2012-05-31 HS: Ruotsin huonoin koulu

[juge]

Koulujen tasoerot huolestuttavat Ruotsissa. Nyt pohditaan, johtuvatko ne vapaasta kouluvalinnasta.

Ljustadalenin koulun mainetta voi sanoa kehnoksi. Koulua pidetään Ruotsin huonoimpana. Ylipäätään Sundsvallin koulut menestyvät kouluvertailuissa heikosti, mutta juuri täällä on ollut erityisen paljon koulunsa päättäviä yhdeksäsluokkalaisia, joilta jää moni aine suorittamatta ilman hyväksyttyä arvosanaa.

http://www.hs.fi/digilehti/ulkomaat/Ruotsin+huonoin+koulu/a1338430557466

Taidokkaasti otettuun valokuvaan on osunut vain valkonaamaisia oppilaita.

[Siili]

Koulujen tasoerot huolestuttavat Ruotsissa. Nyt pohditaan, johtuvatko ne vapaasta kouluvalinnasta.

Ljustadalenin koulun mainetta voi sanoa kehnoksi. Koulua pidetään Ruotsin huonoimpana. Ylipäätään Sundsvallin koulut menestyvät kouluvertailuissa heikosti, mutta juuri täällä on ollut erityisen paljon koulunsa päättäviä yhdeksäsluokkalaisia, joilta jää moni aine suorittamatta ilman hyväksyttyä arvosanaa.

http://www.hs.fi/digilehti/ulkomaat/Ruotsin+huonoin+koulu/a1338430557466

Taidokkaasti otettuun valokuvaan on osunut vain valkonaamaisia oppilaita.

Ljustadalenin koulussa ei liene poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajia, vaan ongelmat johtuvat ilmeisesti suuresta määrästä huono-osaisia kantiksia.  Siksihän hesari nostaakin sen esille, eikä esimerkiksi Rinkebyn tai Rosengårdin koulua.

Seuraavassa lista läpäisyprosentin mukaan:

http://skolgranskning.aftonbladet.se/godkant-alla-amnen/page/29/

Ljustadalenin prosentti on toki pelottavan matala (35), mutta se on korkeampi kuin kovasti kehuja saaneen Rinkebyn (29,3) ja melkein kolminkertainen verrattuna Rosengårdin kouluun (13,4).  Milläköhän perusteella suvikset pitävät Ljustadalenin koulua Ruotsin huonoimpana?

Ljustadalen on ilmeisen hyvä esimerkki Ruotsin koulutusongelmista sellaiselle, joka ei halua keskustella maahanmuuttajien suuren määrän vaikutuksesta siihen.

[falco]

Anna-Liina jatkaa vankkumattomasti linjallaan ja onnistuu kertomaan suomalaisille hesarin lukijoille ruotsalaisen koulun oppimistulosten heikentymisestä liki kokonaan mainitsematta merkittävää väestörakenteen muutosta.

[Nikopol]

http://nikopol2008.blogspot.com/2012/06/ruotsin-melkein-huonoin-koulu.html

Hommafoorumilla ihmetellään miksi juuri Sundsvallin Ljustadalsskolan olisi "Ruotsin huonoin", kun Aftonbladetin kouluraportin listauksessa sen alapuolelle jää pitkä lista kouluja joiden nimet tunnistaa jokainen joka asuu nuiversumissa (= nuiva universumi): listan alkupää ja loppupää. Ljustadalsskolan on sijalla 1420, ja sen alapuolelta löytyy mokuruotsin allstars: Rosengård, Rinkeby, Hjulsta, Hammarkullen, Hovsjö. Jopa Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu rumentaa Ruotsin koulutilastoja - en finne igen! Tosin koulussa on vain 10 oppilasta joten tilastollinen edustavuus on vähän kiikan kaakan... Lista kertoo kuinka suuri prosenttiosuus oppilaista saa lukiokelpoisuuden, eli käytännössä kelpaa keskiasteen koulutukseen. Ruotsissahan amis ja lukio on yhdistetty, ja se ettei kelpoisuutta saavuta on aika heikko esitys oppilaalta.

Merkillepantavaa on että listan kaksi alinta koulua joista numeroita on saatu ovat Rosengård ja sen alapuolella vain eräs vapaakoulu joka hoitaa Falunin kunnan psykososiaaliset ongelmatapaukset ja perhekodin asukkaat.

Luulisi että näillä perusteilla Ruotsin huonoin koulu löytyy ihan muualta kuin Sundsvallista.

Se "Ruotsin huonoin koulu" on kuitenkin "valittu" eri perustein: Skolverkets SALSA-mätning (Skolverkets Arbetsverktyg för Lokala SambandsAnalyser) on työkalu jolla selvitetään koulun tasoa laajemmin kuin pelkin todistusluvuin.

