Kirjoittaja Aihe: "Sosiaalityöntekijät ovat lain yläpuolella"  (Luettu 246724 kertaa)

Atte Saarela

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 653
  • Liked: 2552
Vs: "Sosiaalityöntekijät ovat lain yläpuolella"
« Vastaus #750 : 19.06.2017, 12:03:03 »
Kyllä tämä sote-uudistus näyttää todella huonolta myös lastensuojelun näkökulmasta. Jos otetaan huomioon, miten paljon huostaanotetun lapsen tai nuoren pitäminen laitoksessa voi maksaa, jos esimerkiksi huostaanoton tarpeellisuuden arviointi siirretään kokonaan yksityiselle sektorille, siitä seuraa aivan ilmeisiä eturistiriitoja, turhia huostaanottoja ja kustannusten kasvua.

Lainaus
Toinen ongelmakohta yhtiöittämisessä liittyy virkavastuuseen esimerkiksi lastensuojelussa tai mielenterveysasioissa. Perustuslain 124. pykälän mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa lain nojalla muulle kuin viranomaiselle vain, jos se ei vaaranna perusoikeuksia tai oikeusturvaa, ”merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle”.

http://www.paivanlehti.fi/sote-uudistuksella-uusia-ongelmia-edessa-palveluiden-yhtioittaminen-perustuslain-vastaista/
« Viimeksi muokattu: 19.06.2017, 12:08:14 kirjoittanut Atte Saarela »

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 657
  • Liked: 18031
  • Kuka jos en minä
Vs: "Sosiaalityöntekijät ovat lain yläpuolella"
« Vastaus #751 : 19.06.2017, 12:37:21 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: Vesa Heimo - 18.05.2015, 23:52:07
Lainaus käyttäjältä: Atte Saarela - 03.12.2014, 03:04:40
Kuulin tapauksesta, jossa 16-vuotias tyttö oli joutunut laitokseen lievän masennuksen ja huumekokeilujen takia, mutta hänellä ei ollut kuitenkaan mitään varsinaista huumeongelmaa..

Lievällä masennuksella ja huumekokeiluilla ei pääse laitokseen.

Ei niin. Eivätkä vanhemmat ole ne ihan luotettavimmat tietolähteet...

Ei ihan noinkaan. Olen suoraan kuullut hoitokokoukseen osallistuneelta asiantuntijalta vastaavanlaisen tapauksen jossa kyseinen henkilö sai toimenpiteen estettyä ja koki ehdotuksen järkyttävänä. Tällainen olisi loppuiäksi leimannut lapsen elämän. Kysehän on siitä mitä niihin papereihin kirjataan joiden pohjalta laitoshoitoon ohjaus tehdään.

Kylläpä laitoshoitoa tarjotaan koulukiusatullekin vaihtoehdoksi. Tätä tulee kun perseilijöitä ei saa laittaa kuriin vaan mennään sen mukaan kuka perseilee eniten, on eniten oikeassa eli viidakon lakien mukaan.
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 493
  • Liked: 13622
  • Z28.310
Vs: "Sosiaalityöntekijät ovat lain yläpuolella"
« Vastaus #752 : 19.09.2019, 15:55:34 »
Laitan täydellisyysperiaatteen mukaan tämän tännekin:

Seuraan suurella kiinnostuksella historiallisestikin ainutlaatuista episodia joka jättää sanattomaksi. Maailman suurin huijaus menossa. Toivotan Gretalle ja perheelle voimia, ja vinkkaan että aika hypätä pois huijaroinnista, uskomattominta paskaa mitä voi edes kuvitella, huh huh huu

Ja kun huijauksen varjolla kusetetaan, niin taikina sen kuin paisuu. Tämä tuli vastaan tänään, ja olen runneltu aivonyrjähdyksen jäljiltä:

Avosylin- lapsibisnes: Jos et tunne ilmasto-ahdistusta, olet "vaikeista olosuhteista" ja traumafokusoidun huostaanoton tarpeessa?
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avosylin-lapsibisnes-jos-et-tunne-ilmasto-ahdistusta-olet-vaikeista-olosuhteista-ja-traumafokusoidun-huostaanoton-tarpeessa?fbclid=IwAR2syHumrQ1ye5mItkY8kULtciaEUvIH_X_luh4XaEdPA66UnnQj3De-r-0
Lainaus
Ilmastoahdistus hyvän kansalaisuuden ja  vanhemmuuden ehtona ja osoittimena

Huostaanoton perusteiksi kelpaavat yhä mielivaltaisemmat asiat; lakisääteisen peruspalvelun käyttäminen, alennuspiparkakkutaikinan ostaminen tai eriävä poliittinen näkemys.

Nyt myös ilmastonmuutos tai pikemminkin oikea poliittinen mielipide asiasta on lastensuojelukysymys ja -kriteeri.

Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n (PKS) entinen ja Avosylin- lastensuojelukonsernin nykyinen laatupäällilkkö, koirakouluttaja, ilmastovanhempi ja tunnetaito-ohjaaja Harriet Rabb on huolissaan siitä, että PKS:n huostaanotetut lapset eivät tunne ilmastoahdistusta yhtä paljon kuin vanhempiensa kanssa elävät ikätoverinsa. PKS on teettänyt asiasta tutkimuksenkin- toisin kuin vaikkapa sijoitustensa laillisuudesta tai seurauksista.

Harriet Rabbin kirjoituksesta haavoittuvissa olosuhteissa elävät lapset ja traumafokusoitu ilmastoahdistuksen käsittely saa käsityksen, että mikäli lapsi tai nuori ei jaa Rabbin ja muiden lapsibisnestoimijoiden ilmastohuolta ja poliittista agendaa, hänen epäillään tulevan " vaikeista olosuhteista" eli ilmastoahdistusta tuntemattomasta ilmastodenialistiksi oletetusta (persu)perheestä ja olevan traumafokusoidun huostaanoton ja traumainformoidun ilmastohuolta tuntevan sijaishuollon kasvattajan tarpeessa .
(Pitkä juttu, jatkuu artikkelissa. Kannattaa lukea. Tai, no, kannattaa ja kannattaa, voi aiheuttaa ahdistusta...)

https://www.sirene.fi/harrietrabb/

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT LAPSET JA TRAUMAINFORMOITU ILMASTOAHDISTUKSEN KÄSITTELY
https://avosylin.fi/haavoittuvassa-asemassa-olevat-lapset-ja-traumainformoitu-ilmastoahdistuksen-kasittely/
Lainaus
”Maapallo on tärkeämpi kuin sinun tekosyysi!!!!”, ”The Ocean is rising and so are we” ja monet muut nuorten tekemät ilmastomielenosoitus -kyltit vangitsivat huomioni keväällä, kun olin seuraamassa nuorten ilmastomielenosoitusta Tampereella. Nuorten voimakkaat mielenilmaukset niin meillä Suomessa kuin maailmallakin vahvistivat entuudestaan ymmärrystäni siitä, että ilmastonmuutos on lastensuojelukysymys. Toiveikkuuttani asiassa on herättänyt se, että olen havainnut lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen esittävän julkisuudessa samansuuntaisia ajatuksia.

Meidän lastensuojelualan ammattilaisten olisi pystyttävä tarttumaan lasten ja nuorten ilmastohuoleen. Haaste on suuri. Ehkä ainut keino päästä asiassa eteenpäin on tarttua pieniin osakokonaisuuksiin. Kun erilaisiin osakokonaisuuksiin tarttumista alkaa tapahtua siellä täällä, alamme väistämättä jossain vaiheessa saada koostetuksi palavasti tarvitsemaamme kokonaiskuvaa siitä, mitä me voimme tehdä lasten ja nuorten ilmastoahdistuksen kanssa ja myös siitä, mitä me lastensuojelualalla toimivat voimme tehdä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten ilmastoahdistuksen kanssa?”

Lähdin nostattamaan jälkimmäistä kysymystä keskusteluun toukokuussa 2019 Sosiaalityön tutkimuksen päivillä esityksessäni ”Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja ilmastoahdistus”. Hypoteesini on, että emme välttämättä voi olettaa, että ilmastoahdistus näyttäytyy vaikeita elämänolosuhteita kokeneiden lasten ja nuorten elämässä samanlaisena kuin vakaissa elämänolosuhteissa eläneillä ja että tämän vuoksi ilmastoahdistuksen käsittelyyn olisi paneuduttava näiden lasten ja nuorten osalta erityisellä traumatietoisella tavalla.

Tähän olettamukseen antoi aiheen Perhehoitokumppaneiden (PKS) sijaisperheisiin sijoitetuille 10-18 vuotiaille lapsille ja nuorille keväällä 2019 tehdyn tyytyväisyyskyselyn ympäristöaiheisten kysymysten vastaukset (ks. ohessa olevat kuvat). Valtakunnalliset kyselyt (mm. nuorisobarometri 2018) ovat tuottaneet meille tietoa siitä, että suurin osa lapsista ja nuorista kokee huolta ilmastonmuutoksen vuoksi. PKS:n kyselyyn vastanneista suurin osa (67 %) ilmaisi, että ei ole huolestunut tai ahdistunut ympäristönmuutoksen vuoksi. PKS:n vaikeita elämänkokemuksia omaavien lasten ja nuorten vastausten tulos poikkeaa valtakunnallisista tuloksista.

On hyvin paljon perusteellisemman selvityksen paikka, kuin pelkkä blogikirjoitus tai sosiaalityön tutkimuksen päivien esitys, hahmottaa, miten käsitellä ilmastonmuutoskysymyksiä jo traumatisoituneiden lasten ja nuorten kanssa, joille mahdollisesti yksi selviytymiskeino tämän vaikeasti käsiteltävä haasteen edessä on erilaiset kieltoreaktiot.

Oikean toimintatavan hahmottuminen tapahtuu askel askeleelta. Kun valmiita vastauksia ei ole, avainasemassa tämän uudenlaisen haasteen edessä on se, että osaa ja uskaltaa esittää oikeanlaisia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä olemme ryhtyneet PKS:ssä esittämään.

Erääksi ydinkysymykseksi on muodostunut: Mitä on traumainformoitu lasten ja nuorten ilmastohuolen käsittely? Olisi hienoa kyetä antamaan tässä tähän kysymykseen tyhjentävä vastaus. Sen kuitenkin vielä uupuessa haluan tuoda esille joitain asiassa tähän mennessä hahmottuneita seikkoja, joiden varassa etsiä oikeanlaisia etenemisteitä.

- On huomioitava, että huostaanotetuilla ja sijaishuoltoon sijoitetuilla lapsilla on ollut elämässään mahdollisesti jo useitakin erilaisia vaikeita ja traumaattisia elämänkokemuksia, jotka vaikuttavat heidän kykyihinsä vastaanottaa ja käsitellä asioita. Vaikeista elämänkokemuksista johtuva stressi vahingoittaa näiden lasten aivoja. Mitä enemmän vaikeita kokemuksia on ollut, sitä todennäköisemmin stressi on kielteisesti vaikuttanut sekä lapsen fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Myös huostaanotto itsessään ja eroon biologisista vanhemmista joutuminen on lapselle emotionaalinen trauma. Stressin aivotasolla aiheuttamat muutokset vaikuttavat lapsen kykyihin oppia ja ratkaista ongelmia, kontrolloida tunteita, erottaa oikea väärästä ja ymmärtää syy-seuraus -suhteita. Tämä erityisyys on otettava huomioon näiden lasten ja nuorten valmiuksissa käsitellä ilmastonmuutoskysymyksiä ja nostaa tietoiseen käsittelyyn omaa ilmastohuolta.

- Huostaanotetuilla lapsilla ei ole yhtäläiset valmiudet verrattuna muihin ikäluokkansa edustajiin, josta kertoo myös se, että muihin lapsiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitetut saavat useammin kuntoutusta. Kuntoutukseen osallistuminen on merkki muita suuremmasta hoidon ja tuen tarpeesta. Ahdistuneisuus, koulustressi ja -uupumus, oppimisvaikeudet ja kiusaamis- sekä väkivaltakokemukset ja ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemukset ovat lastensuojelun piirissä olevien ja sijoitettujen lasten keskuudessa muita yleisempiä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo on matalampi kuin muilla ikäluokan lapsilla.

- Lähdemme etsimään liian helppoja ratkaisuja, jos oletamme, että samanlainen vakiomallinen ilmastohuolen käsittelytapa toimisi kaikilla lapsilla ilman kunkin erityisyyden huomioimista. Jos näin toimimme, on suuri vaara, että hyvään pyrkiessämme mutta yksilölliset tilanteet huomioimatta, saatamme saada aikaan joidenkin osalta lopulta hallaa. Miten aikuisina ja ammattilaisina kasvatamme kyvykkyyttämme hahmottaa, miten kunkin lapsen ja nuoren kanssa on parasta edetä asiassa? Lastensuojelun piirissä olevat ja kodin ulkopuolella sijoitetut lapset tarvitsevat oman erityisyytensä huomioimista ilmastohuolen käsittelyssä, mutta heidät tulee huomioida myös yksilöinä, kuten kenet tahansa muutkin lapset.

- Lasten ja nuorten aiemmat vaikeat ja traumaattiset elämänkokemukset vaikuttavat heidän valmiuksiinsa vastaanottaa ja käsitellä ilmastonmuutoskysymyksiä. Tällaisia kokemuksia omaavien lasten ja nuorten tilanteissa ilmastonmuutoskysymysten käsittelyn tulee tapahtua kunkin lapsen henkilökohtainen tilanne ja valmiudet huomioiden. Läheisissä suhteissa lapseen olevilla on usein parhaat käsitykset lapsen yleisistä kyvyistä tunnekysymysten käsittelemiseen. Aikuisten on oltava tarpeeksi sensitiivisiä kunkin lapsen erityisyydelle sekä kyvykkäitä vastaanottamaan lapsen sanallista ja sanatonta viestintää asiassa.

- Traumainformoidun ilmastohuolen käsittelyn ytimessä on turvallisuus. Näiden haastavien kysymysten käsittelyn osalta paras mahdollinen turvallisuus toteutuu, kun näitä aiheita voi käsitellä turvallisissa ihmissuhteissa tuttujen ja luotettujen ihmisten kanssa. Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten osalta tämä tarkoittaa lapsen omassa verkostossa olevia tuttuja aikuisia, kuten lapsen hoitoverkostossa toimivia sote- ja kasvatusalan ammattilaisia, omahoitajia, omaohjaajia, sijaisvanhempia, muita lastensuojelun työntekijöitä, kuten sosiaalityöntekijöitä ja perhehoidon ohjaajia. Ydinkysymykseksi tällöin nousee, onko lasten ja nuorten lähellä olevilla aikuisilla kyky käsitellä ilmastohuolta ja miten tätä kyvykkyyttä voisi lisätä?

- Edelliset näkökohdat huomioiden on mahdollista, että ryhmämuotoiset tilaisuudet ilmastohuolen käsittelemiseksi toimivat ensisijaisina ilmastohuolen käsittelyn muotoina vaikeita elämänkokemuksia omaavien lasten ja nuorten kanssa huonosti tai jopa heidän etuaan vastaan. Tällaiset tilaisuudet saattavat olla otollisia vasta, kun ilmastohuolta kantava lapsi tai nuori on saanut oman yksilöllisen tilanteensa tarpeeksi huomioivaa tukea, joka toteutuu turvallisen ja luotetun ihmissuhteen kautta ja vasta sitten, kun lapsi on itse motivoitunut toimimaan vertaisryhmässä.

- Kunkin lapsen erityisyys ja valmiudet huomioiden olisi löydettävä kullekin lapselle mielekkäin tapa käsitellä ilmastokysymyksiä. Joillekin se voi olla kokemuksista puhumista ja niiden käsittelemistä aikuisten kanssa tai vertaisryhmässä. Suurta osaa lapsista ja nuorista saattaa auttaa asian käsittelyssä taide- tai luontoavusteiset toiminnot. Näitä on kehitetty ympäristökasvatuksen piirissä. Näitä menetelmiä tulisi edelleen kehittää sote -ympäristöön traumainformoidun ilmastohuolen käsittelyn tueksi.

- Joidenkin lasten ja nuorten osalta puolustusmekanismit saattavat olla keino suojata mieltä liian vaikeilta asioilta, joiden käsittelemiseksi ei ole voimia tai valmiuksia. Voimmeko ottaa tämän informaationa ja lähteä pohtimaan, mitkä olosuhteet saavat aikaan mielen tarpeen suojautua? Voimmeko tehdä näille olosuhteille jotain? On oltava herkkyyttä huomata, että mieltä suojaavien defenssien purkaminen voi johtaa näiden lasten ja nuorten kannalta epäedulliseen lopputulokseen ja se ei siten ole kannatettavaa. Defenssit purkautuvat itsestään sitten, kun niitä ei enää tarvita: kun turvallisuus ja luottamus on lisääntynyt tarpeeksi. Tilanne on kuitenkin haasteellinen. Vaarana tämänkaltaisissa tilanteissa on lapsen verkostossa toimivien ihmisten vaikeneminen ja arkojen puheenaiheiden koteloituminen kollektiiviseksi hiljaisuudeksi, jossa ei uskalleta tarttua niihin hetkiin, jotka saattaisivat olla otollisia aiheen asteittaiselle käsittelemiselle.

- On oltava sensitiivinen ja ymmärtäväinen sille, että lapsen mahdollinen haluttomuus käsitellä ilmastonmuutoskysymyksiä tai vetäytyminen pois tällaisista tilanteista saattaa olla lapsen tai nuoren tietoinen tai tiedostamaton säätelykeino olla altistamatta itseään omiin valmiuksiin nähden liian haastavan aiheen käsittelemiseksi.

- Miten me lastensuojelun parissa toimivat osallistamme itseämme ja toisiamme ilmastokysymyksen ratkaisemiseen? Ja miten me osallistamme ja voimavaraistamme toimintahalukkaita lapsia ja nuoria sekä toimimme yhdessä heidän kanssaan? PKS tyytyväisyyskyselyyn osallistuneista lapsista ja nuorista 33 % oli huolestuneita ympäristönmuutoksesta ja oli halukkaita käsittelemään asiaa jonkun kanssa. Lisäksi kyselyyn vastanneista 70 % oli halukkaita toimimaan ympäristön hyväksi. Miten me vastaamme näihin tarpeisiin? Toisaalta traumatietoisina ymmärrämme myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät halua osallistua, jonka vuoksi määritämme kaikki toiminnat vapaaehtoisiksi. Olemme kuitenkin herkillä sen kanssa, että pyrimme löytämään väyliä käsitellä ilmastohuolta myös näiden lasten ja nuorten kanssa heidän ehdoillaan ja heidän tahdissaan. Tämä tarkoittaa aikuisten herkkyyden ja kyvykkyyden kasvattamista asiassa.

- Tuoreen tutkimuksen (Burke ym., 2018) mukaan lasten ja nuorten ilmastohuolta lisää se, että yhteiskunnissa ei tehdä vielä tarpeeksi ilmastonmuutoshaasteen ratkaisemiseksi. Siksi kaikki aikuisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan ilmastoteot ja aktiivisuus tilanteen ratkaisemiseksi lisää turvallisuutta ja luottamusta. Merkille pantava tutkimustulos (Ojala 2012) on kuitenkin se, että arjen pienet ilmastoteot auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen, mutta liittyvät joissain tilanteissa myös masennus- ja ahdistusoireiden korkeaan esiintyvyyteen. Tämän tutkimuksen mukaan masennus- ja ahdistusoireita lisää alitajuinen tietoisuus siitä, että arjen pienet ilmastoteot eivät yksinään ole riittävä keino ilmastohaasteen ratkaisemiseksi. Siksi myös sijaishuollon olosuhteissa on oltava tarkkana, missä määrin mahdollista voimaantumisen tunnetta ja ratkaisuja lähdetään hakemaan yksinomaan tämän keinovalikoiman varassa.

