Pikku hukan älyttömän ihmiskeskeisessä ja pinnallisessa fraasimaailmassa ihminen on pahin, koska se on kettutyttöjen ja katkerien misantropien piireissä muodikasta parjata ihmistä. Lisäksi täytyy itse laittaa paremmaksi eli liioitella. Petoeläimet ovat julmia saalitaan kohtaan täysin näkökumlasta riippumatta. Ihminen on ainoa peto, joka tuntee empatiaa saaliitaan kohtaan. Ihminen jopa välittää siitä, missä oloissa saaliit elävät. Kissa tappaa samasta syystä kuin useimmat muutkin pedot. Ei hankkiakseen ruokaa, vaan toteuttaakseen saalistusviettiään. Saalistuvietin toteuttaminen tuottaa sitten syötävää ruokaa. Yhdenkään pedon ei tarvitse tätä kuitenkaan ymmärtää. Kissa on yhtä välinpitämätön hiiren kärsimyksistä kuin lehmä ruohon.
Kissat ja muut pedot jättävät saaliitaan syömättä samasta syystä kuin ihminenkin. On jo tarpeeksi ruokaa. Ihminen on vain niin äärimmäisen tehokas peto älykkyytensä ansiosta, että ihmisellä on varaa tuhlata paljon enemmän. Lihan tuhlaaminen on vain suhteellista. Liha menee pilalle, koska muut eliöt käyvät sen kimppuun. Joku sen aina syö. Ja silloinhan ihmisen voi nähdä anteliaana lahjoittajana. Tekopyhää, arvostaa taikauskoisten esi-isien polttouhreja, jossa lihaa tuhottiin ja sitten halveksia myöhempien ihmisten jälkeensä jättämiä mätäneviä ruhoja. Ne mätänevät ruhot ruokkivat pieneliöitä. Ai niin unohdin, etteivät pieneliöt ole yhtä söpöjä kuin bambit ja sudenpennut. Siksi niillä ei ole väliä.
Argumentit ja näkemykset voi muuten esittää haukkumatta toista kirjoittajaa/näkemyksiään.
Jos katsotaan sitten tarkasteltavaa asiaa, niin asia on maailmaa havainnoivalle ihmiselle selvää ihan jo pintapuolisen maailman tarkastelun jälkeen (syvälliseksi ei tarvitse ryhtyä, kun pintahavainnot jo puhuvat puolestaan) : ihminen on lajeista pahin kun katsotaan asiaa laajasti eli sen mukaan miten paljon tuhoa ihminen on saanut teoillaan aikaiseksi maapallolla.
Kukaan ei ole käsittääkseni missään vaiheessa väittänyt etteivätkö muutkin eläimet kykensi julmuuteen, kyse on ollut vain suhteellisuuden tajun käytöstä ja miten suhteutuksen jälkeen on nähtävissä, että ihmisen julmuus on kauskantoisempaa ja laajempaa kuin muiden eläinlajien. Ei tässä tarvitse pakosti tasapäistää ja romantisoida ihmistä saati muita eläimiä, tässä ei tarvita muuta kuin avata silmät, katsoa maailmanhistoriaa, katsoa ihmisen aiheuttamaa tuhoa ja huomata että muut eläinlajit eivät ole vastaaviin pystyneet.
Teot vs motiivit. Yllä oli tekojen/seurausten osalta pahuuden/julmuuden hahmottamista. Motiivipuolella taas yleinen näkemys (ainakin biologian opetuksessa) on ollut se, että muut eläinlajit ovat viettiensä/vaistojensa vietävissä siinä missä ihminen on muihin eläinlajeihin nähden "tietoisempi" --> muut sekasyöjä/lihansyöjäeläimet saalistavat selviytyäkseen, syödäkseen ja tyydyttääkseen saalistusviettinsä (kissa/metsästyskoira saattaa napata linnun kiinni mutta ei syökään sitä), ihmisen teot taas ovat
laajuusmittakaavaltaan aivan eri luokan asioita + asioita nimenomaan pahentaa se, että ihminen on oletusti tietoisempi sillä tällöin tieten tahtoen, tiedostaen tehdään "julmasti", oli se sitten sademetsien polttamista bisnesten tähden, joukkoraiskauksia ja kylien polttamisia yms sodissa, eläinten massiivista ja julmaa hyötykäyttöä jne.
Mitä tulee empatioihin, niin asia ei ole aivan niin selvää eikä todellakaan todistettua, että vain ihmisellä olisi empatiakykyä. Ei tästä ole tarkkaa todistusaineistoa ja lopullista sanaa. Esim. Kun ihminen sairastuu keuhkoputkentulehdukseen ja hän yskii + on surkeana, saattaa hänen koiransa alkaa niiskuttaa/yskiä ihmisen kanssa tätä tilaa - juu, voidaan väitellä onko kyse sympatiasta vaiko empatiasta, mutta ei ole kenties aivan yksioikoista. Tässä linkissä sarvikuono säälii loukkaantunutta peuraeläintä ja auttaa tätä hyötymättä itse mitään tilanteesta.
http://www.dailymail.co.uk/news/article-1357513/Hippo-help-Amazing-moment-hippopotamus-tries-rescue-drowning-wildebeest.htmlJa se että ihmisellä olisi empatiakykyä tai että meillä olisi sitä enemmän kuin muilla eläinlajeilla, ei poista teoista julmuutta jos ovat julmuuksiin kuitenkin päätyneet. Eli on aivan sama vaikka miten olisi itkua ja myötätunnon kokemista ennen tuhotyötä, jos esim. kyynelten takaa kuitenkin onnistuu painamaan vaikka ydinpomminappia. Jos taas ajatellaan että empatia johtaa ottamaan huomioon kurjuuteen aiemmilla teoilla saatettujen tilaa, esim. tuotantoeläinten olojen parantamiseksi, niin onhan tässä pointtinsa mutta vastinpointiksi voi sanoa, että empatia ei sitten estänyt alunperin ryhtymästä toteuttamaan julmuuksia joihin sittemmin reagoidaan "laastariempatian" avuin.
Katsoin jokin aika sitten Trierin "Antichristi"n. Hän oli kuulemma aikonut tehdä elokuvan sillä teemalla, että luonto olisikin Saatanasta. No.... mikäänhän ei luonnossa ole pelkästään hyvää. Kasvikin voi blokata joltain muulta tilaa, autingonvalosta taistellaan ja taivas lykkää lumet sitten niskaan. Sellaista se on.