[foobar]

Koulujen tasoerot huolestuttavat Ruotsissa. Nyt pohditaan, johtuvatko ne vapaasta kouluvalinnasta.

Ljustadalenin koulun mainetta voi sanoa kehnoksi. Koulua pidetään Ruotsin huonoimpana. Ylipäätään Sundsvallin koulut menestyvät kouluvertailuissa heikosti, mutta juuri täällä on ollut erityisen paljon koulunsa päättäviä yhdeksäsluokkalaisia, joilta jää moni aine suorittamatta ilman hyväksyttyä arvosanaa.

http://www.hs.fi/digilehti/ulkomaat/Ruotsin+huonoin+koulu/a1338430557466

Taidokkaasti otettuun valokuvaan on osunut vain valkonaamaisia oppilaita.

Ljustadalenin koulussa ei liene poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajia, vaan ongelmat johtuvat ilmeisesti suuresta määrästä huono-osaisia kantiksia.  Siksihän hesari nostaakin sen esille, eikä esimerkiksi Rinkebyn tai Rosengårdin koulua.

Kannattaa toisaalta muistaa kuinka ärhäkästi Hesari kuvittaa juttujaan etsimällä etsien tummempi-ihoiset, moku-kosher-mamut kuviin. Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa, vaan käytännössä aina näin kun on kyseessä tapahtuma johon ei liity negatiivisia konnotaatioita maahanmuuttajia kohtaan, ja varsinkin kun kyseessä on jokin kansallisesti positiivisia tunteita herättävä juttu. Kun uutiset ovat ikäviä mutta varsinaiset maahanmuuttajat eivät ole selkeästi uhriglorian piirissä, tällaista vinoumaa ei kuvituksessa ole. Silloin suositaan suomalaisia perunanenämiehiä.

[Nikopol]

Huomautan että Expressenin jutussa oli haastateltu kahta Ljustadalin oppilasta, molemmilla varsinaisen oloinen nimi. Ei kuvia.

[chacha2]

Huonot koulut ja oppilaat jotka eivät opi yhtään mitään on Ruotsissa kasvava ongelma kyllä:

Ruotsin peruskoulujen tilanne: Viime vuonna yli tuhat, peruskoulua lopettavaa, yhdeksänluokkalaista oppilasta pärjäsivät niin huonosti koulussa että saivat kaikissa oppiaineissa arvosanan hylätty.
Eli nämä oppilaat eivät saaneet yhtäkään hyväksyttyä arvosanaa missään oppiaineessa.

Ei sitten ole ihme että tämä Expressenin blogikirjoittaja vaatii ruotsalaiselle koululle 'haverikommission'. Ruotsin peruskoulu on kyllä varsinaisessa hädässä.
http://bloggar.expressen.se/opinionsbloggen/2012/06/skolans-haveri/
 

Ja vielä lisätty:
Tämän raportin mukaan tasantarkkaan 1075 oppilasta, eli noin 1 % yhdeksänluokkalaisista, jättivät peruskoulun ilmaan arvosanaa missään oppiaineessa. Ja muutamaa sataa oppilasta olivat jo seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla tehneet samoin

år 2011 avslutade 1 075 elever årskurs 9 utan betyg i något enda ämne. Ytterligare något hundratal elever hade lämnat skolan redan i årskurs 7 eller 8.

http://www.skolinspektionen.se/Documents/Rapporter/spara-2012/Regeringsrapport-En-skola-med-tilltro-lyfter-alla-elever-1-juni-2012.pdf

Ehkä osa näistä ovat jättäneet koulun väliin koska ovat perheineen muuttaneet Ruotsista pois ilmoittamatta siitä viranomaisille. Se on mahdollinen osaselitys näihin synkkiin luvuihin nyky Ruotsissa.

[RP]

http://nikopol2008.blogspot.com/2012/06/ruotsin-melkein-huonoin-koulu.html

Se "Ruotsin huonoin koulu" on kuitenkin "valittu" eri perustein: Skolverkets SALSA-mätning (Skolverkets Arbetsverktyg för Lokala SambandsAnalyser) on työkalu jolla selvitetään koulun tasoa laajemmin kuin pelkin todistusluvuin.

Kiitos, ehdin ihmettelemään asiaa, ehtimättä selvitellä, mistä erot huonousarvioissa johtuivat.

Huomioon otettavia taustatekijöitä ovat vanhempien koulutustaso, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus, ulkomailla syntyneiden osuus ja poikien ja tyttöjen määrällinen osuus. Tärkeimpänä tekijänä vanhempien koulutustaso.

- ja hyvä nähdä sinua taas foorumilla.