Ruotsissa koulujen eriytyminen on jo arkea
…
Arniika Kuusisto on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, Karlstadin yliopiston vieraileva professori ja Oxfordin yliopiston kunniatutkija. Vuosina 2018-2022 hän työskenteli Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professorina ja koulutti tulevia opettajia ja rehtoreita.
Kuusisto asui Ruotsissa lastensa kanssa ja sai heidän kauttaan ensikäden tietoa paikallisen koulujärjestelmän arjesta myös vanhemman näkökulmasta.
Koulushoppailu vapautettiin Ruotsissa vuonna 1992. Pyrkimyksenä oli ennen kaikkea lisätä yksilön vapautta ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Itsenäiset vapaakoulut rahoitetaan Ruotsissa verovaroin. Esimerkiksi säätiö, yhdistys, uskonnollinen yhteisö tai yritys voi ylläpitää itsenäistä vapaakoulua ja tuottaa voittoa verovaroin. Vapaakoulut noudattavat samaa koululainsäädäntöä ja opintosuunnitelmaa kuin kunnalliset koulut.
Kuusiston lapsista toinen oli kunnallisessa ja toinen niin kutsutussa vapaakoulussa. Hänen mukaansa perhe oli hyvin tyytyväinen kouluvalintoihin ja valitsisi samat koulut, jos valinta pitäisi tehdä uudelleen. "Molemmissa oli paljon hyvää ja laadukas opetus", Kuusisto sanoo.
Lapsista nuorempi kävi kunnallista lähikoulua perheen asuinalueella Alvikissa. Tukholman luoteisosassa sijaitsevaa kaupunginosaa voisi asuntoilmoituksessa kuvailla rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi. Mälaren-järven rannat ympäröivät sitä kolmesta suunnasta. Alvikiin on keskustan T-Centralenilta noin 15 minuutin metromatka ja demografialtaan alue on keskiluokkainen. (Rikastus-% = 19,4 R2)
Kunnallinen koulu oli Kuusiston mukaan "jättimäinen". Oppilaita oli yli 1000 esiopetuksesta yläkouluun. Kuopus kävi lähikoulussa ala-koulua sekä ruotsalaisittain "mellanskolania", joka kattaa vuosi-luokat neljänneltä kuudenteen. Viidennen luokan lopulla selvisi, ettei opettajista kukaan ollut huomannut esimerkiksi sitä, ettei lapsi vielä siihen mennessä ollut oppinut kunnolla aivan kaikkia kertotauluja.
Lukuun ottamatta kymmentä englanninkielistä sanaa, jotka lasten tuli osata joka toinen perjantai, opettajat eivät antaneet juuri lainkaan kotitehtäviä koko ala-koulun aikana, Kuusisto kertoo. "Se perustuu kansankoti-ideaaliin ja ajatteluun, että näin on yhdenvertaisinta, koska vain joillain kodeilla on mahdollisuus auttaa läksyissä."Kuusiston perheen esikoinen oli puolestaan Vasastanin kaupunginosassa englanninkielisessä vapaakoulussa.
Esikoinen sai jo kuudennen luokan ensimmäisten viikkojen aikana kotitehtävän, joka oli Kuusiston mukaan niin haastava, että hän olisi voinut jakaa sen yliopistossa opiskeleville kurssilaisilleen. Kuudesluokkalaisen piti tehdä kymmenen minuutin podcast-jakso siitä, miten Kreikan filosofien ajattelu vaikuttaa nykypäivän yhteiskunnassa.Esikoinen istui läksyjen ääressä muutenkin tuntikausia päivittäin koulun jälkeen.
Vaikka lähikoulun läksyttömyyden perimmäinen tarkoitus on vaalia tasa-arvoa, lopputulos on kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla liki päinvastainen. Vapaan kouluvalinnan ja eriytymiskehityksen myötä myös koulujen käytännöissä on valtavasti eroja. Suhtautumisessa kotitehtäviin tiivistyy Kuusiston mukaan erot sekä koulujen vaatimustasossa että perheiden arvoissa suhteessa akateemiseen oppimiseen. Segregaatiokehityksen myötä myös kodin arvojen ja koulun vaatimustason merkitys korostuu.
…
https://nakoislehti.hs.fi/314e6d0c-aec6-4da1-8395-222aad9fb8b2/6 (maksumuuri)
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010611690.htmlKyllähän se vanha systeemi: kuri, lyhyt tukka, puhtaat kynnenaluset, läksyt, kokeet, ehdot ja luokallejääminen, tuottaa sellaisia nuoria, jotka tämän maan elintasoa pystyvät kohottamaan.