Kirjoittaja Aihe: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)  (Luettu 690012 kertaa)

l'uomo normale

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 315
  • Liked: 12941
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2730 : 13.03.2023, 19:29:17 »
Lainaus
Lasse Kerkelä HS, Pihla Loula HS
15:32 | Päivitetty 18:36

[...]

HS:N haastattelemat silminnäkijät kertovat nähneensä Tuulensuun juoneen alkoholia iltapäivästä asti.

Vuosijuhlissa Tuulensuu edusti tapahtuman pääsponsoria Aamulehteä ja samalla myös Sanoma Media Finlandia. Hän piti vuosijuhlan alussa puheen, jossa hän muun muassa toivotti opiskelijoita tervetulleeksi töihin Aamulehteen.

[...]

Erään silminnäkijän mukaan Tuulensuun pitämä puhe oli sisällöltään asiallinen, mutta esittäjän humalatila saattoi vaikuttaa puheen tyyliin. Toinen silminnäkijä kuvaili puheen olleen jäykkää ja hieman katkonaista.

JUHLIEN TUPAKKAPAIKALLA Tuulensuu halasi alkuillasta yhtä naispuolista juhlavierasta melko läheisesti. Nainen ja Tuulensuu tuntevat toisensa jo entuudestaan, nainen kertoo. Halatessa Tuulensuun käsi valahti melko alas. Nainen ei kokenut halausta tyylikkääksi, mutta ei epäsopivaksikaan. Lisäksi ystävällisen juttelun lomassa Tuulensuu antoi naiselle kevyen poskisuudelman.

”Hän myös kysyi, mitä rakkauselämääni kuuluu. En kokenut hänen käytöstään silti vääränä tai häirintänä. En halua vähätellä muiden kokemaa, mutta näin itse koin.”

Tuulensuu päihtyi silminnäkijä­havaintojen mukaan illan aikana voimakkaasti. Tuulensuun kerrotaan olleen sekavan oloinen keskusteluissa loppuillan aikana.

”Tuulensuu vaikutti olevan kovassa humalassa siinä vaiheessa, kun virallinen illallisosuus päättyi”, silminnäkijä kertoo HS:lle.

Yksi 30-vuotisjuhliin osallistunut nainen kertoo HS:lle poistuneensa tilaisuudesta osittain Tuulensuun käyttäytymisen vuoksi.

”Tuli olo, että hän on hieman liian maistissa, aika paljonkin liikaa”, nainen kertoo.

Naisen mukaan Tuulensuu siirsi tuolinsa lähelle häntä ja alkoi nojata häntä vasten illallispöydässä. Hän ehdotti myös siirtymistä ensin baarin puolelle ja myöhemmin tanssilattialle.

”Lähdin pois juhlista sen takia, että Tuulensuun käytös alkoi muuttua eikä tilanne eskaloituisi. En siltikään koe, että hän olisi häiriköinyt minua.”

VUOSIJUHLILTA juhlaväki siirtyi jatkoille Tullikamarin Klubille. Siirtymätilanteessa yksi silminnäkijä todisti, kuinka nuori opiskelijanainen huusi Tuulensuulle.

Kolme HS:n haastattelemaa silminnäkijää kertoo nähneensä Tuulensuun jatkopaikalla yksin. Yksi juhlissa ollut kuvailee tämän kiertäneen juoma kädessä porukoista toiseen.

Yksi silminnäkijä näki, kun kaksi järjestyksenvalvojaa meni juttelemaan Tuulensuulle. Hetken puhuttuaan järjestyksenvalvojat saattoivat Tuulensuun ulos.

Helsingin Sanomat ja Aamulehti kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009449697.html

Ennen tuollaisista olisi vain juoruiltu työpaikalla ja baarissa.
« Viimeksi muokattu: 13.03.2023, 19:32:03 kirjoittanut l'uomo normale »
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

Betonikostaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 846
  • Liked: 4584
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2731 : 13.03.2023, 19:31:05 »
Olipa üllatus. Toimittajat kertovat aina innoissaan, miten itse kunkin tulee elää ja ajatella, mutta oma pesä on aika likainen, kun sinne kurkistetaan.

Tulee mieleen eräs Savossa ilmestyvä sanomalehti, jossa oli aikoinaan toimituspäällikkönä uskovais-feministinen miesoletettu. Tämä ääliö otti töihin mieluummin naisia ja ihan myönsikin suosimisen sukupuolen perusteella, eivätkä hänen kiihkofeministiset mielipiteensä jääneet huomaamatta keneltäkään. Hieman noloa oli kuitenkin se, että tätä perheellistä, omasta mielestään korkeamoraalista pastoria nuoret naiset kiinnostivat kovasti muutenkin, ja vonkaaminen oli armotonta, vaikka menestys jäikin heikoksi. Kaiken moraalisäteilyn ja feminismin takana oli vain yritys saada pildeä.

Toimittajia tekopyhempää ammattikuntaa saa hakea. Vain poliitikot pystyvät samaan.
Itä-Helsinki, täynnä mutiaiset
Itä-Helsinki, sinä maksat kaiken

--------------

Täytän TT2 on time
Toimeentulotuki on aina on time
Asumistuki on aina on time
Kuka pistää paremmaksi this time?

--------------

Jokainen matu maksaa miljoonan.

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 135
  • Liked: 23917
  • "Mari Rantanen: Suomeen on turha tulla hillumaan."
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2732 : 13.03.2023, 19:53:44 »


Tuulensuun ja Lintilän armoton myllytys johtunee false flagista. Samaan aikaan Marin pääsee paljon vähemmällä töppäilyineen kun taivastellaan että juodaan lonkero lentokoneessa ja halaillaan vostok-pissiksiä.
"On käynyt ilmi, että demokratia ja lehdistön vapaus ovat suurimpia niistä tyhjistä korulauseista, jotka milloinkaan ovat ihmismieltä sumentaneet".

l'uomo normale

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 315
  • Liked: 12941
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2733 : 13.03.2023, 20:42:21 »
Lainaus
Molemmissa tilanteissa harkinta on pettänyt alkoholin käytön takia”, sanoo Haaga-Helian journalismin koulutuksen tutkintojohtaja Anne Leppäjärvi.

Se, että harkinnan pettäminen johtaa tehtävästä eroamiseen, kertoo journalismin suojelemisesta.

”Päätoimittajan rooli on merkityksellinen ja arvokas. Kyse on myös uskottavuudesta”, hän sanoo.

[....]


Toiminta kertoo Leppäjärven mukaan tapahtuman ja opiskelijoiden arvostamisesta – olisi nimittäin ollut myös mahdollista, ettei opiskelijajuhlaa olisi laskettu sidosryhmätilaisuudeksi.

[...].



[....]

STT:N vastaava päätoimittaja ja aiemmin päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Minna Holopainen ei halua suoraan kommentoida tapahtunutta.

Holopainen kuitenkin sanoo olevansa todella pahoillaan kaikkien osallisten kannalta, varsinkin tekojen kohteiden.

Kyse ei hänen mielestään ole pelkästään päätoimittajan asemaan liittyvistä paineista tai media-alalla vallitsevasta juhlimiskulttuurista vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä.

”Avoimuus on lisääntynyt. Media kohtelee omiaan samalla tavalla kuin muitakin”, Holopainen arvioi.

Nykyään valta-asemassa olevilta edellytetään parempaa käytöstä kuin muilta. Aiemmin saattoi olla päinvastoin.

Holopainen näkee, että #metoolla on ollut tässä suuri merkitys. Epäasiallisesta käytöksestä ei vain kuiskailla, vaan se selvitetään ja siihen puututaan.

Silti nämä tapahtumat samoin kuin kohu elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) alkoholinkäytöstä voivat johtaa hyviinkin asioihin. Keskustelusta voi päätellä, että suomalaisten suhtautuminen alkoholinkäyttöön on muuttunut.

”Tämä voi olla tervehdyttävää. Tapahtumat ovat ikäviä, mutta kohu voi edistää keskustelua siitä, mitä me pidämme yhteiskunnassa hyväksyttävänä. Alkoholinkäyttöön liittyviä virheitä ei enää katsota sormien läpi.”

Aamulehti ja Helsingin Sanomat kuuluvat Sanoma-konserniin.Sanoma on STT:n enemmistöomistaja.


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009450727.html
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 638
  • Liked: 61677
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2734 : 13.03.2023, 21:47:20 »
Huonon journalismin tekeminen ja kännissä örveltäminen näyttäisi olevan Sanoma-konsernin päätoimittajien kansallinen, ellei geneettinen ominaispiirre.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 768
  • Liked: 129620
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2735 : 02.04.2023, 01:40:11 »
Lainaus
Entä jos media joskus hoitaakin hommansa? Toimittajat eivät aina ole surkeita, kirjoittaa Maria Pettersson.

