Tutkimus: Suomen kehitysapu pirstaloitunut, rahoituksen läpinäkyvyys huonoin

[haermae]

Kaleva 21.3.2012, sivu 14: "Tutkimus, jossa Suomi jäi jumboksi".

Suomi käyttää tänä vuonna kehitysapuun 1,124 Mrd euroa.
Suomen kehitysapu on pirstaloitunut, ja tutkituista maista Suomi jäi yhdessä Norjan kanssa viimeiseksi kehitysapurahoituksen läpinäkyvyyttä arvioitaessa.

Artikkelissa viitataan Ulkopolitiikka-lehden artikkeliin "Suomen kehitysapu syynissä", http://www.ulkopolitiikka.fi/article/970/suomen_kehitysapu_syynissa/. (Ed. linkin takana on vain parin rivin kuvaus)

[kohmelo]

Olisikohan tämä?

Rhetoric versus Reality: The Best and Worst of Aid Agency Practices
http://williameasterly.files.wordpress.com/2010/08/61_easterly_williamson_rhetoricvsreality_prp.pdf

[-gentilhommehki-]

Kumma, ettei juttu saa enempää huomiota Erkkoskaja Pravdassa tai Izvestija Höbliissä.

Älkää unohtako EU:n budjetin (ylisuuren jäsenmaksumme) kautta maksettua kehitysapua, siitä ei paljon puhuta.

[normi]

Suomi käyttää tänä vuonna kehitysapuun 1,124 Mrd euroa.

Tuolla rahalla kaikki varuskunnat voitaisiin säilyttää kevyesti...

[rölli2]

Pitäisiköhän suomen lopettaa kyseinen läpinäkymätön, pirstalotunut ja ilmeisen tulokseton toiminta

[Kulkuri]

Veronmaksajien panettelua lähettää yli miljardi kehitysapuun, joka ei edes tuota kannattavaa tulosta. Raivostuttavaa, että rahaa lähetetään muihin maihin kun Suomella on itselläkin taloudellisia ongelmia. Vaan kukapa olisi yllättynyt; kannettu vesi ei kaivossa pysy.

[Mansikka]

Kuvottavaa.

Valta kansalle ja kehitysapu kansanäänestykseen!

[John]

Mielestäni on todella typerää, että perussuomalaiset eivät koskaan ota kehitysapua esille keskusteltaessa TV-kameroiden edessä valtion budjettiasioista. Nytkin kyselytunnilla perussuomalaiset jauhoivat puoli tuntia jostain alv:stä, mutta eivät sanallakaan kysyneet, miksi kehitysapumäärärahat vain nousevat vaikka kaikesta muusta leikataan.

[Soromnoo]

Tähän sopii taas lainaus kirjasta Yes, Minister (puhuivat tosin terveydenhuollosta)

""People do not want to know how welfare money has actually been spent. Nobody asks the priest what happen to the ritual offering after the ceremony.""

[Nännijäkälä]

Suomi leikkasi kehitysapua – ”Ei olisi haluttu nähdä”

”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus” oli päivän termi, kun hallitus esitteli kehysriihen säästötoimia. Kehitysyhteistyöjärjestö Kepa kuitenkin suree sitä, että hallituksen käsitys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta näyttää rajoittuvan ”Suomen rajojen sisäpuolelle”.

Hallitus päätti tänään kehysriihessä leikata vuoden 2015 kehitysyhteistyövaroja 30 miljoonalla eurolla. Suomen kehitysapurahat vuosina 2013–2014 jäädytettiin jo hallitusohjelmassa tämän vuoden tasolle.

–Hallituksen mukaan kehysriihen lopputulos on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tämä näyttää kuitenkin koskevan vain oman maamme kansalaisia, sanoo Kepan viestintäjohtaja Mika Railo.

Railo irvailee valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kiteyttäneen hallituksen linjan sanomalla, että Suomi on jatkossakin maa, joka huolehtii hyvin omasta taloudestaan ja omista kansalaisistaan.

Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) ottaa blogissaan ohimennen kantaa kehitysavun karsimiseen.

–Ulkoministeriöönkin kohdistuu leikkauksia, joita talossa ei olisi haluttu nähdä, Stubb toteaa.

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) toteaa ratkaisun ”kirpaisseen”. Hautalan mukaan oli ratkaisevan tärkeää, että hallitus päätti käyttää jatkossa päästöoikeuksien huutokauppatuloja kehitysyhteistyön määrärahojen kasvun turvaamiseen.

Näin yritetään pysyä kansainvälisten sitoumusten kyydissä leikkauksesta huolimatta. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti ja hallitusohjelmassa siihen, että kehitysyhteistyövarat lähestyvät 0,7 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121138-suomi-leikkasi-kehitysapua-%E2%80%93-%E2%80%9Dei-olisi-haluttu-nahda%E2%80%9D
Siis 30 miljoonaa vuoden 2015 miljardipotista ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus rajoittuu Suomen rajojen sisäpuolelle 

[foobar]

Suomen kehitysapu oli vuonna 2008 808 miljoonaa, vuonna 2009 924 miljoonaa, vuonna 2010 966 miljoonaa, vuonna 2011 1074 miljoonaa ja vuonna 2012 1124 miljoonaa. Kasvua on siis ollut noin 8.6 prosenttia vuodessa tämän neljän vuoden aikana.

Nyt siis suunnilteltiin kehitysapuun 2.7 prosentin leikkaus vuodelle 2015, ja itku on luonnollisesti hirmuinen. Mikä muu ala saa nauttia tällaisesta budjetin kasvusta, varsinkin kun suuri osa rahasta kertakaikkiaan katoaa sen keränneestä yhteiskunnasta?

[Roope]

Railo irvailee valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kiteyttäneen hallituksen linjan sanomalla, että Suomi on jatkossakin maa, joka huolehtii hyvin omasta taloudestaan ja omista kansalaisistaan.

Niin?

Nyt päätetty kehitysyhteistyön leikkaus ja ennakoitu talouskasvu tarkoittaisivat Kepan mukaan sitä, että kehitysyhteistyövarojen BKT-osuus voisi lähivuosina pudota jopa alle 0,5 prosenttiin.

Karmeaa, jos noin kävisi. Onni onnettomuudessa, että hallituksen ennakoima talouskasvu ei tule toteutumaan.

[Teme]

Voi jessus etten paremmin sano. Mielestäni tuota kehitysapua olisi pitänyt leikata karkeasti 80%. Jäljelle jäävä raha olisi voitu jakaa karkeasti neljään osaan. 1. osa menee akuttiin kriisihallintaa, jossa ehkä 20-30 milj. menee sodanjalkoihin jääneiden pakolaisleireille toimitetaan huopia, telttoja yms. välttämättömiä tarvikkeita. Toinen osa, ehkä suuruudeltaan 40-50 milj. käytetään Sahelin alueen aavikoitumisen hidastamiseen mm. istutuksin. Kolmas osio niin ikään 40-50 milj. Olisi mennyt sukupuolivalistukseen ja väestönkasvun rajoittamiseen. Tähän kuuluu mutta ei rajoitu mm. kondomien jako sekä tiedon jakaminen esim. sukupuolitaudeista, raskaudesta, naisten oikeuksista. Ehtona ympärileikkausten kieltäminen kohdealueilla. Viimeinen osio 60-70 milj. olisi jaettu ns. mikrolainoina, jotta asukkaat itse voivat tehdä töitä oman tilanteensa parantamiseksi. Ehkä 10 milj. olisi määräraha, jolla varmasti järjestlmeää voidaan hallita ja seurata. Säätyvät varat olisivat olleet noin 800-900 milj. euroa vuosittain.
Parhaana tässä on se, että sekä rahan antaja, että rahan saaja olisivat hyötyneet tälläisestä enemmän kuin nykymuotoisesta kehitysavusta.

[Tabula Rasa]

Parempi olisi vain lopettaa, kun kuitenkin valtaosalla aiheutetaan autettavien maiden kärsimystä, rahat ko. maiden korruptoituneiden johtajien huviloihin ja aseet millä näitä kärsimyksiä aiheutetaan+tuhat muuta haittaa. Afrikka paranisi jos sitä ei lääkittäisi samalla tavalla kun mummoa lääkkeillä sänkyyn sidottuna.

[Nuivanlinna]

Itse kannatan kehitysapua. Ja myös sen tehostamista. Sitä voitaisiin tehostaa leikkaamalla apu puoleen ja vähentää kohdemaita tuntuvasti ja näissä kehitysapuresusrssit käytettäisiin väestönkasvun hillintään ja koulutukseen.

