Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 707223 kertaa)

Charlie

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 354
  • Liked: 1119
  • UROS
Mä en ymmärrä miksi tällaisille tahoille pitäisi veronmaksajalta vietyä rahaa lappaa, ja jokainen lakkautuspäätös on periaatteessa askel oikeaan suuntaan. Tällaiset järjestöt voivat ihan hyvin toimia harrastepohjalta, jäsenmaksu- ja lahjoitusvaroin. Mutta niin kauan kuin näitä joululahjamiljoonia kylvetään sinne tänne, Suomalaisuuden liiton avustushakemus on täysin perusteltu. Vaan minkäs teet, kun kommarit voittivat vaalit. Vaan kosto elää, Li. Sun rapujuhlilta lähtee vielä fyrkat ja silloin ei auta itku markkinoilla.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 646
  • Liked: 76087
Lainaus
Lisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen
...
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään 200 000 euron lisärahoitusta ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja valvovalle etujärjestölle Svenska Finlands Folktingetille. Tämän lisäksi esitetään pysyvää 200 000 euron vuosittaista lisärahoitusta kansalliskielistrategian päivittämistyöhön.
...
Budjettiesityksen myötä Folktingetin saama valtionavustus kasvaa liki 35% aikaisempien vuosien 573 000 eurosta 773 000 euroon. Suomen Mieli -lehden haastatteleman oikeusministerin erityisavustajan mukaan Folktingetin lisärahoituksesta oli sovittu hallitusneuvotteluissa.

Folktingetin valtionavustusten korotus on aika merkittävä. Folktinget on tähän mennessä saanut reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun esimerkiksi Suomalaisuuden Liiton koko 2000-luvulla saadut valtionavustukset ovat yhteensä noin 450 000€, toteaa Gustafsson.
Suomalaisuuden Liitto 20.9.2019

Suomalaisuuden Liiton valtionavustuksien nollaamisesta ei ole uutisoitu valtamediassa muuten kuin Höblässä ja muissa ruotsinkielisissä lehdissä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

BarkAtTheMoon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 267
  • Liked: 2274
Suomalaisuutta vastustaviin toimiin täytyy kaikkien suomalaisten tarttua ihan oikeasti. Suomen valtiota nyt edustavilla ihmisillä tai sen näköisillä on ollut kova, demooninen meno päällä monessakin paikassa. Perkeleet ovat iskeneet mm Youtubeen, Suomen elokuvahistoriaan ja monelle taholle.

Suomalaisuuden liiton jäsenrahoituksen nollaus kannattaa ottaa jokaisen suomalaisen henkilökohtaisesti, minä ainakin otan. Lupaan varmasti vastatoimia

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Liked: 1623
  • Mayday, mayday. Maantievirus matkalla pohjoiseen!
Olisiko kellään esittää perusteita, joilla kommunistirantaruotsalainen (anteeksi vähän ) Li Sigrid on käyttänyt PUNAKYNÄÄ yli satavuotiaan yhdityksen tuhoamiseksi.
Ehkä yhdistys on hiukan heikoss hapes, muttei vielä kuollut kuitenkaan. Arvot sopii, uudistusta tekemään!
Pectus on ollut kiitettävän ahkera kertomaan "pakolaisyhdistysten" tuesta koko teollisuushaaralle.
Liittyminen Suomalaisuuden liittoon (tein sen jo ) 28€ / v käy helposti:
http://suomalaisuudenliitto.fi/liity-jaseneksi/
Ave Caesar! Morituri te salutant (Hail Caesar! We Who Are about to Die Salute You)

nollatoleranssi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 678
  • Liked: 12173
  • Puhekin on teko
Viime aikoina ovat jääneet niin perussuomalaiset nuoret kuin nyt viimeisimpänä Suomalaisuuden Liitto ilman rahoja, niin varmaan seuraavalla hallituskaudella muistetaan jättää muita yhdistyksiä rahoitta?

Säästökohteita löytyy melko varmasti kaikenlaisista tappouhkauksia jakelevista poliitikkojen kerhoista "vääränlainen Arvopohja" , erilaisista puuhakerhoista ja somaliyhdistyksistä, groomaajien tukemishankkeista, RKP:n tukirahastoista ja muusta mukavasta lähtien.

Lainaus
Suomalaisuuden Liitto menetti kaikki julkiset avustuksensa

Puheenjohtaja Ilmari Rostila: ”Poliittinen päätöshän se on”.


Suomalaisuuden Liitto ei saa tänä vuonna euroakaan tukea valtion budjetista.

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan Ilmari Rostilan (ps) mukaan rahahanojen sulkeutuminen johtuu politiikasta.

– Poliittinen päätöshän se on, mutta onko se loppuun asti harkittu, niin sitä sopii kysyä, Rostila kommentoi Iltalehdelle tiistaina.

Liitto haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan suunnattua yleisavustusta sekä muita avustuksia, yhteensä 145 000 euron edestä. Niistä tuli hylsy viime viikolla.

Viimeiset neljä vuotta Suomalaisuuden Liitto on saanut vuosittain 100 000 euron toiminta-avustuksen eduskunnan myöntämistä niin kutsutuista joululahjarahoista.

Sekin rahalähde kuivui, kun eduskunta päätti viime joulukuussa, että Suomalaisuuden Liitolle ei enää rahaa anneta. Eduskunta päätti asiasta valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Kyse oli eduskunnan joululahjarahoista.

”Osasimme varautua”
– Osasimme varautua asiaan hyvissä ajoin, kun hallitus vaihtui. Poliittista harkintaa pelättiin. Arvioimme realistisesti, että mahdollisuudet saada avustusta ovat huonot, Rostila sanoo.

– Toimistonhoitaja irtisanottiin jo viime vuonna, ja jäljellä on enää toiminnanjohtaja, joka on vuoden alusta tehnyt enää vain puolta päivää. Toiminta on nyt kovasti säästöliekillä, Rostila kertoo.

Rostila harmittelee ja ihmettelee tapahtunutta.

– Olemme ainoa suomen kieleen ja suomenkieliseen kulttuuriin erikoistunut vapaa kansalaisjärjestö. Kun toimintamme on mielestäni tärkeää, niin kyllä asettaisin vastuun koko hallitukselle, Rostila sanoo.

– Meillä on lisäksi pitkät perinteet. Toiminta alkoi jo ennen Suomen itsenäistymistä 1906, Rostila lisää.

”Hakuehtojen mukaan”
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee avustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä hankkeita. Päätökset avustuksista ovat tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) vastuulla.

Kulttuuriasianneuvos Leena Laaksonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kiistää, että viime viikolla tullut hylkäävä päätös johtuisi politiikasta.

– Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa kuin silloin, jos eduskunta on päättänyt jotakin.

– Me myönnämme rahat aina yleisten hakuehtojen mukaan, Laaksonen linjaa.

Laaksosen mukaan Suomalaisuuden Liitto haki toiminta-avustusta tälle vuodelle sellaisesta määrärahasta kuin ”yleisavustukset taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan”.

– Siinä on tietyt hakukriteerit ja käytettävissä oleva rahamäärä on hyvin rajallinen. Kun kävi ilmi, että Suomalaisuuden Liiton hakemusta ei voida käsitellä siinä, niin sen hakemus siirrettiin käsiteltäväksi ministeriön pienen jakamattoman määrärahan puolelle, mikä on noin 600 000 euroa vuodessa.

– Siitä tehdään päätöksiä 4 kertaa vuodessa. Kun se määräraha on vain noin 600 000 euroa vuodessa, niin tällainen 100 000 euron toiminta-avustus olisi vienyt siitä liian suuren osan, Laaksonen kertoo.

Laaksosen mukaan tästä 600 000 euron määrärahasta ei mielellään myönnetä toiminta-avustuksia.

