Kirjoittaja Aihe: 2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä  (Luettu 161621 kertaa)

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 076
  • Liked: 3923
  • Mayday, mayday. Maantievirus matkalla pohjoiseen!
Suomen valtiovalta ei enää toimi järjen vaan uskomusten varassa. Uskomusten mukaan toimivat älykääpiöt kuvittelevat olevansa valtaan päästyään myös parhaita johtamaan kansaa. Vaihtoehtoinen todellisuus vallitsee, eletään valheiden ja puolitotuuksien kuplassa.
PISA-tuloksista joskus mainittiin Suomen hyvien tulosten johtuneen kantasuomalaisten yhtenäisestä kulttuurista. Nyt Suomessa puhutaan äidinkielenä lähes 160 kieltä, Mistä näitä kielipuolia tulee...

Lainaus
25 vuodessa äidinkielenä puhuttujen kielten määrä on yli 2,5-kertaistunut Suomessa. Vuonna 1990 puhuttiin noin 60 eri kieltä äidinkielenä, mutta vuonna 2015 jo lähes 160 eri kieltä. Lisäksi pääasiassa Afrikasta ja Aasiasta muuttaneiden joukossa on henkilöitä, jotka puhuvat virallisiksi kieliksi luokittelemattomia murteita.

Vaikka kielten kirjo Suomessa on laaja, suomen kieli äidinkielenä on omassa luokassaan; sitä puhuu vajaat 4,9 miljoonaa Suomessa asuvaa. Saamea äidinkielenään puhuu vajaat 2000 ihmistä.

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3013153
No shit Sherlock!

Nyymi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 611
  • Liked: 1235
Ei välttämättä. Kyllä osa heistä näkee asuvansa pysyvästi Suomessa. He eivät vain yksinkertaisesti tarvitse suomea Suomessa asuessaan, sillä suomalaiset osaavat englantia. Pysyvä oleskelulupa on paras ratkaisu heidän suhteen.

Suomea osaamattomien mamujen tulisi asua vain vuokralla. Omistusasuvat, kielitaidottomat mamut ovat pienissä taloyhtiöissä hirvittävä rasite, kaikki tiedotteet pitäisi laatia myös englanniksi (jota esim. vuosikymmeniä maassa asuneet kiinalaiset puhuvat kuitenkin umpisurkeasti), kunnossapitovelvoitteet ovat käytännössä muiden asukkaiden vastuulla. Pysyvään oleskelulupaan pitäisi vaatia kielikoe.
Ennen muslimeja piti suojella betoniporsailta. Nyt betoniporsailla suojellaan muslimeilta.
Mitä eroa on Jammulla ja Muhammedilla? - Toinen on profeetta ja toinen on alue.
"Toisista kulttuureista tulevat tutustuvat prinsessoihimme. Tähän myös heillä on oikeus." - Rikoskomisario Jari Kiiskinen

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 031
  • Liked: 10658
  • Manner-Suomen Tasavalta
En tiedä mihin pakkoruotsiketjuun tämä kuuluisi, mutta laitan tänne, kun tekstissä mainitaan mamujen kotouttaminen ruotsinkielisiksi.

Lainaus
Sunnuntai|Viikon lopuksi

Uusia suomenruotsalaisia

Ruotsia puhuvien osuus Suomessa vähenee, mutta tilanteeseen voi löytyä ratkaisuja yllättävän läheltä.

Tuija Pallaste HS
2:00 | Päivitetty 6:28

--

Helsingin päiväkoteihin on 2000-luvulla tullut ruotsinkielisiä lapsia enemmän kuin pitkään aikaan, mutta se ei kerro pääkaupungin ruotsinkielisen väestön kasvusta: 1950-luvulla heitä oli yli 70 000, nyt alle 40 000.

Ruotsinkielisiä lähtee Suomesta paljon pois, puolet pysyvästi. Suomeen muuttaa muunkielisiä.

Käytännön kysymys onkin, onko Suomessa kohta ruotsinkielisiä tarpeeksi siihen, että ruotsia voi virallisena kielenä todella käyttää?

Vähemmistökielten asiantuntija Häggman on suomenruotsalainen, kotoisin Vaasasta. Hän näkisi mielellään, että ruotsille tapahtuisi Suomessa samanlainen noste kuin flaamille Belgiassa. Onhan ruotsikin hyödyllinen.

Mistä sille saataisiin lisää käyttäjiä? Ensinnäkin maahanmuuttajista. Häggmanin mielestä siinä, että heitä integroitaisiin enemmän ruotsinkieliseen Suomeen, saataisiin monta hyötyä yhdellä iskulla. Tulijoiden työllistyminen, Suomen kaksikielisyys, yhteys Pohjoismaihin, Häggman luettelee.

Myös suomenkielisiä voisi houkutella enemmän ruotsinkielisiksi. Pieksämäen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kaltaisiin sisämaan kaupunkeihin voisi tulla kielikylpyjä ja ruotsinkielisiä luokkia. Varmasti olisi vanhempia, joiden mielestä niistä olisi heidän lapsilleen hyötyä, Häggman arvioi.

”Jos ruotsalaisten säätiöiden johonkin pitää rahansa tuhlata, niin sellaiseen. Siis tällaisiin aloitteisiin”, sanoo Häggman.

Hänellä on laskutapa, jonka mukaan Suomessa voisi nytkin olla jopa parikymmentä prosenttia ruotsinkielisiä. Mukaan voisi laskea suomenkieliset, jotka osaavat ruotsia käyttökielen verran.

Koskaan ei siis ole liian myöhäistä syntyä suomenruotsalaiseksi.


--

Sisä-Suomessa kasvaneena tiedän kyllä, että ihminen voi opiskella vuosia toista kotimaista, kirjoittaa sen ylioppilaskirjoituksissa, lähteä ruotsinlaivalle urakan päättyessä – ja tilata oluen englanniksi.

