Kirjoittaja Aihe: 2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä  (Luettu 183510 kertaa)

Fiftari

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 8 934
  • Liked: 9954
  • "Hallitus koostuu ihmisistä joita ei hallita"
Lainaus käyttäjältä: Käyttäjä facebookissa
Tietooni on tullut nyt jo muutama tuore tapaus, jossa vanhemmat saavat tietää lukuvuoden päätteeksi lapsen todistuksesta, että hänet on laitettu S2 eli suomi toisena kielenä opetukseen äidinkielen sijaan.
S2-opetuksessa ei tietenkään ole mitään vikaa. Olen itsekin ollut S2-tunneilla teininä, kun muutin Suomeen. Nyt on kuitenkin kyse Suomessa syntyneistä ja suomea täydellisesti puhuvista lapsista, jotka kuuluisivat äidinkielen opetukseen. Ei tätä voi miksikään muuksi kuvata kuin rakenteelliseksi rasismiksi.
Kielen tason arviointi ei selvästikään toimi kaikissa kouluissa. Aion Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä selvitellä, mikä käytännöissä olisi korjattavissa, jotta tällaista ei tapahtuisi.
Loput linkin takaa Käyttäjä facebookissa
Rasmuksen ketju facebookissa aiheesta
Mitä eroa on mielisairaalalla ja Suomen valtiolla? Mielisairaalassa johtoporras on yleensä ihan terve

Fiftari

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 8 934
  • Liked: 9954
  • "Hallitus koostuu ihmisistä joita ei hallita"
Unohtui tuo kuvankaappaus edellisestä postauksesta
Mitä eroa on mielisairaalalla ja Suomen valtiolla? Mielisairaalassa johtoporras on yleensä ihan terve

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 14 198
  • Liked: 23271
”Arjen ohjeet annan elekielellä” – HS kysyi opettajien kokemuksia vieraskielisten opettamisesta
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008861699.html

Lainaus
Espoossa on kuusi koulua, joissa vähintään puolet oppilaista on vieraskielisiä.
...
Kun koulun lapsista selvästi yli puolet on vieraskielisiä, alkaa se vaikuttaa lasten suomen oppimiseen ja sitä kautta kaikkeen muuhunkin opiskeluun.
...
Opettajat sanovat, että vieraskielisten suuri määrä luokalla voi myös heikentää suomea äidinkielenään puhuvien kielitaitoa.
...
”On lapsia, joilla ei ole edes yhtä vahvaa kieltä. Ajattelun kieli puuttuu.

Samalla opetuksen hitaus saattaa turhauttaa suomenkielisiä. Oppilaiden väliset tasoerot voivat olla yhden ryhmän sisällä suuret.

”Jos opetan vaikka, miten Rooman valtakunta syntyi, minun pitää selittää, mitä tarkoittaa kylä ja niemimaa.
...
TOISINAAN vieraskielisten lasten opettaminen vaatii luovuutta. Opettajat joutuvat selittämään asioita kuvilla ja ohjaamaan esimerkiksi ulos tai syömään elekielellä, vastauksista ilmenee.

”Arjen ohjeet (ulos, syömään, kotiin) annan elekielellä”, kertoo eräs alakoulun opettaja.

Vantaalainen kieltenopettaja kertoo antaneensa oppilaiden kirjoittaa koevastauksia omalla äidinkielellään, vaikka se lisää työtaakkaa.
...
”Kun käymme läpi kappaleita ja suomennamme niitä, joudun suomentamaan myös suomennokset. Usein suomenkielisetkään eivät ymmärrä alakoulun kirjojen sanoja suomeksi, vaan ne joudutaan selittämään kuvin. Suomenkielisten oppilaiden suomi ei kehity, kun ympärillä puhutaan tönkkösuomea. Myös opettajan on yksinkertaistettava puhettaan, jolloin kieli köyhtyy. Jos suomi ei suju, koulu ei suju.”
...
Eräs vastaaja kertoo omista vieraskielisistä oppilaistaan, joilla voi olla kotona erittäin tiukka kuri ja koulujen säännöt tuntuvat siihen nähden löyhiltä.

He tulevat kouluun ”pitämään hauskaa”, opettaja kirjoittaa.

Eräs opettaja kertoo myös, että ”rasismikorttia” heilutellaan herkästi.

”Jos poistan luokasta maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka on jatkuvasti häirinnyt tuntia ja tehnyt muiden opiskelun mahdottomaksi, kuulen varmasti kovaäänisiä rasismisyytöksiä.”
...
Hänen suurin huolensa kohdistuu niihin vieraskielisiin, jotka ovat ehtineet olla vain yhden vuoden valmistavalla luokalla.

Valmistava opetus on tarkoitettu 6–17-vuotiaille, jotka eivät osaa tarpeeksi suomea, jotta voisivat aloittaa perusopetuksessa.
« Viimeksi muokattu: 06.06.2022, 23:26:03 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 078
  • Liked: 106577
Yle: "Opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia" – koulu suosii yhä tyttöjä ja muu yhteiskunta poikia, vaikka ongelmaa on yritetty korjata vuosia 13.6.2022

Toimittaja Jenni Nergin jutussa sentään mainitaan, että myös suomalaisten poikien Pisa-tulokset ovat suhteessa hyviä verrattuina muiden maiden poikiin, kun heidät yleensä esitetään luusereina, mutta muuten tyttöjen suosiminen koulussa ei ole tässäkään sellainen ongelma, johon pitäisi myös puuttua. Puuttumista ei ole uskotella entistäkin kovemmin, että sukupuolissa ei ole lähtökohtaisesti eroja.

Lainaus
Peruskoulun päättötodistusten arvosanoissa tyttöjen keskiarvot ovat vähintään kahdeksan kaikkialla Suomessa. Poikien keskiarvo taas ei ylitä kahdeksaa missään maakunnassa.

Vastaavasti tytöt kirjoittavat vuosittain yli kaksinkertaisen määrän laudatureita poikiin verrattuna.

Vipusesta käy myös ilmi, että yli puolet korkeakouluista valmistuneista on naisia.