[Mansikka]

Tutkimus: Suomalaiset panostaisivat kehitysyhteistyössä koulutukseen
Kesä 2011

"Lähes joka neljäs suomalainen (23 prosenttia) lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi aiemmin osuus oli 16 prosenttia. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi leikata, on laskenut vuodessa 20 prosentista 14 prosenttiin."

[...]

"Kehitysyhteistyön motiiveja kysyttäessä kansalaisten vastauksissa on mielenkiintoinen muutos viime vuoteen verrattuna. Moraalisen velvollisuuden ja köyhyyden poistamisen tavoittelun lisäksi kolmanneksi tuleva syy 'kehitysmaiden ihmisten elinolojen parantaminen ja siten laittoman siirtolaisuuden ehkäiseminen' sai kaksi kertaa niin paljon kannatusta kuin viime vuonna.
Osa kansalaisista näkisi siis kehitysyhteistyön keinona auttaa ihmisiä 'omissa kotimaissaan' muuttotulvan hillitsemiseksi ja köyhien pitämiseksi omien rajojemme ulkopuolella.
Toisaalta tämä tulos voi olla myös osoitus siitä, että ihmisten tietoisuus siirtolaisuudesta ja sen merkityksestä on kasvanut."

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=224437&nodeid=15783&contentlan=1&culture=fi-FI
Loput linkistä
____

Tuo tutkimus tehtiin kyselyinä ihmisten kodeissa. Ovelaa, sillä hankalampi on päin kasvoja sanoa kyllä, kun kysytään pitäisikö nälänhätä-maiden kehitystyötä leikata.

Ja hyvin on impiwaaralaisiin iskostettu velvollisuudentunto: kun avaa jutun lopusta koko tutkimuksen, niin siellä sivuilla 12 ja 13 on diagrammi, josta näkyy miksi kehitysyhteistö on meistä tärkeää. Viiden vuoden keskiarvo yleisimmästä syystä eli "Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita" on 33 % ja viiden vuoden keskiarvo toiseksi yleisimmästä syystä eli "Sillä ehkäistään köyhyyttä ja nälkää" on 15,4 %.

[Roope]

Tutkimus: Suomalaiset panostaisivat kehitysyhteistyössä koulutukseen
Kesä 2011

"Lähes joka neljäs suomalainen (23 prosenttia) lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi aiemmin osuus oli 16 prosenttia. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi leikata, on laskenut vuodessa 20 prosentista 14 prosenttiin."

Tämä lienee se sama täällä jo aiemminkin käsitelty kyselytutkimus, josta uutisoitiin niin, että suomalaiset haluavat lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja tai ainakin pitää ne ennallaan. Ei uutisoitu, että saman kyselyn mukaan kehitysapubudjetti on oikeasti moninkertaisesti suurempi kuin vastanneet luulivat.

[Mansikka]

Tutkimus: Suomalaiset panostaisivat kehitysyhteistyössä koulutukseen
Kesä 2011

"Lähes joka neljäs suomalainen (23 prosenttia) lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi aiemmin osuus oli 16 prosenttia. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi leikata, on laskenut vuodessa 20 prosentista 14 prosenttiin."

Tämä lienee se sama täällä jo aiemminkin käsitelty kyselytutkimus, josta uutisoitiin niin, että suomalaiset haluavat lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja tai ainakin pitää ne ennallaan. Ei uutisoitu, että saman kyselyn mukaan kehitysapubudjetti on oikeasti moninkertaisesti suurempi kuin vastanneet luulivat.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto kuvaa kyselytilannetta näin:

"Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan paljonko Suomi käytti kehitysapuun vuonna 2011 mitattuna sekä rahassa että prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta. Kysyttiin myös vastaajien näkemystä sopivasta prosenttiosuudesta kehitysyhteistyömäärärahaksi."

http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD2707/meF2707.html

Jos on kysytty mikä olisi sopiva määrä, niin silloinhan tuloksen tulkinta on oikein, jos on vastattu vaikka 0,6 %.

