Kirkolla en tarkoita tässä rakennuksia, jotka tällä maahanmuuttopolitiikalla seuraavan sukupolven aikana muutetaan moskeijoiksi, vaan tarkoitan evankelista ja roomalaiskatolista kirkkoa. Koska olen kirkon homopolitiikan vuoksi siitä instituutiona eronnut, uskoani eivät voi ottaa, käyn harvoin kirkossa. Kuitenkin riittävästi todetakseni, että kuin rukousnauhaa räpläten -paternoster- saarnataan jatkuvasti lähimmäisen rakkaudesta tänne kutsumattomia tulijoita kohtaan ja kerätään kolehteja näiden hyväksi.
Suosittu vertaus on näin joulun alla Maria ja Josef, jotka eivät löytäneet yöpymispaikkaa kuin tallista, jossa Jeesus-lapsi sitten syntyi heinillä härkien kaukalon jne. Muistellaanpa kuitenkin edeltäviä tapahtumia Luukkaan evankeliumin mukaan 2: 3. ”Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.” Verrataanpa tätä -meitä vääräuskoisina pitävään- ”pyhään” syyria- ym. laiseen perheeseen: Siis omaan kaupunkiinsa. Ei kerrota lähtemisestä kymmenen maahan päähän jossa sitäpaitsi tavoitteena taatusti ei ole verojen maksaminen vaan enemmänkin eläminen maan veronmaksajien kustannuksella. Tässä tapauksessa kelpaa hyvin vääräuskoisten saastainen rahakin, veriraha, sillä Eurooppahan rikastui ristiretkillään aivan vastikään, vain vaivaiset 800 vuotta sitten. Nyt on heidän mukaansa siis takaisinmaksun aika, rahalla ja verellä.
Hyviä esimerkkejä raamatussa ja uudessa testamentissä riittää, vaikka ne näyttävät kirkolta "unohtuneen”. Kuten Apostolien teot 17: 24-30 …"Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajan ja asuma-alueiden rajat…. (korostukset kirjoittajan). Aleksis Kiven usein siteeraamassa Siirakin kirjassakin (luku 11:3) sanotaan, että ota vieras kotiisi niin hän sekoittaa sinut riitoihin ja vieroittaa sinut omaisuudestasi. Minä lisäisin siihen vielä kansanomaisemmin hebrealaisen sananlaskun, joka suunnilleen käännettynä kuuluu: joka menee maata koirien kanssa, herää aamulla kirppujen kera. Ja siiinä ollaan.
Pakolaisista saa kirjoittaa ainoastaan positiivisia juttuja lavastettuine kuvineen hellyttävistä (ankkuri)lapsensilmistä tai naisista 9+ raskauskuukaudella, kuten lehtimiehet kertovat useammassakin (minulle kolmessa) EU-maassa luotettavaksi katsomilleen henkilöille. Heille on vaarana nimittäin välitön irtisanominen ja joutuminen lehdistökartellin mustalle listalle. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. artiklassa sanotaan -muuten Journalistiliiton sivuilla- että ”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” Turha luulo. Olen lähetellyt pakolaisteemasta parikymmentä melko maltillista kirjoitusta mutta vain kerran, välittömästi Pariisin verilöylyn jälkeen, pääsi yksi kirjoitus mielipide-osastolle. Oli muuten mielenkiintoista verrata siihen, että muistan kun New Yorkin terroristi-iskun jälkeen Keski-Euroopan suurkaupunkien kadut olivat kuin puhtaaksi lakaistu tavallisesti kaikkialla maleksivista rättipäistä ja 7/8-housu bosnialais- ja tsetseeni-dzihadisteista. Pari päivää myöhemmin oli rättiarmeija taas kaduilla. Sama lehdistössä: tabu-teeman pakolaiset ylle laskeutui Pariisin jälkeen taas sensuurin musta viitta. Torkkuvaa EU:ta kun hiukan ravisteli Pariisin terrori, jonka tekijöiden tulo pakolaisvirran mukana on kiistaton tosiasia, mutta ilmeisesti tarvitaan vielä muutamia vastaavia iskuja poliitikkojen todella hereille potkimiseksi. Ja parhaiten Brüsselissä mutta ei tavallisen kansan parissa.
