Kirjoittaja Aihe: 2012-02-01 HS: Kymmeniätuhansia nuoria opintojen ja työelämän ulkopuolella  (Luettu 9781 kertaa)

skrabb

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 953
  • Liked: 693
Lainaus
02.09.2012
Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille
Kirjoittanut Nasima Razmyar

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan ensi vuoden alussa ja täytyy sanoa, ettei hetkeäkään liian aikaisin. Jokainen nuori tarvitsee paikan yhteiskunnassa, olipa se sitten mielekästä opiskelua tai kunnollista työtä. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat maahanmuuttajanuoret. Tutkimusten mukaan arviolta joka neljäs syrjäytynyt nuori on maahanmuuttajataustainen. Nyt tarvitaan päämäärätietoista työtä kotouttamispalveluiden parantamiseksi sekä työnantajilta avarakatseisuutta maahanmuuttajanuoren palkkaamiseen.
 
Monesti nuoren maahanmuuttajan kompastuskiveksi koituu suomalainen koulutusjärjestelmä ja kielitaito. Suomalaisen peruskoulun ja lähtömaan koulun erot opetuksessa ja muussa toiminnassa voivat olla valtavat. Maahanmuuttajanuori tarvitsee erityistä tukea vielä siirryttyään valmistavasta opetuksesta perusopetuksen piiriin. Yhtenä tehokkaana keinona voisi olla maahanmuuttajataustaisten koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen. Yksilöllinen tuki ja ohjaus saattaisivat parantaa maahanmuuttajanuoren sopeutumista peruskouluun.
 
Monille nuorille vanhempien tuki ja neuvot koulunkäynnissä sekä jatko-opintoihin hakeutumisessa ovat tärkeitä. Valitettavan usein kuitenkin maahanmuuttajanuorten vanhempien kontaktit koulun kanssa jäävät vähäisiksi, minkä vuoksi vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan jatko-opintoja pohdittaessa. Lukio tai ammatilliset opinnot saattavat jäädä siis tiedon ja tuen puutteen vuoksi. Toisen asteen koulutukseen liittyviä mahdollisuuksia ei tunneta.
 
Helsingissä on peruskouluja, joiden oppilaista jo lähes puolet on maahanmuuttajataustaisia. Nämä koulut tarvitsevat erityistä tukea, jotta kaikki oppilaat saavat sen tiedollisen annin, jota tulevaisuudessa tarvitsevat. Siksi onkin hyvä että opetusministeriössä uudistetaan perusopetuksen valtionosuuksia siten, että määrärahoissa huomioitaisiin entistä paremmin koulun toimintaympäristö. Monikulttuurisessa luokassa opettaminen on haastavaa ja siksi lisäresursointi on monesti tarpeen.
 
Helsingin kaupunki on monella tavalla maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä avainasemassa. Asuuhan pääkaupunkiseudulla Suomen monikulttuurisin väestö ja monissa kouluissa on jo vuosien kokemus maahanmuuttajataustaisista oppilaista ja monikulttuurisessa ympäristössä opettamisesta. Vielä on kuitenkin tehtävää, kuten tutkimukset nuorten syrjäytymisestä osoittavat. Tavoitteenamme tulisi olla toimivan kotoutumisen polkujen rakentaminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä saavat maahanmuuttajanuorista todellisen voimavaran, jos osaamme panostaa heihin oikein.
http://blogit.iltalehti.fi/nasima-razmyar/2012/09/02/uusia-polkuja-koulutukseen-maahanmuuttajanuorille/

Demarimimmi on koonnut kaikki mahdolliset kliseet samaan pakettiin.
Lisää rahaa, aina vaan enemmän rahaa tarvitaan mamunuorien kotouttamiseksi!
Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 649
  • Liked: 9689
Kulttuuriset enklaavit lisäävät syrjäytymistä.  Jos monikulttuuripolitiikan sijasta harrastettaisiin assimilaatiopolitiikkaa, maahanmuuttajien syrjäytyminen voisi olla pienempi ongelma. 

Marko Parkkola

  • Vieras
Lainaus
Monesti nuoren maahanmuuttajan kompastuskiveksi koituu suomalainen koulutusjärjestelmä ja kielitaito.
 
Valitettavan usein kuitenkin maahanmuuttajanuorten vanhempien kontaktit koulun kanssa jäävät vähäisiksi, minkä vuoksi vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan jatko-opintoja pohdittaessa.

Jos perussuomalainen kirjottaisi näin, olisi koko valtiokoneisto lehdistöineen valjastettu kirjoittajan savustamiseen. Kaikki yhdessä: Maahanmuuttaja on moniosaaja, rikkaus ja voimavara!

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 970
  • Liked: 10534
Onko jollakulla tuoretta tietoa nuorten somalien työllistymisestä? Helsingissä kulkiessa heitä ei näy töissä. Tuhansia somalinuoria on tulossa työikään. Tuleeko heistä työttömien armeija?