– Ja jos verrataan Suomalaisuuden Liiton toimintaa varsinaisiin kulttuuri- ja taidealan järjestöihin, niin Suomalaisuuden Liiton toiminta ei sisällöllisesti ole oikein verrattavissa niihin, Laaksonen sanoo.
...
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8e9c4b14-d33e-4c62-9553-310881d19971

Mamusaarelainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 84
  • Liked: 133

Pakkoruotsi ja koronavirus

Yle uutisoi 23.4.2020:
"Ensimmäiset kausityöntekijät tulivat Ukrainasta –
ovat karanteenin jälkeen Etelä-Suomen maatiloilla työnjohtajina.
– Nyt tilat voivat ruveta palkkaamaan suomalaisia ensikertalaisia, kun on osaavat työnjohtajat, Mäki-Hakola kertoi selvästi helpottuneena."

Tilannetta voidaan katsoa myös kielipoliittisesti:
Mitä kieltä tässä monikulttuurisessa työyhteisössä käytetään. No, ruotsiahan siellä puhuu everybody! Ainakin jos uskotaan virallista kielipolitiikaa. Sitähän me kaikki opiskelemme, kun tarve on suuri. Todellisuudessa kielivalikoima saattaa olla: englanti, venäjä, suomi, ukraina tai jokin muu Ukrainassa puhutuista kielistä. Ehkä vähän ruotsiakin.

Joka tapauksessa suomalaiselle, joka tähän hommaan palkataan olisi eduksi osata venäjää, jolle Suomessa olisi muutenkin tarvetta. Pakkoruotsi imee kuitenkin sekä rahaa että henkisiä resursseja ja estää suomenkielisiä ajantasaistamasta kielitaitoaan kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin.

Korona on huonojen asioiden lisäksi nostanut esille myönteisiä ilmiöitä. Yksi sellainen voisi olla sen ymmärtäminen, että pakkoruotsi on Suomen kehittymistä kalvava ja suomenkielisiä sortava virus - irti pakkoruotsista!

insinörtti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 203
  • Liked: 1341
Jonkun opetushallituksen virkamiehen pitäisi nyt puuttua asiaan ja varmistaa, että nuo työntekijät osaavat poimia mansikoita ruotsiksi. Suomessahan ei saa edes maalata taloa, ellei osaa maalata ruotsiksi - toisin sanoen mihinkään ammattiin ei voi kukaan saada pätevyyttä, ellei opiskele riittävää määrää ruotsia.

Vaatimus koskee jokaista oppilaitosta ja jokaista oppiastetta. Jos siitä lähdetään tinkimään esimerkiksi puutarha-ammattilaisten osalta, silloin käy pahemmin kuin eniten sorretuille itäblokin maille 60-luvulla. Tai näin olen ainakin luotettavalta, viralliselta taholta kuullut.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 646
  • Liked: 76087
Lainaus
Peter Al Fakir: Armahdetaan kuningas olemasta pakkoruotsin mainosmies

Yksi kummallisimmista työtehtävistäni Suomessa oli matkata ympäri maata julistamassa ruotsin kielen ihanuutta. Ajatuksena oli herättää suomalaisissa oppilaissa kiinnostusta panostaa enemmän ruotsinopintoihinsa. Se meni niin ja näin. Muuramen, Mikkelin ja Lappeenrannan pojat olivat kohtuullisesti kiinnostuneita. Jos he nostivat katseensa, he eivät vastanneet kysymykseen vaan tarkistivat kellonajan.

Omasta puolestani oli kiehtovaa lähteä syvimpään Suomeen, mennä läpi metsien ja tulla perille pikku kyläpahaseen, jossa ei ollut juuri muuta kuin paperitehdas, jääkiekkokaukalo ja koulu. Vielä hämmästyttävämpää oli, että lähes aina luokasta löytyi joku, joka ihan oikeasti piti ruotsista kouluaineena. Joillekin nuorille olin heidän elämänsä ensimmäinen elävä ruotsalainen, jonka he tapasivat. Mutta suurin osa oli mennyt lautalla Tukholmaan jossain vaiheessa.