--

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008376942.html

Mielenkiintoinen ajatus että suomenkieliset voitaisiin uudelleenmääritellä ruotsinkielisiksi, kun ruotsia äidinkielenään puhuvia muuttaa pois. :roll: Eikö tämä nimenomaan olisi "kielen appropriaatiota"? Aito-ruotsinkieliset lähtevät pois, koska kokevat tilanteensa sietämättömäksi tjsp., mutta tilannetta ei noteerata, koska samaan aikaan tilastoissa leikki-ruotsinkieliset lasketaan ruotsinkielisiksi, ja tilastojen mukaan kaikki on hyvin. ??? Kuulostaa ihan matalan intensiteetin etniseltä puhdistukselta ja kulttuurin kansanmurhalta. Saamelaisetkin jo kai valittivat siitä että muualtatulleita aletaan laskea saamelaisiksi, sama juttu ruostinkielisten suhteen?

Sisä-Suomessa kasvanut toimittaja etunimi Tuija sukunimi Pallaste määrittelemässä suomenkielisiä ruotsinkielisiksi. Miten ruotsinkieliset tähän mahtavat suhtautua? Aamukaffe väärään kurkkuun. :)

Mikään näistä tavoitteista ei kyllä toteudu, ainakaan haluttu kansainvälisyys, nyfolkella olisi kansainvälisiä kontakteja korkeintaan muiden pohjoismaiden uskonfanaatikko- ja rikollispiireihin, minkälaista kansainvälisyyttä emme tietenkään halua. Laitetaan Abdin lapset kielikylpyyn, dimmi maksaa, jotta 20 vuotta myöhemmin lapset voivat solmia yhteyksiä Malmöön alamaailmaan, tai lähteä Kalifaattiin. Tai no jälkimmäisestä voisi kyllä maksaakin, kunhan eivät tule takaisin.



Muokkaus: viimeisten kahden kappaleen järjestys vaihdettu päinvastaiseksi.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2021, 22:41:11 kirjoittanut Outo olio »
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

haermae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 682
  • Liked: 1200
Tämän päivän paperisessa Keskipohjanmaa-lehdessä 3/4 aukeaman juttu oppimistulosten laskusta.

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/627057

Lainaus käyttäjältä: KP-lehti 21.11.2021
LM-kysely: Rehtorit uskovat oppimista mittaavien Pisa-tulosten heikkenevän – "Opettajien pitäisi opettaa, eikä joutua miettimään lastensuojelun asioita"

Monet yläkoulujen rehtorit kokevat oppimisen tason olevan laskussa heidän koulussaan, selviää Lännen Median yhteistyössä Suomen Rehtoreiden kanssa
(maksumuuri)

Keskeisin ongelma vaikutti olevan nk. inkluusio-ideologia, jonka takia pököpäitä ja häiriköitä ei enää laiteta apuluokille ja apukouluihin, vaan tavallisiin luokkiin häiritsemään opetusta ja pilaamaan tavallisten oppilaiden koulunkäynti.

Muina ongelmina oli mm. opettajien työajan kuluminen sosiaalitoimelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen, erinäisten kuponkien täyttelemiseen ja muuhun opetukseen liittymättömään puuhasteluun.

Osa yläasteen oppilaista ei jutun mukaan enää osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla.

Maahanmuuton tuomia ongelmiakin käsiteltiin:

Lainaus käyttäjältä: KP-lehti
Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevilla on ongelmia suomenkielessä.

E: Näyttäisi että isommissa kaupungissa olisi jo tilausta yksityiskouluille. Maksukykyisiä vanhempia, jotka eivät halua pilata lastensa tulevaisuutta monikulttuurisessa kunnallisessa peruskoulussa, varmasti löytyisi asiakkaiksi.
Opettajiakaan yksityiskouluihin tuskin tarvitsisi kissojen ja koirien kanssa etsiä.
« Viimeksi muokattu: 21.11.2021, 13:02:56 kirjoittanut haermae »

Histon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 499
  • Liked: 4184
  • Puolinuiva
Taas hienoa nollatutkimusta.

https://yle.fi/uutiset/3-12220269

Lainaus
Oppilaiden perusvalmiuksissa on eroja jo kouluun tullessa – matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen keskimäärin heikompaa

Karvin mukaan koulut eivät tällä hetkellä pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla.

Perusopetuksessa ei pystytä kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä selvityksestä. Matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla.
[...]
– Perusvalmiuksissa jo kouluun tullessa on oppilailla eroja. On tunnistettavissa, että ne liittyvät huoltajien koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan ne erot, kertoo Karvin varajohtaja Hannele Seppälä.

Osa oppilaiden tuen tarpeesta johtuu oppilaiden riittämättömästä kielitaidosta ja puutteellisista opiskeluvalmiuksista.

Selvityksen mukaan maahanmuuttotaustaiset oppilaat siirtyvät kantaväestöä harvemmin toisen asteen opintoihin. He ovat myös aliedustettu ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa.
[...]
Halla-aho: ”Perussuomalaisten ohjelmaan tai tavoitteisiin ei kuulu ihmisten geeniperimän tarkkailu tai suomalaisuuden määrittely ja rajaaminen tällaisin kriteerein. Suomeen on vuosisatojen ja -tuhansien aikana tullut kaikenlaista ainesta idästä, lännestä ja etelästä. Oleellista on se, kuka muuttoliikettä kontrolloi."

Lahti-Saloranta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 003
  • Liked: 30570
  • Kiihottavat vieraslajit
https://yle.fi/uutiset/3-12220269

Lainaus
Oppilaiden perusvalmiuksissa on eroja jo kouluun tullessa – matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen keskimäärin heikompaa

Karvin mukaan koulut eivät tällä hetkellä pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla.

