Kirjoittaja Aihe: 2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä  (Luettu 190113 kertaa)

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 112
  • Liked: 3008
^Väittäisin, että asenne vaikuttaa enemmän kuin kielitaito. Olen itsekin ollut puolikielisenä porukan mukana ja koskaan kukaan ei kokenut tarpeelliseksi kutsua järjestyksenvalvojia pitämään kuria.
Tottelematon tieto aktivismissa

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 42 580
  • Liked: 67997
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Bloomeri.
Yksikin lapsi, joka ei edes tule toimeen perusasioissa suomen kielellä, sitoo opettajan kädet.

Millä ihmeellä opettaja voi vetää kolmeakymmentä muuta eteenpäin, kun yksi ei ymmärrä mitään?

Ei millään. "No Child Left Behind" tarkoittaa tasa-arvoista "lobotomiaa" kaikille, ellei ymmärtämättömiä ohjata omansa tasoiselle luokalle.
« Viimeksi muokattu: 06.11.2022, 12:11:08 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Turvapaikan hakeminen on perusoikeus joka menee kaiken muun edelle.”
— Sisäministeri Ohisalo, Vihreät

“Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Sisäministeri Krista Mikkonen, Vihreät

Äpyli

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 396
  • Liked: 1331
Yksikin lapsi, joka ei edes tule toimeen perusasioissa suomen kielellä, sitoo opettajan kädet.

Millä ihmeellä opettaja voi vetää kolmeakymmentä muuta eteenpäin, kun yksi ei ymmärrä mitään?

Tämä on erinomainen kysymys. Usein oletetaan, että ainoastaan oppimiskyvyiltään heikoin aines tarvitsee tukea opintoihinsa. Vaikka se on osaksi totta, se ei ole koko totuus. Oppimiskyvyltään ja -valmiuksiltaan heikot/keskiverrot/lahjakkaat törmäävät jokainen opinnoissaan ongelmiin, mutta ongelmat ovat laadultaan ja määrältään kovin erilaisia.

Omien kokemusteni mukaan lahjakkaiden joukko jää usein vähemmälle huomiolle kuin se ansaitsisi ja tarvitsisi. Se on hieman ironista, sillä itse asiassa juuri se lahjakkaiden joukko pystyy ja haluaa (on motivoitunut) hyödyntämään laadukasta ohjausta oman oppimisen tukena tehokkaammin kuin muut joukot. Käytännössä siis inkluusio tarkoittaa sitä, että käytetään valtava määrä resursseja ohjaukseen usein aika heikosti reagoivaan ainekseen (todellisten, mitattavien oppimistulosten kannalta - toki feelgood-faktori on asia erikseen).

Keskiverto aines pystyy jossain määrin hyödyntämään vertaistukea, mikä vähentää tuen tarvetta. Lahjakas toisaalta pystyy jäämään jumiin sellaisiin asioihin, joissa ei voi hyödyntää vertaistensa tukea -- tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että lahjakkaita on vähemmän kuin keskivertosakkia. Lisäksi - omiin havaintoihin perustuen, tämä on siis mutua - lahjakkaiden joukossa on paljon ujoja, hiljaisia, intovertti-tyylisiä lahjakkuuksia, jotka usein kärsivät isojen luokkien hälisevästä ja omaan oppimiseen keskeytyksiä tuottavasta sosiaalisesta ympäristöstä. On vaikea kuvitella, että iso inklusiivinen monikulttuurinen luokka valtavine tuentarpeineen, kieli- ja kulttuurieroineen, häiriökäyttäytymisineen, oppimisen motivaatio-ongelmineen jne. olisi hyvä oppimisympäristö kenellekään.

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 561
  • Liked: 7567
Voitaishan ajatella semmoista uutta peruskoulupolittista lähtökohtaa, että kullekin ikäluokalle määriteltäisiin tavoitetaso, joka olisi niin alhainen, että pelkällä puuhastelulla, pelaamisella ja kivan tekemisellä sen kaikki saavuttaisivat, eikä tarvittaisi kovin aktiivista läsnäoloakaan. Ja vuoden kuluttua sitten siirryttäisiin seuraavalle hieman vaativammalle tasolle, jne.

Jos joukossa kuitenkin olisi oppilaita, jotka ryhtyisivät henkisesti kipuloimaan liian hitaasta etenemisvauhdista, niin heillä olisi mahdollisuus siirtyä ns. Tarkkailuluokalle, jossa opetus- ja vaatimustaso olisi korkeampi. Se voisi jopa sijaita bussimatkan päässä omasta kotikoulusta. Näin kaikentasoiset lapset voisivat onnellisina suorittaa uudistetun oppivelvollisuutensa tai jotkut jopa ylikin.

Ongelma ehkä syntyisi siitä, että  ajanmyötä kunkin tason ”tarkkiksilla” olisi 97 %:a ikäluokasta,  mutta varmasti sillekin Li ideoisi jonkun luovan, vasemmistohenkisen ratkaisun.   
Kansainvälisyys on yleellisyyttä, johon vain yläluokalla on varaa.

Benito Mussolini

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 42 580
  • Liked: 67997
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Bloomeri.
... ns. Tarkkailuluokalle, jossa opetus- ja vaatimustaso olisi korkeampi. Se voisi jopa sijaita bussimatkan päässä omasta kotikoulusta. Näin kaikentasoiset lapset voisivat onnellisina suorittaa uudistetun oppivelvollisuutensa tai jotkut jopa ylikin.

Jeps. Kuten varmaan tiedätkin, ennen tarkkailuluokka oli se mihin siirrettiin häiriköt.

Ja jos ei suorittanut ehtoja, siis jos oli yksi tai useampi nelonen todistuksessa, jäi luokalleen. Mutta se luokalleen jääminen oli sikäli huono idea, että vuoden, kaksi tai kolme ikäluokkaansa vanhemmat häiriköt häiriköivät nuorempiaan ihan pelkästään sillä että olivat päätä pidempiä.

Ja lopuksi, oppikoulun sisäänpyysykokeessa parhaiten pärjänneet ohjattiin eliittikouluihin, joissa saivat sitten opiskella muiden skarpimpien kanssa, parhaiden opettajien ohjauksessa.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Turvapaikan hakeminen on perusoikeus joka menee kaiken muun edelle.”
— Sisäministeri Ohisalo, Vihreät

“Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Sisäministeri Krista Mikkonen, Vihreät

maan

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 10
  • Liked: 16
Lainaus käyttäjältä: Pääkirjoitus, HS
Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.

Suomen lukutaidon Pisa-tulos laski 16 pisteellä 2009-2018. Lähde:(https://yle.fi/uutiset/3-11092248)
Samaan aikaan kantaväestön lukutaidon Pisa-tulos laski 11 pisteellä. Lähde (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa18-ensituloksia.pdf)

Eli maahanmuuttajien määrän kasvu selitti muutoksesta suoraan noin 30 prosenttia ja välillisesti luultavasti enemmän.

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 17 882
  • Liked: 15590
Tuohon edelliseen liittyen piirsin graafit "virallisista" PISA-tuloksista (yhtenäiset viivat) ja kantaväestön osuudesta (katkoviivat).

Muita osia raportista katsoen, alueellinen tulosten kehitys ei erityisemmin hyvin sovi selitykseen, että maahanmuutto (tuon suoran vaikutuksen lisäksi) olisi muuten heikkenemisen takana (jos olisi, pääkaupunkiseudulla pitäisi mennä erityisen huonosti - ei mene). Paremmin sopii se, että suhteellisesti katsoen ruotsinkieliset koulut ovat parantaneet menestystään suomenkielisiin verrattuna (niissä ei juuri maahanmuuttotaustaisia näy).
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 515
  • Liked: 4335
  • Panda nimeltä Kallan.
Tuli tähän liittyen Sivistystyöantajien oma mainos/somepostaus vastaan, sinänsä itse julkaisun aiheessa ei ole mitään väärää. Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä. Tosin, postaus kyllä kertoo epäsuorasti siitä, että Sivistystyönantajat Sivistan johto elää omissa utopioissaan, mikä selittänee puolestaan PISA-tulosten negatiivisen kehityksen.

*Muistinvirkistys: myös egyptiläiset yms. laskevat itsensä afrikkalaisiksi.

justustr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 011
  • Liked: 8120
Inkluusiota koulumaialmassa voisi verrata samaan vaikkapa jääkiekossa. Kuvitellaan tilanne että jokaisessa lätkäjoukkueessa olisi ainakin pari pelaajaa jotka ei osaa luistella ja joita ei kiinnosta koko laji pätkääkään. Valmentajat sitten käyttäisivät kaiken aikansa yrittäessään opettaa näille edes luistelun perusteita jolloin muu joukkue ml. tulevat Teemu Selänteet (tai sellaisen potentiaalin omaavat) sitten pelailisivat omatoimisesti. Mitä tällainen malli tarkoittaisi  jääkiekolle? Lajin taso romahtaisi välittömästi. Yksi sukupolvi ja Suomi ei mahtuisi enää mukaan edes MM kisoihin.

Tämä on se mitä tapahtuu paraikaa koulumaailmassa. Kaikki resulssit keskitetään heikoimman aineksen pitämiseen pinnalla ja normaali sekä lahjaks aines jätetään tuuliajolle. Pisa-tulosten ykkönen vajoaa sukupolvessa pohjamutiin. Kaikenlainen paskasstaniakehitys on toki tietyn hönöjoukon (Q-uskovaiset ja muu salaliittoihin uskova roskaväki sekä tietysti vihervasemmisto) suuri unelma, mutta hyvinvointiyhteiskunnalle malli on tuhoisa.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 597
  • Liked: 2065
  • Tolkun ihminen.
Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.
Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.
Maahanmuuton vaikutus maanosien väliseen kilpailuun - onko Eurooppa häviäjä?