[Roope]

Siitä aiemmasta ketjusta:

Tutkimus: Kehitysyhteistyögallup 2011 -tutkimusraportti

Tutkimuksesta voi päätellä paljon muutakin kuin ulkoministeriön tiedotusosasto kertoo. Siitä selviää, että suomalaiset luulevat kehitysapumäärärahat todella reippaasti alakanttiin, mutta BKT-osuudet vain hieman alakanttiin. 46 prosenttia vastaajista olettaa, että kehitysapuun on varattu 150 miljoonaa euroa tai vähemmän ja 36 prosenttia, että sitä on 500 miljoonaa euroa tai enemmän. Vain 10 prosenttia arvioi tason oikein miljardiksi euroksi ja 5 prosenttia yläkanttiin. Arvio tuen määrästä BKT:sta on mediaanina 0,56 %, tosin pienempään suuntaan painottuen. Sopivana pidetty kehitysavun määrä on mediaanina 0,7 %, mutta sekin painottuu alalaitaan eli käytännössä (vain muutama valmis vastausvaihtoehto) keskiarvo olisi vähemmän. Toisin sanoen BKT-propaganda on purrut niin hyvin, että ihmisillä ei ole enää mitään tajua kehitysavun todellisesta tasosta.

Kun tiedotteen mukaan mielipiteet ovat muuttuneet kehitysavun suhteen aiempaa myönteisemmiksi, niin se pätee vain verrattaessa viime vuoteen. Sitä edellisten vuosien lukuihin on matkaa. Asia yritetään analyysissa liittää perussuomalaisten suosion nousuun, mutta tällaista kytkyä on minusta vaikea nähdä.

[...]

Tuloksista on myös nähtävissä, että moraaliset syyt rikkaiden maiden auttamisvelvollisuudesta ovat hiipumassa suosiossa, kun taas konkreettisiksi ja rationaalisiksi koetut syyt (kehitysapu "vähentää laitonta siirtolaisuutta", "edistää demokratiakehitystä", "hyödyttää Suomea") ovat nousussa. Näin siitä huolimatta, että totuus kehitysavun vaikutuksista on usein toisenlainen kuin näissä hurskaissa toiveissa. Esimerkiksi elintason nousu lisää kaikkea siirtolaisuutta, myös laitonta, ei vähennä sitä. Ja Suomen Nicaragualle antama kehitysapu ei sittenkään ole tainnut kannustaa maata demokratiaan...

[Mansikka]

Niin, kyseessä on sinun väittämäsi siitä, että vastaajat eivät tiedä mitä vastaavat. Saatat olla oikeassa.

Tutkimus vaikuttaa näillä tiedoilla olevan tältä osin oikein tehty ja oikein tulkittu.

Haluaisin tietää onko kysytty, paljon avun pitäisi rahassa olla. Jos ei ole kysytty, haluan, että kysymys lisätään tuleviin tutkimuksiin.

[Roope]

Niin, kyseessä on sinun väittämäsi siitä, että vastaajat eivät tiedä mitä vastaavat. Saatat olla oikeassa.

Ei se ole pelkkä minun väittämäni, kun tieto tietämättömyydestä löytyy samasta tutkimuksesta.

Tutkimus vaikuttaa näillä tiedoilla olevan tältä osin oikein tehty ja oikein tulkittu.

Tutkimus sinänsä on oikein (tai sanotaan ei mitenkään kauhean väärin) tehty, mutta Hautalan tulkinta siitä oli selvästi tarkoitushakuinen, kun hän ohitti kokonaan tutkimuksesta ilmenevän tietämättömyyden kehitysyhteistyömäärärahojen todellisesta tasosta ja vetosi vain ihmisille abstraktimpaan bkt-prosenttiin. Vastaajien mediaani oletti, että nykyinen taso on noin 0,5 bkt-prosenttia tai toisaalta noin 200 miljoonaa euroa.

En saa enää tutkimuksen sisältävää liitetiedostoa auki. Saavatko muut?

[Mansikka]

Niin, kyseessä on sinun väittämäsi siitä, että vastaajat eivät tiedä mitä vastaavat. Saatat olla oikeassa.

Ei se ole pelkkä minun väittämäni, kun tieto tietämättömyydestä löytyy samasta tutkimuksesta.