Perusopetuksessa ei pystytä kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä selvityksestä. Matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla.
.........
Entäpä jos se ero onkin syntynyt jo ennen lapsen syntynää. Voi nimittäin olla niinkin että se ero johtuu osittain geneettisistä tekijöistä. On nimittäin niin että matalasti koulutetuilla on todennäköisesti se IQ keskimäärin matalampi kuin korkeasti koulutetuilla. Tuollaisiin seikkoihin se tutkimus ei ota kantaa.
« Viimeksi muokattu: 08.12.2021, 11:01:22 kirjoittanut Lahti-Saloranta »
Vaikka tarkoitusperät olisivat maailman parhaat, niin monien, täysin erilaisten kulttuuritaustojen omaavien ihmisten kotouttaminen onnistuneesti ei ole mahdollista

Histon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 499
  • Liked: 4184
  • Puolinuiva
Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417
Lainaus
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten

Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua. Myös matikkahuippujen ja laskupäältään heikompien välinen tasoero kasvaa.
[...]
Toinen, ja Metsämuurosen mukaan merkittävämpi alueellinen erkaneminen, on tapahtumassa pääkaupunkiseudun sisällä, jossa koulujen välillä on syntynyt merkittäviä eroja matematiikan osaamisen suhteen. Metsämuurosen mukaan tilanne herättää epäilyjä vanhempien koulushoppailusta ja huolia kaupunginosien slummiutumisesta.

– Mikä on se mekanismi, millä Suomessa toisesta koulusta tulee heikompi kuin toisesta? Yksityiskoulujärjestelmä kerää lahjakkaat pois julkisista. Mutta meillä yksityiskoulut eivät selitä näitä eroja, Metsämuuronen sanoo.
[...]
Tätä tutkittiin vertailemalla sitä, miten eri kouluissa arvosteltiin samoja kokeita. Heikoimmissa kouluissa arvosana on osaamiseen nähden noin yhden arvosanan korkeampi kuin parhaimmin menestyvissä kouluissa.

Tämä sotii pahasti tasa-arvoa vastaa, Metsämuuronen selittää. Toisen koulun matalammat standardit eivät välttämättä haittaa vielä peruskoulussa, mutta erot paljastuvat kyllä pidemmälle mentäessä.

– Jatko-opintoihin hakiessa opiskelija yhtäkkiä huomaakin, että omalla osaamisella onkin hirveän vaikea jatkaa eteenpäin, Metsämuuronen selittää.

Erityinen huolenaihe pääkaupunkiseudulla ja muilla kaupunkiseuduilla on maahanmuuttajataustaisten tyttöjen matikanosaaminen. Siinä missä maahanmuuttajanuorten matematiikan osaaminen on ylipäätänsä heikompaa kuin suomalaisten, ovat S2-statuksen (suomi toisena kielenä) tytöt erityisen heikkoja matematiikassa.

Äidinkielenään suomea puhuvista nuorista 10 prosentilla matematiikan osaamisen taso on matala 300–350. S2-tytöistä sama matala osaamisen taso on 22,5 prosentilla.

– Saamme todennäköisesti ensi keväänä lisää tietoja siitä, mitkä syyt ovat tämän taustalla. Olivat ne sitten sosiaalisia tai kulttuurisia tai kielen osaamiseen liittyviä, tähän on puututtava, Metsämuuronen sanoo.
[...]
Halla-aho: ”Perussuomalaisten ohjelmaan tai tavoitteisiin ei kuulu ihmisten geeniperimän tarkkailu tai suomalaisuuden määrittely ja rajaaminen tällaisin kriteerein. Suomeen on vuosisatojen ja -tuhansien aikana tullut kaikenlaista ainesta idästä, lännestä ja etelästä. Oleellista on se, kuka muuttoliikettä kontrolloi."

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 143
  • Liked: 3030
  • Panda nimeltä Kallan.
^Tähän omien havaintojeni perusteella vaikuttaa melkoisesti se, että ainakin mena-maalaisille tuntuu pitkäjänteinen toiminta olevan hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Näyttäisi siltä, että he elävät ainoastaan hetkessä, mutta muuten tulevan hahmottaminen näyttäisi olevan hankalaa, kuten myös abstraktien asioiden ymmärtäminen. Tämä siis oman kokemuksen perusteella tehty havainto. Varmaan, ehkä, tai sitten ei, aina jossain on poikkeuksia.
Jos pääministeri on kelvoton bilettäjä, älkää ainoastaan toivoko hänen eroansa vaan toivokaa että seuraaja olisi häntä fiksumpi; sillä onhan olemassa todennäköisyys sille, että hänen seuraajansa voi olla kahta kertaa surkeampi.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 212
  • Liked: 34841
  • Ego sum Spartacus
Lainaus

Oppivelvollisuuden laajentaminen toi kouluihin ennakoimattomia ilmiöitä – ”Murrosikää ei ole otettu uudistuksessa lainkaan huomioon”
Lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia kuormittavat toinen toistaan seuraavat uudistukset. HS selvitti, miten uudistusrumba on muuttanut koulujen arkea.

TILAAJILLE

Ruotsin kielen lehtori Jani Jylhä opettaa ruotsin verbien taivutusta pelkästään sähköisillä oppimateriaaleilla. Vielä viime syksynä valtaosa hänen opiskelijoistaan valitsi perinteisen paperisen oppikirjan. KUVA: KARI PULLINEN

Maija Aalto HS, Marja Salomaa HS
2:00 | Päivitetty 10:13
RUOTSIN tunnilla Tikkurilan lukiossa Vantaalla torstaiaamu alkaa verbien taivutuksella. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat avaavat sähköistä oppimateriaalia vielä totutellen, koska uusi digikirja on vasta otettu käyttöön.

Myös lehtori Jani Jylhä saa opiskella uusia tapoja. Vielä viime lukukaudella kaksi kolmasosaa ruotsin pänttääjistä oli valinnut paperisen kirjan.