Sama ilmiö voidaan nähdä myös Suomen Pisa-tuloksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Pisa-tuloksissa vuonna 2018 tytöt saivat Suomessa 53 pistettä enemmän kuin pojat.

Muissa OECD-maissa keskimääräinen ero on 30 pistettä.

Riippuu varmaan Pisan osa-alueesta, mutta viimeksi kun tutkin, pojat olivat ainakin Euroopassa yleisesti tyttöjä edellä tai ero oli pieni. Suomi on tyttöjen ja poikien tulosten eron suhteen harvinainen poikkeus sellaisten maiden kanssa kuin Jordania, Pohjois-Makedonia, Qatar, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. Lähialueilla Euroopassa ei ole vastaavaa ilmiötä muissa maissa.

Lainaus
Tilastojen valossa tyttöjen ja naisten koulumenestys näyttää siis loistavalta.

Koulumenestyksestä huolimatta tytöt päätyvät kuitenkin todennäköisemmin matalapalkkaisiin töihin ja pojat johtajiksi.

Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkalan mukaan kyseessä on suomalainen tasa-arvo-ongelma.

– Meillä tyttöjen ja poikien väliset erot ovat aika suuret. Tämä on ongelmavyyhti, jota on pyritty korjaamaan jo vuosikaudet, Honkala sanoo.

Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Tytöt ovat pärjänneet paremmin koulussa jo vuosikaudet.

– Jos katsoo historiaa niin näin on ollut jo aikanaan oppikoulussa, Honkala kertoo.

Tyttöjen ja poikien koulumenestyksen erot ovat suuria muuallakin maailmassa, mutta Honkalan mukaan Suomessa ero on harvinaisen iso.

Ongelma ei myöskään Suomessa jää koulutustasolle, vaan myös ammattialat ovat jakautuneet miesten ja naisten aloihin.

– Vaikka odotuksia ei lausuttaisi ääneen, niin meillä ammatit on jakaantuneet miesten ja naisten ammatteihin, Honkala kertoo.

Hänen mukaansa nuoret katsovat mallia aikuisten maailmasta ja omaksuvat asenteita. Suomessa alat ovat jakautuneet vielä voimakkaammin kuin muissa Euroopan maissa.

Voisiko siis olla, että sukupuolten erot ovat luonnollisia?

Lainaus
Tyttöjen korkeat tulokset kuitenkin jäävät usein vähäiselle huomiolle.

Tutkimuksen mukaan Suomen erinomaisista tuloksista kirjoitetaan, mutta hehkutukseen ei liitetä suomalaisten tyttöjen maailmanmestaruutta ylpeyden aiheena, vaan se esitetään jossain määrin ongelmallisessa valossa, koska tilastoissa pojat näyttävät jäävän jälkeen.

On siis hyvä huomioida, että vaikka poikien keskiarvo on Suomessa merkittävästi heikompi kuin tyttöjen, se on Pisa-tutkimuksissa kaiken kaikkiaan hyvin korkea.

Tutkimus myös osoittaa, että sukupuoliero esimerkiksi suomalaisten nuorten lukutaidossa ei kerro poikien heikosta tasosta, vaan ennen kaikkea suomalaisten tyttöjen erinomaisesta suorituksesta.

Kyllä suomalaisten tyttöjen pärjääminen Pisa-kokeissa on ollut uutisoinnissa ja kommentoinnissa ylpeyden aihe, mutta suomalaiset pojat on esitetty sen varjolla laiskoina ressukoina, vaikka ongelma on selvästikin siinä, kuinka poikkeuksellisella tavalla suomalainen koululaitos suosii tyttöjä.

Lainaus
– Tuntuu, että kukaan opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia, kun muut saavat kymppejä, Rauha kertoo.

Sirpa Lappalainen arvioi, että tästä ei yleensä kuitenkaan seuraa pojille heikompaa menestystä myöhemmin elämässä.

Vaikka koulutus on usein nähty tapana korjata tämä asetelma, tilastot osoittavat muuta.

Tilastollisesti tytöt kuitenkin hyötyvät koulutuksesta vähemmän, Lappalainen sanoo.

Myös opetusneuvos Satu Honkala näkee asian samoin.

– Jostakin syystä meillä tosiaan pojat ovat koulussa vaikeuksissa, mutta sitten yhteiskunta kuitenkin on rakentunut niin, että johtajan paikoissa on ihan joka ammattialalla miehet, Satu Honkala arvioi.

Jospa koulutus ja koulussa menestyvien osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita?

Lainaus
Voimakasta sukupuolittumista onkin pyritty korjaamaan erilaisilla keinoilla.

Satu Honkalan mukaan lukutaito on tärkeä tekijä koulumenestyksen ylläpitämisessä. Tilastoissa nimenomaan lukutaidossa on nähtävillä laskeva trendi, myös tytöillä. Myös opetussuunnitelmalla on pyritty tukemaan erilaisten oppijoiden koulutyötä.

Toisaalta myös opinto-ohjauksella voidaan vaikuttaa nuorten jatko-opintovalintoihin, niin hyvässä kuin pahassa.

Sirpa Lappalaisen mukaan joskus ennakko-oletukset näkyvät myös opinto-ohjauksessa.

– Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan hoiva-alalle, sillä helposti ajatellaan, että hoivaaminen on heille jotenkin ominaista, Lappalainen kertoo.

Kyseessä on nimenomaan koko yhteiskuntaa koskeva, rakenteellinen ilmiö, joten muutoksenkin tulisi tapahtua koko yhteisössä.

– Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, mitä me odotamme ja sallimme. Meidän pitäisi tarkastella omia sukupuolittuneita olettamuksiamme, eikä oikeastaan olettaa mitään sukupuolen perusteella, Lappalainen summaa.

Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 534
  • Liked: 7935
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته



Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
'
Itse veikkaan että moni oppii koulussa tehokkaaksi opiskelijaksi, eikä työelämän tarpeita täyttäväksi myyntimieheksi, innovaattoriksi tai johtajaksi. Kympin tytöt ovat hyviä opiskelussa, mutta onnistuuko esimerkiksi firman perustaminen ja johtaminen.

