Kirjoittaja Aihe: 2012-03-31 KU: Suomalaisten kolonialismi saamelaisia kohtaan liioittelua  (Luettu 12002 kertaa)

Koskela Suomesta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 545
  • Liked: 163
  • isänmaallis-viher-oikeisto-realisti

1. Suomensukuiset ei ole sama kuin suomalaisheimot – sinä puhuit suomalaisheimoista ja siihen minä vastasin.

2. Skandinaviassa on ollut saamelaisia jo kohta 2 000 vuotta, mutta suomalaisia siellä on ollut vasta 1 000 vuotta. Itämerensuomalaisia ei ole ikinä ollut Tukholman lähelläkään (ennen keskiajalta lähtien sinne muuttaneita satunnaisia suomalaisia). Vain Perämeren länsirannikko on ollut peräpohjalaisten asuttamaa ennen kuin he ovat sulautuneet ruotsalaisiin. Näiden kveenien vanhin juuri ovat muinaishämäläiset, joita muutti pohjoiseen vasta noin vuoden 1000 tienoilla. Sen vanhempia ja eteläisempiä suomalaisia ei Skandinaviassa ole koskaan ollut.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomensynty.html

Esi-isillä perusteleminen ei loogisesti toimi, koska ne esi-isät ovat yhteisiä monille kansoille. Suomalaisista on mielekästä puhua vasta siinä vaiheessa kun he puhuivat suomea (tai jotain sitä edeltänyttä itämerensuomalaista murretta). Ei ole mielekästä väittää, että ne saamelaiset, jotka asuivat Pohjois-Suomessa suomalaisten levitessä sinne, olisivat olleet suomalaisia!

Se olisi sama kuin väittää, että ruotsalaisten saapuessa Suomeen he saapuivat ruotsalaisten pariin, koska lounaissuomalaisilla on esivanhempiensa joukossa varhaisella rautakaudella saapuneita germaaneja.

Etnisyys ei määrity geeniperimän kautta vaan identiteetin; se taas perustuu yleensä kieleen.

Kielenvaihtajia on suurin osa maailman kansoista: määritelmällisesti kaikki ne kansat, jotka asuvat muualla kuin kantakielen puhuma-alueella. Yksilötasolla voidaan sanoa, että niin suomalaisilla kuin saamelaisilla on esivanhempia, jotka edustavat sitä alkuperäistä asujaimistoa eli kielenvaihtajia, ja esivanhempia, jotka edustavat niitä myöhempiä kielen tuojia.

Sinulla on aivan harhainen kuva siitä mitä on suomalainen tai ketä ovat esi-isät. Annat kielelle aivan tolkuttoman suuren merkityksen jota sillä ei todellakaan ole. Tuolla perusteella suurin osa ranskalaisista ei olisi ollut ranskalaisia vielä viitisen kymmentä vuotta sitten, koska he puhuivat kieltä joka ei ollut ranskaa. Ranskaa on hyvin suuressa osassa nykyistä ja silloistakin Ranskan aluetta alettu puhua vasta 100-50 vuotta sitten.

Ei yhden tiettyä kieltä puhuvan ryhmän saapuminen tietylle alueelle ja sillä alueella jo asuneiden sen jälkeen tapahtuva vaihtaminen tulijoiden kieleen ole mikään oikea määrittävä tekijä. Kieli on tietyllä alueella asuvilla ihmisillä voinut vaihtua useampaankin kertaan ja se ei muuta heidän asemaansa jäkeläistensä silmissä heidän heimonaan ja esi-isinään. Se että Suomessa olisi asunut suomalaisia jotka ovat minunkin esi-.isiäni vasta tuhat vuotta on täyttä paskaa. Tällä alueella on asunut ihmisiä jotka ovat minun geneettisiä esi-isiäni jo kohta kymmenen tuhatta vuotta (10000). Se että he eivät ole puhuneet suomea koko tuota aikaa ei muuta yhtään mitään.

Tuolla perusteella että vain kieli määrittää etnisyyden, voitaisiin jopa osin kiistää amerikan eräiden alkuasukasheimojen alkuperäiskansan asema, koska heidän heimonsa ja osin kielensä syntyi vasta sen jälkeen kun alueella oli käynyt 1500-luvunnalussa ensimmäisiä valkoihoisia. Eli valkoiset jotka puhuivat tiettyä kieltä ja olivat tiettyä kansalaisuutta, jotka ovat olemassa vielä nykyäänkin, olivat olleet alueella ennen tällaisen ryhmän syntymistä.

Kaikki sinun vastineesi siihen mitä kirjoitin perustuvat tähän täysin harhaiseen käsitykseen etnisyydestä ja heimosta.

Tuo sinun linkkaamasi kuvasarja kuvaa yhden kielen saapumista näille alueille. Kielen saapuminen ei tarkoita että sen mukana olisi siirtynyt yhtään ihmistä, mutta jonkun verran ihmisäkin todennäköisesti siirtyi. Kanssakäymisessä niiden ihmisten kanssa, jotka olivat omaksuneet tämän kielen eteläisemmiltä ja eteläisemmiltä naapureiltaan syntyi yhteisvaikutuksessa täällä jo puhutun kielen kanssa mm. suomen kieli. Sitä ennen täällä ja noilla kuvaamillani alueilla oli asunut väkeä ja heimoja jotka ovat niitä ihmisiä, jotka ovat meidän esi-isiämme ja heidän sukulaiskansojaan, kuten kuvasinkin. SE EI KUVAA SUOMALAISTEN SAAPUMISTA TÄNNE, KUTEN SINÄ TUNNUT LUULEVAN. Tuon kielen siirtymisen mukana ei siirtynyt tuota reittiä kokonaista kansaa, kuten helposti voisi luulla, vain kieli saapui, ja jonkin verran kielellisiä elementtejä, ja todennäköisesti myös maanviljely. Itseasiassa maanvijelyn otaksutaan olleen se tekijä, jonka mukana myös tuo kieli tuli. Suomalaiset ovat viimeisimpiä kansoja jotka omaksuivat metsästäjä-keräilykulttuurin sivuun maanviljelyksen. Kokonaan metsästyksestä ei näillä seuduin koskaan ole luovuttu, kuten etelämmässä on paljolti tapahtunut. Geneettisesti suomalaisissa on eniten niiden metsästäjäkeräilijä heimojen geenejä. Täällä ei maanviljelijät korvanneet metsästäjä keräilijä heimoja tai sulauttaneet niitä. Tämän kertoo aivan viimeaikaisin geneettinen tutkimus.
« Viimeksi muokattu: 04.05.2012, 21:54:54 kirjoittanut Koskela Suomesta »
'That's not an argument. THAT's an argument.' Daily Mail 15.12.2011

Eksternaalinen kausaali atribuutio.

Jaska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 731
  • Liked: 296
Lainaus käyttäjältä: ”foobar”
Jaskan kommentista tulee mieleen jokin absurdi, turhanaikainen ja jälkikäteen määriteltyjä termejä käyttävä väittelykilpailu -mallia "mun veteen piirretty viiva on paksumpi kuin sun veteen piirretty viiva. Näissä voi jokainen valita näkökulmansa ja yleensä jokaisen mielipide on aina jonkun mielestä hanurista...
Järki käteen, veikkonen! Väitätkö että on mielekästä väittää saamelaista suomalaiseksi vain siksi, että tällä on samoja kivikautisia esivanhempia kuin suomalaisella? Herätys – olemmeko me somaleja vain siksi, että meillä on yhteisiä esivanhempia somalien kanssa?

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Ovatko suomalaistuneet saamelaissuvut menettäneet alkuperäisyytensä? Ovatko hekin myöhäisiä tulokkaita Lapissa? Hehän ovat suomalaisia kielensä osalta, ja kieli on tärkeä osa identiteettiä ja etnisyyttä, ellei jopa sitä määrittele. Jos nämä suomalaiset ovat myöhäisiä tulokkaita, niin voitko kertoa, mistä he ovat tulleet ja milloin?
Tätä on käsitelty aiemminkin jossain ketjussa, mutta asia on mutkikas ja mielenkiintoinen.

Suomalaisuus kansana on myöhäinen Lapissa. Lapin suomalaisten esivanhemmissa on sekä etelästä tulleita (niitä suomalaisuuden tuojia) että Lapin alkuperäisväestöä (niitä suomalaisuuteen vaihtaneita).

Alkuperäisyys on kansakohtainen, ei yksilökohtainen ominaisuus. Saamelaisuus on se etnos, jota alkuperäiskansan käsite koskee. Jos lakkaa olemasta saamelainen eli suomalaistuu, ei ole enää alkuperäiskansaa.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Entä Norjasta tulleet porosaamelaiset, jotka laajasti syrjäyttivät Suomen alkuperäisiä kalastaja- ja metsästäjälappalaisia, niin kielensä säilyttäneitä kuin vaihtaneitakin, veivät näiltä esi-isiensä metsästysmaat uuden tilaa vaativan elinkeinonsa, paimentolaisuuden käyttöön. Ovatko he alkuperäisempiä, kuin syrjäyttämänsä, sittemmin suomenkielistyneet lappalaissuvut, joiden ikiaikaiset juuret ovat omilla asuinseuduillaan, mutta jotka yhtä kaikki ovat suomalaisia vähintään teknisesti, usein paljon enemmänkin?
Mielenkiintoista pohdintaa. Ongelmana – jos sitä sellaisena haluaa pitää – on se, että saamelaiset kokevat olevansa yksi kansa. Onhan heillä yksi yhteinen endonyymikin, saamelainen. Yhtenäisyydessä on heidän vahvuutensa, mutta haittapuolena on sitten se, että isompi helposti syrjäyttää pienemmän saamelaisuuden sisällä.

Mutta jos mennään ajassa taaksepäin, Norjan saamelaiset olivat aivan samanlaisia metsästäjiä ja kalastajia kuin vaikka inarinsaamelaiset. Miksei saamelaisilla olisi oikeus kehittää elinkeinojaan? Ja kuinka pitkälle alueellinen perustelu voidaan viedä: jos pohjoissaamelainen ei ole alkuperäinen Suomen puolella rajaa, niin kuinka kaukana omasta kodistaan hän on alkuperäinen? Kilometri? Sata kilometriä? Mihin raja vedetään? Onhan nurinkurista rajata saamelaisia, jotka elävät neljän valtion alueella, valtioiden rajojen mukaan.

Tällaiset hankalat määritelmäkysymykset on ohitettu käsittelemällä saamelaisia yhtenä kansana jolla on alkuperäiskansan status.

Lainaus käyttäjältä: ”Koskela”
Sinulla on aivan harhainen kuva siitä mitä on suomalainen tai ketä ovat esi-isät. Annat kielelle aivan tolkuttoman suuren merkityksen jota sillä ei todellakaan ole. Tuolla perusteella suurin osa ranskalaisista ei olisi ollut ranskalaisia vielä viitisen kymmentä vuotta sitten, koska he puhuivat kieltä joka ei ollut ranskaa. Ranskaa on hyvin suuressa osassa nykyistä ja silloistakin Ranskan aluetta alettu puhua vasta 100-50 vuotta sitten.
Aijaa? Mitähän vierasta kieltä suuressa osassa Ranskaa on puhuttu 50 vuotta sitten?

Minun kuvani ei suinkaan ole lainkaan harhainen, kuten alla selviää.

Lainaus käyttäjältä: ”Koskela”
Ei yhden tiettyä kieltä puhuvan ryhmän saapuminen tietylle alueelle ja sillä alueella jo asuneiden sen jälkeen tapahtuva vaihtaminen tulijoiden kieleen ole mikään oikea määrittävä tekijä. Kieli on tietyllä alueella asuvilla ihmisillä voinut vaihtua useampaankin kertaan ja se ei muuta heidän asemaansa jäkeläistensä silmissä heidän heimonaan ja esi-isinään. Se että Suomessa olisi asunut suomalaisia jotka ovat minunkin esi-.isiäni vasta tuhat vuotta on täyttä paskaa. Tällä alueella on asunut ihmisiä jotka ovat minun geneettisiä esi-isiäni jo kohta kymmenen tuhatta vuotta (10000). Se että he eivät ole puhuneet suomea koko tuota aikaa ei muuta yhtään mitään.
Ei se tietenkään muuta geneettiseltä kannalta mitään. Mutta et voi kutsua suomalaisiksi ihmisiä jotka eivät olleet suomalaisia – eivät nimeltään, eivät kieleltään eivätkä kulttuuriltaan. Voit sanoa että he olivat suomalaisten esivanhempia tai Suomen muinaisia asukkaita, mutta suomalaisiksi et voi heitä sanoa.

Lainaus käyttäjältä: ”Koskela”
Tuolla perusteella että vain kieli määrittää etnisyyden, voitaisiin jopa osin kiistää amerikan eräiden alkuasukasheimojen alkuperäiskansan asema, koska heidän heimonsa ja osin kielensä syntyi vasta sen jälkeen kun alueella oli käynyt 1500-luvunnalussa ensimmäisiä valkoihoisia. Eli valkoiset jotka puhuivat tiettyä kieltä ja olivat tiettyä kansalaisuutta, jotka ovat olemassa vielä nykyäänkin, olivat olleet alueella ennen tällaisen ryhmän syntymistä.

En ole sanonut että kieli määrittää etnisyyden – sanoin että ”etnisyys ei määrity geeniperimän kautta vaan identiteetin; se taas perustuu yleensä kieleen.” Kansa yleensä rajaa toiskieliset ulkopuolelle – kansalla on yhteinen kieli. Kansa itse määrittää itsensä useimmiten kielensä kautta. On toki poikkeustapauksia, jotka kadottavat erottavan kielensä, etnisen identiteetin kuitenkin säilyessä esim. tapakulttuurin ja vaatteiden muodossa. Tämä on yleensä viimeinen vaihe ennen lopullista assimilaatiota, etkä voi kiistää yhteisen kielen merkitystä kansojen rajatessa itseään.

Lainaus käyttäjältä: ”Koskela”
Kaikki sinun vastineesi siihen mitä kirjoitin perustuvat tähän täysin harhaiseen käsitykseen etnisyydestä ja heimosta.
Ei se suinkaan ole harhainen käsitys, vaan vallitseva tieteellinen näkemys. Ole hyvä ja esitä tilalle jokin parempi vaihtoehto – kerropa meille nyt, minkä tekijän mukaan kansa sinusta määritellään ”oikein”?

Lainaus käyttäjältä: ”Koskela”
Tuo sinun linkkaamasi kuvasarja kuvaa yhden kielen saapumista näille alueille. Kielen saapuminen ei tarkoita että sen mukana olisi siirtynyt yhtään ihmistä, mutta jonkun verran ihmisäkin todennäköisesti siirtyi. Kanssakäymisessä niiden ihmisten kanssa, jotka olivat omaksuneet tämän kielen eteläisemmiltä ja eteläisemmiltä naapureiltaan syntyi yhteisvaikutuksessa täällä jo puhutun kielen kanssa mm. suomen kieli. Sitä ennen täällä ja noilla kuvaamillani alueilla oli asunut väkeä ja heimoja jotka ovat niitä ihmisiä, jotka ovat meidän esi-isiämme ja heidän sukulaiskansojaan, kuten kuvasinkin. SE EI KUVAA SUOMALAISTEN SAAPUMISTA TÄNNE, KUTEN SINÄ TUNNUT LUULEVAN.
Minä satun tietämään erittäin hyvin, että karttasarjani kuvaa kielen eikä kansan saapumista. Hienoa että sinäkin tiedostat sen – joillekuille tuon eron ymmärtäminen on osoittautunut täysin mahdottomaksi.

Lainaus käyttäjältä: ”Koskela”
Tuon kielen siirtymisen mukana ei siirtynyt tuota reittiä kokonaista kansaa, kuten helposti voisi luulla, vain kieli saapui, ja jonkin verran kielellisiä elementtejä, ja todennäköisesti myös maanviljely. Itseasiassa maanvijelyn otaksutaan olleen se tekijä, jonka mukana myös tuo kieli tuli. Suomalaiset ovat viimeisimpiä kansoja jotka omaksuivat metsästäjä-keräilykulttuurin sivuun maanviljelyksen. Kokonaan metsästyksestä ei näillä seuduin koskaan ole luovuttu, kuten etelämmässä on paljolti tapahtunut. Geneettisesti suomalaisissa on eniten niiden metsästäjäkeräilijä heimojen geenejä. Täällä ei maanviljelijät korvanneet metsästäjä keräilijä heimoja tai sulauttaneet niitä. Tämän kertoo aivan viimeaikaisin geneettinen tutkimus.
Maanviljelyä on Suomessa harjoitettu kivikaudelta lähtien, kauan ennen kuin suomen kieli oli edes syntynyt; jo ennen kuin mitään uralilaista kieltä puhuttiin lähimaillakaan. Toki itämerensuomalaiset ovat myös tunteneet maanviljelyn, ja eteläisestä Suomesta pohjoisen suuntaan levitessään suomen kieli todella levisi maanviljelyn mukana. Mutta tämä tapahtui siis viimeisten tuhannen vuoden aikana.

Geeneiltämme olemme pääosin aivan samaa pohjaa kuin indoeurooppalaiset naapurikansamme:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomalaisten_geenihistoria.xps tai:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Suomalaisten_geenihistoria.pdf

Osa tästä yhteis-pohjoiseurooppalaisesta perimästä lienee jo alkuasuttajien perua, mutta osa on varmasti myös nuorakeraamikkojen perua – ja se kulttuuri oli maanviljelyskulttuuri. Jonkinlainen osa geeniperimästämme lienee siis kuitenkin maanviljelijöiltä peräisin. Silti on totta, että suomalaiset yhdessä ruotsalaisten, skottien ja bosnialaisten kanssa näyttävät parhaiten edustavan maanviljelyn leviämistä edeltänyttä ”mesoliittista” metsästäjä-keräilijöiden geeniperimää:
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=178
« Viimeksi muokattu: 05.05.2012, 02:11:27 kirjoittanut Jaska »

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 7 210
  • Liked: 13012

Taitaa olla vaalit tulossa kun Aldaron on ilmaantunut taas paikalle.

Aldaron

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 830
  • Liked: 8
  • Pragmatisk vänsterkonservativ

Taitaa olla vaalit tulossa kun Aldaron on ilmaantunut taas paikalle.
Tiedoksi: kuntavaalit pidetään vasta syksyllä.
On ollut vähän kiireitä viime aikoina, joten en ole juurikaan kirjoitellut, mutta tämä ketju sattuu olemaan keskimääräistä kiinnostavampi.
"Barbaren väljer vapen, du välja må som han,
när vilddjur öppnar gapen, ingen tanke tala kan"
- Pär Lagerkvist

"Men ändå kunde jag inte avstå från att söka mig till det omtöcknade förståndets gemenskap."
- Henrik Tikkanen

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 927
  • Liked: 38009
Jaskan kommentista tulee mieleen jokin absurdi, turhanaikainen ja jälkikäteen määriteltyjä termejä käyttävä väittelykilpailu -mallia "mun veteen piirretty viiva on paksumpi kuin sun veteen piirretty viiva. Näissä voi jokainen valita näkökulmansa ja yleensä jokaisen mielipide on aina jonkun mielestä hanurista...
Et ilmeisesti tutustunut Jaskan tarjoamiin lähteisiin? Se joka pystyy perustelemaan kantansa tutkimustuloksiin tukeutuen on väittelyssä aina eri tasolla kuin se joka ei vaivaudu (tai kykene) kunnolla perustelemaan kantaansa.

Olen lähinnä sitä mieltä, että "alkuperäisyys" on lähes poikkeuksetta jonkin sortin sosiaalinen konstruktio jolla ei oikeastaan ole relevanssia kuin silloin, kun sellaista yritetään käyttää huonosti yksikäsitteisemmillä perusteluilla ajettavien poliittisten agendojen perusteluina. Ja biologisella taustallahan ei pitäisi olla lähes koskaan juuri minkäänlaista relevanssia, eihän? Vaikka historiasta voidaankin saada faktuaalista tietoa, sillä itsellän ei ole varsinaisesti tarkoitusta tai suuntaa vaan se on yksi suuri sekametelisoppa. Tarkoituksen ja suunnan antavat jälkikäteen tulkitsijat lähinnä omista intresseistään lähtien.

Ongelma tässä on siis se, että ketjun aihehan ei ole historiallisten faktojen löytäminen, vaan politiikanteko. (Voi tietenkin olla, että mielipiteeni on tässä suhteessa tarkoitushakuinen.) Käytännössä mikä tahansa historiallisen identiteetin itselleen rakentanut väestöryhmä voi löytää menneisyydestä pisteitä, joissa heillä oli mielestään "oikeutettu" asema joka sittemmin on menetetty. Vaikka faktat olisivatkin historiallisesti kiistämättömiä, niiden käyttö argumentaatiossa johtaisi helposti siihen, että kaikki kansanryhmät ovat toistensa kurkuissa kiinni. Historiallisia faktoja voi kertoa ja toisaalta voi ajaa nykyajassa vaikuttavilla argumenteilla näkemyksiään poliittisessa keskustelussa, mutta varsinkin muinaisuuteen (tai edes yhtä sukupolvea kauemmas menneisyyteen) perustuvien faktoidien yhdistäminen poliittisiin argumentteihin on mielestäni vain väärin. Jos jotain asiaa halutaan edistää, sille pitää keksiä selkeästi parempi argumentointipohja.
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Jaska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 731
  • Liked: 296

Lainaus käyttäjältä: ”foobar”
Olen lähinnä sitä mieltä, että "alkuperäisyys" on lähes poikkeuksetta jonkin sortin sosiaalinen konstruktio jolla ei oikeastaan ole relevanssia kuin silloin, kun sellaista yritetään käyttää huonosti yksikäsitteisemmillä perusteluilla ajettavien poliittisten agendojen perusteluina. Ja biologisella taustallahan ei pitäisi olla lähes koskaan juuri minkäänlaista relevanssia, eihän? Vaikka historiasta voidaankin saada faktuaalista tietoa, sillä itsellän ei ole varsinaisesti tarkoitusta tai suuntaa vaan se on yksi suuri sekametelisoppa. Tarkoituksen ja suunnan antavat jälkikäteen tulkitsijat lähinnä omista intresseistään lähtien.
Alkuperäisyys on toki konstruktio, sanotaan vaikka yhteiskunnallinen sellainen.
Yksilön biologisella taustalla ei olekaan tässä mitään tekemistä, vaan kollektiivisella etnisyydellä. Tämä johtuu siitä, että saamelaisuutta ei määritellä geenitestein.

Lainaus käyttäjältä: ”foobar”
Käytännössä mikä tahansa historiallisen identiteetin itselleen rakentanut väestöryhmä voi löytää menneisyydestä pisteitä, joissa heillä oli mielestään "oikeutettu" asema joka sittemmin on menetetty.
Täysin totta.
Ei esimerkiksi ole olemassa valtiota tai kansaa, jonka raja tai asuinalue ei olisi elänyt. Se joka on menettänyt alueitaan, vetoaa historiaan koska kokee tilanteen epäreiluksi, ja se joka on voittanut alueita, pitää kiinni nykyhetkestä koska kokee paluun menneisyyden tilanteeseen epäreiluksi. Ei olisi mielekästä lähteä etsimään rajoja sen mukaan, kuka oli missäkin ensin ja mikä oli alkuperäinen tilanne (vaikka sellaisen selvittäminen aukottomasti onnistuisikin).

Pöllämystynyt

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 060
  • Liked: 7692
  • vihervasemmistolainen
    • Yövartija
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Entä Norjasta tulleet porosaamelaiset, jotka laajasti syrjäyttivät Suomen alkuperäisiä kalastaja- ja metsästäjälappalaisia, niin kielensä säilyttäneitä kuin vaihtaneitakin, veivät näiltä esi-isiensä metsästysmaat uuden tilaa vaativan elinkeinonsa, paimentolaisuuden käyttöön. Ovatko he alkuperäisempiä, kuin syrjäyttämänsä, sittemmin suomenkielistyneet lappalaissuvut, joiden ikiaikaiset juuret ovat omilla asuinseuduillaan, mutta jotka yhtä kaikki ovat suomalaisia vähintään teknisesti, usein paljon enemmänkin?
Mielenkiintoista pohdintaa. Ongelmana – jos sitä sellaisena haluaa pitää – on se, että saamelaiset kokevat olevansa yksi kansa. Onhan heillä yksi yhteinen endonyymikin, saamelainen. Yhtenäisyydessä on heidän vahvuutensa, mutta haittapuolena on sitten se, että isompi helposti syrjäyttää pienemmän saamelaisuuden sisällä.

Mutta jos mennään ajassa taaksepäin, Norjan saamelaiset olivat aivan samanlaisia metsästäjiä ja kalastajia kuin vaikka inarinsaamelaiset. Miksei saamelaisilla olisi oikeus kehittää elinkeinojaan? Ja kuinka pitkälle alueellinen perustelu voidaan viedä: jos pohjoissaamelainen ei ole alkuperäinen Suomen puolella rajaa, niin kuinka kaukana omasta kodistaan hän on alkuperäinen? Kilometri? Sata kilometriä? Mihin raja vedetään? Onhan nurinkurista rajata saamelaisia, jotka elävät neljän valtion alueella, valtioiden rajojen mukaan.

Tällaiset hankalat määritelmäkysymykset on ohitettu käsittelemällä saamelaisia yhtenä kansana jolla on alkuperäiskansan status.

Pahoittelen, että vastaan näin myöhään, ja toivon, että olisit vielä maisemissa vastaamassa tähän. En muistanut vastata tähän ajoissa, mutta asia jäi häiritsemään.

Itse asiassa kiersit kysymykseni, joka oli aika olennainen kun mietittiin, kuka on alkuperäiskansaa ja kuka ei.

Kysyin, että ovatko kielensä vaihtaneet, Suomessa "ikiajat" asuneet saamelaissuvut edelleen saamelaisia ja alkuperäiskansaa, vai eivätkö ole.

Ja että ovatko mielestäsi Norjasta tulleet, edelleen saamea (mutta ei-paikallista saamelaiskieltä) osaavat suurpaimentolaiset aidompaa alkuväestöä jollain Suomen Lapin alueella, kuin saman alueen paikalliset, mutta kielensä suomeksi vaihtaneet metsä- ja kalastajalappalaiset.

Ja tähän liittyen, ovatko kieltään vaihtaneet, eli siis suomalaistuneet saamelaissuvut tunkeilijoita ja valloittajia esi-isiensä ylimuistoisilla metsästysmailla ja kalavesillä? Vielä leikillinen olkiukko: pitäisikö näiden tunkeilijoiden varastamat maat oikeastaan historiallisen oikeuden nimissä aidata paimentolaisen alkuperäiskansan laitumiksi?

Ja edelliseen liittyen vielä, voiko suomenkielinen olla lapissa alkuperäisväestöä, vai ei? (Suomenkielinen saamelainen esimerkiksi)

Saamelaisten poliittisesti myönnetty alkuperäiskansa-status, johon vetoat, ei peitä tätä kysymystä turvalliseen suojaansa, sillä tässä on kysymys siitä, ovatko nämä suomenkielistyneet saamelaissuvut- ja yksilöt oikeutettuja tähän statukseen ja suojaan. Osa heistä on saamelaisia esimerkiksi Suomen lainsäädännössä, osa taas ei. Jotkut valittavat, että heidän alkuperäisyyttään ei tunnusteta, ja toiset, että heitä syrjitään tulokkaiden eduksi, ja jotkut eivät jaksa valittaa. Miksi virkamies papereineen olisi oikeassa?

Vastaavalla tavalla saamelaisen nationalismin käsitys saamelaisista yhtenä kansana ei poista näitä kysymyksiä. Sen suurten linjojen alle jää myös vastaavia epäselviä rajanvetoja, jotka eivät korjaannu sillä, että korostetaan sisään hyväksyttyjen yhtenäisyyttä.

Tässä ei ole kyse vain mielenkiintoisesta pohdinnasta, vaan mm. ihmisoikeuksista, siitä, tunnustetaanko joku ihminen alkuperäisasukaana, ja saako hän uhatun alkuperäiskansan jäsenenä tarvitsemaansa tukea ja vaikutusvaltaa esi-isiensä mailla.

Miksi kirkonkirjoihin esi-isän kohdalle merkityn "metsälappalaisuuden", väestötietojärjestelmään merkityn äidinkielen (jonka voi vaihtaa ilmoituksella), tai jonkun muun juridis-teknisen seikan pitäisi ratkaista nämä asiat? Tällaiset asiat ratkaisevat rajanvedot, kun puhutaan alkuperäiskansan statuksesta poliittisena päätöksenä. Siinä on aina kyse myös teknisistä määritelmistä. Tukiessasi nykyisiä määritelmiä ikään kuin selviönä, siis sanomalla siihen tapaan, että alkuperäisyysasia on selvillä ja hoidossa siten, että on tällainen status (jos näin teet), asetut niihin määritelmiin olennaisesti kuuluvien rajanvetojen, ja myös ulos-sulkemisten kannalle.

Minä taas katson, että alkuperäisyys ja alkuperäiskansaan kuuluminen on pääosin jotain aivan muuta, kuin poliittinen status. Poliitikot tekevät statuksia, mutta alkuperäiskansat ovat olemassa niistä riippumattakin. Saamelaiset olisivat alkuperäiskansa, vaikka valtapolitiikka ei sitä haluaisi tunnustaa. Näin ollen myöskään statuksen puuttuminen suomalaisilta ei kerro siitä, etteivät suomalaiset olisi lounaisessa Suomessa alkuperäiskansaa. Se kertoo vain poliittisista olosuhteista, ja myös siitä seikasta, ettei suomalaisten ole katsottu Suomen paikallisena enemmistönä sellaista erityismainintaa ja tukea tarvitsevan. Sekin on näkökulmasta ja politiikasta kiinni, katsotaanko tällaiselle suojelulle olevan tarvetta.

Vielä tällainen kysymys. Kuten sanot, saamelaisilla on oikeus vaihtaa elinkeinoaan metsästyksestä ja kalastuksesta suurpaimentolaisuuteen (ja säilyä alkuperäisinä). Onko heillä myös oikeus vaihtaa kieltään (ja säilyä alkuperäisinä)?
Maailma ja kaikki sen kulttuurit on kuin maalauspaletti useine kauniine väreineen, joilla kaikilla on oma ainutlaatuinen sävynsä. Jos sekoitetaan ne kaikki, ei yhtään väriä jää jäljelle, eikä yhtäkään väriä voida enää erottaa aikaansaadusta sotkusta. -Mohammed Rasoel

Jaska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 731
  • Liked: 296
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Entä Norjasta tulleet porosaamelaiset, jotka laajasti syrjäyttivät Suomen alkuperäisiä kalastaja- ja metsästäjälappalaisia, niin kielensä säilyttäneitä kuin vaihtaneitakin, veivät näiltä esi-isiensä metsästysmaat uuden tilaa vaativan elinkeinonsa, paimentolaisuuden käyttöön. Ovatko he alkuperäisempiä, kuin syrjäyttämänsä, sittemmin suomenkielistyneet lappalaissuvut, joiden ikiaikaiset juuret ovat omilla asuinseuduillaan, mutta jotka yhtä kaikki ovat suomalaisia vähintään teknisesti, usein paljon enemmänkin?
Mielenkiintoista pohdintaa. Ongelmana – jos sitä sellaisena haluaa pitää – on se, että saamelaiset kokevat olevansa yksi kansa. Onhan heillä yksi yhteinen endonyymikin, saamelainen. Yhtenäisyydessä on heidän vahvuutensa, mutta haittapuolena on sitten se, että isompi helposti syrjäyttää pienemmän saamelaisuuden sisällä.

Mutta jos mennään ajassa taaksepäin, Norjan saamelaiset olivat aivan samanlaisia metsästäjiä ja kalastajia kuin vaikka inarinsaamelaiset. Miksei saamelaisilla olisi oikeus kehittää elinkeinojaan? Ja kuinka pitkälle alueellinen perustelu voidaan viedä: jos pohjoissaamelainen ei ole alkuperäinen Suomen puolella rajaa, niin kuinka kaukana omasta kodistaan hän on alkuperäinen? Kilometri? Sata kilometriä? Mihin raja vedetään? Onhan nurinkurista rajata saamelaisia, jotka elävät neljän valtion alueella, valtioiden rajojen mukaan.

Tällaiset hankalat määritelmäkysymykset on ohitettu käsittelemällä saamelaisia yhtenä kansana jolla on alkuperäiskansan status.

Pahoittelen, että vastaan näin myöhään, ja toivon, että olisit vielä maisemissa vastaamassa tähän. En muistanut vastata tähän ajoissa, mutta asia jäi häiritsemään.

Itse asiassa kiersit kysymykseni, joka oli aika olennainen kun mietittiin, kuka on alkuperäiskansaa ja kuka ei.

Kysyin, että ovatko kielensä vaihtaneet, Suomessa "ikiajat" asuneet saamelaissuvut edelleen saamelaisia ja alkuperäiskansaa, vai eivätkö ole.
Eivät ole. Tämä johtuu siitä, että alkuperäiskansan statuksessa olennaisempaa kuin alkuperäisyys on se kansa. Kansaan kuuluminen taas perustuu hyvin suuressa määrin kieleen - ihmiset joilla on sama äidinkieli eivät oikein mitenkään voi kuulua eri kansoihin.

Yksilön sukujuurille ei voida antaa mitään painoarvoa määrittelykysymyksessä, koska meillä kaikilla on moneen kansaan vieviä sukujuuria, kun tarpeeksi kauas mennään - esivanhempiemme teoreettinen lukumäärähän tuplaantuu joka esipolvessa. Mikäli polveutuminen saamelaisesta riittäisi kriteeriksi, kaikki suomalaiset olisivatkin samaan aikaan saamelaisia (pohjoissuomalaiset genealogisessa mittakaavassa, kaikki loput geneettisessä mittakaavassa), missä taas ei olisi mitään järkeä.

Saamelaisuus ja suomalaisuus eroavat toisistaan vain nykytasolla - juuriensa osalta ne kietoutuvat yhteen, aivan kuten suomalaisuus ja ruotsalaisuus tai ruotsalaisuus ja tanskalaisuuskin.

Lähtökohtana eivät voi olla yksilön juuret vaan kansan nykyisyys - kaikki muu johtaa ristiriitaiseen sekavuuteen. Ja kunkin yksilön nykyinen kansallisuus voidaan määrittää hänen äidinkielestään (tai korkeintaan äitinsä/isänsä kielestä). Kieltään vaihtanut ryhmä lakkaa hyvin nopeasti olemasta kansa; siitä tulee kulttuurisia erikoispiirteitä omaava alueellinen alaryhmä, kuten entisistä saamelaisista on tullut suomalaisia lappilaisia. Lappilainen identiteetti ei ole suomalaisuudesta erillinen vaan sille alisteinen.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Ja että ovatko mielestäsi Norjasta tulleet, edelleen saamea (mutta ei-paikallista saamelaiskieltä) osaavat suurpaimentolaiset aidompaa alkuväestöä jollain Suomen Lapin alueella, kuin saman alueen paikalliset, mutta kielensä suomeksi vaihtaneet metsä- ja kalastajalappalaiset.
Eivät he tietenkään ole aidompaa alkuväestöä, mutta he ovat saamelaisia ja siksi alkuperäiskansaa kaikkialla saamelaisalueella. Paikallista alkuväestöä edustavat lappilaiset puolestaan ovat suomalaisia eivätkä siksi voi olla alkuperäiskansaa.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Ja tähän liittyen, ovatko kieltään vaihtaneet, eli siis suomalaistuneet saamelaissuvut tunkeilijoita ja valloittajia esi-isiensä ylimuistoisilla metsästysmailla ja kalavesillä? Vielä leikillinen olkiukko: pitäisikö näiden tunkeilijoiden varastamat maat oikeastaan historiallisen oikeuden nimissä aidata paimentolaisen alkuperäiskansan laitumiksi?
Hehe, ties vaikka joku kiihkeä saamelaisaktiivi olisi sellaistakin ehdottanut. :D

Yksilötasolla lappilaiset eivät tietenkään ole tunkeilijoita - kansana he kuitenkin edustavat tunkeilijoita, koska ovat sulautuneet näihin. Lappilaiset eivät ylläpidä saamelaista kieltä eivätkä kulttuuria (vaikka osa ylläpitääkin samoja elinkeinoja) ja ovat siksi potentiaalinen uhka saamelaisen alkuperäiskansan kielelle ja kulttuurille.

Mikäli joku suomalaistunut entinen saamelaissuku omistaa maita ja metsiä saamelaisalueella (mikä on epätodennäköistä, koska saamelaisalue on rajattu niin että siellä ei vielä ollut tapahtunut laajamittaista suomalaistumista), siinähän omistavat. Tulokassaamelaiset Norjasta poroineen saavat laiduntaa muiden mailla ja metsissä siinä määrin kuin laki sen sallii.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Ja edelliseen liittyen vielä, voiko suomenkielinen olla lapissa alkuperäisväestöä, vai ei? (Suomenkielinen saamelainen esimerkiksi)
Mikä on suomenkielinen saamelainen? Sellainen voi olla vain kahden saamelaisen lapsi, jolle onkin opetettu ensimmäisenä kielenä suomea. Sikäli kuin tällainen suomenkielinen saamelainen täyttää "viralliset" saamelaisuuden (= saamelaiskäräjien) kriteerit (kuten helposti tekee), hän on vielä saamelainen. Seuraavassa tai sitä seuraavassa sukupolvessa saamelaisen statusta onkin sitten jo vaikeampi saavuttaa, ja asiaan saattavat vaikuttaa sellaiset seikat kuin että säilyttääkö jälkeläinen yhteyden saamelaisiin ja saamelaiseen kulttuuriin, jolloin hänen identiteettinsäkin voi vielä olla saamelainen.

Eli silloin kun suomenkielinen on vielä "roikkuvasti" saamelainen, eli hän on saamelaista perhettä ja omaa saamelaisen identiteetin, hän on osa alkuperäiskansaa - huolimatta äidinkielestään. Tällaiset henkilöt edustavat siirtymävaihetta, jossa äidinkieli ja identiteetti osoittavat yhden tai kahden sukupolven ajan eri suuntiin.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Saamelaisten poliittisesti myönnetty alkuperäiskansa-status, johon vetoat, ei peitä tätä kysymystä turvalliseen suojaansa, sillä tässä on kysymys siitä, ovatko nämä suomenkielistyneet saamelaissuvut- ja yksilöt oikeutettuja tähän statukseen ja suojaan. Osa heistä on saamelaisia esimerkiksi Suomen lainsäädännössä, osa taas ei. Jotkut valittavat, että heidän alkuperäisyyttään ei tunnusteta, ja toiset, että heitä syrjitään tulokkaiden eduksi, ja jotkut eivät jaksa valittaa. Miksi virkamies papereineen olisi oikeassa?
Tässä on kaksi tasoa:
- Kriteerien on oltava mielekkäitä, ja siksi yksilön periytymisellä ei voi olla merkitystä yli kahden sukupolven päähän. Muuten suomalainen = saamelainen = ruotsalainen = afrikkalainen, kun tarpeeksi kauas katsotaan.
- Päätäntävallan tulisi seurata kriteerejä johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Välillä kuulee tapauksista, jotka saattavat edustaa päättävän tahon eli saamelaiskäräjien mielivaltaa: esimerkiksi saman perheen jäsenistä vain toinen on hyväksytty saamelaiseksi.
 
Se, että kriteerejä ei noudateta johdonmukaisesti, ei tietenkään tee itse kriteereistä huonoja. Silloin on puututtava päättävän tahon toimintaan.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Vastaavalla tavalla saamelaisen nationalismin käsitys saamelaisista yhtenä kansana ei poista näitä kysymyksiä. Sen suurten linjojen alle jää myös vastaavia epäselviä rajanvetoja, jotka eivät korjaannu sillä, että korostetaan sisään hyväksyttyjen yhtenäisyyttä.
Niin...?

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Tässä ei ole kyse vain mielenkiintoisesta pohdinnasta, vaan mm. ihmisoikeuksista, siitä, tunnustetaanko joku ihminen alkuperäisasukaana, ja saako hän uhatun alkuperäiskansan jäsenenä tarvitsemaansa tukea ja vaikutusvaltaa esi-isiensä mailla.
Jos kyse on peritystä maaomistuksesta, sitä ei pitäisi kenelläkään olla oikeutta viedä pois. Jos taas ei ole kyse peritystä maanomistuksesta, niin suomalaistunut henkilö ei ole saamelainen vaan suomalainen, joten hän ei ansaitse sitä suojaa, jota vähälukuinen alkuperäiskansa kielelleen ja kulttuurilleen tarvitsee enemmistön assimilaatiopaineessa.  Suomalaistuneet saamelaiset edustavat sitä enemmistöä, joka uhkaa assimiloida saamelaiset, eli he ovat vaihtaneet puoltaan. Eihän uhkaaja itse ansaitse eikä tarvitse suojaa omaa uhkaajuuttaan vastaan.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Miksi kirkonkirjoihin esi-isän kohdalle merkityn "metsälappalaisuuden", väestötietojärjestelmään merkityn äidinkielen (jonka voi vaihtaa ilmoituksella), tai jonkun muun juridis-teknisen seikan pitäisi ratkaista nämä asiat? Tällaiset asiat ratkaisevat rajanvedot, kun puhutaan alkuperäiskansan statuksesta poliittisena päätöksenä. Siinä on aina kyse myös teknisistä määritelmistä. Tukiessasi nykyisiä määritelmiä ikään kuin selviönä, siis sanomalla siihen tapaan, että alkuperäisyysasia on selvillä ja hoidossa siten, että on tällainen status (jos näin teet), asetut niihin määritelmiin olennaisesti kuuluvien rajanvetojen, ja myös ulos-sulkemisten kannalle.
Niin?
Nykyiselle saamelaismääritelmälle ei ole esitetty mielekästä vaihtoehtoa. Parannettavaa löytyy korkeintaan vain siitä, miten kriteerejä tulkitaan eri tavoin eri henkilöiden kohdalla.

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Minä taas katson, että alkuperäisyys ja alkuperäiskansaan kuuluminen on pääosin jotain aivan muuta, kuin poliittinen status. Poliitikot tekevät statuksia, mutta alkuperäiskansat ovat olemassa niistä riippumattakin. Saamelaiset olisivat alkuperäiskansa, vaikka valtapolitiikka ei sitä haluaisi tunnustaa. Näin ollen myöskään statuksen puuttuminen suomalaisilta ei kerro siitä, etteivät suomalaiset olisi lounaisessa Suomessa alkuperäiskansaa. Se kertoo vain poliittisista olosuhteista, ja myös siitä seikasta, ettei suomalaisten ole katsottu Suomen paikallisena enemmistönä sellaista erityismainintaa ja tukea tarvitsevan. Sekin on näkökulmasta ja politiikasta kiinni, katsotaanko tällaiselle suojelulle olevan tarvetta.
- "Alkuperäiskansa" on tarkkaan määritetty termi, johon kuuluu se, että alkuperäinen kansa on vähemmistönä vanhalla asuinalueellaan.
- "Alkuperäinen kansa" sitten voi olla mikä tahansa kansa, jota alkuperäisempää ei jollain alueella tunneta, kuten suomalaiset Lounais-Suomessa.

Suomalaiset eivät täytä alkuperäiskansan kriteerejä, vaikka he ovatkin alkuperäinen kansa. Tämä johtuu siitä, että enemmistökansana he eivät tarvitse mitään suojaa tai erikoikeuksia, koska he ihan itse hallitsevat omaa maataan ja omia resurssejaan.

"Alkuperäinen kansa" on siis vailla käytännön merkitystä: se on vain henkinen tunnustus sille, että kansaa ei ole alueellaan edeltänyt mikään tunnettu kansa. 

Lainaus käyttäjältä: Pöllämystynyt
Vielä tällainen kysymys. Kuten sanot, saamelaisilla on oikeus vaihtaa elinkeinoaan metsästyksestä ja kalastuksesta suurpaimentolaisuuteen (ja säilyä alkuperäisinä). Onko heillä myös oikeus vaihtaa kieltään (ja säilyä alkuperäisinä)?
Alkuperäisiähän he ovat aina, sitä ei voi kukaan ottaa pois. Mutta ryhtymällä suomalaisiksi he lakkaavat olemasta saamelaisia eli alkuperäiskansaa, eivätkä he silloin tietenkään tarvitse suojelua suomalaisia vastaan.

K.K.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 291
  • Liked: 554
  • Ääriagnostikko
Aiheeseen liittyen:


Saamelaisia nimiteltiin siirtolaisiksi – ILO kuumensi tunteet Hetassa

Tunturi-Lapin luontokeskuksen auditorio oli tupaten täynnä, kun perustuslakivaliokunta oli kutsunut alueen asukkaat koolle kertomaan tuntojaan ILO 169 -yleissopimuksen ratifioinnista.

Vuosikausia välejä hiertänyt ILO-sopimus sai tunteet kuumiksi torstaina Hetassa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta halusi kuulla paikallisten näkemyksiä ILO:n alkuperäiskansoja koskevasta sopimuksesta. Saamelaisille päivä oli raskas.

Tunturi-Lapin luontokeskuksen auditorio oli tupaten täynnä, kun perustuslakivaliokunta oli kutsunut alueen asukkaat koolle kertomaan tuntojaan ILO 169 -yleissopimuksen ratifioinnista.

- Halusimme kuulla alueen asukkaiden, niin saamelaisten kuin lantalaisten ja muidenkin käsityksiä siitä, mitä pitäisi tehdä. Hallituksen puolellahan on valmisteluja liittyen ILO-sopimuksen mahdolliseen ratifiointiin, kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Puheenvuoroissa käytettiin paikoin kovaakin kieltä. Neljän valtakunnan rajojen sisällä asuvaa yhtä kansaa nimiteltiin muun muassa siirtolaisiksi ja mafiaksi. Joidenkin puheenvuorojen mukaan "Suomen valtio ei voi olla velvollinen näiden siirtolaisten aikaisemmissa kotimaissaan mahdollisesti kokemien vääryyksien korjaamisessa."

Saamelaisten arveltiin myös olevan muuta väestöä vauraampia.


"Raskasta kuulla että me vähemmistö syrjisimme kunnan enemmistöä"

Saamelaisia oli saapunut paikalle vain kourallinen.

- Saamelaisille päivä oli raskas. Istua siellä ja kuunnella, että me (saamelaiset) olemme ne, jotka syrjivät toista kansanryhmää, suomalaisia, jotka ovat kunnassa muutenkin enemmistönä...]

Koko juttu: http://yle.fi/uutiset/saamelaisia_nimiteltiin_siirtolaisiksi__ilo_kuumensi_tunteet_hetassa/6588070

Jaska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 731
  • Liked: 296
Tilanne on hankala, ja eri osapuolet puhuvat vähän eri asioista. Saamelaiset ovat tietysti alkuperäisiä saamelaisalueella, mutta toisaalta enemmistö Suomen saamelaisista on tässä maassa tulokkaita: pohjoissaamelaisia Norjasta ja kolttia Kuolasta. Vain inarinsaamelaiset ovat täällä alkuperäisiä.

Dilemma on alkuperäiskansa vs. alkuperäisihmiset:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119616-uuslappalaiset-ii-alkuperaiskansa-vs-alkuperaisihmiset


Tsuudi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 819
  • Liked: 2540
  • Päähänpotkinnan voimaaannuttama Tsuudi pohjoisesta
Tässä saamelaispolitiikassa mukana olleen Jouni Kitin ajatuksia mistä tässä on pohjimmiltaan kysymys:
Lainaus
”Lappalaisten vastarintaa mielivallan edessä voidaan pitää aiheellisena ja oikeutettuna. Riidoissa ei siis viime kädessä ole kyse siitä, kuka on saamelainen tai kuka edustaa alkuperäiskansaa, vaan siitä, että saamelaisstatukseen yritetään poliittisella päätöksellä jälkikäteen koplata etuja ja oikeuksia. Niistä pitää päättää erikseen ja puhua asioista oikeilla nimillä, jotta kansanedustajat ymmärtävät päätöksen sisällön ja seuraukset. Mitä Hyvärisen ja Aikion yli 10 vuoden takaisiin vaatimuksiin muuten tulee, ne olivat vaikutuksiltaan kumouksellisimpia, mitä suomalaisessa politiikassa on esitetty sen jälkeen, kun kommunistit omine vaatimuksineen poistuivat takavasemmalle.”
Koko kirjoitus
http://veikkovaananen.blogspot.fi/2013/01/saamelaispolitiikan-veteraani-ei.html
Kitin jounin juttuja kannattaa lukea. Entinsellä maa-ja metsätalousministeriön virkamiehellä ja itsekin saamelaisella on painavaa sanottavaa.
"Hyvä pystykorva on parempi kuin huono nainen."

Jiigee

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 272
  • Liked: 128
Suomen pohjoisen alueen asukkaiden kannalta olisi ollut parasta, etteivät he olisi koskaan kuulleet koko ILO-sopimuksesta.  On vain ajan kysymys, että milloin tunteiden kuumeneminen saamelaisten ja muiden välillä johtaa oikeasti yhteenottoihin.  Suomen hallitukset näyttävät yksi toisensa jälkeen lankeavan ILO-sopimuksen ratifiointiansaan.  Kun he sitten joutuvat perehtymään asiaan, koko sopimus halutaankin haudata vähin äänin.

Pienin ongelma tässä on saamelaismääritelmä.  Kuten saamelaiset itse sattuvasti vertasivat, niin koiraltakin katoaa perimä viimeistään neljännessä sukupolvessa.  Saman pitäisi kuulemma päteä myös wannabe-saamelaisiin.  Tällainen rotuhygieniikka on tietysti poliittisesti korrektissa Suomessa sallittu vähemmistöille.  Surkuhupaisaa on, että sisaruksista toiset saatetaan hyväksytään saamelaisiksi ja toiset ei.

Paljon isompi ongelma on se, että Suomen pitäisi myöntää alkuperäisasukkaan status tänne 1800-luvulla vaeltaneille Norjan saamelaisille.  Nuo valloittajat tulivat tänne, koska laitumet Norjassa loppuivat.  Nyt noiden valloittajien jälkeläiset kirkkain silmin vaativat itselleen alkuperäiskansan asemaa.  Eipä siis ihme, että asiaan tutustuttuaan hallitus toisensa jälkeen lyö hanskat tiskiin.
« Viimeksi muokattu: 24.04.2013, 21:41:01 kirjoittanut Jiigee »

Tsuudi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 819
  • Liked: 2540
  • Päähänpotkinnan voimaaannuttama Tsuudi pohjoisesta
Lainaan Jouni Kittiä:
Lainaus
Ajan radikaali henki puhalteli vahvasti myös pohjoiskalotilla ja nuoret mielemme hehkuivat, toisilla jopa punaisena. Kannustavana esimerkkinä viitattiin itärajan takana olevaan Neuvostoliittoon, jossa suuren lokakuun vallankumouksen myötä nämä tavoitteet oli jo toteutettu käytännössä 1930-luvulla. Muistan miten näiden keskustelujen pohjalta viimeisteltiin asiaan liittyvää saamelaispoliittista ohjelmaa. Armottomuus ja taipumattomuus leimasivat tekstinlaatijoita. Itse sain oivallisen oppitunnin huoneessa istuneiden taktiikasta. Eräskin huoneessa olijoista kehotti minua lukemaan Fidel Castron puolustuspuheen oikeudessa vuodelta 1953, jossa häntä syytettiin vallankumouksen toimeenpanosta Kuubassa. Se on tänäkin päivänä kappale kaunista puhetaitoa, mutta se ei välttämättä ollut paras käsikirja saamelaisten etujen ajamisessa.
Lainaus
Kukin meistä, jotka tuolloin tuossa huoneessa istuivat, ryhtyi tahollaan työskentelemään. Mitä enemmän saamelaisten kirjoittamia kirjoituksia tutkin, huomasin varsin pian, että saamelainen historiankirjoitus on alusta loppuun saakka väärennös; saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kelpaamattomille lappalaisille ei ole siinä sijaa. Saamelaisten historia on käyty siinä kirjoittamaan vähän samaan tyyliin kuin Venäjän kommunistisen puolueen historian lyhyttä oppikurssia: ei ole ollut muuta kuin Lenin ja Stalinin linja. Tarkoituksenani ei ole millään lailla oikoa saamelaiskäräjien historiankirjoitusta eikä edes arvioida saamelaiskäräjien kulloinkin vallassa ollutta poliittista johtoa.
Lainaus
Jouduin ilmoittamaan, että ehkä tuotan teille pettymyksen, kaikesta saamelaisesta alkuperästäni huolimatta en voi omaksua tällaista epämääräistä oppia sataprosenttisesti. Mitä enemmän olen vuosien aikana tähän oppiin perehtynyt ja varsinkin kun olen sen saamenkieltä kohtaan harjoitettua käytäntöä nähnyt, sitä suurempia epäilyksiä sen totuudellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta minulla alkaa olla. En väitä, että saamelaisaate olisi perusolemukseltaan kelvoton, mutta omin silmin nähtynä se ei ole sitä mitä vuodesta toiseen on yritetty esittää. Se ei ole mikään lopullinen totuus, kyllä totuutta täytyy olla oikeus jatkuvasti epäillä, etsiä ja sen piiriä laajentaa. Kun sanoin tämän, huomasin miten huoneessa olijat silmäilivät toisiaan ja minua.
Lainaus
Seuraavana päivinä jatkoimme keskustelua saamelaisvaltuuskunnan toimistossa. Minulle tehtiin selväksi, että saamelaispolitiikassa ei ole tarvetta etsiä totuutta. Pekka Aikio totesi, että se on jo löydetty. Se on saamelaisfilosofia, jota edustaa ulospäin saamelaisvaltuuskunnan poliittinen johto.
Koko Kitin kirjoituksen voit lukea vaikkapa täältä:http://www.nra.fi/arkisto/130413-saamen_teras_ja_brysselin_tie.html

Noissa lainauksissa paljastuu joitakin asioita, mihin nykyinen valheelle perustuva saamelaispolitiikka rakentuu. Se rakentuu pitkälti saman emävalheen varaan, mihin rakentui Neuvostoliitto. Vielä tänäkin päivänä olen kuullut joidenkin saamelaisten sanovat, että jos neuvostoliitto olisi miehittänyt suomen heidän asiansa olisivat paremmin. Tiedä sitten minkälaiset laidunmaat Siperiassa olisi, pahimmassa tapauksessa osoite olisi ollut gulag, elinkeinon harjoittamisesta ei olisi edes neuvoteltu. Tässäkin asiassa siis löytyy taistolaiset juuret.

Kannattaa lukea myö suomen ruotsalaisen toimittajan Gunnar Petterssonin kirjoituksia. Tuntee taustalla häärivän RKP:n kuviot ja kytkökset
http://hirvasrumpu.blogspot.fi/
« Viimeksi muokattu: 22.04.2013, 23:11:36 kirjoittanut Tsuudi »
"Hyvä pystykorva on parempi kuin huono nainen."

salieri

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 412
  • Liked: 20
Tämä blogi kannattaa lukea.
"Sekin on ihmeellistä, että yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet ei kiinnitä näihin asioihin mitään huomiota. Puoluepolitiikka ei saa koskaan sokaista virkamiesten silmiä, mutta nyt RKP:n etu näyttäisi yhdenvertaisuusvaltuutetun arvomaailmassa ajavan ihmisoikeuksien edelle. RKP:n suhtautuminen asiaan puolueena on erityisen huolestuttavaa, sillä puoluepolitiikkaa ei voida sivistysvaltiossa asettaa ihmisoikeuksien edelle."

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188982-saamelaiskarajat-syyllistyy-ihmisoikeusrikkomuksiin

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 14 186
  • Liked: 23246
Saamelaisia esiteltiin ennen erikoisuutena eläintarhassa, mutta joillekin heistä se oli mukavaa – Professori Veli-Pekka Lehtola selittää, mitä tästä pitäisi ajatella
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008735344.html

Lainaus
Saamelaisten oma näkökulma on yhtä tärkeä kuin virallinen historiankirjoitus, joka tuppaa korostamaan kolonialismia ja rasismia, Lehtola sanoo.

INARISSA ELI viime vuosisadalla saamelainen, joka muisteli lämmöllä sitä, että hänen perhettään oli esitelty erikoisuutena eläintarhoissa. Jouni Piera Jomppanen tapasi esitellä itsensä huudahtamalla:

”Minä olen se Königsbergin lappalainen!”

Jomppanen oli syntynyt Itä-Preussin Königsbergissä, jonne hänen vanhempansa olivat matkustaneet vuonna 1910 osana niin sanottua saamelaiskaravaania. Noihin aikoihin saamelaiset kutsuivat itseään lappalaisiksi, kun puhuivat suomea.

Saamelaiskaravaanit olivat 1800-luvulta lähtien kiertäneet pitkin Eurooppaa ja Yhdysvaltoja esityksissä, joissa alkuperäiskansan edustajat nousivat lavalle maksavan yleisön eteen. Mukana oli poroja, ja lavalle pystytettiin myös laavu eli suomeksi kota.

Jouni Piera Jomppasen äiti Marja oli ollut kolmannella kuulla raskaana, kun Jomppaset päättivät liittyä karavaaniin ja lähteä kauaksi kotiseuduiltaan Ylä-Lapista.

Tarina hätkähdyttää.

Eikö Jomppasen olisi pitänyt olla länsimaisen kolonisaation ja suoranaisen rasismin uhri?
...
Tuoreessa tietokirjassaan Entiset elävät meissä – saamelaisten historiat ja Suomi Lehtola kertoo myös inarinsaamelaisen Anna-Briitta Mattuksen kokemuksista samaisissa karavaaneissa.

Vuonna 1962 Mattus lausui näin:

”Kuljimme Saksassa monessa eri kaupungissa. ––– Meillä oli siellä niin mukava olla. Haakenbekin elläintarhassa olimme kolme kuukautta. Kyllä siellä oli hauska olla.”

Lehtola muistaa lapsena tavanneensa Jouni Piera Jomppasen Inarissa. ”Königsbergin lappalainen” oli kehuskellut, että hänen isänsä oli vieraillut kiertueen aikana itsensä Saksan keisarin hovissa.

Muutenkin Jomppanen muisteli kiertuetta samaan sävyyn kuin Anna-Briitta Mattus.

Lehtola kertoo, että myöhemmin yliopisto-opiskelijana hän hämmentyi lukiessaan tieteellisiä tekstejä noista samoista kiertueista. Kirjoissa karavaaneja kuvailtiin malliesimerkkeinä kolonialismista ja riistosta.
...
Kolonisaatiosta Lehtola ei tädilleen puhunut.

”Hän olisi ihmetellyt, että mitä tuo höpöttää. Kolonisaation käsite oli minun välineeni tutkimuksissa. Tätiäni ei sellainen kiinnostanut. Hänellä oli oma tulkintatapansa”, Lehtola vastaa tietokoneen ruudulla.

Toki Lehtola tunnisti Biret-Máretin tarinoista ilmiöitä, jotka kielivät tädinkin kokeneen saamelaisen yhteiskuntajärjestyksen korvaamisen suomalaisella.

Tavallisen ihmisen tarinat ja akateeminen tutkimus ovatkin saman asian kaksi eri puolta, Lehtola sanoo. Yhtä lailla totta.

LEHTOLA ON Suomen arvostetuimpia saamelaisuuden tutkijoita ja palkittu tietokirjailija. Hän työskentelee Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.

Hän kirjoittaa, ettei ole myöhempinäkään vuosina osannut nähdä Jouni Piera Jomppasta kolonialismin uhrina.
...
Saamelaisten omaan näkökulmaan karavaaneista on kiinnitetty huomiota vasta 2000-luvulla. Tutkiessaan asiaa Lehtola löysi hengenheimolaisen Tromssan yliopiston saamentutkijasta Cathrine Baglosta.

Karavaanin jäsenet saivat esiintymisistä palkkaa, jolla he kustansivat omia huvituksiaan esitysten välisinä vapaa-aikoina keskieurooppalaisissa kaupungeissa kuin ketkä tahansa turistit. He olivat lähteneet reissuun omasta tahdostaan.
...
Lehtola terottaa, että valtiot eivät vieneet uskontoa ja elämäntapaansa saamelaisalueille miekkojen tai kiväärien avulla. Saamelaisia ei tapettu massoittain tai määrätty reservaatteihin, kuten kävi Pohjois-Amerikan alkuperäisväestölle.

Pohjolassa tapahtunutta kolonisaatiota luonnehti verettömyys, mutta silti saamelainen metsästämiseen ja keräilyyn perustuva yhteiskunta siidoineen ja vuotuiskiertoineen hävitettiin länsimaisen maanviljelyskulttuurin alta.

Kolonisaatiota edustavat ulkoa tuodut lait, kieli, tavat, rajat ja valuutta.

Se voi tarkoittaa vaikkapa pienen pohjoisen kunnan päätöstä päiväkodin saamenkielisen opettajan viran lakkauttamista. Tällainen kolonisaatio saattaa olla liki näkymätöntä.
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/