Rasismi sananmukaisesti tulkittuna on ymmärtääkseni valistusajan tiedeajattelun inspiroima oranssin meemin yhteiskuntateoria, jonka mukaan toiset etniset ryhmät ovat kuvitteellisessa rotuhierarkiassa toisia etnisiä ryhmiä ylempänä (koko kysymystä maailman eri etnisten ryhmien paremmuudesta ei oikeastaan voida asettaa ilman ensinnäkin valistusajan lisääntynyttä maapallotietoisuutta sekä toisaalta valistusajan innostusta lukuarvollisten mittareiden ja hierarkioiden käyttöön). Rasismi on siten ollut erinomainen työväline tavallista kansaa ja siirtomaita sortavalle yläluokalle, joka on voinut perustella ryöstöretkensä luontaisella ylemmyydellään. Toki sananmukainen rasisminvastaisuus - sikäli kuin sitä on olemassa - on näin ollen ymmärrettävää.
Varsinkin tiedostavien yliopistoihmisten piirissä esiintyvä "tavallisen kansan junttirasistien" halveksunta lienee nykyajan vastine tälle alkuperäiselle rasismille ja hierarkia-ajattelulle ylläpitäen siten älymystön ja muun valtaeliitin luokkaintressejä tavalliseen kansaan verrattuna.
Vihreän meemin mytologiassa, josta ilmeisesti tämän ketjun aloitusviestin puhelinsoitossakin oli kysymys,
"rasismi"-sanalla on kuitenkin eri merkitys. Siinä ilmeisesti 1960-luvun alun Freedom Rides -bussiretkien ja myöhempien kansalaisoikeusmarssien esikuvien perusteella väestö jaetaan kahteen ryhmään: 1) "suvaitsevaiset" (tosiasiallisesti diversiteettifanaatikot) ja 2) "rasistit" (kaikki, jotka eivät nyökyttele suvaitsevaisille niska kipeänä).
Samalla tavalla kuin joissain perheissä on ikävä rituaali, jossa perheenisä pieksää kännissä vaimonsa joka joulu lasten vollottaessa vieressä, niin aivan vastaavasti jotkut vihreän meemin aktivistit järjestävät säännöllisin väliajoin rituaalisia aktioita, joissa "suvaitsevaiset" aktivistit pääsevät hysterisoimaan käsiään pyöritellen ja huutamaan "rasistien" naamassa kiinni tulikivenkatkuisia uhkauksiaan.
Pyhät sodat ovat ilmeisesti keskeinen osa politiikkaa eikä niitä saada ikinä loppumaan. Niitä käydään joko mytologisista syistä tai niistä saatavan epäterveen huvin vuoksi. Tietenkään pyhien sotien retoriikassa käytettyjä sanoja kuten tässä tapauksessa "rasismin" merkitystä ei voida ymmärtää tuntematta kyseistä spesifistä mytologiaa, joten esitän seuraavaksi pari esimerkkiä vihreään meemiin keskeisesti kuuluvan rasisminvastaisen mytologian alkuperäisistä muodoista:
Freedom ride
"The Freedom Riders tactics for their journey was to have at least one interracial pair sitting in adjoining seats, at least one black Rider sitting up front (seats usually reserved for white customers only), while the rest would sit scattered throughout the rest of the bus. One rider would abide by the South's segregation ideals in order to avoid arrest. This Rider would be of particular importance as they would be the one to contact CORE and to arrange bail for those who were arrested.
...
During the summer of 1961, Freedom Riders also campaigned against other forms of racial discrimination. They sat together in segregated restaurants, lunch counters and hotels. This was especially effective when it targeted large companies which, fearing boycotts in the North, began to desegregate their businesses.
...
The Freedom Rides established great credibility with blacks and whites throughout the United States who became motivated to engage in direct action for civil rights. Perhaps most significantly, Freedom Riders, facing such danger on their behalf, impressed blacks living in rural areas throughout the South who later formed the backbone of the civil rights movement. This credibility inspired many subsequent civil rights campaigns, including voter registration, freedom schools, and the black power movement."Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Freedom_rideAngela Davis: An Autobiography
"It was good to feel part of a movement and once again be participating in rallies, teach-ins, demonstrations. But when the crisis was over, things settled back unto their old grooves. During the brief period protest, I was drawn toward the people with whom I felt I had most in common - the foreign students. I became friends with an Indian man, who was very gentle and had a keen sense of what was happening around us. It was my friendship with Lalit more than anything else, I suppose, that helped me understand concretely the interconnectedness of the freedom struggles of peoples throughout the world. I was profoundly moved when he talked about the incredible misery of his people in India. As he spoke I found myself constantly thinking about my people in Birmingham, my people in Harlem."http://www.amazon.com/Angela-Davis-Autobiography/dp/0553117955Suosittelen erityisesti jälkimmäistä kirjaa niille maahanmuuttokriitikoille, jotka haluvat tietää millaisista todellisista epäkohdista käsin mutta millaisella äärimmäisen rasittavalla sukupolvikapinallisella asenteella rasismimytologia kehittyi kohti nykyistä muotoaan 1960-luvun Yhdysvalloissa ja Ranskassa.
Mikäli puhelinsoittaja käytti todella sanoja
"perustamassa jotain uutta rasistista järjestöä", niin tämä evidenssi viittaa vahvasti 1960-lukulaiseen rasismikäsitykseen, sillä 1960-luvullahan perustettiin juuri aidon
rasistisia järjestöjä vastareaktioksi kansalaisoikeusliikkeelle. Esimerkiksi valkoisen nationalismin esiaste eli rasistinen Youth for George Wallace -järjestö oli kai eräänlainen sukupolvikapinallinen peilikuva 1960-luvun nuorison radikaalivasemmistolaisille järjestöille.
En epäile, etteikö tällaisia sananmukaisesti
"rasistisia järjestöjä" edelleen perustettaisi joissain Euroopan kolkissa, sillä mm. 1960-luvun perintö vaikuttaa edelleen monissa aitoon rasismiin taipuvaisissa poliittisen kentän segmenteissä yhtä lailla kuin vihervasemmistossakin. Niinpä 1960-luvun aikakauden kulttuuria, toimintatapoja ja poliittisia jakolinjoja matkivia perinnejärjestöjä perustetaan edelleen samalla tavalla kuin fiftareitakin. Mutta vakavamielisen politiikan kanssa näillä järjestöillä ei ole mitään tekemistä.
122865714@hotmail.com