Joidenkin opettajien ruotsin taito ei ollut ihan huippua, mutta useimmat olivat omistautuneita ja eloisia pedagogeja. En kertaakaan törmännyt suomenruotsalaisiin opettajiin, sillä ruotsi oli aine yksinomaan suomalaisilta suomalaisille. Seinillä oli julisteita Ruotsin kuningashuoneesta, Abbasta ja muista julkkiksista. Sen sijaan ei juuri mitään, mikä olisi muistuttanut , miksi Suomen koululaiset oikein lukevat ruotsia. Ei Topeliusta, Mannerheimia tai Jörn Donneria. Minulle ruotsalaisena pakollinen ruotsi herätti kummallisen ylpeyden ja surun sekaisen tunteen. Etenkin kun Perussuomalaiset jatkuvalla syötöllä politisoivat "pakkoruotsin".

Usein minun odotettiin sanovan, kuinka tärkeää ja tarpeellista on osata ruotsia. Että ruotsi on avain muihin Pohjoismaihin. Mutta tuntui lähinnä typerältä seisoa siinä riikinruotsalaisena ja yrittää mahtailla. Tuskinpa hattuvaaralaisten täytyy minun vuokseni tankata sanastoa "toisella kotimaisella". Ruotsin kielen myyminen kuninkaan kuvilla tuntui myös hieman epätoivoiselta. Suomi on moderni tasavalta, joka on heittänyt ulos niin ruotsalaiset kuin venäläisetkin herrat. Sitä paitsi se on vähän niin ja näin nykyään niiden Pohjoismaidenkin kanssa. Norjalaiset ovat kuin vaaleat gulf-arabit seilanneet taloudellisesti ruotsalaisten ohi ja joka öljytynnyrin ja lohenkasvattamon myötä päässeet eroon pikkuvelikompleksista. Tanskalaiset taas ovat omalla puolellaan kehittäneet jonkinlaisen Ruotsi-vihan tai ainakin viljelevät vahvaa epäilyä kaikkea ruotsalaista kohtaan. Jos tanskalaiselta kysyy, ymmärtääkö hän ruotsia, vastaukseksi tulee "hvad fanden siger du?". Vaikka ei tarvitse olla suomalainen huippuylioppilas ymmärtääkseen tuon.

Vähiten motivoituneilla oppilailla oli vaikeuksia edes tervehtiä ruotsiksi neljän vuoden opintojen jälkeen. Monilla muilla oli todella hatarat tiedot ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Tämä kaikki sai minut miettimään, oliko ruotsi vain lasten altistamista kidutukselle kuutena tuntina viikossa(käännös)
...
Hbl: Låt kungen slippa vara affischpojke för tvångssvenskan 15.5.2020

Kaiken tämän jälkeenkään toimittaja ei sano suoraan, että lopetetaan pakkoruotsi turhana. Tai ehkä mielessään mutta ei kirjoituksessaan. Voisi loppua kolumnien kirjoittaminen Höblään.

Edit:
Ihmettelin tuota "kuutena tuntina viikossa", mutta kyse on kurssimuotoisesta lukiosta, jossa kurssin aikana ruotsin tunteja on tosiaan kuusi viikossa ja muulloin nolla. Ala- ja yläkoulussa oppitunteja on tyypillisesti 1-2 viikossa tai ei välttämättä enää ysillä yhtään, mikäli 6-8-luokkien tunnit on jaoteltu 2+2+2.
« Viimeksi muokattu: 16.05.2020, 11:17:40 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 646
  • Liked: 76087
Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Peruskoulun oppilaiden kielivalinnoissa saisi olla suurempaa vaihtelua 22.5.2020

Hesarin pääkirjoitustoimittaja jeesustelee monipuolisen kielitaidon hyödyllisyydellä, mutta ei ole huomaavinaan virtahepoa olohuoneessa, joka on johtanut koulujen kieliopintojen yksipuolisuuteen.

Lainaus
Suomalaisten kielitaidon parantaminen – tai hienommin sanoen: kielivarannon vahvistaminen – näkyy myös tuoreessa peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksessa.

Vuoden 2020 alusta lähtien kaikki oppilaat aloittavat ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelun viimeistään ensimmäisen luokan keväällä.