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008409153.html

Lainaus
X

STT, Ayla Albayrak
7:03
Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on kuluneena vuonna eriytynyt huomattavasti, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista.

Karvin mukaan oppilaat ovat nyt jakautuneet matematiikassa aiempaa paljon selvemmin heikosti, keskimääräisesti tai erittäin hyvin menestyviin.

–  Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat yhdeksännen luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia kuudennen luokan tai jopa kolmannen luokan tasoa vastaavissa tehtävissä, sanoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Karvin tiedotteessa.

Ilmiötä selittää osaltaan koronapandemia ja etäopiskelu, mikä on joillekin oppilaille osoittautunut haasteellisemmaksi kuin toisille. Ne oppilaat, joilla on vähemmän motivaatiota, itsesäätelytaitoja tai tukea perheeltään, näyttävät jääneen jälkeen, arvioinnissa todettiin.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008461816.html

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 837
  • Liked: 12700
Muutamia poimintoja. Alueellisistaa eroista (Lapin ja Itä-Suomen huonot tulokset, myöskin se, että S2-oppilaiden siivoaminen aineistosta ei vaikuta lukuihin kovinkaan paljoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimäärin) voi päätellä, että kaikkea huonoa ei voi redusoida maahanmuttoon. Silti, S2-oppilaiden tulokset ovat hyvin huonot (ja voinee arvata, että jos s2 oli jaettu alaryhmiin, osalla niistä vielä selvästi huonommat) ja nämä laskevat pääkaupunkiseudun tuloksia tuntuvasti. Helsingissä yläasteiden väliset tasoerot (tai ehkä oikeammin oppilasaineksen väliset tasoerot) ovat kasvaneet selvästi:

Lainaus
Näyttää siltä, että koulujen selitysosuus metropolialueen ulkopuolella on pysynyt samankaltaisena viimeisimmissä arvioinneissa tai lisääntynyt vain marginaalisesti (2012: 6,4 %, 2015: 6,6 %; 2021: 6,7 %).
Sen sijaan metropolialueella ja erityisesti Helsingissä ja Vantaalla koulun selitysosuus on kasvanut moninkertaiseksi (Helsinki: 15,1 %; Vantaa: 11,9 %) vuosista 2012 (Helsinki: 4,8 %; Vantaa: 1,6 %) ja 2015 (Helsinki: 3,0 %).

Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät"  kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.

https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/12/MATEMATIIKKA-COVID-19-PANDEMIAN-VARJOSSA-27_2021.pdf
« Viimeksi muokattu: 09.12.2021, 10:38:27 kirjoittanut RP »
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

kartiokulmio

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 164
  • Liked: 192
Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417
Veikkaisin että vaatimustasoa on alennettu niin että eivät enää osaa laskea, riiippumatta rodusta. Samalla aiheutetaan parinkymmenen vuoden viiveellä muunkin osaamisen laskemista. Looginen päättelykykykin saattaa heiketä, epäilyttää ihan tuon koronapolitiikankin vuoksi, ennen osasivat karanteeneilla poistaa tauteja. Nyt sitten hallitsijat itse juoksevat viruslinkoina tunnetuissa paikoissa.
Olisi hyvä verrata myös 40 vuoden ja 60 vuoden takaisia tuloksia, epäilen niihin olevan eroa vielä enempi.

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 837
  • Liked: 12700
Olisi hyvä verrata myös 40 vuoden ja 60 vuoden takaisia tuloksia, epäilen niihin olevan eroa vielä enempi.

Edes 40 vuoden takaa ei taida olla mitään dataa mihin verrata. 60 vuoden takaa voisi korkeintana mitata parhaimpien osaamista joihinkin oppikoulu/ylioppilaskirjoituskokeisiin, mutta opetettavien asioiden muuttumisen takia vertailu ei olisi kovin reilu. Mitään koko väestöä koksevaa koulukoetta ei nykyisten 9. luokkalaisten ikäryhmässä ollut.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Chrattac

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 450
  • Liked: 1889
  • Todesstoß
Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

Tuossa artikkelissa Metsämuuronen arvelee, että matematiikan osaaminen on siirtynyt sovellusten ja mobiiliteknologioiden käyttöön. Sanotaanko näin, että trendi nykynuorten keskuudessa on se, etteivät osaa edes niitä käytellä. Tietotekniikan taidot ovat ala-arvoisia, osasyynä on se, että sovelluksia käytetään perin yksipuolisesti ja ne kaikki on tehty sellaisiksi, että huoneenlämpöä vastaavalla ÄO:llakin operoivat ihmiset osaa niitä käyttää. Todellisuudessa suurimmalla osalla nuorista ei ole edes alustavaa käsitystä, miten ne laitteet, joita käytetään yhden täppäyksen periaatteella toimivat. Esimerkiksi kansiorakenteet ovat ihan kummallisia, eli se missä tiedostot sijaitsevat tietokoneissa – kaikki ladataan vain työpöydälle tai latauskansioon eikä tiedostoja löydetä, jos oletuslatauskansio on ollut jokin muu tai jokin ohjelmisto vaikka tallentaa omaan polkuunsa töitä. Työelämässä tarvittavien perus toimistosoftien käyttäminen on jo lähes mahdotonta, eikä ymmärretä lainkaan vaikkapa tietoturvan tai yksityisyydensuojan päälle*.

En siis sano sitä, että kaikkien pitäisi osata vääntää Linuxin CLI:llä softaa ja koodata, mutta argumentti siihen että "osataan käyttää sovelluksia ja siksi ei osata vaikkapa matematiikkaa" on väärä. Oma sukupolveni (90-luvun vaihde) on sitä porukkaa, jotka vielä oikeasti joutuivat selvittelemään ja säätämään koneiden toimintaa, jos jokin softa ei vaikka skulannut. Puhuttiin aikanaan siitä, että rohkeus käyttää laitteita oli ihan toista maata ja on se nykyäänkin. Jos mulle heitetään monimutkaisempaakin kuluttajaelektroniikaa nenän eteen, ei mene kauan kuin sen toimintalogiikka aukeaa ilmankin käyttöohjeita. Tässä toki on se ongelma, että joskus tulee sekoiteltua laitteita, mutta mikäs siinä kun on tottunut säätämään.