Hiukan sekavaa minulle, hm. Siis tyypeiltä kysytään, että paljon pitää olla prosentteina bkt:sta ja tyypit sanoo jotain, joka on enemmän kuin nyt, jolloin voidaan sanoa, että tyypit tahtoo lisää kehitysapua. Kyseenalaistatko siis sen, että tyypit eivät ole tarkoittaneet tässä mitä ovat vastanneet? Jos kyllä, niin millä perusteella?

[Roope]

En nyt saa tuota tutkimusta auki, joten kirjoitan muistinvaraisesti.

Siis tyypeiltä kysytään, että paljon pitää olla prosentteina bkt:sta ja tyypit sanoo jotain, joka on enemmän kuin nyt, jolloin voidaan sanoa, että tyypit tahtoo lisää kehitysapua. Kyseenalaistatko siis sen, että tyypit eivät ole tarkoittaneet tässä mitä ovat vastanneet? Jos kyllä, niin millä perusteella?

Vastaajien mediaani on yllättävän tarkkaan jyvällä nykyisen kehitysavun määrästä osuutena bkt:stä ja haluaisi kyselyn mukaan sitä korotettavan arviolta 25-30 prosentilla lähemmäs yleisesti propagoitua 0,7 bkt-prosenttia. Sen sijaan samat vastaajat aliarvioivat nykyisen kehitysavun määrän euroina alle viidesosaan todellisesta.

Haluaisiko vastaajien mediaani tuota 25-30 prosentin korotusta bkt-prosenttiin, jos hahmottaisi sen tarkoittavan noin 600 prosentin korotusta euroissa verrattuna omaan luuloonsa kehitysavun nykymäärästä? Väitän, että ei.

[Marjapussi]

Kehitysapuhan työllistää paljon kukkahattuisia maailmanparantajia (+ jonkin verran täysjärkisiäkin suomalaisia) , mutta kokonaisuudessaan toiminta on kankeata. Eipä silti kyllä valtion budjetista kyetään käyttämään varoja vieläkin huonommin, kuten turhapaikkabisneksen rahoittaminen.

[ikuturso]

Kaikki kansalaiskyselyt pitäisi suhteuttaa reaalielämään.

Nytkin esim. kertomalla, että Suomella on n. 80 miljardia valtion velkaa. Velkaa otetaan 7 miljardin vuositahtia. Jotta velkaantuminen pysäytettäisiin, pitäisi vuositasolla säästää siis 7 miljardia erilaisista kohteista. Veroja korotetaan, kunnilta ja lapsilta ja vanhustenhuollosta leikataan, puolustusvoimien toimintaa supistetaan jne.

Suomi maksaa kehitysapuun yli miljardi euroa vuodessa. Mistään ei saa tietoa, meneekö tämä raha kohteisiin ja kuka tästä rahasta nettoaa. Olisiko tästä varaa supistaa, mikäli rahan käyttöä tehostettaisiin ja valvottaisiin paremmin?

Katsotaas vastaukset uudelleen.... Mitä vetoa, että yli 80% vastaa, että supistamisen varaa saattaisi olla?

---

Voi jessus etten paremmin sano. Mielestäni tuota kehitysapua olisi pitänyt leikata karkeasti 80%. Jäljelle jäävä raha olisi voitu jakaa karkeasti neljään osaan. 1. osa menee akuttiin kriisihallintaa, jossa ehkä 20-30 milj. menee sodanjalkoihin jääneiden pakolaisleireille toimitetaan huopia, telttoja yms. välttämättömiä tarvikkeita. Toinen osa, ehkä suuruudeltaan 40-50 milj. käytetään Sahelin alueen aavikoitumisen hidastamiseen mm. istutuksin. Kolmas osio niin ikään 40-50 milj. Olisi mennyt sukupuolivalistukseen ja väestönkasvun rajoittamiseen. Tähän kuuluu mutta ei rajoitu mm. kondomien jako sekä tiedon jakaminen esim. sukupuolitaudeista, raskaudesta, naisten oikeuksista. Ehtona ympärileikkausten kieltäminen kohdealueilla. Viimeinen osio 60-70 milj. olisi jaettu ns. mikrolainoina, jotta asukkaat itse voivat tehdä töitä oman tilanteensa parantamiseksi. Ehkä 10 milj. olisi määräraha, jolla varmasti järjestlmeää voidaan hallita ja seurata. Säätyvät varat olisivat olleet noin 800-900 milj. euroa vuosittain.
Parhaana tässä on se, että sekä rahan antaja, että rahan saaja olisivat hyötyneet tälläisestä enemmän kuin nykymuotoisesta kehitysavusta.

