Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen osoittaa Voima-lehden (vas) kolumnissaan tietämyksensä matematiikasta ja ilmastonmuutoksesta, kun vaatii sen ratkaisemiseksi EU:lta hiilineutraalisuustavoitteen tiukentamista tuosta vaan vuoteen 2040. Pietikäisen mukaan ilmastonmuutos ei muuten hilliinny. Ei se tosin muuksi havaittavasti muutu mistään EU:n (osuus hiilidioksidipäästöistä noin kymmenesosa) lisätoimistakaan, mutta mitäpä siitä.
Ei ole ainakaan fiksuuntunut.
Sirpa Pietikäinen: Kuinka reagoida ilmastodenialismiin?
[...]
Ympäristökriisien pahentuessa populismin suosio Euroopassa on nousussa. Ilmasto- ja luontokriiseihin nihkeästi suhtautuvien puolueiden suosion nousu ei tiedä hyvää EU:n ilmastotavoitteiden toteutumiselle. Samaiset puolueet suhtautuvat nihkeimmin maahanmuuttoon. Ilmastonmuutoksen pahentuessa globaali ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään merkittävästä. Onkin vaikea sovittaa yhteen ilmastotoimien ja maahanmuuton vastustamista.
Voima 6/2023Mistä se näitä keksii?
Tehottomien ilmastoeleiden ja haittamaahanmuuton vastustamisen yhdistäminenhän on päinvastoin johdonmukaista ja toisiaan tukevaa, kun taas Eurooppaan suuntautuvan haittamaahanmuuton edistäminen johtaa kulutuksen ja hiilipäästöjen kasvuun. Pietikäisen ajattelu menee varmaankin sitä rataa, että EU-maiden vielä äärimmäisemmillä ilmastotoimilla vaikutettaisiin olennaisesti ilmastonmuutokseen ja sitä kautta Eurooppaan pyrkivien ilmastopakolaisten määrään, mutta eihän se niin mene. Isossa kuvassa on ilmastonmuutoksen kehityksen kannalta samantekevää, saavuttaako EU tavoitteensa hiilineutraalisuudesta suunnitellusti vuonna 2050 vai ei, kun EU:n osuus päästöistä on jo nyt alle 10 prosenttia.
Suomeen ja Eurooppaan suuntautuva "ilmastopakolaisuus", jollaista on oikeasti mitättömän vähän jos ollenkaan, mutta jota lähes kuka tahansa voi nykyään yrittää käyttää tekosyynä siirtolaisuuteensa, riippuu täysin maahanmuuttopolitiikan linjauksista. Ei ole mitään syytä päästää Eurooppaan esimerkiksi afrikkalaisia ilmasto- tai muunkaan pakolaisuuden varjolla, kun EU-maita seitsemän kertaa suuremman Afrikan sisälläkin voi muuttaa.
Pietikäinen on ollut
vaalikonevastauksensa mukaan sitä mieltä, että ilmastopakolaisuuteen ja laittomaan maahanmuuttoon on vastattava tehostamalla EU:n rajavalvontaa. Se taas tarkoittaa käännytyksiä, sillä "ilmastopakolaisuus" ei ole peruste oleskeluluvalle.
Laittoman maahanmuuton torjuminen avaamalla mahdollisuuksia esimerkiksi työperäiselle maahanmuutolle on järkevää politiikkaa. Ilmastonmuutoksen edetessä ja ihmisten elinympäristöjen muuttuessa asuinkelvottomiksi, tämä ei kuitenkaan tule yksin ratkaisemaan tilannetta. Mm. Maailmanpankki ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ovat tutkimuksissaan ja raporteissaan arvioineet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökatastrofien mahdollisesti pakottavan 50-200 miljoonaa pakenemaan kodeistaan ja lähtemään liikkeelle. Samaan aikaan liikkuvuus helpottuu edelleen. Mikäli on kyse näin suurista ihmismääristä, laillisen maahanmuuton lisääminen ei ole yksistään riittävä keino laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Meidän täytyy tehdä kaikki tarpeellinen EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi. Vahvempi ulkorajavalvonta takaa Schengen-alueen turvallisuuden ja tehokkaamman maahanmuuton hallinnan.