* Nämä olisi kyllä sellaisia, että pitäisi ihan koululaitoksessa opettaa tietoturvaa vähintään perustasolla ellei syvällisemminkin. Syystä, että nykyään lähes jokainen työntekijä jokaisella työpaikalla on tavalla tai toisella vastuussa yrityksen tietoturvasta ja suojaukset ovat niin vahvoja kuin niiden heikoin lenkki.
Sortuu valtakunta tomuun viimein joka ikinen
ja hallitsijain nimet vaipuu unohdukseen tuonelaan,
kaatuu järjestelmät, kuolee sanat suuret huulille
ja rauniolla yksinäinen tuulenhenkäys vaeltaa...

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 007
  • Liked: 97591
Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät"  kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.

Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvosanojen korottaminen kokeissa osoitetusta osaamisesta on ollut hyväksyttyä ja jollain tavalla ohjeistettua jo ainakin toistakymmentä vuotta sitten. Muistan tutkimuksen, jossa maahanmuuttajataustaisten keskimääräiseksi eroksi osoitettuun osaamiseen todettiin noin yksi arvosana ylöspäin. Koska osa maahanmuuttajataustaisista pärjää normaalisti, suosimisen voi olettaa kertyvän tietynlaisen taustan huonosti menestyville oppilaille, joten osalla yksilöistä erot osoitettuun osaamiseen ovat vielä suurempia.

Ja tuosta on tosiaan jo yli kymmenen vuotta, kun nykyiset paineet maailman parhaan koulun kulissien ylläpitoon ovat haittamaahanmuuton moninkertaistuttua vielä paljon suuremmat.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

potta

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 353
  • Liked: 559

Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvosanojen korottaminen kokeissa osoitetusta osaamisesta on ollut hyväksyttyä ja jollain tavalla ohjeistettua jo ainakin toistakymmentä vuotta sitten. Muistan tutkimuksen, jossa maahanmuuttajataustaisten keskimääräiseksi eroksi osoitettuun osaamiseen todettiin noin yksi arvosana ylöspäin. Koska osa maahanmuuttajataustaisista pärjää normaalisti, suosimisen voi olettaa kertyvän tietynlaisen taustan huonosti menestyville oppilaille, joten osalla yksilöistä erot osoitettuun osaamiseen ovat vielä suurempia.

Ja tuosta on tosiaan jo yli kymmenen vuotta, kun nykyiset paineet maailman parhaan koulun kulissien ylläpitoon ovat haittamaahanmuuton moninkertaistuttua vielä paljon suuremmat.

ja selvittelystä on kulunut jo niin paljon aikaa, että uutiset aiheesta ovat vanhentuneet:

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa

alkuperäinen tutkimus on sentään vielä jäljellä:

https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

sivuilta 50-51 (ei pdf, vaan aineiston sivunumerot):
Lainaus
Äidinkielen ja kirjallisuuden kouluarvosanojen keskiarvossa ero kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä oli hyvin pieni, ja kantaväestön oppilaat
saivat keskimäärin jopa hieman alhaisempia arvosanoja kuin maahanmuuttajataustaiset oppilaat (ks. kuvio 18). Yhdeksännellä luokalla opiskelleilla
toisen sukupolven maahanmuuttajilla äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan keskiarvo oli hieman korkeampi kuin kantaväestön oppilailla ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla.
...
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin




RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 837
  • Liked: 12700
Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät"  kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.

Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.
Huom. Alkuperäisen painotus minulla tuossa oli sanoilla "samassa luokasa". Se ei ollut vahinko.

Luultavasti muistamme saman tutkimuksen, mutta pointti jää, että jos ei erikseen yritetä erottaa huonon luokan ja toisaalta maahanmuuttajataustaisuuden vaikutusta, niin on paha sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Hypoteettisissa tapuksissa, jossa opettajat gaussinkäyrättävät luokkansa sen absoluuttisesta osaamistasosta välittämättä ja täysin rotu- ja maahanmuuttoneutraalisti, suurimpia hyötyjien joukossa ovat Varissuon ja itähelsingin koulut ja toisaalta jos opettajat arvioisivat kantasuomalaiset niiden absoluuttisen osaamistasoon nähden täysin oikein, mutta antaisivat +1 jokaiselle s2-oppilaalle, tuloksissa nähtäisiin, että huonoissa kouluissa saa paremman arvosanan helposti. En ole nähnyt tutkimusta, jossa näiden kahden mekanismin painoarvoa todellisuudessa olisi pyritty selvittämään.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

migri

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 678
  • Liked: 9313
Vuoden opettajan lista PISA-romahduksen syistä...
I haven't seen democrats this mad since Republicans freed their slaves.
"Just because you're offended, doesn't mean you're right" - Ricky Gervais

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 755
  • Liked: 9977
« Viimeksi muokattu: 14.12.2021, 08:41:01 kirjoittanut Siili »

Hippo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 624
  • Liked: 1372
  • Bailando conmigo
Vuoden opettajan lista PISA-romahduksen syistä...

Tuohon pitäisi lisätä vielä koko järjestelmäideologiaan rakennettu sisäinen ongelma. Opetussuunnitelmien perusteissa ei usein edes vaadita kaikkien asioiden kohdalla niiden oppimista vaan niihin tutustutaan. Osaamisen lisääminen ei siis ole enää tavoite eikä osaamattomuus estä etenemistä vuosiluokilta toisille ja perusopetuksen päättötodistuksen saamista.

Nykyään ammatillisessa koulutuksessa arvioidaan jokaisen uuden opiskelijan lähtötaso henkilökohtaisesti ja laaditaan HOPS (henkilökohtainen opetussuunnitelma). Tämä siksi, että perusopetukseen päättöarvosanoista ei voida päätellä mitään henkilön osaamistasosta.
Let's go Brandon

Mjane

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 69
  • Liked: 230
“Maahanmuuttajataustaiset” ovat toki tietenkin hyvin heterogeeninen ryhmä, ja vaikka tätä ei varmasti koskaan julkaistaisi niin olisi mielenkiintoista tietää, miten eri alaryhmät pärjäävät suhteessa ns kantasuomalaisiin opiskelijoihin. Jos eri tutkimuksissa on osoitettu, että keskimäärin osaamistaso on noin -15%, niin luulisin, että esim. kiinalaistaustaiset pärjäävät keskimäärin noin +5-10%, venäläiset-virolaiset ehkä +/- 0-5%, bangladeshilaiset jms -10-15% ja somalit -30% verrattuna kantasuomalaisiin.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 212
  • Liked: 34841
  • Ego sum Spartacus
Todella fantastista sanoisi Siilinjärven lapsinero.

Lainaus
X

Tasokas fysiikan opetus on uhattuna: Jyväskylän yliopistossa laadituntuoreen raportin mukaan(siirryt toiseen palveluun) matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla.

Raportin laatijoiden lehtori Hannu Moilasen ja professori Pekka Neittaanmäen mukaan matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys toimii perustana eri teknologioiden kehittämisessä ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa.

– Suomen taloudellinen kivijalka on matemaattisessa osaamisessa ja korkeassa teknologiateollisuudessa. Olemme erittäin huolissamme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Jyväskylän normaalikoulun ja Jyväskylän yliopiston lehtori Hannu Moilanen.

Neittaanmäen mukaan opettajien määrän vähenemisellä voi olla hyvin laajat vaikutukset myös muille aloille.

– Jos kouluihin ei saada riittävästi päteviä opettajia, koulutuksen taso laskee. Se heikentää Suomen osaamista ja kilpailukykyä usealla alalla tulevaisuudessa. Esimerkiksi ratkomassa ilmastonmuutoskysymyksiä, toteaa Neittaanmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12231533

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 143
  • Liked: 3030
  • Panda nimeltä Kallan.
PISA-tuloksiin liittyen; todella hyvä avoin kirje matematiikan opettajilta päättäjille, missä kerrotaan miksi matematiikan osaamisen taso on laskenut: https://eukleideskirjat.fi/Avoin_kirje.pdf

Tässä myös toinen hyvä artikkeli: https://journal.fi/tt/article/view/76505/37780

Ja tässä vähän pidempi raportti vuodelta 2016 (uudempikin varmaan on olemassa?): LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT / Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2015". Lähde: https://karvi.fi/app/uploads/2016/04/KARVI_2016.pdf
« Viimeksi muokattu: 03.01.2022, 08:56:31 kirjoittanut Kallan »
Jos pääministeri on kelvoton bilettäjä, älkää ainoastaan toivoko hänen eroansa vaan toivokaa että seuraaja olisi häntä fiksumpi; sillä onhan olemassa todennäköisyys sille, että hänen seuraajansa voi olla kahta kertaa surkeampi.

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 837
  • Liked: 12700
“Maahanmuuttajataustaiset” ovat toki tietenkin hyvin heterogeeninen ryhmä, ja vaikka tätä ei varmasti koskaan julkaistaisi niin olisi mielenkiintoista tietää, miten eri alaryhmät pärjäävät suhteessa ns kantasuomalaisiin opiskelijoihin. Jos eri tutkimuksissa on osoitettu, että keskimäärin osaamistaso on noin -15%, niin luulisin, että esim. kiinalaistaustaiset pärjäävät keskimäärin noin +5-10%, venäläiset-virolaiset ehkä +/- 0-5%, bangladeshilaiset jms -10-15% ja somalit -30% verrattuna kantasuomalaisiin.
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 809
  • Liked: 774
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
Harmi että virolaiset ja ruotsalaiset sekä kiinalaiset ja thaimaalaiset on lumpattu samaan ryhmään. Uskon kyllä virolaisten ja thaimaalaisten pärjäävän hyvin opinnoissaan joihinkin ryhmiin verrattuna, mutta uskon kiinalaisten ja ruotsalaisten pärjäävän vielä paremmin. Hyvä kuitenkin että on edes tälläistä dataa eikä tavanomaista kaikkien niputtamista vieraskielisten alle.

Pisa-tuloksissa Kiina on ykkössijalla kaikissa aineissa. Thaimaa on sijoilla 54-67 aineesta riippuen. Kyllä thaimalaaisetkin varmasti pärjäävät hyvin moneen muuhun maahanmuuttajaryhmään nähden, mutta uskon kiinalaisten pärjäävän vielä paremmin. Viro pärjää hyvin, ehkä virolaiset saattavatkin pärjätä hyvin ruotsalaisiin maahanmuuttajiin nähden.

https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary

Suomalainen peruskoulu on kupla, jonka maahanmuutto puhkaisee.

Mjane

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 69
  • Liked: 230
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf
Harmi että virolaiset ja ruotsalaiset sekä kiinalaiset ja thaimaalaiset on lumpattu samaan ryhmään. Uskon kyllä virolaisten ja thaimaalaisten pärjäävän hyvin opinnoissaan joihinkin ryhmiin verrattuna, mutta uskon kiinalaisten ja ruotsalaisten pärjäävän vielä paremmin. Hyvä kuitenkin että on edes tälläistä dataa eikä tavanomaista kaikkien niputtamista vieraskielisten alle.