N. O. Hääppönen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 202
  • Liked: 4176
Lainaus
...
TOISINAAN vieraskielisten lasten opettaminen vaatii luovuutta. Opettajat joutuvat selittämään asioita kuvilla ja ohjaamaan esimerkiksi ulos tai syömään elekielellä, vastauksista ilmenee.

”Arjen ohjeet (ulos, syömään, kotiin) annan elekielellä”, kertoo eräs alakoulun opettaja.

Jos jumalauta &#¤"%&*kakarat eivät koulussa osaa edes lukea sen verran lukujärjestystä, että ymmärtäisivät ilman elekieltä koska mennä syömään ja koska lähteä kotiin, niin kuinka "#¤%&ssä ne voivat ymmärtää yhtään mitään fysiikasta, matematiikasta, kemiasta tai yleensä yhtään mistään mitään??!1!!

Vastaus on tietenkin: Eihän ne ymmärräkään, mutta kuinka Pisa-tutkijat eivät vaan voi tätä käsittää?
« Viimeksi muokattu: 18.06.2022, 21:56:17 kirjoittanut N. O. Hääppönen »
”Jos sukupuolitietoinen budjetointi erkaantuu sekä feministisistä kansalaisyhteiskunnan toimijoista että feministisestä tiedosta, se on vaarassa muodostua tekniseksi hyvän hallinnon käytännöksi, jonka suhde sukupuolittuneisiin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin on ohut.”

– THL 23.3.2020

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 603
  • Liked: 29001
  • Apukeittiöpsykologi
Lainaus
...
TOISINAAN vieraskielisten lasten opettaminen vaatii luovuutta. Opettajat joutuvat selittämään asioita kuvilla ja ohjaamaan esimerkiksi ulos tai syömään elekielellä, vastauksista ilmenee.

”Arjen ohjeet (ulos, syömään, kotiin) annan elekielellä”, kertoo eräs alakoulun opettaja.

Jos jumalauta &#¤"%&*kakarat eivät koulussa osaa edes lukea sen verran lukujärjestystä, että ymmärtäisivät ilman elekieltä koska mennä syömään ja koska lähteä kotiin, niin kuinka "#¤%&ssä ne voivat ymmärtää yhtään mitään fysiikasta, matematiikasta, kemiasta tai yleensä yhtään mistään mitään??!1!!

Vastaus on tietenkin: Eihän ne ymmärräkään, mutta kuinka Pisa-tutkijat eivät vaan voi tätä käsittää?

Puuttumatta Pisa-tuloksiin sanon, että pitää olla itsestään selvää, ettei luokkaan oteta ketään, kuka ei osaa suomen kieltä  tyydyttävällä tasolla. Joten kielitaidottomia ei saa päästää normaaliluokkiin häiritsemään muita ja kuluttamaan opettajan aikaa, vaan ensin opetellaan suomea erityisluokassa niin monta vuotta, että alkaa sujua. Normaaliluokkaan tullaan vasta, kun osaa kielen, muutoin kaikkien oppimismahdollisuudet menevät.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 800
  • Liked: 65541
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Push back!
Ketään ei jätetä jälkeen = kaikki jätetään jälkeen, jos samalla luokalla pidetään.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Vasemmistolaisuus on vamma, johon kuuluu vielä tarve näyttää se.”
— Kari Suomalainen

“...kaiken luonnonjärjestyksen kumoamista vaativa kulttuurimarxismi...”
— Jorma M.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 025
  • Liked: 5258



Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
'
Itse veikkaan että moni oppii koulussa tehokkaaksi opiskelijaksi, eikä työelämän tarpeita täyttäväksi myyntimieheksi, innovaattoriksi tai johtajaksi. Kympin tytöt ovat hyviä opiskelussa, mutta onnistuuko esimerkiksi firman perustaminen ja johtaminen.

Son just noin.

Arvosanoilla ei osata, sillä ihan itsellä osataan. Olen tavannut monta ihmistä, jotka kepittäisivät insinöörin paperit omaavat välittömästi. Intohimo, ymmärrys ja uskallus ovat ne avaimet.

Itselläni on varsin kapean alan, mutta kehtaan väittää, erittäin korkean tason osaaminen ammattikoulupohjalta. Näihin asioihin ei opiskella, näihin möyritään pohjaliejusta lähtien pinnalle.



Slava Ukraini.

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 446
  • Liked: 4153
  • Panda nimeltä Kallan.



Eiköhän se ole juuri tuollainen ideologinen ajattelu, joka on johtanut Suomessa nykytilanteeseen.
'
Itse veikkaan että moni oppii koulussa tehokkaaksi opiskelijaksi, eikä työelämän tarpeita täyttäväksi myyntimieheksi, innovaattoriksi tai johtajaksi. Kympin tytöt ovat hyviä opiskelussa, mutta onnistuuko esimerkiksi firman perustaminen ja johtaminen.

Son just noin.

Arvosanoilla ei osata, sillä ihan itsellä osataan. Olen tavannut monta ihmistä, jotka kepittäisivät insinöörin paperit omaavat välittömästi. Intohimo, ymmärrys ja uskallus ovat ne avaimet.

Itselläni on varsin kapean alan, mutta kehtaan väittää, erittäin korkean tason osaaminen ammattikoulupohjalta. Näihin asioihin ei opiskella, näihin möyritään pohjaliejusta lähtien pinnalle.
Joiltain osin samaa mieltä, joiltain osin eri mieltä.

Joillakin aloilla ne paperit on pakko hankkia jos meinaa edetä urallaan. Eli ei toi nyt niin mustavalkoista ole. Toki kaikki näistä tiedostavat että paperit on eka hankittava, jotta on muodollinen pätevyys, jonka jälkeen varsinainen oppiminen alkaakin. Tosin niiden paperien idea on, ettei työnantajan tarvitse aivan perusteista alkaen lähteä liikenteeseen koulutuksessa.