Hyvin kiteytetty. Tuohon voisi lisätä vielä 20-50 miljoonaa ihan suomalaisten kehitysaputyöntekijöiden palkkaamiseksi kaikkiin avustuskohteisiin valvomaan varojen käyttöä. Tämä voisi olla osittain päällekkäistä toimintaa ulkoministeriön kansainvälisten edustustojen virkailijoiden kanssa.

-i-

[Mansikka]

En nyt saa tuota tutkimusta auki, joten kirjoitan muistinvaraisesti.

Onko tämä se: http://global.finland.fi/public/download.aspx?ID=79299&GUID={9451B218-1666-4A96-8AC9-D0004E63D79D}

Vastaajien mediaani on yllättävän tarkkaan jyvällä nykyisen kehitysavun määrästä osuutena bkt:stä ja haluaisi kyselyn mukaan sitä korotettavan arviolta 25-30 prosentilla lähemmäs yleisesti propagoitua 0,7 bkt-prosenttia. Sen sijaan samat vastaajat aliarvioivat nykyisen kehitysavun määrän euroina alle viidesosaan todellisesta.

Haluaisiko vastaajien mediaani tuota 25-30 prosentin korotusta bkt-prosenttiin, jos hahmottaisi sen tarkoittavan noin 600 prosentin korotusta euroissa verrattuna omaan luuloonsa kehitysavun nykymäärästä? Väitän, että ei.

Niinpä! Nyt on kuitenkin erittäin mahdollista, että vastaajat haluavat. Se, että he arvioivat jotain rahassa, mutta haluavat kehitysavun olevan bkt:ssä jotain, joka on korkeampi kuin heidän nykyarvio, voidaan tulkita tarkoittavan 600 %:tin korotushalua.

Itse olen päin vastaista mieltä ja haluaisinkin seuraavan kyselyn olevan sellainen, että tällaista epävarmuutta vastaajien mielipiteestä ei jää!

[Roope]

Nyt on kuitenkin erittäin mahdollista, että vastaajat haluavat. Se, että he arvioivat jotain rahassa, mutta haluavat kehitysavun olevan bkt:ssä jotain, joka on korkeampi kuin heidän nykyarvio, voidaan tulkita tarkoittavan 600 %:tin korotushalua.

Voi korkeintaan sanoa, että vastaajat mahdollisesti haluaisivat korotusta siitäkin huolimatta, että heitä valistettaisiin sen merkitsevän moninkertaistamista. Tätä ei voi päätellä oikeaksi tai vääräksi suoraan tuosta kyselystä, vaan pitäisi kysyä kehitysapuun haluttua euromäärää. Valtava kuilu vastaajien virheellisen tiedon ja bkt-tavoitteen välillä antaa kuitenkin hyvän syyn epäillä halukkuutta.

Minusta moninkertaistamishalu muilla kuin pienellä vähemmistöllä olisi erittäin epätodennäköistä. En ole kuullut puhetta kehitysavun moninkertaistamisesta kuin yksittäisissä provokatiivisissa puheenvuoroissa (Paloheimo ja/tai Soininvaara taisi ehdottaa sitä), mutta niidenkin esittäjät ovat hyvin tietoisia tuen todellisesta tasosta. Jos moninkertaistaminen olisi hallitseva kansalaismielipide (kaksi kolmesta vastaajasta arvioi kehitysavun virheellisesti alle puoleen todellisesta), niin sen voisi olettaa näkyvän selkeästi myös julkisessa keskustelussa.

Ehkä ulkoministeriön tiedotuskampanja voisi havahduttaa ihmiset huomaamaan nykyinen kehitysapu jo aivan liian suureksi, mutta epäilen Hautalan valistushalua tämän asian suhteen. On hänen etujensa mukaista jatkaa harhaanjohtavaa 0,7 bkt-prosentista jauhamista.

[Mansikka]

Voi korkeintaan sanoa, että vastaajat mahdollisesti haluaisivat korotusta siitäkin huolimatta, että heitä valistettaisiin sen merkitsevän moninkertaistamista.