Useimmissa tapauksissa se on tarkoittanut englannin kielen kouluopiskelun aikaistumista. Todellisuudessa suomalaiset lapset alkavat oppia englantia jo hyvin varhain. Kieli tulee vastaan niin televisiossa, peleissä kuin musiikissa, eikä se tunnu kovin vieraalta peruskoulun alkaessa.

Pakollisten kieliopintojen aikaistaminen tarkoittaa lisää tunteja eli peruskoulun kielipainotteisuuden lisäämistä, jolle ei ole oikein mitään järkeviä perusteluja. Suomalaisten kielivarannon vahvistamisen kanssa sillä on vain hyvin vähän tekemistä.

Englannin kielen käyttö opitaan nykyään pitkälti koulusta riippumatta koulun ulkopuolella, eivätkä lisätunnit siksi enää lisää sen osaamista, joka lienee jo tarpeeksi hyvällä tasolla.

Lainaus
Monilla paikkakunnilla todellista valinnanvaraa ei ole, mutta myös suuremmissa kaupungeissa englannin kielen asema ensimmäisenä vieraana kielenä on vahva.

Vanhempienkin kannalta valinta tuntuu turvalliselta, koska yleinen käsitys on, että englannin taito pitää joka tapauksessa hankkia.

Yksilön kohdalla valinnan vapaus on tärkeä periaate, mutta asiaa voi katsoa myös koko yhteiskunnan kannalta. Mitä monipuolisempi kielitaito suomalaisilla on, sitä paremmin sujuu tiedonkulku, asiointi ja kaupankäynti rajojen yli.

Englannin lisäksi peruskoulun aikana suomenkielisille oppilaille opetetaan myös ruotsia, mutta vanhojen asenteiden takia sitä usein hyljeksitään, vaikka työelämässä ruotsintaitoiset ovat nykyään vahvoilla.

Peruskouluruotsitason osaajat eivät ole vahvoilla. Ruotsintaitoisille ei ole nykyään muutenkaan mitään erityistä kysyntää, mutta siltä osin kuin on, etusijalla ovat tietysti sitä äidinkielen tasoisesti puhuvat kaksikieliset.

Kirjoittaja viittaa valinnan vapauteen, mutta sitähän kielivalinnoissa ei juuri ole. Ensin on välttämätön englanti ja sitten on pakkoruotsi.

Lainaus
Kun katsoo Tilastokeskuksen tuoreita tietoja peruskoulun oppilaiden ainevalinnoista vuodelta 2019, huomaa valintojen yhdenmukaisuuden.

Lähes sata prosenttia ikäluokasta opiskelee peruskoulun aikana englantia. Toisen kotimaisen kielen opiskelu nostaa myös ruotsin reilusti yli yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.

Sen jälkeen onkin pitkä väli. Saksa vielä pääsee lähelle kymmentä prosenttia, mutta ranskan ja espanjan oppia saa muutama prosentti peruskoululaisista. Venäjänlukijoiden osuus yläkouluikäisistä on 1,6 prosenttia.

Englanti ei ole koulussa pakollinen kieli, mutta sen osaaminen on nykyään lähes pakollista.

Sen sijaan ruotsi on suomenkielisille koulussa pakollinen kieli, mutta vain harva tarvitsee kouluruotsiosaamistaan työssään koulun jälkeen.

Näiden kahden kielen lisäksi vain harvat enää valitsevat vapaaehtoisesti kolmannen, elleivät ole erityisesti kiinnostuneita kielistä.

Koulujen tarjoaman kielitaidon monipuolistaminen on Suomessa muutenkin vaikeaa, mutta ainakin pakkoruotsin aikakauden jatkuessa sen voi unohtaa. Kielipainotteisuuden lisääminen pakollisia kielten tunteja lisäämällä tuskin parantaa vaan luultavammin pahentaa tilannetta.

Lainaus
Peruskoulu ei ole ainut elämänvaihe, jolloin voi kartuttaa kielitaitoaan. Moni opiskelee uusia kieliä lukiossa tai ulkomailla asuessa. Ymmärrys siitä, että uusien kielten omaksuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, on kuitenkin viime vuosina vahvistunut.