Jos haluaa luoda itsestään kuvan rehellisenä, suorapuheisena ja oikeudenmukaisena journalistina, kannattaa haukkua mediaa.

Toimittajakollegat eivät seuraa jotakin uutisaihetta riittävän hyvin, eivät perehdy asioihin tarpeeksi tai ovat nyt muuten vain vähän tyhmiä. Tai ainakin he suhtautuvat omiin tekemisiinsä ja omiin kavereihinsa liian kritiikittömästi.

Tiedän tämän, koska kritisoin itse mediaa säännöllisesti.

Joskus kuitenkin sattuu niinkin, että media itse asiassa hoitaa hommansa.

[...]

Toinen tapaus, jossa toimittajat väitetysti suhtautuivat kollegaan suojelevasti, oli Helsingin Sanomien entisen vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen alkoholinkäyttö. 
 
”Yhdet vielä ja sitten töihin! Tätä me toimittajat sallimme kollegoille, mutta emme ministereille”, kirjoittaa Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen.

Tekstin pääväite on, että media käsitteli elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ja päätoimittaja Kaius Niemen alkoholinkäyttöä täysin eri tavoin. Lintilää moitittiin, Niemeen suhtauduttiin ymmärtäväisesti.

”Molemmista edellä kuvatuista vaikuttajista pitää mielestäni uutisoida”, Korhonen kirjoittaa.

”Pitää kysyä, sekä tarvittaessa myös kyseenalaistaa tai arvostella heidän toimintaansa, sekä vaatia vastuunkantoa.”

Ovatko toimittajat sitten epäonnistuneet vaatimaan vastuunkantoa? Olemmeko penkoneet Lintilää huolella ja päästäneet Niemen vähällä?

Todellisuudessa toimittajat ovat penkoneet Niemen edesottamuksia todella runsaasti. Hesarin ja Ilta-Sanomien työntekijät ovat saaneet kymmeniä elleivät satoja yhteydenottoja, joissa heiltä on kyselty entisen esihenkilön alkoholinkäytöstä. Onko käyttäytynyt asiattomasti töissä, onko ollut kännissä, onko alkoholisti?

Tietoja on kysytty myös jopa minulta, joka olen työskennellyt Niemen alaisuudessa viimeksi vuonna 2015. Kiviä on käännetty – ihan niin kuin pitääkin. Media on hoitanut hommansa.

Se, ettei mitään ole löytynyt, ei siis toisin sanoen johdu yrityksen puutteesta tai siitä, etteikö mediapomosta uskallettaisi kirjoittaa. Ei vain syystä tai toisesta ole löytynyt kirjoitettavaa. Toimittajat eivät ole olleet laiskoja tai korruptoituneita vaan tehneet työtään. 

Lintilän penkominen jatkuu pidempään myös siksi, että Niemi erosi ennen kuin suurin osa ehti edes kuulla tapahtumista Sanomatalon autotallissa. Niemeltä ei ehditty Lintilän tapaan vaatia vastuunkantoa tai eroa. 

Osa Niemen entisistä alaisista tai tuttavista on sosiaalisessa mediassa kertonut olevansa pahoillaan tai yllättynyt tämän erosta. Ja kyllä, joku keräsi Hesarin toimituksessa nimiäkin Niemen puolesta. Asiasta uutisointi on kuitenkin ollut pääasiassa varsin linjakasta ja paikoin erittäinkin kriittistä. Toimittajat ovat hoitaneet hommansa – kilpailevat tiedotusvälineet kaikkein ärhäkimmin, mikä on ymmärrettävää.

Kun yleisön edustaja valittaa, että media ei koskaan kirjoita kriittisesti vaikkapa maahanmuutosta, poliisista, Nalle Wahlroosista tai mistä milloinkin, moni journalisti hymähtelee. Kyllä kirjoittaa.

Itsekritiikki tekee medialle erittäin hyvää, ja se onkin usein paikallaan sekä toimituksen sisällä että julkisesti. Kollegoita kritisoidessamme voisimme kuitenkin itsekin pitää mielessä, että ehkä kollegat eivät välttämättä ole ihan surkeita.
Journalisti 21.3.2023

Lainaus käyttäjältä: Maria Pettersson
Toinen tapaus, jossa toimittajat väitetysti suhtautuivat kollegaan suojelevasti, oli Helsingin Sanomien entisen vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen alkoholinkäyttö.
...
Tekstin pääväite on, että media käsitteli elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ja päätoimittaja Kaius Niemen alkoholinkäyttöä täysin eri tavoin. Lintilää moitittiin, Niemeen suhtauduttiin ymmärtäväisesti.
...
Todellisuudessa toimittajat ovat penkoneet Niemen edesottamuksia todella runsaasti.
...
Toimittajat ovat hoitaneet hommansa – kilpailevat tiedotusvälineet kaikkein ärhäkimmin, mikä on ymmärrettävää.

Kaikkia toimittajia ei voi haukkua Helsingin Sanomien päätoimittaja Niemen tapauksen vuoksi, mutta monella toimittajalla ja toimituksella se otti todella koville. Esimerkiksi media-alaa käsittelevän Suomen Lehdistö -lehden pääkirjoituksessa kehdattiin kyseenalaistaa Niemen humalassa törmäily "väitetyksi".

Lainaus käyttäjältä: Maria Pettersson
Kun yleisön edustaja valittaa, että media ei koskaan kirjoita kriittisesti vaikkapa maahanmuutosta, poliisista, Nalle Wahlroosista tai mistä milloinkin, moni journalisti hymähtelee. Kyllä kirjoittaa.

Toki jokin media kirjoittaa kriittisesti maahanmuutosta, mutta eivät ne hymähtelijät tai heidän toimituksensa, joiden mielestä aina on vähintään tusinan verran syitä olla kirjoittamatta, ellei ole jotain positiivista sanottavaa.

Esimerkiksi väkisin eduskuntavaaliteemaksi nostetusta työperäisestä maahanmuutosta ja sen järjettömimmästäkään puolustelusta ei ole näkynyt valtamediassa minkäänlaista kriittistä analyysiä. Kestämättömät väitteet käytännössä kaikenlaisen maahanmuuton taloudellisesta hyödystä ja jopa välttämättömyydestä kestävyysvajeen korjaajana otetaan annettuna niin pääkirjoituksissa kuin vaalianalyyseissäkin, vaikka ainoat valikoimatonta maahanmuuttoa tukevat laskelmat perustuvat tahallisen harhaanjohtavasti bkt:n kasvuun eivätkä esimerkiksi elinkaarikustannuksiin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

totuuspuheasiamies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 898
  • Liked: 3325
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2736 : 05.04.2023, 18:39:32 »
Lainaus
Kaksi järjestyksenvalvojaa esti humalaisen Kaius Niemen ajelun – 28 000 euron sakot törkeästä rattijuopumuksesta

Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Kaius Niemi tuomittiin keskiviikkona törkeästä rattijuopumuksesta. Hänet tuomittiin 100 päiväsakkoon, mikä tekee Niemen tuloissa 23 800 euroa.

Kyse on Niemen lyhyestä ajelusta Sanomatalon pysäköintihallissa perjantaiaamuna 18. marraskuuta.

[...]

Iltalehti kysyi aluesyyttäjä Sini Pöyryltä, olisiko tilanteessa ollut vielä suurempi vaara, jos järjestyksenvalvojat eivät olisi pysäyttäneet Niemeä.

– Tyypillisesti, kun tällaisella promilleilla lähdetään ajamaan yleiselle tielle, niin se on tietysti omiaan aiheuttamaan vaaraa muille, Pöyry sanoo.

Pöyry katsoi oikeudessa, että järjestyksenvalvojat olivat todellisessa vaarassa parkkihallissa. Hän vaati Niemelle ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi sakkoja. Niemen puolustusasianajaja Kai Kotirannan mukaan kyse oli ennemmin perusmuotoisesta rattijuopumuksesta, eikä toiminnasta ollut vaaraa muille. Hänen mukaan järjestyksenvalvojat osasivat varoa Niemeä, koska tiesivät tämän humalatilasta.

Helsingin käräjäoikeuden mielestä järjestyksenvalvojat tulivat paikalle tietoisina Niemen humalatilasta ja siksi osasivat varoa tätä. Oikeus huomioi, että tapahtumien kesto on lyhyt ja ajo itsessään ei sisältänyt olennaisia virheitä, muuten kuin pilariin ajon.