Pisa-tuloksissa Kiina on ykkössijalla kaikissa aineissa. Thaimaa on sijoilla 54-67 aineesta riippuen. Kyllä thaimalaaisetkin varmasti pärjäävät hyvin moneen muuhun maahanmuuttajaryhmään nähden, mutta uskon kiinalaisten pärjäävän vielä paremmin. Viro pärjää hyvin, ehkä virolaiset saattavatkin pärjätä hyvin ruotsalaisiin maahanmuuttajiin nähden.

https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary

Suomalainen peruskoulu on kupla, jonka maahanmuutto puhkaisee.

En ehkä suoraan allekirjoittaisi oletustasi virolaisia selkeästi paremmin pärjäävistä ruotsalaisista huomioiden, että kyseisessä tutkimuksessa (Pisa 2012) Virossa asuvat virolaiset suoriutuivat huomattavasti paremmin kuin Ruotsissa asuvat kantaruotsalaiset (kategoria “infödda”, tässä toki riitti se, että vain toinen vanhempi on ruotsalainen).

On toki totta, että Virosta on Suomeen muuttanut suhteessa enemmän matalapalkkatyöntekijöitä, joten on todennäköistä, että Suomessa asuvien virolaisten koulutus-ja osaamistaso on jkv matalapi kuin ns kotivirolaisten.

https://www.skolverket.se/download/18.6bfaca41169863e6a65ab3c/1553965313197/pdf3126.pdf

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 031
  • Liked: 10658
  • Manner-Suomen Tasavalta
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

Ai tämän(kin)kö takia Valtiontalouden tarkastusvirasto piti yliviikaroida? Meni, virasto mokoma, tutkimaan ihan vääriä juttuja, ja piti siksi tuhota ennen kuin aiheuttaa vielä enemmän tuhoa väestönvaihtoagendalle.
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 801
  • Liked: 59887
  • Kansanryhmäkiihottunut takaisinviskaaja
Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

Varmuuskopio.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Euroopan kansoilla ole oikeutta valvoa rajojaan, vaan sen sijaan velvollisuus ottaa vastaan maailman köyhimpien ihmisten tulva. "
— António Guterres, YK:n pääsihteeri, sosialisti Portuganista (Vision Europe Summit 2021 -kokouksessa)

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 599
  • Liked: 13404
  • The only way to fight hate is with even more hate
Vs: 2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä
« Vastaus #867 : tänään kello 00:33:20 »
Mikä hymiö sopii tähän parhaiten? :o vai :facepalm: vai ;D Nyt tasapäistetään maassa olevia oikein huolella! :D
 
Lainaus
KKV 627/2021 vp

Miten hallitus aikoo puuttua varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alueelliseen ja etniseen
eriytymiseen sekä siihen liittyviin ongelmiin ja

aikooko hallitus estää nykyisen segregaatiokehityksen entistä pahemman eskaloitumisen
puuttumalla ongelmien juurisyyhyn eli määrällisesti ja laadullisesti kestämättömään maa-
hanmuuttoon kirjallisessa kysymyksessä esitetyillä tavoilla?
Lainaus
Olli Immonen ps
Lainaus
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti koulutuspolitiikassa kiinnitetään huomiota siihen, että alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman (Oikeusoppia –ohjelman) oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi joulukuussa 2019 toteuttamaan hallitusohjelman tavoitteita varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen aloilla. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaan (Oikeus oppia- ohjelma) on käytettävissä 232 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022. Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaan on käytettävissä 155 miljoonaa euroa.

Oikeus oppia -ohjelmassa asetetun Koulutuksellisen tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella hallitusohjelman tavoitteita koskien tunnistettua eriarvoistumiskehitystä koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, sukupuolten välisissä osaamiseroissa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla. Lisäksi työryhmän tulee laatia lainsäädäntöehdotus positiivisen erityiskohtelun ja tasa-arvon edistämistoimien vakiinnuttamiseksi vaikuttavaksi osaksi perusopetuksen valtion-osuusrahoitusjärjestelmää sekä laatia ehdotus positiivisen erityiskohtelun mallin vakiinnuttamiseksi varhaiskasvatuksen alalla. Työryhmän työn taustoittamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö asetti apulaisprofessori Venla Berneliuksen Helsingin yliopistosta selvityshenkilöksi tehtävänään tuottaa pitkän aikavälin kuvaa eriarvoistumiskehityksen vastaista työtä varten, pohtia kansallisen tasa-arvotyön alueellisia ja sosiaalisia lähtökohtia ja vertailla niitä kansainväliseen evidenssiin sekä tuottaa tietoa alueellisten ja koulujen välisten erojen kehittymisestä. Berneliuksen yksi keskeisiä johtopäätöksiä on, ettei laadultaan vakaa koulutus- ja varhaiskasvatusjärjestelmä yksin riitä torjumaan yhteiskunnallisen ja alueellisen eriytymisen tuottamaa painetta eikä kouluvalikoinnin tuottamaa yhä lisääntyvää koulujen eriytymistä. Olennaista on vakiinnuttaa myönteisen erityiskohtelun rahoitus pysyväksi sekä käynnistää hallinnonalojen yhteisiä, vaikuttavia toimia ja vahvistaa kaupunkisuunnittelun ja sivistystoimen yhteistyötä paikallisella tasolla.

Huhtikuussa 2021 hallituksen eduskunnalle antamassa koulutuspoliittisessa selonteossa vahvistetaan tarve vakiinnuttaa myönteisen erityiskohtelun rahoitus siten, että koulutusjärjestelmän edellytykset tasata yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, mm. kuntien sisäisen segregaation, vaikutuksia vahvistuvat. Tasa-arvorahan vakiinnuttamisen kautta tavoitteena olisi lisätä avustuksen vaikuttavuutta ja ennakoitavuutta, jotta koulutuksellista tasa-arvoa vahvistavia toimia pystyttäisiin suunnittelemaan ja ennakoimaan ja vakiinnuttamaan paikallisella tasolla. Koulutuksellista tasa-arvoa perusopetuksessa on tuettu erilaisin avustuksin vuodesta 2009 lähtien.