Hyvänä esimerkkinä lääkärit ja hammaslääkärit. Onhan se ihan toivottavaa, että hammaslääkäri tietää teoriat taustalla kun alkaa työskentelemään purukaluston kanssa.
Korona ei oo enää trendikästä joten sitä ei kukaan pelkää näön vuoksi enää eikä siitä kukaan siis hyvesignaloi. Massamedian uusi käsky: unohtakaa korona ja sen varjolla tehty valtaisa omaisuuden uusjako. / Putin ja Zelensky, lopettakaa nyt se nahistelu ja palatkaa päiväjärjestykseen.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 025
  • Liked: 5258
^ Tuo on kyllä totta. Paljon aloja, joissa edellytän ihan sitä kunnon koulutusta, kuten mainitsemasi lääketieteen ala. Sellaisista aloista ei lipsuta.

Ja totta on myös moni ala, jossa on todellinen vastuu toisien hengestä, niitäkin on paljon. Sinne ei kaivata turaajia tössimään.

Osaaminen korostuu monessa paikassa alkaen vaikka kaivurikuskista. Vaatii ihan jäätävää osaamista ja soveltamiskykyä.

Samoin maanviljelijän työt, jossa pitää lukea maat ja mannut, korjata siinä sivussa hajonneet koneet. Isoisäni elätti seitsenhenkisen perheensä maanviljelyllä ja kanojen hoidolla. Kävi välillä sotimassa ja tuli ehjänä takaisin. Jatkoi hommia.

Olen itse kemian alalla joihin töihin ei yksinkertaisesti ole koulutusta. Prosessin tasapainottaminen vaatii ihan sitä paskassa möyrimistä. Paperilla reaktiot menevät kauniisti, mutta todellisuus on ihan toista.
« Viimeksi muokattu: 19.06.2022, 13:17:16 kirjoittanut Niobium »
Slava Ukraini.

duc

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 505
  • Liked: 12730
  • Savage
Suomen kuvalehden artikkeli käsittelee kiinnostavasti, miten koulutuspolitiikka sotkeutuu tieteeseen:


Lainaus
Väärä tulos

Aino Saarinen etsi väitöskirjassaan syitä heikentyneisiin oppimistuloksiin. Tutkimuksen tulokset aiheuttivat kohun jo kaksi vuotta ennen väitöstä. Mitä oikein tapahtui?

- -

Uutinen Helsingin Sanomissa (18.11.2018) alkoi otsikolla ”Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi” ja jatkui tekstillä ”Suomalaisen peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen”.

Suomessa tuollaiset sanat olivat tulenarkaa tavaraa.

2000-luvun alussa Suomea oli ylistetty koulutuksen ihmemaaksi, jossa perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. 2010-luvulla se oli ”entinen Pisa-mestari”, sillä oppimistulokset koululaisten kansainvälisissä testeissä olivat romahtaneet. Lapset vähän koulutetuista ja vähävaraisista perheistä pärjäsivät koulussa aiempaa heikommin.

Syitä oli etsitty. Aino Saarinen tarjosi uuden näkökulman.

Hän oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-aineistoa ja poiminut niistä yli viisituhatta 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Sen jälkeen hän oli tutkinut, onko varhaiskasvatuksella ennen esikoulua, koulujen digitaalisuuden lisääntymisellä ja itseohjautuvilla oppimismenetelmillä yhteyttä 15-vuotiaiden heikompiin oppimistuloksiin.

Tulokset viittasivat siihen, että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikensivät oppimistuloksia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla oppilailla.

Varhaiskasvatuksella eli päivähoidolla ei taas ollut yhteyttä oppimistuloksiin. Siinäkin Saarinen sohaisi muurahaispesään, sosiaalipolitiikan kuumaan kysymykseen ”kumpi on lapsen kehityksen kannalta edullisempaa, päivähoito vai kotihoito?”

HS keskittyi uutisessaan vain koulujen uusiin menetelmiin. Niistä Saarinen totesi: ”Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa ja yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa.”

Ja Keltikangas-Järvinen: ”Koululaisilta vaaditaan sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ole valmiita. Olemme luomassa yhteiskuntaa, jossa vanhempien käyttämä aika lapsen koulunkäyntiin näkyy suoraan koulumenestyksessä.

Saarisen sähköposti ruuhkautui viesteistä.

Peruskoulujen opettajat kirjoittivat, ettei uusien opetusmenetelmien ongelmista saanut puhua eikä menetelmiä arvostella. Uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018, ja opettajat kokivat, että heidän näkemyksensä eri menetelmien hyödyistä ja riskeistä oli sivuutettu.

Vanhemmat iloitsivat siitä, että vihdoin joku uskalsi avata suunsa.

Toimittajat penäsivät uusia haastatteluja. Niihin Saarinen suostui vain pakon edessä. Sellaisia olivat tilanteet, joissa hänelle todettiin, että ”juttu tehdään joka tapauksessa, ja saat itse päättää, tuleeko siihen virheitä” tai ”pelkästään kritisoijien näkemyksiä”.

Koulutustutkimuksen apulaisprofessori Juhani Rautopuro soitti Liisa Keltikangas-Järviselle ja ehdotti yhteistä tapaamista.

Rautopuro tunnettiin Pisa-tutkijana. Hän johti Jyväskylän yliopistossa tiimiä, joka toteutti Suomen osuuden kansainvälisistä arvioinneista. Aiemmin hän oli työskennellyt Opetushallituksen oppimistulosten arviointiyksikössä ja Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa (Karvi).

- -

Kesällä 2020 Yhteiskuntapolitiikka-lehti lähetti Saariselle kommentoitavaksi artikkelin ”Lasten päivähoitovalintojen yhteys Pisa-menestykseen”, jonka kirjoittajiin kuuluivat sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo ja sosiologian professori Jani Erola.

Kirjoittajat olivat tehneet uuden tutkimuksen Saarisen aineistosta.

Alkusanoissaan he viittasivat tutkimuksiin, joiden mukaan päivähoidolla oli lievästi myönteisiä yhteyksiä koulumenestykseen tai oppimiseen kotihoitoon verrattuna. Erola oli esimerkiksi osallistunut tutkimukseen, jonka mukaan alle kolmivuotiaina päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet lapset.

Uuden tutkimuksen tulos oli, että ”varhaiskasvatus ei ole yhteydessä ainakaan huonompiin oppimistuloksiin, pikemmin parempiin, mutta kovin suuria eroja ryhmien välillä ei ole”.

Saariselta pyydettiin vastinetta. Hän ihmetteli artikkelin ”virheitä etsivää sävyä” ja totesi, että kirjoittajat päätyivät ”odotetusti samaan lopputulokseen” eli siihen, ettei varhaiskasvatus onnistu tasoittamaan myöhempiä oppimiseroja.

Hiilamon ja Erolan uusintatutkimus oli Saarisesta kuin toinen esitarkastus.

Virallinen esitarkastus oli käynnissä. Syyskuussa 2020 Juhani Rautopuro ja Jouni Välijärvi jättivät yhteisen lausuntonsa, jossa he puolsivat väittelylupaa.

- -

Päivää ennen väitöstilaisuutta tapahtui jotain ennenkuulumatonta. HS julkaisi Rautopuron ja Välijärven mielipidekirjoituksen otsikolla ”Ei voida väittää, että itseohjautuvuuden lisääminen opiskelussa heikentää oppimistuloksia”.

Saarinen oli järkyttynyt. Miksi esitarkastajat, jotka olivat puoltaneet väittelylupaa, arvostelivat HS:n pääkirjoitusta ja kävivät myös julkisesti hänen kimppuunsa?

- -

Juhani Rautopuro haluaa kertoa, mitä oikein tapahtui.

Hän ja Jouni Välijärvi olivat esittäneet esitarkastuslausunnossaan muutoksia, joista Saarinen teki väitöskirjaansa osan, kuten tapana on. Rautopuro oli pettynyt. Hänen mielestään korjauksia ei tehty tarpeeksi, eikä ehdotuksia otettu ”oikeas­taan vakavasti”.

- -

Aino Saarinen ei ymmärrä, miksi hänelle kävi näin.

Väitöskirjaa ei ollut edes tarkistettu, kun hänet oli leimattu mediassa ”yksinäiseksi sudeksi, joka esittää keksittyjä näkemyksiä”. Hänestä uutisotsikot kulkivat rataa ”Aino Saarinen sanoo näin, asiantuntijat (professorit) ovat eri mieltä”.

Saarinen kyllä tietää, että tieteeseen kuuluu väittely tutkimustuloksista, etenkin jos ne poikkeavat valtavirrasta. Tutkijan pitää silti kertoa tutkimustuloksensa eikä sitä, mikä kuulostaa kivalta tai aiheuttaa myönteisimmän vastaanoton sosiaalisessa mediassa.

Myös Liisa Keltikangas-Järvinen on ymmällään tapahtuneesta. Hänestä tunteet ja mielipiteet ovat nousseet tutkimustulosten rinnalle, mikä on tieteelle vaarallista.

”Tutkimustuloksia arvioidaan sen mukaan, sopivatko ne vallitsevaan ajatteluun. Saarinen yhdisti tunnustetun ongelman eli heikentyneet oppimistulokset oppimismenetelmiin, joita kouluissa ajetaan vahvasti läpi. Yhteyttä ei hyväksytty, tulos leimattiin vääräksi, josta seurasi hyökkäys häntä vastaan.”

[Saarisen väitöskirjan vastaväittäjä tietotekniikan professori saksalaisesta Emden-Leerin korkeakoulusta] Juho Mäkiö toteaa, etteivät Saarisen tulokset poikkea kansainvälisistä tutkimuksista. Suomessa niiden olisi pitänyt herättää avointa ja rehellistä tieteellistä keskustelua. Jos tiedeyhteisö ei siihen pysty, yliopistojen uskottavuus näivettyy.

Suurin ongelma lienee se, että Saarinen osui yhteiskunnan kipupisteisiin.

Näin sanoo Jari Lipsanen, joka työskenteli Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettajana ja tarkisti Saarisen analyysit. Niissä ei hänen mukaansa ollut virheitä.

”Varhaiskasvatus ja koulu herättävät voimakkaita tunteita, joita on vaikea tutkia keskiarvotasolla ja jotka vaikuttavat poliittisiin päätöksiin. Kuten siihen, pitääkö varhaiskasvatus tehdä pakolliseksi, lakkautetaanko kotihoidontuki, mikä on oikea keskitie?”

”Ongelmana on, ettei päästä avoimesti keskustelemaan keskitiestä eli siitä, kuka hyötyy ja kenelle on haittaa. Ei edes siitä, puhutaanko lapsen vai yhteiskunnan edusta.”

Saarisen tutkimustulokset osuivat hetkeen, jolloin varhaiskasvatusta piti nostaa enemmän kuin kotihoitoa, olivathan tutkimukset osoittaneet sen hyödyn lapsen kehitykselle.

Ikävät soraäänet oli vaimennettava.

Saariselle sanottiin, että ”opettajien saamiseksi digilaitteiden kannalle on nähty niin paljon vaivaa, että on edesvastuutonta horjuttaa heidän luottamustaan”.

- -
Korostus alkuperäinen.

Tieteen käyttö politiikan aseena johtaa (toisinaan) surkuhupaisiin tapahtumiin. Tämä on hyvä esimerkki. Pitäisi aina muistaa, mikä on tieteen luonne. Jos sitä pidetään uskonnon kaltaisena totuutena, jolla käytetään valtaa, se kadottaa itsensä.
ὕβρις, νέμεσις, και κριτική

'häpäisy, kosto ja tuomio'

potta

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 357
  • Liked: 571
Suomen kuvalehden artikkeli käsittelee kiinnostavasti, miten koulutuspolitiikka sotkeutuu tieteeseen:


Lainaus
...
Erola oli esimerkiksi osallistunut tutkimukseen, jonka mukaan alle kolmivuotiaina päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet lapset.
...
mitenkähän paljon tuossa tapauksessa kyse on siitä, että pidemmälle kouluttautuneet vanhemmat ovat usein uraputkessa ja hyväpalkkaisessa työssä, johon palataan aikaisemmin sen sijaan, että käytettäisiin kotihoitomahdollisuutta minimaalisin tuloin? pidemmälle kouluttautuminen on vahvasti perityvää niin parempina oppimisedellytyksinä kuin mallinakin.