Toisaalta humalassa ajelu tapahtui suuressa liikekiinteistössä Helsingin ydinkeskustassa, jossa oli useita autoja. Ajoliikennettä jouduttiin lisäksi todistetusti ohjaamaan Niemen toiminnan aikana. Yksi auto pyrki parkkihalliin sisälle, mutta se päästettiin halliin vasta kun Niemi oli peruuttanut autonsa takaisin ruutuun.

– Kun kaikkia seikkoja punnitaan kokonaisuutena, niin käräjäoikeus päätyy siihen, että abstrakti vaara on ollut olemassa ja teko on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa muiden turvallisuudelle, oikeus linjasi.

[...]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f09d0aa6-508b-4fed-8e9f-bd4f2306566c

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 959
  • Liked: 6638
  • Understanding is a three-edged sword.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2737 : 06.04.2023, 12:21:51 »
Laitan päätöksen kokonaisuudessaaan, JNS on kai ainakin olevinaan jonkinlainen viranomaisentapainen:

Lainaus
8263/UL/22
Langettava
Vastaaja: Helsingin Sanomat
Journalistin ohjeet: JO 8, JO 10, JO 12, JO 20
Asia: lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehden jutuissa oli useita olennaisia asiavirheitä, joista se korjasi vain yhden ja senkin tavalla, joka ei poistanut virheen aiheuttamaa väärinkäsitystä. Verkkojutun korjauksessa viivyteltiin eikä printtijuttuun jääneitä virheitä korjattu ollenkaan.

Kantelu 15.11.2022

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 13.10.2022 printti- ja näköislehdessään julkaisemaan juttuun WWF vaatii luontokadon pysäyttämistä heti sekä saman jutun 13.10.2022 julkaistuun verkkoversioon, jonka alkuperäisenä otsikkona oli WWF: Yli kaksi kolmannesta maapallon eliölajeista kadonnut alle 50 vuodessa.

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 13.10.2022 printti- ja näköislehdessään julkaisemaan juttuun WWF vaatii luontokadon pysäyttämistä heti sekä saman jutun 13.10.2022 julkaistuun verkkoversioon, jonka alkuperäinen otsikko oli WWF: Yli kaksi kolmannesta maapallon eliölajeista kadonnut alle 50 vuodessa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009131317.html

Kantelun mukaan Helsingin Sanomat on virheellisessä jutussaan 13.10.2022 ja sen jälkihoidossa rikkonut Journalistin ohjeita. Kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti.

”WWF vaatii luontokadon pysäyttämistä heti -otsikolla varustetun jutun ingressissä todettiin, että “Kaksi kolmannesta eliölajeista on kadonnut alle 50 vuodessa”. Seuraavassa kappaleessa väite oli kääntynyt muotoon, että 69 prosenttia maapallon eliöstöstä olisi kadonnut. Kaiken kaikkiaan nämä hätkähdyttävät väitteet antoivat ymmärtää, että kaksi kolmannesta maailman lajeista, eläimistä, kasveista ja mikrobeista olisi kuollut sukupuuttoon. Tiedon lähteeksi esitettiin ympäristöjärjestö WWF:n Elävä planeetta -raportti.

Uutinen jatkui väitteellä, että Etelä-Amerikan lajikanta olisi kutistunut peräti 94 prosentilla. Lukijalle siis uskoteltiin, että Etelä-Amerikan lajeista olisi enää jäljellä vain kuusi prosenttia. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, ettei tämä tieto voi olla totta. Ja tuskin siitä seuraavakaan väite, että maailmanlaajuisesti makean veden eliöiden määrä olisi alentunut 84 prosentilla.

Maailman lajien ja niiden yksilömäärien kehityksestä on syytäkin olla huolissaan, mutta nämä Helsingin Sanomien ja WWF:n levittämät tiedot antavat kuvan, että maapallon luomakunta olisi jo suoranaisen maailmanlopun kourissa. Voidaan kysyä, kuinka paljon pelkoa ja ahdistusta tällainen kauhu-uutisointi herättää ihmisten ja erityisesti nuorten keskuudessa.

Uutisessa puhuttiin useassa kohdassa lajien ”katoamisesta”, ilman että olisi selvitetty, mitä katoamisella tarkoitetaan. Jos harvinainen laji häviää joltakin maantieteelliseltä alueelta, ilmaantuakseen kenties myöhemmin takaisin, voidaan puhua lajin paikallisesta katoamisesta. Mutta jos laji poistuu lopullisesti koko maapallolta, on kysymyksessä sukupuuttoon kuoleminen. Sanaa sukupuutto ei mainittu HS-uutisessa, mutta kun tarkastelukulma oli globaali, syntyy lukijalle oikeutetusti mielikuva sukupuuttokuolemien järkyttävästä kasvusta. Vain aihepiiriin perehtynyt lukija voi ymmärtää, että näin suuret, suorastaan apokalyptiset sukupuuttoluvut, eivät voi mitenkään pitää paikkaansa, ei edes likimain.

Laajasti omaksutun tieteellisen näkemyksen mukaan (mm. Stork, Nigel E. 1997:68 Measuring Global Biodiversity and its Decline) lajien sukupuuttovauhti on nykyisin n. 0,7 prosenttia 50 vuodessa. Maailmassa lienee tällä hetkellä enemmän lajeja kuin koskaan. (YK:n ympäristöohjelma UNEP 1995: 204, 206, 207).

Jutun ilmestyttyä otin samana päivänä yhteyttä jutun kirjoittajaan toimittaja Pekka Hakalaan, ja pyysin häntä toimimaan niin, että tälle ilmeisen sotkuiselle uutiselle saataisiin nopeasti sen käsitteellisiä väärinymmärryksiä sekä faktavirheitä korjaava juttu. Hakala myönsikin ”älyttömyydet”, jotka oli tullut kirjoittaneeksi iltavuoron päätteeksi, ja sanoi korjanneensa ne. Kirjeenvaihtoni Hakalan ja päätoimittaja Kaius Niemen kanssa on kantelun liitteenä.

Eräänlainen oikaisu ilmestyikin seuraavan päivän lehden Oikaisuja-palstalla. Se oli niin omituinen, että minulla oli aluksi vaikeuksia uskoa sitä pyytämäni korjauksen toteutukseksi. Sen ensimmäinen lause kuului seuraavasti: ”Toisin kuin torstaina 13. lokakuuta sivulla A 28 kerrottiin, maapallon selkärankaisista villieläimistä ei ole kadonnut 69 prosenttia,”   

Tällaista lausetta ei kuitenkaan ollut HS-jutussa, enkä minäkään sellaiseen viitannut. Oikaisu jatkui: “vaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia”. 

Helsingin Sanomat siis oikaisi väitteen, jota se ei ollut edes esittänyt.

Sen sijaan vaille oikaisua jäi sen esittämä väite maapallon eliölajien katoamisesta, mikä on aivan eri asia kuin villieläinten populaatioiden kutistuminen.

Kyseinen oikaisu jätti myös huomiotta kaikki muut osoittamani virheellisyydet, väärinkäsitykset ja liioittelut HS:n lajikatojutussa.

Tajuttuani lopulta, että tuo 14.10. lehdessä ollut oikaisun irvikuva oli kaikki, mitä uutisen kirjoittaja aikoi asialle tehdä, kirjoitin päätoimittaja Kaius Niemelle ja pyysin häneltä kunnollista virheen oikaisua. En ole saanut häneltä enkä keneltäkään HS-toimituksesta minkäänlaista reaktiota pyyntöihini.

HS-julkaisee kiitettävästi päivittäisiä oikaisuja, jotka ovat usein melko triviaaleja, tyyppiä “koiran nimi ei ollutkaan Sasu vaan Sasou”, mutta hyvin harvoin lehdessä näkee todella tärkeitä uutisaiheita koskevia oikaisuja. Kysymys maapallon biosfäärin tilasta kuuluu kuitenkin niihin suuriin, eksistentiaalisiin uutisaiheisiin, joiden käsittelyssä tulisi noudattaa erityisen suurta kriittisyyttä, tarkkuutta sekä nöyryyttä asiallisten oikaisuvaatimusten edessä.

Näin myös edistettäisiin parhaiten ympäristömme tilaa koskevaa keskustelua.

Pidin selvänä, että HS/WWF-jutun virhesumaa ei voitaisi korjata vain Oikaisuja-palstan puitteissa, ja siksi pyysin toimitukselta aivan uuden lajikatoa ja -sukupuuttoa avaavan jutun tekemistä.

Tällaisen tarpeen tunnustavat myös Journalistin ohjeet todetessaan, että “Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.”

Katson, että hyvään journalistisen tapaan kuuluu myös velvollisuus vastata yleisön tekemiin asiallisiin oikaisupyyntöihin.”