Tässä lienee tausta-ajatuksena pakkoruotsin markkinoinnissakin toistettu myytti, että koululaiset oppisivat vieraan kielen nuorempina kuin itsestään, mutta se on tosiaan todettu luuloksi.

Toki kieltä opitaan enemmän, jos sitä opetetaan aiemmin ja enemmän, mutta ne tunnit ovat pois muusta oppimisesta. Koulujen kielipainotteisuuden lisäämiselle ei ole perusteita etenkään tilanteessa, jossa äidinkielen osaamisen taso jatkaa laskuaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

haermae

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 432
  • Liked: 268
Tässä lienee tausta-ajatuksena pakkoruotsin markkinoinnissakin toistettu myytti, että koululaiset oppisivat vieraan kielen nuorempina kuin itsestään, mutta se on tosiaan todettu luuloksi.

Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)

Täyttä hulluutta on ruotsinkielen markkinointi sillä, että sen avulla oppii myöhemmin helpommin muita kieliä. Haaskataan vuosien kapasiteetti täysin turhan asian opetteluun. Aika jona voisi englannin ohella opetella paljon ruotsia hyödyllisempiä kieliä kuten saksaa, kiinaa, venäjää, espanjaa, ranskaa.

Kerran heitin monikansallisessa työporukassa juttua tuosta kansallisesta kummmallisuudestamme, ja kyllä porukalla alun WHAT? hämmästelyn jälkeen silmät pyörivät ja nauru maittoi. Ihmeteltiin miksei missään muussa maailman maassa ole hoksattu samaa ruotsinkielen opiskelun autuaaksitekevyyttä.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 646
  • Liked: 76087
Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)

Pointti siis se, että sellaista ilmiötä ei ole (ainakaan) kouluikäisenä koulutunneilla.

Pieni lapsi voi omaksua ympäristöstään kielen tai useampiakin kummemmin ponnistelematta, mutta kouluopetuksen kautta oppiminen vaatii työtä iästä riippumatta, etenkin jos kieliympäristön kohtaa vain oppitunneilla kerran pari viikossa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

haermae

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 432
  • Liked: 268
Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)

Pointti siis se, että sellaista ilmiötä ei ole (ainakaan) kouluikäisenä koulutunneilla.

Pieni lapsi voi omaksua ympäristöstään kielen tai useampiakin kummemmin ponnistelematta, mutta kouluopetuksen kautta oppiminen vaatii työtä iästä riippumatta, etenkin jos kieliympäristön kohtaa vain oppitunneilla kerran pari viikossa.

Sitä minä muistelinkin, että herkkyyskausi on alle kouluikäisillä.

Jottei jäisi epäselväksi, niin olen teini-iästä lähtien ollut sitä mieltä, että ruotsi kuuluisi olla yhtenä valinnaisena kielenä muiden joukossa.

Englannin pitäisin ainoana pakollisena kielenä, sitä kun on kaikkien hyvä jollain tasolla osata. Lisäksi pitäisi opiskella pakollisena yhtä-kahta vaihtoehtoista laajasti maailmalla käytettyä kieltä, esim. noita ylempänä mainitsemiani.

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 816
  • Liked: 5108

Peruskouluruotsitason osaajat eivät ole vahvoilla. Ruotsintaitoisille ei ole nykyään muutenkaan mitään erityistä kysyntää, mutta siltä osin kuin on, etusijalla ovat tietysti sitä äidinkielen tasoisesti puhuvat kaksikieliset.



Ja juuri näin ja erityisesti menneisyydessä. Haitpa ns. parempiin hommiin Wärtsilään, Sinebrychoffille, Stockmannille, Ehrnroothien imperiumiin tai SYP/Nordeaan, niin sukunimesi ja äidinkielesi ratkaisivat työpaikan saannin, hevonpaskat kouluoppimisesi.
Torstaina 3.7.2014 pääministeri Fredrik Reinfeldt Almedalenisa maahanmuuttajista:
“…kiitos, että valitsitte Ruotsin...”