu nykyään myös sellaisia, jotka aiemmin olisivat hakeutuneet opiskelemaan muualle, Sihvo arvelee.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/279223.html

Tehdäänköhän tässä nuorille karhunpalvelus?  Kainalosauvoja on kenties teknisesti mahdollista tarjota vielä korkeakoulutasollakin, mutta mitä sen jälkeen?  Julkisen alan suojatyöpaikatkin tulevat jatkossa olemaan kiven alla.

[K.K.]

Aiheeseen liittyen:



”Suomalaista koulutusta ei voi viedä”


Näin sanoo pian kaksi vuotta Abu Dhabissa suomalaista koulutusvientiuraa raivanneen yrityksen johtaja. Pisa-menestys halutaan kuitenkin muuttaa liiketoiminnaksi ja viedä maailmalle. Liiketoimintamallit muokkautuvat asiakkaiden tarpeista käsin.


[... Mistä tulot öljyn jälkeen

Arabiemiraateissa jos missä ymmärretään, mitä öljyn loppuminen voisi merkitä. Öljyrikkaan maanosan tulot ovat olleet kiinni öljyn viennissä, mutta nyt tulevaisuuden näköalat alkavat sumentua. Niinpä esimerkiksi Abu Dhabi on lanseerannut Abu Dhabi 2030 -vision nimeä kantavan suunnitelman. Vuoteen 2030 mennessä Abu Dhabin pitäisi löytää paikkansa globaalissa taloudessa, ilman öljyä.

Koulutus on nostettu keskiöön tavoitteen saavuttamisessa. Suomalaisoppeja kokeillaan kahdessa Abu Dhabin koulussa. Molemmissa on suomalainen rehtori ja yhteensä noin 40 opettajaa. Ensi vuonna mukaan otetaan viidesluokkalaiset, minkä vuoksi suomalaisopettajien määrä kasvaa projektin korkeimpaan määrään 48:aan.

- Mehän emme ole täällä rakentamassa suomalaista koulua, vaan me rakennamme tätä koulua puhtaasti   tähän kulttuuriin tai tätä kulttuuria kunnioittaen. Näin ollen me emme voi lähteä runnomaan mitään ratkaisua sen mukaan, mikä toimii Suomessa, niin että meidän pitäisi saada se toimimaan täysin samallalailla täällä, sanoo Al Raqihanin koulun rehtori Eija Valanne.

Ja tässä piilee myös koulutusviennin ydinongelma. Se muuttuu asiakkaan tarpeiden mukaan. Koulutusvientituotetta ei voi paketoida ja painaa katalogiin, josta asiakas voisi mieleisensä valita, uskoo EduCluster Finlandin liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen.

- Itse uskon vahvasti, että suomalaista koulutusta ei voi viedä. Kun puhumme koulutusviennistä, puhumme osaamisen siirrosta. Puhumme siitä taustalla olevasta osaamisesta, jota suomalaisessa koulutuskessa on. Osaamisen siirtoon pitää joka asiakkaan kanssa neuvotella asiakkaalle sopiva tapa, Tarvainen pohtii.

Suomalaiset ovat edelleen pieniä tekijöitä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Emiraattien alueella toimiii kymmeniä suuria länsimaisia koulutusyrityksiä. Kun suomalaiset ovat aloittaneet kahdella koululla, saattaa kilpailija myydä kerralla kymmenien koulujen kehittämispaketin. Tarvaisen mukaan heidän lähestymistapansa on kuitenkin lähempänä asikasta, "konsultoinnin tuolla puolen", kuten Tarvainen asian muotoilee.

- Ehkä tässä on sellainen suomalainen nöyryys ja halu jatkuvasti arvioida ja myös muuttaa toimintaansa. Onneksi me suomalaiset emme vielä mene maailmalla henkseleitä paukutellen, että me tiedämme, miten nämä asiat pitää tehdä. Osaamme myös kysyä, miten nämä asiat voitaisiin tehdä yhdessä, Tarvainen sanoo.

Suomalaisyritys möi Abu Dhabiin viiden vuoden projektin. Sen perimmäinen tarkoitus on uudistaa opettajankoulutus alueella. Paikalliset opettajat saavatkin mahdollisuuden opiskella suomalaisen opettajatutkinnon Suomessa.

Koko juttu: http://yle.fi/uutiset/suomalaista_koulutusta_ei_voi_vieda/6078518

[Tuomas3]

Pisa-testien tuloksilla ja mamumäärillä ei ole merkitystä, koska mamut luetteloidaan erikseen. Voi tietenkin verrata tilastoja, jossa kaikki kielitaidottomatkin ovat mukana tai sitten tilastoja, jossa ei ole maahanmuuttajia (esim. Saksan natiivit vs Suomen natiivit). Mamuksi määritellään kaikki ne, jotka eivät ole syntyneet suomessa tai joiden vanhemmat ovat maahanmuuttajia. Natiiviksi lasketaan siis henkilö, joka on syntynyt Suomessa ja jonka vanhemmat ovat suomalaisia.

[FadeAway]

Eikö tämä ollut vielä täällä?

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/104861-pisa-kokeen-maahanmuuttajien-maara-kymmenkertaistuu-suomessa

Pisa-kokeen maahanmuuttajien määrä kymmenkertaistuu Suomessa

Tämän vuoden Pisa-kokeeseen osallistuu ennätyksellisen paljon maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on arvottu kokeeseen mukaan noin tuhat, kun edellisillä kerroilla heitä on ollut vain reilut sata.

Pisa-tutkimuksen Suomen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi kertoo, että maahanmuuttajien määrää on lisätty tarkoituksella.

– Kun joukko on isompi, saamme tarkempaa tietoa heidän sopeutumisestaan suomalaisiin kouluihin, hän toteaa.

Maahanmuuttajat ovat pärjänneet aikaisemmissa kokeissa kantaväestöä heikommin.

Taitaa Suomelle käydä kuten muille rikkaille kulttuureille PISA-tutkimuksen tuloksissa.

 

Tämänvuotiseen Pisa-testiin on otettu mukaan myös tavallista enemmän ruotsinkielisiä oppilaita.

Koulut valitaan testiin satunnaisesti, samoin oppilaat.

No, mutta eikö tässä nyt tehdä jo valintoja kun mamujen määrä 10-kertaistetaan?

Pisa ei paljasta yksittäisten koulujen tuloksia julkisuuteen. Koulut saavat kuitenkin tulokset käyttöönsä. Koulut saavat itse päättää, kerrotaanko osallistumisesta ja tuloksista julkisuuteen.

Luulen , että on hyvin pieni mahdollisuus, että joku esim. Suvelan mamukoulun tuloksia missään julkaistaan. Ehkä jos joku mamukoulu pärjää hyvin, niin sitten kyllä sitä paistatellaan Hesarissa ison jutun kera.