Kantelun täydennys 4.2.2023

Kantelijan mukaan Helsingin jutun verkkoversiossa oli nostettu otsikkoon näköislehden ingressissä esitetty väite “Yli kaksi kolmasosaa maapallon eliölajeista on kadonnut alle 50 vuodessa”, ja näin verkkolehden versio oli paitsi virheellinen, niin vielä näköislehteäkin pelottavampi.

Kantelijan mukaan oikaistu otsikko “Selkärankaisten villieläinten kannat ovat kutistuneet merkittävästi alle 50 vuodessa” on sinänsä järkeenkäypä, mutta käsitesotku jatkuu, kun juttua lukee eteenpäin. Väittämä “Etelä-Amerikan lajikanta on kutistunut 48 vuoden aikana peräti 94 prosentilla”, toistaa alkuperäisissä jutuissa olleen virheen. Lajikanta on tietyn alueen lajien kokonaisuus ja lukumäärä, joten lajikannan kutistuminen ei tarkoita populaatioiden kutistumista, vaan lajien määrän vähenemistä, globaalissa katsannossa sukupuuttoa. Sen sijaan lajin kannan supistuminen tarkoittaa lajin tai sen populaation, eli yksilöiden määrän vähenemistä.

Kantelijan mukaan HS on yrittänyt selittää tarkoittaneensa lajien katoamisella lajien tai niiden populaatioiden kutistumista, tässä onnistumatta. HS ei selvästikään ymmärrä tai välitä perehtyä ns. luontokadon peruskäsitteistöön.

Päätoimittajan vastaus 21.2.2023

Helsingin Sanomien vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukka toteaa, että lehti käsitteli verkkosivuillaan 13.10.2022 sekä samana päivänä ilmestyneessä painetussa lehdessä Maailman luonnonsäätiön WWF:n julkaisemaa Elävä planeetta -raporttia. 

Päätoimittajan mukaan kyseessä oli tavanomainen uutisjuttu, jossa pyrittiin tiivistämään raportin olennainen sisältö suurelle yleisölle.  Uutisen ytimessä oli raportin tieto siitä, että maailman selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2018. Muutos on tapahtunut alle 50 vuodessa.

Päätoimittajan mukaan tietoa oli syytä pitää luotettavana asiantuntija-arviona, eikä HS laiminlyönyt tietojen tarkistamista ja pyrkimystään todenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Päätoimittajan mukaan valitettavasti inhimillisen erheen vuoksi raportin tiedot päätyivät uutiseen virheellisessä muodossa.  Kyse oli kiireisessä uutistyössä tapahtuneesta käsitesekaannuksesta. Kun raportti kertoi tietoja lajikohtaisten populaatioiden kutistumisesta, uutisessa kerrottiin virheellisesti lajien katoamisesta.  Tieto siitä, että kaksi kolmasosaa eliölajeista tai eliöstöstä olisi kadonnut 50 vuodessa, oli selkeästi virheellinen.

Päätoimittajan mukaan myös Etelä-Amerikan tilannetta kuvattiin virheellisellä käsitteellä, kun väitettiin, että lajikanta olisi supistunut 94 prosenttia.  Makean veden eliöiden määrän vähentymisen oli niin ikään helppo lukea virheellisesti eliöiden kokonaismäärän romahduksena, vaikka kyse oli tässäkin populaatioiden koosta.

Päätoimittajan mukaan kantelija on oikeassa todetessaan alkuperäisessä uutisessa olleen oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä. Kantelijan otettua yhteyttä toimitukseen, aiheesta tehtiinkin oikaisu, jolla pyrittiin tiiviisti mutta kattavasti korjaamaan käsitesekaannuksesta syntynyt virheellinen tieto. Tällöin keskityttiin uutisen ydinväitteeseen, joka oli myös alkuperäisen verkkojutun otsikossa ja printtijutun ingressissä.  Oikaisulla korjattiin siten virheellinen tieto, ettei kyse ollut eläinten kokonaismäärän romahdus vaan lajien kantojen eli populaatioiden kutistuminen. Tämä tieto tuli HS:n arvion mukaan oikaistua riittävällä tavalla, ja oikaisu tarjosi lukijalle lukuohjeen myös koko uutisen lukemiseen. Oikaisun muotoilu oli harkittu, jotta se olisi tarjonnut riittävän, korjaavan viitekehyksen koko uutiseen ja olisi oikaissut olennaisen ydinvirheen. Päätoimittajan mukaan tästä syystä oikaisun sanoitus ei kantelijan kuvaamalla tavalla vastannut täysin alkuperäisestä uutisesta löytyvää yksittäistä lausetta.

Päätoimittajan mukaan kantelijan näkemys, että myös uutisen viittaukset Etelä-Amerikan lajikantaan ja makean veden eliöiden vähentymiseen olisi erikseen tullut oikaista, on perusteltu. Pääväittämään nähden kyse ei kuitenkaan ollut samassa määrin oikaisua vaativista, olennaisista asiavirheistä, kun keskiössä ollut pääväittämä tuli korjattua.  Toimituksen saatua Julkisen Sanan Neuvostolta tiedon kantelusta, myös nämä virheet on jälkikäteen asianmukaisesti oikaistu verkkojuttuun. Alkuperäistä oikaisua on myös tarkennettu vastaamaan virheellisen uutisen väittämää. Uutisen eri versiot ovat sisältäneet myös linkin alkuperäislähteeseen, jotta lukijalla on ollut koko ajan mahdollisuus perehtyä itse raporttiin.

Päätoimittajan mukaan HS katsoo pyrkineensä asiassa hyvän journalistisen tavan mukaiseen toimintaan, mutta epäonnistuneensa sekä alkuperäisen uutisen laadinnassa että kattavan oikaisun julkaisemisessa, sillä oikaisulla korjattiin vain pääväittämä.  Oikaisuvaateeseen reagoitiin sinänsä nopeasti, ja virheellinen tieto pyrittiin korjaamaan välittömästi. Nyt käytettävissä olevin tiedoin on kuitenkin perusteltua päätyä kantelijan näkemykseen siitä, että uutisen ydinväitteen virheellisyys olisi edellyttänyt virheen korjaamista tavanomaista oikaisua perusteellisemmin, ja verkkojuttua onkin edellä kuvatusti oikaistu myös kantelun vireille tulon jälkeen. Toimituksen olisi kuitenkin mahdollisesti jopa ollut syytä julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena koskevaan asiaan liittyi edellä kuvatusti HS:n näkökulmasta selkeästi lieventäviä asianhaaroja, joiden pohjalta katsomme, ettei lehti ole toiminut hyvän journalistisen tavan vastaisesti. Kyse oli inhimillisestä virheestä, josta toimitus ottaa opikseen.

Helsingin Sanomat katsoo toimineensa käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat käsitteli verkkosivuillaan sekä samana päivänä ilmestyneessä painetussa lehdessään Maailman luonnonsäätiön WWF:n julkaisemaa Living Planet 2022 -raporttia. Raportissa kerrottiin maailman selkärankaisten eläinten populaatioiden kutistumisesta kuluneiden 50 vuoden aikana.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti tärkeä uutisaihe, josta yleisöllä oli oikeus saada tietoa. Helsingin Sanomien jutut perustuivat WWF:n 13.10.2022 julkaisemaan englanninkieliseen Living Planet -raporttiin ja siitä lähetettyyn suomenkieliseen tiedotteeseen. Lehden lähdekritiikissä ei ollut puutteita ja se oli pohjannut juttunsa alkuperäislähteisiin.

Neuvosto toteaa, että lehden jutuissa oli kuitenkin kolme olennaista asiavirhettä, joista syntyi harhaanjohtava käsitysmaailman lajien uhanalaisuuden tilasta. Jutuissa kerrottiin virheellisesti muun muassa, että kaksi kolmannesta maailman eliölajeista oli kadonnut 50 vuodessa.