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 620
  • Liked: 11942
  • Manner-Suomen Tasavalta
Ylempänä oli (ei ole enää) linkki twiittiin, tässä se ja linkki sen videoon:


https://video.twimg.com/ext_tw_video/1555920171948179460/pu/vid/360x588/H3YqTylgYlrQ4kIm.mp4
« Viimeksi muokattu: 10.08.2022, 21:54:58 kirjoittanut Outo olio »
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 078
  • Liked: 106577
On vain hyvä, että vanhemmat pidetään pimennossa maahanmuuton seurauksista kouluissa.

Lainaus
Koulujen tasoeroista on tietoa asuinalueen tarkkuudella – apulaisprofessori Venla Bernelius: "On hyvä, että tietoja ei julkaista"

Suomalaisten koulujen tasoeroista on olemassa yksityiskohtaista tietoa asuinalueen tarkkuudella. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa näitä tietoja ei julkaista, vaikka oppimistulosten erot koulujen välillä ovat suuret.

– Tämä on hyvä ratkaisu. Monista maista tiedetään, että listojen julkaisu haittaa lasten oppimista erityisesti häntäpään koulussa. Ne tuottavat kokemusta huonommuudesta, sanoo koulutus- ja hyvinvointieroja tutkiva maantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.

Koulujen erot oppimistuloksissa ovat revenneet suuriksi 2000-luvulla. Saman kaupungin kouluissa voi olla jopa kahden vuoden opiskelua vastaavat erot oppimistuloksissa yläkoulun loppuun mennessä.

Kyse ei kuitenkaan ole opetuksen laadusta. Berneliuksen mukaan opetuksen taso suomalaiskouluissa on hyvä, eikä siinä ole suuria eroja koulujen välillä.

– Puhe hyvistä ja huonoista kouluista on täysin väärää. Erot liittyvät hyvä- ja huono-osaisuuden jakaantumiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus hiipii koulujärjestelmään.

[...]

Koulushoppailu on Suomessa arka puheenaihe, mutta tosiasia on, että osa vanhemmista pyrkii valitsemaan lapselleen hyvämaineisen koulun esimerkiksi ainevalinnoilla. Jopa asuinalue saatetaan valita koulun maineen perusteella.

Uhkana on kurjistumisen kierre, jos hyvinvoiva väestönosa alkaa karttaa huonomaineisia kouluja. Eriarvoistuminen voi lisätä myös opettajien työkuormaa huono-osaisempien alueiden kouluissa. Se saattaa johtaa henkilökunnan vaihtuvuuteen.

– On surullista, jos huoli lähikoulun tasosta purkautuu sellaisena ajatuksena, että ryhdytään torjumaan joitakin kouluja. On tärkeää pohtia, miten saadaan varmistettua tunne ja kokemus siitä, että lähikoulu on hyvä vaihtoehto, Venla Bernelius sanoo.

[...]

Yhdestä oppilasryhmästä Bernelius on erityisen huolissaan. Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat selvästi heikompia kuin valtaväestöön kuuluvien oppilaiden. Berneliuksen mukaan eriytyminen näkyy meillä enemmän kuin monissa muissa maissa.

– Nostaisin esille erityisen tuen tarpeen näille oppilaille ja kouluille, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri.
Yle 11.8.2022

Taas kerran: maahanmuuttajat eivät ole yhtenäistä massaa, eivätkä kaikkien maahanmuuttajaryhmien tulokset ole selvästi huonompia vaan joillain ne ovat jopa parempia kuin valtaväestöön kuuluvien.

Kyse ei ole maahanmuuttajuudesta itsessään saati "yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta" tai "hyvä- ja huono-osaisuuden jakaantumisesta", kuten berneliukset hokevat, vaan maahanmuuttopolitiikasta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 087
  • Liked: 10912
On vain hyvä, että vanhemmat pidetään pimennossa maahanmuuton seurauksista kouluissa.

Lainaus
Koulujen tasoeroista on tietoa asuinalueen tarkkuudella – apulaisprofessori Venla Bernelius: "On hyvä, että tietoja ei julkaista"

Suomalaisten koulujen tasoeroista on olemassa yksityiskohtaista tietoa asuinalueen tarkkuudella. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa näitä tietoja ei julkaista, vaikka oppimistulosten erot koulujen välillä ovat suuret.

– Tämä on hyvä ratkaisu. Monista maista tiedetään, että listojen julkaisu haittaa lasten oppimista erityisesti häntäpään koulussa. Ne tuottavat kokemusta huonommuudesta, sanoo koulutus- ja hyvinvointieroja tutkiva maantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.
Yle 11.8.2022

Täysin perseestä oleva ratkaisu.  Viidakkorumpu kertoo joka tapauksessa ongelmista, eikä sitä voi estää suhteellisen vapaassa yhteiskunnassa.  Koululla on tarkkaa tietoa, mutta se on salattua.  Tämä johtaa siihen, että koulun pitää valehdella tai ottaa "no comments"-linja, jos vanhemmat tiedustelevat viidakkorummun viestin paikkansapitävyydestä.  Moinen ei varmasti lisää vanhempien ja koulun välistä luottamusta.

Kuvitteleeko arvon apulaisprofessori aikuisen oikeasti, että moinen on paras tapa taistella koulushoppailua ja valkopakoa vastaan?
« Viimeksi muokattu: 11.08.2022, 17:39:50 kirjoittanut Siili »

Jorma Teräsrautela

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 656
  • Liked: 3044
Lainaus
apulaisprofessori Venla Bernelius: "On hyvä, että tietoja ei julkaista"

Koulujen erot oppimistuloksissa ovat revenneet suuriksi 2000-luvulla. Saman kaupungin kouluissa voi olla jopa kahden vuoden opiskelua vastaavat erot oppimistuloksissa yläkoulun loppuun mennessä.

Useimmat vanhemmat tekevät lastensa tulevaisuuden eteen kaiken mahdollisen. Apulaisprofessori Bernelius katsoo, että lapset pitää uhrata monikulttuurisuuden alttarille.  Näin voidaan ainakin hieman lieventää haittamaahanmuuton vaikutuksia.   