Rahoitus on riippunut kullakin hallituskaudella määritellystä rahoitustasosta ja tavoitteesta. Avustusta on myönnetty vuodesta 2016 alkaen opetuksen järjestäjille koulukohtaisten indikaattorien perusteella. Opetuksen järjestäjä on voinut kohdentaa saamansa avustuksen haluamallaan tavalla näiden koulujen esi- ja perusopetukseen sekä niiden toiminta-alueella varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävään esiopetukseen. Valtion erityisavustusta on ollut mahdollista käyttää esimerkiksi opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajuuteen, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin sekä koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Valtionavustuksen avulla on edistetty tasa-arvoa ja erityisopetuksen laatua tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata opettajia sekä myös koulunkäyntiavustajia. Valtionavustuksella on tuettu haasteellisilla toiminta-alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Avustusta on myönnetty niiden yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi, joissa tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä olevan oppilaan/oppilaiden opetus järjestetään osittain tai kokonaan tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita. Avustus mahdollistaa yksilöllisemmän lasten ja nuorten oppimisen tukemisen ja auttaa vahvistamaan oppimista alueilla, joilla oppimistulokset uhkaavat jäädä matalammiksi.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen kaudella myönteisen erityiskohtelun rahoitusta on myönnetty osana Oikeus oppia –ohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen erityisavustuksia kaksi kertaa yhteensä noin 139 miljoonan euron arvosta. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen on jaettu valtion erityisavustusta
vuodesta 2019 lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuullut laajasti tutkijoita ja sidosryhmiä sekä lapsia ja nuoria Oikeus oppia –työryhmän valmisteluiden yhteydessä. Näkemys myönteisen erityiskohtelun määrärahan vaikuttavuudesta ja vakiinnuttamisen merkityksestä on laajasti jaettu koulutuksen kentällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee myönteisen erityiskohtelun rahoituksen vakiinnuttamista koskevaa hallituksen esitystä parhaillaan. Sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut 2000-luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä. Yhteiskunnan sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen heijastuu oppimistuloksiin. Koulutuksellinen epätasa-arvo näkyy erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa, joissa on paljon pienituloisuutta tai sosiaalisia ongelmia; koulujen ja päiväkotien kannalta merkittävää on siis niiden lähialueen, oppilasalueen, sosioekonominen eriytyminen. Segregaatio tuo haasteita koko kouluyhteisölle, ja erot näkyvät sekä henkilökunnan kuormittumisena että lasten heikompina kouluvalmiuksina. Koulusegregaation ehkäisy ja koulutuksellisten mahdollisuuksien kannattelu vaatii kouluihin kohdistuvien toimien lisäksi myös sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja koulunäkökulman huomioimista kaupunkisuunnittelussa sekä koulujen potentiaalin tunnistamista (miten tuo tehdään kun kaikki ovat samanarvoisia?!) on aluekehittämisessä ja yhteisön hyvinvoinnin tukemisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen hallinnonalojen välisen yhteistyön sekä kaupunkivaltio –yhteistyön vahvistamiseksi koulusegreaation ehkäisemisessä. Yhteistyöhanke toteutetaan
Oikeus oppia –ohjelman (OKM) ja Lähiöohjelman (YM) toimin. Valtion ja kuntien kumppanuusperiaatteella vahvistetaan käytettävissä olevan tiedon nykyistä parempaa jakamista, levittämistä ja hyödyntämistä. Hankkeessa vahvistetaan yhteistyötä koulusegregaation ehkäisemisen kannalta olennaisten kuntien ja kaupunkien toimialojen välillä. Lisäksi vahvistetaan ja tuetaan yhteistyötä, tutkimusta, tiedonvaihtoa ja tiedon analysointia ja seurantaa koulusegregaation ennaltaehkäisemisestä kiinnostuneiden kuntien ja kaupunkien välillä. Yhteistyöhankkeessa on mukana 8 suurta ja keskisuurta kaupunkia tai seutukuntaa, joille on marraskuussa 2021 jaettu valtionavustuksina 1,2 miljoonaa euroa hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät maahan muuttaneiden perusopetuksen oppilaiden oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia tukevan toimenpideohjelman. Vuosille 2022–2026 ajoittuva ohjelma suunnataan erityisesti vuosiluokkien 7-9 oppilaille. Toimenpideohjelmalla vahvistetaan erityisesti vieraskielisten sekä vasta maahan tulleiden oppilaiden kielitaitoa, opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia sekä perustaitoja sekä varmistetaan sujuvia siirtymiä toiselle asteelle, sekä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen. Toimenpideohjelma on osa perusopetuksen Oikeus oppia –ohjelmaa. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perustaitojen toimenpideohjelmaan on varattu 13 miljoonaa euroa. Uuden kohdennetun toimenpideohjelman tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja vastikään Suomeen muuttaneiden oppilaiden oppimisen tukemiseksi sekä vieraskielisten oppilaiden perustaitojen ja kielitaidon vahvistamiseksi, jotta yksikään nuori ei jäisi ilman jatko-opintovalmiuksia.

Helsingissä 7.1.2022
Opetusministeri Li Andersson
Juttuvinkki @Matias Turkkila putiikille

Veronmaksajien rahoilla saa haluttuja johtopäätöksiä. Joihin on hyvä vedota - tutkittua tietoja verukkeella - kun riistetään tuhansille tovereille veronmaksajien rahoja.

Mafiakin on siedettävää porukkaan näihin verrattuna. Heiltä saa sentään vastikkeen suojelurahasta. Punaisilta ei saa.
« Viimeksi muokattu: tänään kello 00:35:46 kirjoittanut qwerty »
"Ihmisten välineellistäminen poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi on jyrkästi tuomittavaa": Sisäministeri Ohisalo (virh.) 1.9.2021