Neuvosto katsoo, että lehti ei korjannut juttujaan Journalistin ohjeen 20 edellyttämällä tavalla. Saatuaan kantelijan oikaisupyynnön lehti korjasi juttujaan vain yhden virheellisen väitteen osalta. Tämäkään korjaus ei kohdistunut selkeästi alkuperäiseen virheeseen. Lisäksi lehti korjasi verkkojuttuaan muiden virheiden osalta vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Printtijuttuun jääneitä virheitä ei ole korjattu. Virheiden merkityksen huomioon ottaen lehdellä olisi ollut myös mahdollisuus julkaista aiheesta korjaava juttu.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.


https://jsn.fi/paatos/8263-ul-22/

Päätös löytyy kokonaisuudessaan myös Hesarin sivuilta:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009502781.html

Tässä taas tulee hyvin esille, miten joutavanpäiväinen systeemi koko Julkisen sanan neuvosto on. Lehti kieltäytyy korjaamasta selkeitä virheitä jutussaan eikä vaivaudu edes vastaamaan virheistä valittaneelle. Vasta sitten kun lehti kuulee, että asiasta on tehty kantelu Julkisen sanan neuvostoon, virheet suostutaan korjaamaan. Mutta itse päätöksellä ei tule olemaan mitään merkitystä, samaa jatketaan uudestaan ja uudestaan. Ujutetaan artikkeleihin tarkoituksellisia virheitä, joita sitten kovasti levitetään sosiaalisessa mediassa. Pakkohan tämän on olla totta, kun kerran Hesari niin kirjoittaa ja Hesarihan edustaa luotettavaa mediaa.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 695
  • Liked: 12579
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2738 : 06.04.2023, 12:34:11 »
JNS on kai ainakin olevinaan jonkinlainen viranomaisentapainen:

Ei ole. Alla keskeiset kohdat boldattu.

Lainaus
Suomalaiset joukkoviestinnän harjoittajat ja journalistit, käytännössä suuret kustantajat ja heidän palveluksessaan olevat toimittajat, ovat sitoutuneet siihen, että neuvosto valvoo heidän toimintaansa alan eettisten periaatteiden ja neuvoston perussopimuksen mukaisesti, jotka on kirjattu journalistin ohjeisiin. Tarkoituksena on ollut välttää sananvapauteen kohdistuvan julkishallinnollisen valvonnan lisääntyminen ja kunnianloukkausjutuista mahdollisesti oikeusistuinten avulla tuomitsemat suuret vahingonkorvaukset.

Neuvosto ei ole tuomioistuin, eikä se käytä julkista valtaa. JSN ei ota käsiteltäväkseen asioita, joiden oikeudellinen käsittely on kesken. Julkisen sanan neuvoston lausuntoja on käytetty kunnianloukkauksia koskevissa riitajutuissa vapaan todistelun keinona. Näin ollen Julkisen sanan neuvoston päätöksiä voidaan käyttää nykysäännösten mukaan myöhemmin oikeusjutun perusteluna.

l'uomo normale

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 315
  • Liked: 12941
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2739 : 06.04.2023, 12:55:00 »
Lainaus
Niemi kertoi kuulusteluissa aloittaneensa oluen ja viinin nauttimisen edellisenä iltana noin kello 18 ja lopettaneensa yöllä puoli kolmen ja kolmen välillä.

Esitutkintamateriaalin mukaan Niemi puhallutettiin kello 08.18 aamulla ja rikoksen tapahtuma-ajaksi on kirjattu 07.35.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009502884.html

Varmasti Niemi tajusi olevansa vielä rattijuopumuksen rajan sisällä, mutta ei välittänyt vaan arvioi ajokuntonsa väärin. Onkohan ollut kertoja ennenkin jolloin maistissa ajaminen on kuitenkin sujunut? En muista rattijuopporatsioita Töölössä nähneeni aamuseitsemältä.
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 959
  • Liked: 6638
  • Understanding is a three-edged sword.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2740 : 06.04.2023, 13:04:02 »
JNS on kai ainakin olevinaan jonkinlainen viranomaisentapainen:

Ei ole. Alla keskeiset kohdat boldattu.

Lainaus
Suomalaiset joukkoviestinnän harjoittajat ja journalistit, käytännössä suuret kustantajat ja heidän palveluksessaan olevat toimittajat, ovat sitoutuneet siihen, että neuvosto valvoo heidän toimintaansa alan eettisten periaatteiden ja neuvoston perussopimuksen mukaisesti, jotka on kirjattu journalistin ohjeisiin. Tarkoituksena on ollut välttää sananvapauteen kohdistuvan julkishallinnollisen valvonnan lisääntyminen ja kunnianloukkausjutuista mahdollisesti oikeusistuinten avulla tuomitsemat suuret vahingonkorvaukset.

Neuvosto ei ole tuomioistuin, eikä se käytä julkista valtaa. JSN ei ota käsiteltäväkseen asioita, joiden oikeudellinen käsittely on kesken. Julkisen sanan neuvoston lausuntoja on käytetty kunnianloukkauksia koskevissa riitajutuissa vapaan todistelun keinona. Näin ollen Julkisen sanan neuvoston päätöksiä voidaan käyttää nykysäännösten mukaan myöhemmin oikeusjutun perusteluna.

Siksi laitoinkin ilmauksen viranomaisentapainen, mikä ei tietysti sekään ole paras mahdollinen ilmaus. Lähinnä kun tuntuvat nämä Luotettavan Median edustajat itse kovin tärkänä pitävän sitä, että he kunnioittavat (tai siis väittävät kunnioittavansa) Julkisen sanan neuvoston ohjeistuksia, mitä tosin eivät oikeasti tee. Yritin vain perustella sitä, että laitoin tuon päätöksen kokonaisuudessaan, mikä kai lehdetkin ovat jopa lupautuneet, siis laittamaan JNS:n päätökset kokonaisudessaan verkkosivuilleen.

Tuo perustelu Julkisen sanan neuvoston olemassaololle (kunnianloukkausjutut ja julkinen valvonta) on aika mielenkiintoinen, koska paljon isompi ongelma on juuri lehtien (ja Ylen) selkeä valehtelu, faktojen vääntely vastaamaan toimittajan omaa puoluekantaa ja arvomaailmaan. Tätä ei Julkisen sanan neuvostokaan millään tavalla seuraa. Kaikki on hyvin, jos selkeän valheen jutussa korjaa sitten kun joku siitä huomauttaa.'


Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 994
  • Liked: 18164
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2741 : 16.04.2023, 09:38:40 »
Helsingin Sanomat on tutkinut omaa riippumattomuuttaan ihan itse ja todella yllättävillä tuloksilla:

Selvitys­mies perkasi HS:n toimitus­työtä: ei merkkejä systemaattisista vaikutus­yrityksistä tai vuodoista
Lainaus
HS:n toimittaja luovutti 2017 luottamuksellisia tietoja valmistellusta juttuhankkeesta Puolustusvoimien upseerille. Tieto tuli ilmi Viestikoekeskus-jutun tutkinnassa. HS nimesi tapauksen vuoksi ulkopuolisen selvitysmiehen varmistamaan, että lukijoiden luottamus lehden riippumattomuuteen on turvattu. Nyt selvitystyö on valmistunut.

Lainaus
Selvityksessä listattiin ongelmakohdiksi muun muassa toimittajiin kohdistuva kampanjointi, joka voi saada välttelemään jyrkästi mielipiteitä jakavia aiheita. Huolta herättivät myös toimittajan riski samastua uutisoinnin kohteeseen sekä ulkomaan kirjeenvaihtajien asema Venäjän ja Kiinan kaltaisissa maissa.

HS:n mukaan Pietisen selvityksessä ei tullut esiin vastaavia tapauksia, joissa Puolustusvoimat tai joku muu taho olisi toistuvasti etukäteen saanut tietoja luottamuksellisesta juttuhankkeesta.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009518394.html


HS selvitytti riippumattomuuttaan: ”Toimitus ottaa johtopäätökset hyvin vakavasti”
Lainaus
HS:n vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukka kertoo sunnuntaina julkaistussa kirjoituksessaan lehden teettämän riippumattomuuttaan koskevan selvityksen tuloksista.

Lainaus
RIIPPUMATTOMUUS tarkoittaa sitä, että toimitus tekee journalistiset ratkaisunsa itse, eikä anna ulkopuolisten tahojen tai vaikuttimien ohjata päätöksentekoa. Lähdesuojassa taas on kyse siitä, että lehdelle tietoja esimerkiksi yhteiskunnallisista epäkohdista kertovan pitää voida luottaa siihen, ettei hänen henkilöytensä tule ilmi. Tämä on lainsäädännöllä turvattu oikeus.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f7681fa4-d6d2-4def-876d-4ce6f6b3cb5b

 :roll:
« Viimeksi muokattu: 16.04.2023, 09:41:27 kirjoittanut Titus »
that's a bingo!

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 642
  • Liked: 6288
  • Sananvapaustaliban.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2742 : 16.04.2023, 09:52:45 »
HS:n itse tekemä tutkimus kertoo että HS päättää uutisoinnistaan itse. Se ei kerro ettei HS:llä olisi agendaa tai ettei se valikoisi, vinouttaisi, propagoisi, vääristelisi tai valehtelisi.
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

Vale, emävale, yle.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 768
  • Liked: 129620
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2743 : 16.04.2023, 10:37:06 »
Helsingin Sanomat on tutkinut omaa riippumattomuuttaan ihan itse ja todella yllättävillä tuloksilla:

Eikä näköjään edes julkaissut sitä selvitystä vaan pelkän oman epämääräisen yhteenvedon siitä.

Lainaus käyttäjältä: Antero Mukka, HS
Nimettömien lähteiden lisääntynyt käyttö on selvitysmiehen havaintojen mukaan selkeä riski journalismin luotettavuudelle.

Hyvin kiistanalaisista, jyrkästi mielipiteitä jakavista yhteiskunnallisista kysymyksistä kirjoitettaessa toimittajiin kohdistuu voimakasta, maalittamiseen rinnastettavaa kampanjointia. Selvitysmies nosti työssään esille tapauksia, joissa tämänkaltainen kampanjointi on voinut vaikuttaa toimittajien tai toimituksen halukkuuteen tarttua hankalaan aiheeseen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Dangr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 365
  • Liked: 7376
  • Maahanmuutto- ja ilmastoasiantuntija
    • chadnet
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2744 : 16.04.2023, 10:49:56 »
 :)
« Viimeksi muokattu: 03.05.2023, 21:00:58 kirjoittanut Dangr »
"We now live in a nation where doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the press destroys information, religion destroys morals, and our banks destroy the economy.” Chris Hedges
"Shouting "Freedom" and other anti-government slogans" NYT

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 4 121
  • Liked: 6913
  • Sus siunatkoon
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2745 : 16.04.2023, 11:13:29 »
HS:n itse tekemä tutkimus kertoo että HS päättää uutisoinnistaan itse. Se ei kerro ettei HS:llä olisi agendaa tai ettei se valikoisi, vinouttaisi, propagoisi, vääristelisi tai valehtelisi.

"Vanhoina hyvinä aikoina" toimituksen agenda, valikointi, vinouttaminen, propaganda jne. tunnettiin ja häveliäästi hyväksyttiin termillä toimituksen linja. "Vanhoina hyvinä aikoina" HS kertoi, että heillä on toimituksen linjana kirjoittaa EU:n, silloin vielä EY:n, puolesta.

Ongelma tästä ja muista HS toimituksen linjauksista on tullut sittemmin, kun HS haluaa uskotella kuluttajilleen riippumattomuuttaan ja riippumattomuuden myötä todistella uskottavuuttaan yhteiskunnallisena toimijana kuitenkin omaten julkaisemattomat toimituksen linjat monissa aiheissa. Toimituksen linja maahanmuuton, "kansainvälisyyden" ja "vastuullisten" puolueiden osalta on kyllä käynyt selväksi tällä vuosituhannella ilman HS:n omia julistuksia, linjauksia tai itse teettämäänsä riippumatonta tutkimusta.

Yhteiskunnallisesti Suomessa tulisi käydä keskustelua, miten vapaaksi mediaksi julistautuneen tiedonvälityksen toimituksellisiin linjauksiin tulisi suhtautua. Täysin harmitonta vapaaksi julistautuneen median toiminta ei ole yhteiskunnalle, mistä seuraa kysymys. Missä on vapaaksi mediaksi julistautuneen tiedonvälityksen "sananvastuu"? Minusta vastuu ei nyt toteudu eikä ole koskaan toteutunut nykyisen JSN valevalvonnan kautta. Mutta tärkeintä on tietysti huutaa sutta ja vastuuta sosiaaliseen mediaan.
"Kokoomusvihassa ei ole mitään huvittavaa. Kolmannen polven kokoomuslaisena totesin 2000- luvun alussa, ettei Kokoomusta enää voi äänestää, eikä naurattanut minua yhtään silloin eikä edelleenkään." -- Emo

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 695
  • Liked: 12579
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2746 : 16.04.2023, 12:44:08 »
Anna-Stina Nykänen tunnustaa syntejään Hesarin kolumnissa.  Kovasti tuntuu hänen huolenaan olevan, mitä muut hänestä ajattelevat.  Hän tuo myös toistuvasti esiin pelkonsa persujen pussiin pelaamisesta. Boldasin keskeiset kohdat.

Kysymys kuuluu:  mitä yhteiskunnallista hyötyä on tällaisista ilmeisessä synnin tunnossa rypevistä journalisteista, jotka kuitenkin jatkavat kuin aina ennenkin?

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009514972.html

Lainaus
Tämä on liian vaikea aihe
Kuka uskaltaa puhua huivipakosta tai kuritusväkivallasta maahanmuuttajien perheissä? Kaikkien pitäisi.


OLEN lukenut Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoksen, vaikka nimen perusteella sitä ei ole tarkoitettu minulle. Se on Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY, 2023).

Lainaus
Somaliassa syntynyt, mutta Suomessa kasvanut Ujuni Ahmed panee lukijan peilin eteen. On pakko myöntää, että minä olen se ihminen, jolle monet asiat ovat niin arkaluontoisia, että niistä on hienotunteisesti eli pelkurimaisesti vaiettava.

Se on mukavuudenhaluista ja väärin. Silti juuri niin minä olen tehnyt.

Lainaus
Samalla tunnustin, etten kyllä vieläkään tiedä, miten voisin vastustaa huivipakkoa ilman, että siitä syntyy hirveä härdelli ja kohkaaminen, enkä tietäisi, kenen joukoissa lopulta seison.

Kun alkaa puhua maahanmuuttajista, haukutaan usein sekä suvakiksi että rasistiksi ja lopulta pisteet satavat aina persujen laariin.

Oman imagon lisäksi vaikenemiseen liittyy pari isompaakin ongelmaa.

KUN ASIAT puoluepolitisoituvat, niitä on vaikea enää yhdessä hoitaa.

Lainaus
Samalla tavalla maahanmuuttajia koskevat keskustelut tuntuvat aina tuovan huomiota perussuomalaisille, ne ovat sen agendalla. Maahanmuutosta, oli se sitten työperäistä tai humanitaarista, ja maahanmuuttajataustaisten jengiväkivallasta on vaikea puhua avoimesti. Siis vilpittömästi huolehtien, rakentavasti ja kaikkia osapuolia kuullen – niin kuin pitäisi.

Vaikenemisella on myös kulttuuris-uskonnollinen juuri. Kantasuomalaisena olen yhtenäiskulttuurin hedelmä. En kasvanut kulttuurien vilinässä ja häpeilen sitä sivistyksen puutetta.

Pyrkimys oman elämän rikastuttamiseen ohjaa huomion hyvään ja kauniiseen. Siihen liittyy hyväntahtoinen, kohtelias kiinnostus ja hienotunteinen hyssyttely. Suvaitsevaistoa syytetään sinisilmäisyydestä.

Dangr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 365
  • Liked: 7376
  • Maahanmuutto- ja ilmastoasiantuntija
    • chadnet
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2747 : 16.04.2023, 12:52:15 »
 :)
« Viimeksi muokattu: 03.05.2023, 21:02:44 kirjoittanut Dangr »
"We now live in a nation where doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the press destroys information, religion destroys morals, and our banks destroy the economy.” Chris Hedges
"Shouting "Freedom" and other anti-government slogans" NYT

justustr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 580
  • Liked: 9690
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2748 : 16.04.2023, 13:07:48 »
Tiedostavaisto etsii alinomaan argumentteja joilla perustella sitä miten voivat olla hiljaa tai jopa kieltää monikulttuurin lieveilmiöt mutta silti säilyttää moraalisen puhtoisuutensa. "kyllähän minä puhuisin jengiväkivallasta mutta kun se sataisi persujen laariin niin täytyy olla hiljaa tai jopa kieltää koko ilmiö..."

Tällaiset parahdukset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Mokutus on uskonto joka löytää aina itselleen oikeutuksen riippumatta siitä onko perussuomalaisia edes olemassa.


Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 135
  • Liked: 23917
  • "Mari Rantanen: Suomeen on turha tulla hillumaan."
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2749 : 16.04.2023, 15:04:01 »
HS:n itse tekemä tutkimus kertoo että HS päättää uutisoinnistaan itse. Se ei kerro ettei HS:llä olisi agendaa tai ettei se valikoisi, vinouttaisi, propagoisi, vääristelisi tai valehtelisi.

Suomessa kaikki julkeus on arkipäivää. Niin kuin se että maan vaikutusvaltaisin sanomalehti tutkii itseään ja kehuu tuloksia. Liisa Ihmemaassa 2023.
"On käynyt ilmi, että demokratia ja lehdistön vapaus ovat suurimpia niistä tyhjistä korulauseista, jotka milloinkaan ovat ihmismieltä sumentaneet".