Kovimmat rajakit ja suvakit ovat saman kolikon kääntöpuolia.

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 561
  • Liked: 7567

Viron koulut menivät Suomen ohi – selvitys etsii syitä Pisa-menestykseen


Useiden työelämäliittojen tilaama selvitys etsii vastauksia muun muassa siihen, miksi Viro on noussut Suomen ohi koulutuksen mallimaaksi, ja miksi Suomi on pudonnut koulutuksen ja osaamisen kärjestä.

...

Vuoden 2018 Pisa-tutkimuksissa Suomi sijoittui osaamisalueiden keskiarvossa vertailussa sijalle 10, Viro oli noussut sijalle 5 eli Euroopan maista ykköseksi.

...


SELVITYKSESSÄ todetaan, että suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen on heikentynyt vuodesta 2006 lähtien. Matematiikan osaaminen on heikentynyt Suomessa suhteellisesti eniten. Samaan aikaan Virossa huippuoppilaiden osuus on kasvanut.

...


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009241427.html



Kaikenlaista hedelmätöntä väittämää varhaiskasvatuksesta ja itseohjautuvuudesta / opettajavetoisuudesta. Mutta ei tutkittu tai tuotu esille, kuinka paljon vertailuporukoilla Virossa / Suomessa on somali-/afgaani-/irakilaisverta suonissaan.


Kansainvälisyys on yleellisyyttä, johon vain yläluokalla on varaa.

Benito Mussolini

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 212
  • Liked: 46101
  • Socialismo o muerte!
Lainaus
Viron koulut menivät Suomen ohi – selvitys etsii syitä Pisa-menestykseen

Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä. Mikä se on?   :roll:

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 515
  • Liked: 4335
  • Panda nimeltä Kallan.
Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.
Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.

Kiitos; kovasti oon koittanut bongata useampanakin päivänä mutta ei oo näkynyt. Joskus  kauan, kauan sitten pääsykoevalvojana ollessani niitä näin mutta muuten on ollut hiljaista.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 597
  • Liked: 2065
  • Tolkun ihminen.
Tästä mallia heikkenevien oppimistulosten kanssa painiville suomalaisnuorille. Noin kovaa tahtia ei tarvitse pitää, mutta ahkeruuden avulla normaalimpaankin tahtiin suoritetut opinnot sujuu hyvin.

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009243026.html

Lainaus
Matikkanero Aiko Konttinen, 17, kävi lukion liki vuodessa
Syksyn ylioppilas Aiko Konttinen harkitsee kvanttifysiikan opiskelemista Helsingin yliopistossa. Sieltä voisi lähteä vaihtoon Japaniin.

Syksyn yo-kirjoitusten jälkeen Aiko Konttinen matkusti vajaaksi kahdeksi kuukaudeksi Japaniin mummiansa tapaamaan. Namiko Konttinen kuvasi tyttärensöä Ghiblin museossa Tokion tuntumassa. Siellä esitellään animaatiostudio Ghiblin töitä. KUVA: NAMIKO KONTTINEN

Aiko Konttinen, 17, on yksi tämän syksyn ylioppilaista Raision lukiossa, ja lakitus lukiolla on maanantaina. Konttinen kävi lukiota vain hieman toista vuotta, sillä peruskoulun päästötodistuksen hän oli saanut Vaisaaresta viime vuoden keväällä.

Poikkeuksellisen pikainen lukio: syksy, talvi, kevät ja syksy. Miksi tällainen tahti?

”Aluksi oli suunnitelmana, että lähtisin Japaniin yliopistoon. Niissä lukukausi alkaa keväällä, ensinnäkin siksi halusin valmistua joulukuussa. Toiseksi minusta tuntui, että minulle tulisi tylsää lukiossa”, kertoo Konttinen.

YLIPÄÄNSÄ Konttinen on tykännyt opiskella, varsinkin matikkaa.

”Minulla oli mahdollisuus saada Raision lukiosta matikan kursseja jo silloin kun olin yläkoulussa ja tehdä yläkoulun tunneilla lukion matikkaa. Ajattelin että voisi joitain muitakin pakollisia kursseja ottaa, ja yhtäkkiä minulla oli niitä kursseja aika paljon ja sitten pystyin valmistumaan puoleentoista vuoteen.”

