Yle: "Opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia" – koulu suosii yhä tyttöjä ja muu yhteiskunta poikia, vaikka ongelmaa on yritetty korjata vuosia 13.6.2022
Toimittaja Jenni Nergin jutussa sentään mainitaan, että myös suomalaisten poikien Pisa-tulokset ovat suhteessa hyviä verrattuina muiden maiden poikiin, kun heidät yleensä esitetään luusereina, mutta muuten tyttöjen suosiminen koulussa ei ole tässäkään sellainen ongelma, johon pitäisi myös puuttua. Puuttumista ei ole uskotella entistäkin kovemmin, että sukupuolissa ei ole lähtökohtaisesti eroja.
Peruskoulun päättötodistusten arvosanoissa tyttöjen keskiarvot ovat vähintään kahdeksan kaikkialla Suomessa. Poikien keskiarvo taas ei ylitä kahdeksaa missään maakunnassa.
Vastaavasti tytöt kirjoittavat vuosittain yli kaksinkertaisen määrän laudatureita poikiin verrattuna.
Vipusesta käy myös ilmi, että yli puolet korkeakouluista valmistuneista on naisia.
Sama ilmiö voidaan nähdä myös Suomen Pisa-tuloksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Pisa-tuloksissa vuonna 2018 tytöt saivat Suomessa 53 pistettä enemmän kuin pojat.
Muissa OECD-maissa keskimääräinen ero on 30 pistettä.
Riippuu varmaan Pisan osa-alueesta, mutta viimeksi kun tutkin, pojat olivat ainakin Euroopassa yleisesti tyttöjä edellä tai ero oli pieni. Suomi on tyttöjen ja poikien tulosten eron suhteen harvinainen poikkeus sellaisten maiden kanssa kuin Jordania, Pohjois-Makedonia, Qatar, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. Lähialueilla Euroopassa ei ole vastaavaa ilmiötä muissa maissa.
Tilastojen valossa tyttöjen ja naisten koulumenestys näyttää siis loistavalta.
Koulumenestyksestä huolimatta tytöt päätyvät kuitenkin todennäköisemmin matalapalkkaisiin töihin ja pojat johtajiksi.
Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkalan mukaan kyseessä on suomalainen tasa-arvo-ongelma.
– Meillä tyttöjen ja poikien väliset erot ovat aika suuret. Tämä on ongelmavyyhti, jota on pyritty korjaamaan jo vuosikaudet, Honkala sanoo.
Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Tytöt ovat pärjänneet paremmin koulussa jo vuosikaudet.
– Jos katsoo historiaa niin näin on ollut jo aikanaan oppikoulussa, Honkala kertoo.
Tyttöjen ja poikien koulumenestyksen erot ovat suuria muuallakin maailmassa, mutta Honkalan mukaan Suomessa ero on harvinaisen iso.
Ongelma ei myöskään Suomessa jää koulutustasolle, vaan myös ammattialat ovat jakautuneet miesten ja naisten aloihin.
– Vaikka odotuksia ei lausuttaisi ääneen, niin meillä ammatit on jakaantuneet miesten ja naisten ammatteihin, Honkala kertoo.
Hänen mukaansa nuoret katsovat mallia aikuisten maailmasta ja omaksuvat asenteita. Suomessa alat ovat jakautuneet vielä voimakkaammin kuin muissa Euroopan maissa.
Voisiko siis olla, että sukupuolten erot ovat
luonnollisia?
Tyttöjen korkeat tulokset kuitenkin jäävät usein vähäiselle huomiolle.
Tutkimuksen mukaan Suomen erinomaisista tuloksista kirjoitetaan, mutta hehkutukseen ei liitetä suomalaisten tyttöjen maailmanmestaruutta ylpeyden aiheena, vaan se esitetään jossain määrin ongelmallisessa valossa, koska tilastoissa pojat näyttävät jäävän jälkeen.
On siis hyvä huomioida, että vaikka poikien keskiarvo on Suomessa merkittävästi heikompi kuin tyttöjen, se on Pisa-tutkimuksissa kaiken kaikkiaan hyvin korkea.
Tutkimus myös osoittaa, että sukupuoliero esimerkiksi suomalaisten nuorten lukutaidossa ei kerro poikien heikosta tasosta, vaan ennen kaikkea suomalaisten tyttöjen erinomaisesta suorituksesta.
Kyllä suomalaisten tyttöjen pärjääminen Pisa-kokeissa on ollut uutisoinnissa ja kommentoinnissa ylpeyden aihe, mutta suomalaiset pojat on esitetty sen varjolla laiskoina ressukoina, vaikka ongelma on selvästikin siinä, kuinka poikkeuksellisella tavalla suomalainen koululaitos suosii tyttöjä.
– Tuntuu, että kukaan opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia, kun muut saavat kymppejä, Rauha kertoo.
Sirpa Lappalainen arvioi, että tästä ei yleensä kuitenkaan seuraa pojille heikompaa menestystä myöhemmin elämässä.
Vaikka koulutus on usein nähty tapana korjata tämä asetelma, tilastot osoittavat muuta.
– Tilastollisesti tytöt kuitenkin hyötyvät koulutuksesta vähemmän, Lappalainen sanoo.
Myös opetusneuvos Satu Honkala näkee asian samoin.
– Jostakin syystä meillä tosiaan pojat ovat koulussa vaikeuksissa, mutta sitten yhteiskunta kuitenkin on rakentunut niin, että johtajan paikoissa on ihan joka ammattialalla miehet, Satu Honkala arvioi.
Jospa koulutus ja koulussa menestyvien osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita?
Voimakasta sukupuolittumista onkin pyritty korjaamaan erilaisilla keinoilla.
Satu Honkalan mukaan lukutaito on tärkeä tekijä koulumenestyksen ylläpitämisessä. Tilastoissa nimenomaan lukutaidossa on nähtävillä laskeva trendi, myös tytöillä. Myös opetussuunnitelmalla on pyritty tukemaan erilaisten oppijoiden koulutyötä.
Toisaalta myös opinto-ohjauksella voidaan vaikuttaa nuorten jatko-opintovalintoihin, niin hyvässä kuin pahassa.
Sirpa Lappalaisen mukaan joskus ennakko-oletukset näkyvät myös opinto-ohjauksessa.
– Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan hoiva-alalle, sillä helposti ajatellaan, että hoivaaminen on heille jotenkin ominaista, Lappalainen kertoo.
Kyseessä on nimenomaan koko yhteiskuntaa koskeva, rakenteellinen ilmiö, joten muutoksenkin tulisi tapahtua koko yhteisössä.
– Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, mitä me odotamme ja sallimme. Meidän pitäisi tarkastella omia sukupuolittuneita olettamuksiamme, eikä oikeastaan olettaa mitään sukupuolen perusteella, Lappalainen summaa.
Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
Aihe: 2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä (Luettu 179003 kertaa)