Olen eri mieltä. Voidaan mielestäni sanoa niin kuin on sanottu, sillä

Valtava kuilu vastaajien virheellisen tiedon ja bkt-tavoitteen välillä antaa kuitenkin hyvän syyn epäillä halukkuutta.

sillä tällainen ajattelu ei mielestäni oikeuta ehdottamaasi muotoilua, koska on esimerkiksi niin, että ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon käytetään arvioni mukaan pari sataa miljoonaa, vaikka siihen pitäisi edelleen käyttää mielestäni, sanotaan nyt, 1,6 % bkt:sta.

Minusta moninkertaistamishalu muilla kuin pienellä vähemmistöllä olisi erittäin epätodennäköistä.

Sama täällä. Omaa käsitystäni vastassa on kuitenkin selvitys.

Jos moninkertaistaminen olisi hallitseva kansalaismielipide (kaksi kolmesta vastaajasta arvioi kehitysavun virheellisesti alle puoleen todellisesta), niin sen voisi olettaa näkyvän selkeästi myös julkisessa keskustelussa.

Hallitsevia mielipiteitä ovat esimerkiksi ydinvoiman lisärakentamisen kielto, natoon liittymättömyys ja maahanmuuton rajoittamanen. Julkinen keskustelu puuttuu ja kaikkien osalta politiikka on ollut päin vastaisessa suunnassa. Miksei siis kehitysavunkin kohdalla? Mutta nämä ovat vain aihetodisteita joka tapauksessa. Se, että suomalaiset eivät keskustele jostain ei tarkoita, etteikö heillä olisi siitä mielipidettä.

Eli olemme samaa mieltä siitä, että tuo ristiriita on peruste epäilylle, mutta eri mieltä siitä, mitä tutkimuksen perusteella voidaan sanoa. Tosin olen sitä mieltä, että epäily vastauksien validiteetista olisi pitänyt käydä läpi mediassa, koska se on painava minunkin mielestäni.

Ja meillähän ei ole tietoa siitä, että mitä vastaajille kerrottiin missäkin vaiheessa kyselijän aloitteesta tai vastauksena haastateltavan mahdollisiin kysmyksiin raha- ja bkt-määristä.

[Roope]

sillä tällainen ajattelu ei mielestäni oikeuta ehdottamaasi muotoilua, koska on esimerkiksi niin, että ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon käytetään arvioni mukaan pari sataa miljoonaa, vaikka siihen pitäisi edelleen käyttää mielestäni, sanotaan nyt, 1,6 % bkt:sta.

Niin. Valtaosa ihmisistä ei hahmota, kuinka monta bkt-prosenttia vastaa 100 prosenttia valtionbudjetista. Tätä tietämättömyyttä käytetään hyväksi luomalla kuva mahdollisimman pienestä rahamäärästä (vain 0,7 prosenttia jostain kuvitteellisesta rahasummasta).

Tosin olen sitä mieltä, että epäily vastauksien validiteetista olisi pitänyt käydä läpi mediassa, koska se on painava minunkin mielestäni.

Useimmat tuskin edes avasivat tutkimusta, vaan kirjoittivat suoraan tiedotteen perusteella. Ei sentään kaikki.

Aiempaa useampi suomalainen kasvattaisi köyhien maiden ihmisten auttamiseksi tarkoitettuja varoja, kertoo ulkoministeriön teettämä tutkimus. Huomionarvoista on, ettei suomalaisille ole suinkaan selvää, kuinka paljon Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön varoja. Arviot menevät yleisesti ottaen reippaasti alakanttiin.

Tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs vastaaja lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun vuosi takaperin tätä kannatti noin joka kuudes. Vastaavasti rahojen leikkaamista haluavien osuus on laskenut.

Noin kuusi kymmenestä katsoo edelleen, että rahapotti pitäisi pitää ennallaan.

Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset arvioivat yleisimmin, että kehitysyhteistyöhön suunnataan rahaa vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Todellisuudessa luku on miljardi euroa, kun valtion budjetti on runsaat 50 miljardia.

Nelonen: Suomalaiset arvioivat kehitysavun määrän alakanttiin

Googlaamani perusteella kaikissa viime aikojen kyselyissä on käsitelty pelkkiä abstrakteja bkt-prosentteja, eikä yhdessäkään tuen absoluuttista määrää.