Matikassa Konttinen onkin haka. Peruskoulun ysiluokkalaisena tammikuussa 2021 hän voitti Matemaattisten aineiden liiton MAOL:in valtakunnallisen matematiikan kilpailun, ja jo lukion ensimmäisenä syksynä hän kirjoitti pitkän matematiikan. Siitä tuli laudatur.

Onko matematiikka sinulle itsestäänselvää tai helppoa?

”Ei tietenkään, olen vain aina ollut kiinnostunut matikasta. Minun isoveljeni Akira on kaksi vuotta vanhempi, ja olen katsonut vierestä ja opiskellut isoveljen asioita. Taisi olla joskus seiskalla tai kasilla, kun sanoin äidille että haluaisin hakea yliopistoon Japaniin. Hän etsi minulle joitakin materiaaleja mitä voi opiskella japaniksi, mutta loppujen lopuksi en opiskellut niitä vaan vain matikkaa. Matikka oli harrastus, tykkäsin ajatella niitä tehtäviä.”

OTTIKO TAHTI LUJILLE?

”Välillä joo, koska en kauheasti suunnitellut asiaa. Jossain vaiheessa minulla taisi olla yksi jakso tyyliin 12 lukion kurssia, sitten kaikki yläkoulun jutut, ja sitten vielä opiskelin vapaa-ajalla kaikkea muuta matikkaa. En varmaan silloin harrastanut mitään. Siinä vaiheessa otti koville, mutta sain sen kyllä tehtyä. Se meni lopulta yllättävän sujuvasti.”

Uupuminen ei ole aivan tuntematon juttu.

”Jossain vaiheessa uuvuin ja otin vähän enemmän taukoa. Jossain vaiheessa oli taas enemmän motivaatiota. Ihan olen pärjännyt ja olen menossa korottamaan. Pystyn aloittamaan varsinkin nyt kun minulla on ollut taukoa.”

ETUNIMI AIKO on japanilaista perua. Aiko Konttinen on syntyperäinen raisiolainen, mutta hänen äitinsä on japanilaissyntyinen. Tytärkin puhuu japania lähes kuin syntyperäinen.

”Olen puoliksi japanilainen. Sen takia minulle annettiin japanilainen nimi. Kotona olen puhunut suomi-japani-sekoitusta.”

Konttinen on sekä Suomen että Japanin kansalainen.

”Minulla on aina ollut molemmat passit enkä ole miettinyt sen enempää kuinka ihmeellistä se on, mutta maailmankuva voi kyllä laajentua kun katsoo kahden maan uutisia ja politiikkaa.”

Syksyn kirjoitusten jälkeen Aiko Konttinen matkusti vajaaksi kahdeksi kuukaudeksi Japaniin ja palasi kotiin keskiviikkona. Hän oli mumminsa luona Osakassa. Opiskelukaupungikseen hän ei ole Osakaa halunnut.

”Alun perin harkitsin opiskelupaikaksi Tokiota. Nyt olen miettinyt, että voisin hakea Suomeen ja sitä kautta lähteä vaihtoon. Opiskelisin luonnontieteitä, olen ajatellut kvanttifysiikkaa.”


Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.
Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.
Kiitos; kovasti oon koittanut bongata useampanakin päivänä mutta ei oo näkynyt. Joskus  kauan, kauan sitten pääsykoevalvojana ollessani niitä näin mutta muuten on ollut hiljaista.
Okei. No, ehkä jonain päivänä näet ja maailmankuvasi laajenee sitä myöten. Onnea etsintöihin! Kyllä niitä ahkeria ja tunnollisia tummaihoisia opiskelijoita on.
Maahanmuuton vaikutus maanosien väliseen kilpailuun - onko Eurooppa häviäjä?

Kovimmat rajakit ja suvakit ovat saman kolikon kääntöpuolia.

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 044
  • Liked: 5863
Vs: 2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä
« Vastaus #1004 : tänään kello 03:16:44 »
Samanlaisia menestystarinoita löytyy afrikkalaisista, lähi-itäläisistä ja romaneistakin...  8)

Vesa Heimo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 486
  • Liked: 2053
  • Nussittuna nukkuisit sikeästi.
Vs: 2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä
« Vastaus #1005 : tänään kello 09:59:33 »

Kaikenlaista hedelmätöntä väittämää varhaiskasvatuksesta ja itseohjautuvuudesta / opettajavetoisuudesta. Mutta ei tutkittu tai tuotu esille, kuinka paljon vertailuporukoilla Virossa / Suomessa on somali-/afgaani-/irakilaisverta suonissaan.

Sehän oikeastaan seuloutuu kun ottaa verrokiksi suomesta niitä kuntia joissa on kaikkein vähiten maahanmuuttajataustaisia. Jos "verenperintö" on merkittävästi vaikuttava tekijä, niin kantasuomalaisimmat kunnat ovat pärjänneet PISA- testissä kaikkein parhaiten.
" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.