Somaleita ylipäänsä näkyy töissä bussinkuljettajina sekä joitakin yksittäisiä hampurilaisbaareissa työssä. Rakennustyössä en ole koskaan nähnyt somalia.

Embo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 688
  • Liked: 300
Lainaus
02.09.2012
Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille
Kirjoittanut Nasima Razmyar

Humanitaarinen maahanmuutto on ennen kaikkea yhteiskuntaluokkakysymys. Sen myötä maahamme syntyy etninen alaluokka, joka ei koskaan tuota enempää kuin kuluttaa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 683
  • Liked: 94560
Lainaus käyttäjältä: YLE
Ongelmana on, etteivät keinot helpota maahanmuuttajanuorten työnsaantia, vaikka heidän määrä syrjäytyneissä on kasvanut.
[...]
Syrjäytyneitä eli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja vailla työtä olevia nuoria lasketaan olevan Suomessa 50 000 ja määrä on kasvussa. Jokainen työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,8 miljoonaa euroa.
[...]
Työn ja opiskelun ulkopuolelle jääneet ovat enimmäkseen poikia, monet huostaanotettuja ja yhä useampi on maahanmuuttaja. Jokaisesta ikäluokasta syrjäytyy noin viisi prosenttia, entistä useampi syrjäytyy jo toisessa polvessa. Syrjäytyneiden määrän kasvun selittää lähes kokonaan maahanmuuttajat, joiden on vaikea työllistyä. Heidän syrjäytmisriskinsä on viisinkertainen muihin nuoriin verrattuna.

- En ole ihan varma, kuinka tämä systeemi toimii näihin maahanmuuttajanuoriin. Kuinka hyvin se pystyy ottamaan heidät huomioon, Myrskylä pohtii.

Nuorten syrjäytyminen on muuttunut pikavauhtia nimenomaan maahanmuuttajien ongelmaksi. Nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla ja väestöennusteilla voi tilanteen ennakoida vääjäämättä pahenevan ongelmien kumuloituessa 20-luvulle mennessä todella pahaksi. Viimeistään silloin ilmiö näkyy jo kunnolla kaduilla kuten muuallakin Euroopassa. Päättäjien sokeus tilastotiedon edessä hämmästyttää aina uudelleen. Seinää päin täysillä, mutta kotouttamissuunnitelmia ja opintopolkuja raapustellen.

Aiempi ketju:
2012-04-25 YLE: Maahanmuuttajanuorilla yli viisinkertainen syrjäytymisriski
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

mietinen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 050
  • Liked: 163
Kompastuskivien poistamisen seuraukset ja vaihtoehdot

Lainaus
Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille, Nasima Razmyar (sdp), 2.9.2012

Monesti nuoren maahanmuuttajan kompastuskiveksi koituu suomalainen koulutusjärjestelmä ja kielitaito. Suomalaisen peruskoulun ja lähtömaan koulun erot opetuksessa ja muussa toiminnassa voivat olla valtavat. Maahanmuuttajanuori tarvitsee erityistä tukea vielä siirryttyään valmistavasta opetuksesta perusopetuksen piiriin. Yhtenä tehokkaana keinona voisi olla maahanmuuttajataustaisten koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen. Yksilöllinen tuki ja ohjaus saattaisivat parantaa maahanmuuttajanuoren sopeutumista peruskouluun.

Suomessa on varsin toimiva koululaitos ja väestöllä on korkea koulutustaso. Suomeen esim. 12 vuotiaana saapuva saa tehdä töitä, jotta hän oppii kielen ja perustaidot. Päälle vielä mahdolliset psyykkiset ongelmat ja kulttuuri jossa oppimiseen suhtaudutaan hyljeksien, niin kokonaiskuva alkaa olla täydellinen. Perustaidoissa kaikki muut etenävät junanlailla eteenpäin, eikä heidän vauhtiaan tule hidastaa.

Kompastuskivien poistamisen vaarana on, että suomalainen koulu ajautuu tasolle, jossa kieli-, luku- kirjoitus-, laskutaito ovat merkityksettömiä. Käytännössä tämä tehdään vaatimalla ongelmaryhmille tukea. Annettu tuki on pois enemmistön opetuksesta ja oppimistuloksesta. Kuitenkin tukeminen on taloudellisesti kannattavaa, koska ilman tukea ongelmaryhmä syrjäytyy tukien varaan.

Suomen koulutustason säilyttämisen kannalta ilmeisesti ainut tehokas tapa on peruskoulun resurssien ja oppimistulostavoitteen huomioiminen ulkomaalaislakia muutettaessa.


Suomi on yksi maailman kalleimmista maista. Jos lapsia halutaan oikeasti auttaa, niin esim. UNICEF kertoo hyvin kustannustehokkaista vaihtoehdosta 12€ = lapsen kouluvuosi. Suomessa kouluavustaja tekee töitä vain tunnin tuohon hintaan.  Kehitysmaissa päiväpalkka pyörinee euron ja kahden välillä.