Lainaus
Puhe hyvistä ja huonoista kouluista on täysin väärää. Erot liittyvät hyvä- ja huono-osaisuuden jakaantumiseen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus hiipii koulujärjestelmään.

Erot liittyvät haittamaahanmuuttoon, jolla tosin on vahva yhteys huono-osaisuuteen. Lasten huono-osaisuus ei ennenkään ole tuottanut koulujen tasoeroja, joita Suomessa ei ole aikaisemmin ollut. Nyt on, koska haittamuutto tuo kouluihin erittäin heikkoa oppilasainesta ja massiivisia määriä. Oppimiseroissa ei ole kyse eriarvoisuudesta vaan edellytyksiltään heikkojen oppilaiden määrän lisääntymisestä.

Lainaus
Koulujen pitäisi keksiä uusia keinoja lasten lähtökohtaerojen tasaamiseen eli siihen, miten voitaisiin paremmin kannatella niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea


Keinot on keksitty ajat sitten. Niillä on kuitenkin rajansa. Sen takia lapsensa etua ajattelevat vanhemmat tekevät viisaasti, kun selvittävät mihin kouluun lapsi kannattaa lähettää. Kuten uutinen kertoo, erot ovat revenneet.
« Viimeksi muokattu: 11.08.2022, 17:48:40 kirjoittanut Jorma Teräsrautela »
Älkää työ pojat säästelkö niit sokerloitanne! Myö uijjaan koht.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 087
  • Liked: 10912

Keinot on keksitty ajat sitten. Niillä on kuitenkin rajansa. Sen takia lapsensa etua ajattelevat vanhemmat tekevät viisaasti, kun selvittävät mihin kouluun lapsi kannattaa lähettää. Kuten uutinen kertoo, erot ovat revenneet.

Bernelius ja opetusviranomainen kuitenkin näyttää katsovan, että yleinen etu oikeuttaa pimittämään näiden oma-aloitteisten vanhempien päätöksentekoon vaikuttavaa tietoa. 

Olisi mielenkiintoista tietää, millainen on ollut tämän pimittämispäätöksen prosessi.  Kuka on päättänyt, ja minkä lain antamilla valtuuksilla?  Jos sitä tongittaisiin, voisi ehkä tulla ilmi, että pimittämiselle ei ole laillista perustetta (@Matias Turkkila).
« Viimeksi muokattu: 11.08.2022, 18:32:14 kirjoittanut Siili »

Rasvari

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 342
  • Liked: 973
  • Entinen keskustelija, nykyinen Venäjän trolli.
Jos kyseessä on yliopiston tuottamaa dataa voisihan sitä pyytää itse. Käsittääkseni yliopistojen kun pitää jossain määrin luovuttaa dataa.

Jenkeissä kaikki verovaroin tuotettu tutkimus ja data lähtökohtaisesti julkista.

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 343
  • Liked: 15992
Esimerkiksi Nordea-pankilla on/oli asuinalueittain koottua tietoa jolla määriteltiin asuntojen alueellisia hintakehityksiä. Parametrejä oli luokkaa yli 300 (n 3v sitten).

Suuri osa ns ihmisdatasta liittyi matujen määrän muutokseen ja mainittuun alueelliseen koulutulokseen ja esim se kuinka paljon ihmiset pitivät lapsiaan paikallisessa koulussa oli iso tekijä.

En tiedä onko tuon perusteella tehty esim kandi/di-graduja, mutta Otaniemessa oli ko pankin asuntopuolen vastaava luennoimassa ja valaisi näitä taustoja jotka oli kopsattu Euroopasta hyvinkin paikkaansa pitävinä ennusteina.

Että joo, kyllä sitä dataa on, mutta miten se annetaan ulos on eri asia.
that's a bingo!

koojii

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 236
  • Liked: 8051

Täysin perseestä oleva ratkaisu.  Viidakkorumpu kertoo joka tapauksessa ongelmista, eikä sitä voi estää suhteellisen vapaassa yhteiskunnassa.  Koululla on tarkkaa tietoa, mutta se on salattua.  Tämä johtaa siihen, että koulun pitää valehdella tai ottaa "no comments"-linja, jos vanhemmat tiedustelevat viidakkorummun viestin paikkansapitävyydestä.  Moinen ei varmasti lisää vanhempien ja koulun välistä luottamusta.

Sitähän voisi kehittää vaikka jonkun "muhametti-indeksin". Eli laskettaisiin vain raakasti, että montako prosenttia koulun oppilaista on jotain muhamettinimisiä tai sen muunnoksia tai muita kehitysmaalaisnimisiä.

Tai sitten vain laskettaisiin niiden oppilaiden osuus, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia.

Noiden tai jomman kumman luvun avulla vanhempien olisi sitten helppo itse arvioida, että onko kyseinen koulu sitä mitä omalle lapselleen haluaa ja haluaako oman lapsensa sinne.


Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 087
  • Liked: 10912
Tai sitten vain laskettaisiin niiden oppilaiden osuus, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia.

Saako Matti Meikäläinen vastauksen, jos soittaa rehtorille ja kysyy vieraskielisten oppilaiden osuutta koulussa?  Minulla on sellainen kutina, että tuokin on sellainen tieto, jota ei anneta ainakaan siinä tapauksessa, että prosentti on kaksinumeroinen, etenkin jos se alkaa vähintään kakkosella.

Lucce

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 483
  • Liked: 664
Vanhemmilla on veronmaksajina täysi oikeus saada tietää tilastot ja status koulusta minne lastaan ovat mahdollisesti laittamassa.
Bernelius voi elää norsunluutornissaan 10k kuukausiliksallaan laput silmillä ja tulpat korvissa vaikka aikojen loppuun asti jos näin haluaa, mutta hän ei voi edellyttää sitä tavallisilta ihmisiltä.

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 321
  • Liked: 4445
  • Mayday, mayday. Maantievirus matkalla pohjoiseen!
Rasismi koulussa kohdistuu paikoitellen suomalaisiin oppilaisiin. He jäävät selviämään omin neuvoin, kun opettajat keskittyvät muunkielisten paapomiseen. Pahimmillaan lasten suomenkielen taito heikentyy aboriginaaleilla, eikä parane kultamunillakaan.
Valitettavasti kommunistien lemmikki, Itä-Saksassa kehitetty peruskoulu ei kykene hallitsemaan monikulttuurista kielien sekamelskaa.
Väitän Suomessa kehitetyn kansakoulu-oppi/ammattikoulu-systeemin olleen tehokas. Seula toimi, toisin kuin nyt. Kaikista pienenneistä ikäluokista väännetään väkisin ylioppilaita tolkuton määrä verrattuna vaikka 60-lukuun. Näitä tuetaan avokätisesti ja saadaan hölmöjä maistereita valtion virkoihin yms. tukitöihin.
Nyt sitten erityistuetaan systeemiin kaikenkarvaisia ulkomaan pellejä neuvomaan meitä. Ei saa saatana pelata rasistista Afrikan Tähteä.
No shit Sherlock!

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 379
  • Liked: 7342
Tarvitseeko tosiaan aihetta tutkimaan jonkun apulaisprofessorin?. Ihan yksinkertaisesti pyytää kersalle ajatellun koulun luokkakuvat vaikkapa viimeisiltä 5 - 10 vuodelta, ne pöydälle riviin ja katsoo kehityksen siitä.

sutki

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 180
  • Liked: 410
Ei tarvitse pyytää luokkakuvia tms. kun asioista löytyy ihan tilastointia faktaa.
Linkin Iltalehden uutisessa on hyvät käppyrät mihin suuntaan asiat kehittyvät.

"Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea
Lauri Nurmi
Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä. Ilman välittömiä toimia peruskoulun menestystarina romuttuu, politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa."
Loput linkistä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee

Tomatoface

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 110
  • Liked: 5037
  • to the maximam!
Lainaus
– Nostaisin esille erityisen tuen tarpeen näille oppilaille ja kouluille, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri.

Ja taas kerran törähti ilmoille suvakkien rakastama aivopieru. Mikä on se riittävä tuki, jolla nämä saadaan samalle tasolle valtaväestön kanssa. 1 mrd? 100 mrd? Ääretön?

Kun se luokan raketti-insinööri repii sen videotykin viidennen kerran alas omalla läppärillään, luulisi jo tyhmemmänkin ymmärtävän että seuraava loistosijoitus olisi liitutaulu ja käytetyt kirjat.

Suomalainen koulujärjestelmä perustuu vanhaan oletukseen oppilaan kyvyistä ja kurista. Olisi aika päivittää koko roska vastaamaan vihreiden ihannemaailmaa ja tuoda se 2000-luvulle. Metallinpaljastimet oville, vartijat käytäville sekä "three strikes", jonka jälkeen kullannuppu lähtee koulusta lapion varteen.
« Viimeksi muokattu: 12.08.2022, 10:47:17 kirjoittanut Tomatoface »
O tempora, o mores!

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 087
  • Liked: 10912
Lainaus
– Nostaisin esille erityisen tuen tarpeen näille oppilaille ja kouluille, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri.

Ja taas kerran törähti ilmoille suvakkien rakastama aivopieru. Mikä on se riittävä tuki, jolla nämä saadaan samalle tasolle valtaväestön kanssa. 1 mrd? 100 mrd? Ääretön?

Luulisi jo Ruotsista(kin) opitun, että vertaisoppimista ikätoverien kautta, siis oikeaa kotoutumista, ei tapahdu minkäänlaisilla satsauksilla maksettuihin tukihenkilöihin, jos enemmistö luokassa on vieraskielisiä ummikkovanhempien lapsia.  Selvää on myös, ettei juuri kukaan valveutunut kantis, ml. Venla Bernelius, lähetä lapsiaan vapaaehtoisesti tällaiseen luokkaan.  Todellisen tilanteen pimittäminen tulevien koululaisten vanhemmilta on lyhytnäköistä, koska kynnelle kykenevät ja lapsistaan välittävät vähemmänkin etukäteen informoidut ekaluokkalaisten (tai esikoululaisten) vanhemmat nostavat kytkintä joka tapauksessa nopeasti havaittuaan tilanteen.  Kantislapset, jotka jäävät, eivät välttämättä ole antoisinta vettä vieraskielisten kieli- ja kultturikylpyihin.     

Asuinpaikan saa omien taloudellisten edellytysten puitteissa valita vapaasti.  Se ja nykyisen maahanmuuton laatu varmistaa sen, että peruskoulujen segregaatio on sekä väistämätöntä että peruuttamatonta.
« Viimeksi muokattu: 12.08.2022, 17:08:50 kirjoittanut Siili »

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 087
  • Liked: 10912
Päivän Byrokraattikin on nostanut aiheen palstalleen:

https://twitter.com/pbyrokraatti/status/1557949712019464193



Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 025
  • Liked: 5258
^ Millä ihmeen logikalla lisärahalla keikautetaan kulttuurillinen sopeutumattomuus?

He, jotka haluavat sopeutua, sopeutuvat.

Tuolla asuu yksi pariskunta, jonka emäntä on töissä Dubaissa. Isäntä jo eläkkeellä ja reissaa tässä väliä.

En sitten yhtään usko siihen, että heille tarjottaisiin latin laita mitään "sopeutumisrahaa." Sekin raha valuu "hallinnollisiin kuluihin", eli täysin tyhjään loputtomaan kaivoon.

Se tässä eniten sylettää, että rahaa löytyy leikittäjille ja koordinaattoreille, jotka puuhastelevat ja selittävät mustaa valkoiseksi. Kun se raha pitäisi laittaa lapioihin ja kirveisiin, noin kuvaannollisesti.

Edelleen, kaikki kunnia maahan muualta tulleille, jotka ovat osoittaneet sopeutumista. Ei mitään heitä vastaan. Mutta kun pääkaupunkiseutua mädätetään sillä kurilla, että saadaan halpaa työvoimaa, niin se kyllä sotii jo ihmisarvoja vastaa.



Slava Ukraini.