Aallokko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 672
  • Liked: 7239
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2750 : 16.04.2023, 16:57:40 »
"Kantasuomalaisena olen yhtenäiskulttuurin hedelmä. En kasvanut kulttuurien vilinässä ja häpeilen sitä sivistyksen puutetta."

Tässä on oikein patologinen mokuttajan synnintunnutus. Häpeää sitä, ettei kasvanut "kulttuurien vilinässä", toisin sanoen lähi-itäläisen ja afrikkalaisen kehitysmaameiningin keskellä "sivistymässä".

Yhtenäiskulttuurissa varttuminen on tietyn ikäpolven mokuttajille perisynti. Sen kanssa on synnytty ja sille ei voi mitään muuta kuin "häpeillä". Mutta jos oikein kunnolla mokuttaa, niin voi kuitenkin todistaa oikeaoppisuutensa ja katumuksensa.

Betonikostaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 846
  • Liked: 4584
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2751 : 16.04.2023, 20:53:09 »
Olipahan melkoista kakkia tuo Anna-Stina Nykäsen kolumni. Suvakin mielenmaisemaa on mahdotonta ymmärtää. Hevonpaskabingossa tulikin monta tuttua suvakkiajatusta:

-Persujen vastustaminen on tärkeämpää kuin turvallinen yhteiskunta
-Keharimamujen ongelmat ovat ainakin osittain minun syytäni
-Keharimamujen ongelmista puhutaan aina väärällä tavalla
-Primitiiviset ählämi- ja neekerikulttuurit ovat hienoja
-Suomalainen yhtenäiskulttuuri hävettää
-On surullista, jos keharimamu ei pidä Suomesta

Ja tällaisia keharimamujen edessä matelevia tuholaisia on suomalainen media täynnä.
Itä-Helsinki, täynnä mutiaiset
Itä-Helsinki, sinä maksat kaiken

--------------

Täytän TT2 on time
Toimeentulotuki on aina on time
Asumistuki on aina on time
Kuka pistää paremmaksi this time?

--------------

Jokainen matu maksaa miljoonan.

sakarit

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 578
  • Liked: 1030
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2752 : 27.04.2023, 05:56:44 »
HS:n toimittajaa harmittaa, kun kommunistien nostalgiaohjelma on liian lyhyt. Tätä pitäisi siis tulla lisää.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009544486.html

Lainaus
Dokumentti 50-vuotiaan Kom-teatterin kiinnostavista vaiheista on harmillisen lyhyt
Kom-teatteria juhlitaan Yle Teemalla vapun aikaan kuten asiaan kuuluu.

Vai ihan kuuluu asiaan. Muistan hyvin tämän porukan 70-luvun alusta, änkyräkommunisteja koko joukko. Nyt näistä tehdään absurdeja muistelma-ohjelmia, ihan kuin nämä olisivat toimineet jonkin hyvän asian puolesta.

Oikeasti yrittivät Suomeen vallankaappausta Neuvostoliiton tuella. Tarkoitus oli saada vaaleissa riittävästi ääniä SKDL:lle ja SKP:lle, ottaa haltuun tärkeimmät ministeriöt ja väkivaltaa/murhia/vangitsemisia käyttäen nujertaa poliittiset vastustajat ja lopulta kutsua NL:n joukot "rauhoittamaan" tilanne. Suomeen piti saada yksipuoluejärjestelmä ja nämä kommarit tietty johtopaikoille.

Näitä nyt sitten juhlitaan, laittaisin mieluummin syytteeseen maanpetoksen suunnittelusta.

Lainaus
Dokumentissa kerrataan, miten toiminta alkoi kiertueilla, joilla teatteriesityksiä vietiin maaseudulle. Taide kuuluu kansalle, uskottiin. Bändi soitti kuukausipalkalla, mikä oli luksusta.

Rahoitus tuli Neuvostoliitosta.

Lainaus
Vähän enemmän olisi voinut puhua Kom-etuliitteestä, joka kuulemma tuleekin nimistä Korhonen (Kaisa), Oittinen (Tytti) ja Magnusson (Eriikka).

Samoin on jälkikäteen yritetty valehdella nimen tulleen ruotsinkielen sanasta kom, eli olisi kutsu teatteriin. Höpö, KOM-teatteri on johdettu poliittisesta sortojärjestelmästä nimeltä kommunismi.

Lainaus
Laura Malmivaara ja Kari Hietalahti pohtivat teatterin poliittista historiaa ja vähän kipuilevatkin sen kanssa.

Tarvitsisi kipuilla aika paljon enemmän. Tietty jos kannattaa edelleen harvainvaltaa, terroria ja kansan alistamista, niin ei sitten tarvi.

Lainaus
Vapauden kaiho -konsertti

Joskus loppuu vain sanat. Olen kyllä huomannut, että välillä kaikki asiat vaan käännetään ympäri siitä, mitä ne oikeasti ovat. Esim. nykypäivänä ulostulot akselilla Putin/Lavrov yms.
« Viimeksi muokattu: 27.04.2023, 06:10:53 kirjoittanut sakarit »

totuuspuheasiamies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 898
  • Liked: 3325
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2753 : 30.04.2023, 11:54:24 »
Kun Hesari puolustelee miehiin kohdistuvaa syrjintää, sukupuolia on vain kaksi.

Lainaus
Ovatko naisten kuntosalit miehiä syrjiviä?
  • Yritys ei pääsääntöisesti voi valita asiakkaitaan sukupuolen perusteella, vaan yritysten on lähtökohtaisesti tarjottava palveluitansa kaikille.
  • Yritys saa kuitenkin tietyillä edellytyksillä tarjota tavaroita ja palveluja vain naisille tai miehille, jos se on perusteltua "oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi" ja tähän tavoitteeseen pyritään "asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin".
  • Tasa-arvovaltuutettu on vakiintuneesti katsonut, että liikunta- ja kuntosalitoiminnassa voidaan vedota häveliäisyyssyihin sellaisena oikeutettuna tavoitteena, jonka perusteella jomman kumman sukupuolen pääsyä tietylle kuntosalille voidaan rajoittaa.
  • Näin ollen vain naisille suunnattu kuntosali tai naisille varattu alue yleisessä kuntosalissa ei ole ristiriidassa tasa-arvolain kanssa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009542815.html

l'uomo normale

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 315
  • Liked: 12941
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2754 : 09.05.2023, 00:30:21 »
Lainaus
Minisarja 1700-luvun Tom Jones -romaanista palauttaa väriä valkoiseen historiaan
Viime aikoina on herätty huomaamaan historiallisten draamojen valkoisuus.

-luvun Britanniassa. KUVA: STEFFAN HILL / ITV / YLE
Harri Römpötti
8.5. 2:00
BRITTILÄISTEN historiallisten draamojen laatua on perinteisesti arvostettu – syystäkin. Se on ollut sikäläisen television leipälajeja, jossa muun muassa puvustus ja lavastus on tehty huolellisesti, ajankuvaa vaalien.

Viime aikoina on kuitenkin herätty huomaamaan historiallisten draamojen valkoisuus. Mustia tai muita rotuja niissä ei ole näkynyt, ei ainakaan päärooleissa. Esimerkiksi suosittu Downton Abbey (2010–2015) oli vitivalkoinen.

Tom Jones -minisarjassa toisessa pääroolissa Sophia Westernin ihonväri on vaihdettu mustaksi. Henry Fieldingin romaanissa hahmo oli valkoinen.

Sarjassa Sophia (Sophie Wilde) saapuu Jamaikalta, jossa hän syntyi kartanonherran pojan suhteesta orjaan. Äiti on kuollut lapsivuoteeseen. Ennen omaa kuolemaansa isä on testamentannut Sophialle vapauden.

MYÖS Britannian historiaa on alettu tutkia rodun näkökulmasta entistä enemmän vasta viime aikoina. On huomautettu, että Britanniassa on ollut mustia jo Rooman vallan aikaan ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla.

Fieldingin romaani Tom Jones ilmestyi 1749. Sillä vuosisadalla Britanniassa on arvioitu olleen 15 000 mustaa, monissa ammateissa ja asemissa. Tuskin vähemmistöllä oli silloinkaan tasa-arvoa.

Sarjassa Sophian ihonväriin kiinnitetään yllättävän vähän huomiota – varsinkin kun ollaan enimmäkseen yläluokkaisessa ympäristössä.

ON tietysti hienoa, että mustille annetaan rooli historian kuvauksissa, jossa he ovat olleet näkymättömiä. Mutta melkein näkymätön on Sophiankin rodullisuus – muille kuin katsojille. Palveleeko se historian korjaamista tai tasa-arvoa?

Nimihenkilö Tom Jones (Solly McLeod) on jokseenkin uskollinen alkuteokselle, toisen kartanonherran kasvattama orpo äpärä.

Tom ja Sophia rakastuvat oikopäätä, kuten kirjassa. Mutta pennittömän elätin ja rikkaan perheen perijättären liitto ei sovi 1700-luvun sosiaalisiin sääntöihin.[…]

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009562028.html

Hesari tyypilliseen tapaansa normalisoi woke-friikkien toteuttamaa historian vääristämistä käännellen ja väännellen. itse asiaa. Brittein saarilla oli 1700-luvulla afrikkalaistaustaisia kotipalvelijoina ja muina, mutta he olivat lähinnä isäntiensä Länsi-Intiasta tuottamia orjia, kunnes orjuus lakkautettiin Brittein saarilta oikeusjutun jälkeeen 1700-luvun lopulla. Ei todellakaan ollut vähemmistöllä tasa-arvoa. Ihonväriin ei varmasti kiinnitetty huomiota, kun kuvatunlaista roturajat ylittävää yläluokan rakkaustarinaa ei olisi voinut koskaan tapahtua Britanniassa.

Lopullisesti universaali tasa-arvo tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät voi toteutua muuten kuin jonkun Kambodža vuonna nolla-tyyppisen ratkaisun kautta.
« Viimeksi muokattu: 09.05.2023, 22:41:30 kirjoittanut l'uomo normale »
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 996
  • Liked: 9055
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2755 : 31.05.2023, 03:20:43 »
Hesarin pääkirjoituksesta:

“Maahanmuuttoa vastustavien kannattaa katsella ympärilleen ja miettiä, tuliko Suomeen vuoden 2022 ennätyslukemien vuoksi tungos ja sekasorto. Ei tullut. 50  000 ihmistä solahti helposti ja ihan huomaamatta Suomeen.”

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009607922.html


Sosiaaliavustuksilla elämiset ja raiskaukset ovat viranomaisten dokumenteista havaittavissa, joihin maahanmuuttoa vastustavilla ei ole pääsyä. Ei kai kai Hesarisssakaan tehdä päätöksiä pelkästään “ympärille katsomalla”.
”Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon.”

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Scruton

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 82
  • Liked: 411
  • Maltillinen kansalliskonservatiivi
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2756 : 31.05.2023, 04:50:36 »
Hesarin pääkirjoituksesta:

“Maahanmuuttoa vastustavien kannattaa katsella ympärilleen ja miettiä, tuliko Suomeen vuoden 2022 ennätyslukemien vuoksi tungos ja sekasorto. Ei tullut. 50  000 ihmistä solahti helposti ja ihan huomaamatta Suomeen.”

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009607922.html


Samasta Hesarin pääkirjoituksesta:

"Suomella on kuitenkin pehmeää voimaa. Suomi voi tarjota turvallisuutta, vakautta ja ihmisten sekä instituutioiden välistä keskinäistä luottamusta."

Aivan totta, mutta onkohan pääkirjoituksen kirjoittaja koskaan pohtinut miksi Suomi on turvallinen ja vakaa maa? On hyvin vaikea kuvitella etteikö sillä olisi vaikutusta että Suomessa asuu varsin homogeeninen pieni kansa. Kuinka Hesari kuvittelee että ihmisten sekä instituutioiden välinen luottamus voisi säilyä entisellään tilanteessa jossa maahan virtaa populaa hyvin erillaisista kulttuureista?
"Conservatism starts from a sentiment that all mature people can readily share: the sentiment that good things are easily destroyed, but not easily created."
- Sir Roger Scruton

“Tradition is not the worship of ashes, but the preservation of fire.”
- Gustav Mahler

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 49 224
  • Liked: 88713
  • Homman mediaöyhöttäjä. Emeritius.
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2757 : 31.05.2023, 08:54:38 »
"Suomella on kuitenkin pehmeää voimaa. Suomi voi tarjota turvallisuutta, vakautta ja ihmisten sekä instituutioiden välistä keskinäistä luottamusta."

Tuo tarkoittaa sosiaalista pääomaa, jota HS:n edistämä monikulttuurisuus parhaansa mukaan tuhoaa. Turvallisuus, vakaus ja luottamus tuhotaan myrkyttämällä kansakunta epäyhteensopivien kulttuurien ja ihmisten sekametelisotkulla.

Yhteiskunnan ja kansallisvaltion hajalle repiminen ja sitä seuraava kaaos on mamutuksen ja mokutuksen lopullinen seuraus ja alkuperäinen tavoite. Tulokset 30+ vuoden sosiaalisen pääoman tuhoprojektista Suomessa ovat jo selvästi näkyvissä luottamuksen, turvallisuuden ja hyvinvointivaltion romuttumisena.

USAssa 59% kansalaisista pitää valtamediaa vihollisenaan (liite 1). Suomessa taas 69% kansalaisista luottaa suurimman osan aikaa valtamediaan ja hesariin (liite 2). Suomut tippuvat suomalaisten silmiltä järkyttävän hitaasti.

Luottamus valtamediaan tuhoaa hitaasti meidän luottamuksen toisiimme. Kauanko suomalaisten kestää tajuta, että HS on vihollisemme?

Sosiaalisella pääomalla viitataan yleensä sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen, joilla on kykyä edistää verkoston jäsenten välistä yhteistoimintaa, resurssien hyödyntämistä ja toimintojen yhteensovittamista ... se tehostaa yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja koko yhteiskunnan toimintakykyä, demokratiaa, taloutta ja hallintoa.
« Viimeksi muokattu: 31.05.2023, 10:06:01 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Monikulttuuri ei ole kulttuurien yhteiseloa, vaan niiden sotaa”.
— RushiesBoots

“Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.”
— Lucia-pulla

“Muissa EU-maissa on todettu, että maan turvallisuus menee aina EU-hömpötysten edelle.”
— Jäsen Roope

PS. Migri on tuhottava.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 768
  • Liked: 129620
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2758 : 31.05.2023, 10:50:41 »
Hesarin pääkirjoituksesta:

“Maahanmuuttoa vastustavien kannattaa katsella ympärilleen ja miettiä, tuliko Suomeen vuoden 2022 ennätyslukemien vuoksi tungos ja sekasorto. Ei tullut. 50  000 ihmistä solahti helposti ja ihan huomaamatta Suomeen.

Samasta pääkirjoituksesta:

Lainaus käyttäjältä: anonyymi pääkirjoitustoimittaja
Kun vuonna 2022 tulleiden määrästä vähennetään lähteneet, saadaan nettomaahanmuutto, joka oli 34 363. Tulos on mainio. Se vain pitäisi saada aikaiseksi tästä lähtien joka vuosi, jotta työvoima riittäisi ikääntyvän väestön hoitamiseen ja yritysten työvoimatarpeen paikkaamiseen.

Kun maahanmuutto keskittyy tietyille alueille eikä koko maahan, tuon suuruinen maahanmuutto ylittää monin paikoin syntyvyyden. Toisin sanoen suomalaisia ollaan hyvin konkreettisesti ja määrätietoisesti korvaamassa ulkomaalaisilla. Median vaikenemisesta huolimatta se ei ole jäänyt huomaamatta kouluissa, kaduilla eikä myöskään politiikassa, kun maahanmuuton aiheuttamien kasvavien ongelmien paikkaamiseen vaaditaan aina vain enemmän rahaa kotouttamisen ja eriarvoisuuden poistamisen nimissä.

Olisi median tehtävä kertoa, millainen taloudellinen profiili noilla 50 000 maahanmuuttajalla oli, kun heidän täällä oloaan perustellaan taloudella. Epäilen, että suurin osa on riippuvaisia erilaisista tulonsiirroista ja että he ovat etuuksien ja palveluiden kuluttamisen suhteen nettosaajia, eivät mitään hyvinvointiyhteiskunnan pyyteettömiä rahoittajia.

Mutta jatketaan vaan fiilispohjalta kuten tähänkin asti, sillä mikäpä voisi mennä pieleen Ruotsin tiellä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 080
  • Liked: 2412
Vs: Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)
« Vastaus #2759 : 31.05.2023, 13:40:27 »

 35 000 maahanmuuttajaa vuodessa  tarkoittaa että on rakennettava Keravan kokoinen infrakstrutuuri vuodessa. Kadut,sillat,viemärit, vesilaitokset, lämpölaitokset, asunnot, päiväkodit, koulut, terveyskeskus, sairaala, poliisilaitos, hallintorakennukset jne.
  Tammi–elokuu 2022 vantaan ja Espoon myönnetyistä työttömyystukieuroista 48 % meni vieraskielisille hakijoille. Vantaalla puhutaan 150 eri kieltä ja Espoon kouluissa opetetaan 40 eri äidinkieltä.