Kouluavustajien palkaamisen sijaan oppilaiden mahdollisuuksia itsenäiseen opiskeluun tulisi kehittää. Tässä voisi auttaa Khan Academyn tai Feeniks-koulun kaltainen ratkaisu.

Ratkaisu eriytettyyn opetukseen

Opetusministeriön tulee rahoittaa laadukkaita opetusvideoita oppilaiden tarpeista lähtien. Videot mahdollistaisivat mm. omaehtoisen ”tukiopetuksen”. Ja toisaalta lahjakkaille mahdollisuuden edetä aiheissa huomattavasti luokkaopetusta pidemmälle.
Lainaus
Salman Khan: Let's use video to reinvent education, TED, 03/2012

Khan Academy, Wikipedia
"providing a high quality education to anyone, anywhere", the website supplies a free online collection of more than 3,100 micro lectures via video tutorials stored on YouTube teaching mathematics, history, healthcare and medicine, finance, physics, chemistry, biology, astronomy, economics, cosmology, organic chemistry, American civics, art history, microeconomics and computer science.

Khan Academy

Lisää aiheesta: http://hommaforum.org/index.php/topic,72473.msg1051326.html#msg1051326

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 761
  • Liked: 11618
  • Puhdasverinen
Maahanmuuttajataustainen koulunkäyntiavustaja takaa sen, että mamuoppilas ei takuuvarmasti oopi suomen kieltä tai oppii sen hitaammin ja huonommin. Ei, ei näin.

Englanninkielisen sivun mukaan Varissuon koulun oppilaista 67%:lla on maahanmuuttajatausta.

http://info.edu.turku.fi/varissuo/school.htm

Lainaus käyttäjältä: http://info.edu.turku.fi/varissuo/school.htm
Varissuo School is a multicultural school. About 67% of the pupils have an immigrant origin.  This makes the school life international and special. The most frequent mother tongues after Finnish are Albanian, Arabic, Somali, Kurdish, Russian, Vietnamese and Estonian. Altogether the pupils have 18 different mother tongues.

Tuo lienee Suomen rikkain peruskoulu. Oletan, että kaikki turkulaiset kokoomuspoliitikot pistävät kersansa sinne.

Silmään tosin pistää pahasti se, että ruotsia ei ole mainittu kielten listalla. Eivätkö ruotsinkieliset arvosta kielellistä rikkautta, vaan pistävät lapsensa pönöttämään keskenään yksikielisessä ja monokulttuurisessa koulussa? Jos näin, miksi?

Rikkaus tuo uusia tyopaikkoja.
Onhan meilla varaa.

http://info.edu.turku.fi/varissuo/henkilokunta09.htm
Lainaus
MUU OPETUS        
englanti   Leeni Norrvik    
S2-opetus   Anna Vesterinen
maahanmuuttajien tukiopetus    Narja Ratu    
valmistava opetus    Auli Pettersson    
islamin uskonto     Muhsen Pishtiuan     
resurssiopettaja   Arja Miettinen   
        
OMAKIELINEN OPETUS        
venäjänkielinen tukiopetus     Ira Efremova-Hietanen    
kurdinkielinen tukiopetus     Samran Khezri    
arabiankielinen tukiopetus    Radhwan al-Amarah   
albaniankielinen tukiopetus     Daut Gerxhalija    
bosniankielinen tukiopetus    Aida Bakalbasic    
somaliankielinen tukiopetus     Adan-Nassir Muhammed Gadid    
        
OMAN KIELEN OPETUS        
arabian kieli     Mohammad Badawieh    
bosnian kieli     Aida Bakalbasic    
kurdin kieli     Tahir Rashidzadah    
vietnamin kieli     Le Thi My Dung    
        
KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT       
Marina Aladashvili        
Nina Aro        
Youssef Bennani        
Helena Lipponen        
Sagal Muse        
Mia Uusitupa        
Maarit Ikänen       
NOVUS ORDO HOMMARUM
"We must preserve the sanctity of our precious bodily fluids."

Tuomas Malinen: Poliittinen järjestelmä on läpimätä


Arvoton

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 284
  • Liked: 2600
  • minä sinä hän me te he nämä juo ne
32 000 nuorta, 15-29 -vuotaita on työkkärin ja kaiken ulkopuolella. Jos heitä on sossun asiakkaina, etenkin maahanmuuttajia, he ovat sitä kautta tiedossa. Jos sossun rahat olisivat ehdollisia, että asiakas joutuisi olemaan myös työkkärin asiakkaana, se olisi varmahko keino saada jengiä yhteiskuntaan. Todennäköistä kuitenkin on, että he alkaisivat varastella ja ryöstellä, minkä on Suomen hallinto varmasti aikoja sitten päätellyt ja on pakottanut itsensä maksamaan ihmisille koko ajan suurempia summia rahaa. Monikulttuuri vie näin Suomen suohon.

Alussa mainitsemassa luvussa lienee suurin osa kantaväestöä. Suomessa on vielä terveitä (lue: työssä käyviä ja rahaa antavia) vanhempia.

Tagit: