Työryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittavaTyöryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittavaJotta ruotsin taitoja ei tarvitsisi paikkailla enää korkeakouluissa, tulisi toisen kotimaisen kielen opintoja tehostaa jo alemmilla kouluasteilla.
Tätä mieltä on opetusministeriön työryhmä, jonka mukaan ruotsin opiskelun aloittamista peruskoulussa nykyistä aiemmin pitäisi ainakin harkita.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) otti vastaan työryhmän raportin maanantaina.
Pakollisen B-ruotsin opiskelu alkaa nykyään seitsemännellä luokalla, mikäli kieltä ei ole valinnut pitkäksi A-kieleksi.
Noin prosentilla ruotsi on A1-kieli, joka alkaa viimeistään kolmannelta luokalta. Runsaalla seitsemällä prosentilla ruotsi on vapaaehtoinen A2-kieli, joka alkaa neljännellä tai viidennellä luokalla.
Seitsemännellä luokalla alkavaa pakkoruotsia opiskellaan nykyään yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia eli käytännössä kaksi tuntia viikossa kolmen vuoden ajan. Se on noin puolet vähemmän kuin 1970-luvulla.
Arviointien mukaan ruotsin oppimistulokset ovatkin heikentyneet, ja pojilla ne ovat kauttaaltaan huonommat kuin tytöillä.
Ylioppilastutkintoon ruotsin sisällyttää alle 70 prosenttia kokelaista, pojista alle puolet.
Joissakin lukioissa kaikki kirjoittavat ruotsin, joissakin enää 20 prosenttia.
Korkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.
Ruotsin peruskouluopintojen mahdollisen varhentamisen lisäksi työryhmä luettelee joukon muita keinoja parantaa ruotsin osaamista.
B-ruotsia pitäisi voida opiskella nykyistä laajempi oppimäärä ja erityistä valtionapua tulisi suunnata vapaaehtoisen A-ruotsin opetukseen.
Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.
Ammattikoulutuksessa ruotsin opintojen tulisi olla mahdollisimman käytännönläheisiä.
Varhaiskasvatuksessa aloitettua kielikylpyä tulisi voida jatkaa peruskoulussa. Myös kielikylpyopettajia pitäisi kouluttaa tarpeeksi.
Lähinnä maahanmuuttajien tarpeita varten ehdotetaan, että ruotsin opinnot voisi aloittaa vielä lukiossakin.
Nykyisin peruskoulussa ruotsin kielen opetuksesta vapautetaan noin 3 000 oppilasta vuosittain.
http://www.hs.fi/kotimaa/Ty%C3%B6ryhm%C3%A4+Ruotsin+opetuksen+aikaistamista+harkittava/a1305561499817____________________________________________________________________________________________________
Niin. Ikävä kyllä ankkalampeen ei pääse kaakattamaan kuin korkeintaan hangaround-jäseneksi vaikka aloittaisi ruotsinopinnot jo päiväkodissa. Kyllä se edelleen vaatiin sopivan sukutaustan. Muutta tärkeintähän on että Alepan kassakin ja etenkin virkamiehet osaavat palvella herrakansaa nöyrästi näiden omalla kielellä. Ruotsinkielisen vähemmistön asema on Suomessa taas vaakalaudalla jos 95% muusta kansasta ei osaa vähemmistön kieltä täydellisesti.
Jutun asettelu näyttää hassulta, jostain syystä juttu on kirjoitettu jokainen lause omaksi kappaleekseen. Ilmeisesti juttu on kirjoitettu selkokielisesti meitä yk-sin-ker-tai-sia varten, jotka emme ymmärrä edes omaa parastamme, etenkään ruotsinkielen suhteen.