- Tutkimustieto (Burke ym. 2018) tukee sitä, että merkityskeskeisyys, elämänarvot, eksistentiaalisten tavoitteiden herättämät positiiviset tunteet, myönteisen maailmakuvan ja luottamuksen rakentuminen lisäävät lasten ja nuorten psykologista sopeutumista ilmastonmuutokseen. Minkälaisia ulottuvuuksia tarvitsisimme lastensuojelualan toimintaan, jotta pääsisimme näiden asioiden äärelle?

Ilmastonmuutos vaikuttaa elämäntapaamme ja hyvinvointiimme. Miten me kukin omalla vakiintuneella vastuualueellamme otamme huomioon muuttuneet olosuhteet? Miten tämä vaikuttaa työhömme ja toimintaamme sekä niihin ihmisiin, joista olemme vastuussa? Mitä lisää meidän tulee vaatia yhteiskunnalta, jotta voimme täyttää vastuumme muuttuvissa olosuhteissa? Mitä kumppanuuksia, uudenlaista tieto- ja tunnetaitoa sekä ammattitaitoa tarvitsemme?

Olemme kehityshaasteen edessä. Sosiaalityön professori Timo Harrikari totesi Sosiaalityön tutkimuksen päivillä 2019  ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen olevan sosiaalityön kysymyksiä nr.1.

Näiden kysymysten kera sekä haastan että rohkaisen tarttumaan oman toiminnan piirissä ilmastohaasteeseen. Askel askeleelta, kukin omalla tahollaan pieniä osakokonaisuuksia kuroen pääsemme lopulta kohti ratkaisuja.

Harriet Rabb

Harriet Rabb on laatupäällikkö lastensuojelun palveluita tuottavissa Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:ssa ja Neljä Astetta Oy:ssa, jotka ovat osa Avosylin konsernia. Hän on paneutunut kokemukselliseen sosioemotionaaliseen oppimiseen ja terapiaan EASEL® -ohjaajana sekä EASEL® Coach ja -työnohjaaja opiskelijana

Perhehoitokumppanit Suomessa Oy- PKS
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15246856/perhehoitokumppanit-suomessa-oy--pks
Lainaus
Anonyymi
09.04.2018 16:06

Ilmoita
Kenen kumppani on Perhehoitokumppanit Suomessa OY?

Viiden lapsen äiti Nivalasta lähetti hiljattain Nivalan sosiaalitoimeen ja Perhehoitokumppaneille avoimen kirjeen, jossa hän joutui muistuttamaan em. tahoja lastensuojelun lainsäädännöstä ja asiakasperheiden ihmisoikeuksista.

Lastensuojelun ja sijaishuollon olematon valvonta, ala-arvoinen hallinto- oikeusmenettely ja kuntien kilpailutuskäytännöt ovat tuottaneet maahan alati kasvavan määrän hämäräperäisiä lastensuojeluyrittäjiä, joista monet piilottavat liikevoittonsa verottajan ulottumattomiin.

Tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan. Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on.

Rimpelän mukaan Suomessa on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä vaan lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.
Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.

Markkinaraon haistoi myös Foster Care Associates, Englannin suurin lasten sijoitusfirma, joka on laajentanut toimintaansa Suomen ( Perhehoitokumppanit Suomessa- PKS) lisäksi myös Australiaan ja Kanadaan. Foster Caren emoyhtiö on Core Assets Group, joka toimii Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Irlannissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Suomi oli Foster Care Associatesille otollinen laajentumiskohde, koska täkäläisestä lastensuojelusta puuttuu niin tutkimustieto, seuranta, valvonta, oikeudenmukainen oikeudenkäynti, toimivat valitusreitit, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, kansalaisten painostusjärjestöt ja kriittinen journalismi.


Suomeen firmaa rantautumaan auttoivat mm. sosiaalityöntekijät Harriet Rabb ja Pirjo Hakkarainen, joka toimi samaan aikaan sekä Perhehoitoliitto Ry:n hallituksen että Perhehoitokumppanit Oy:n hallituksen jäsenenä (Ajankohtainen kakkonen, 20.5.2008) vaikka Ray:n sääntöjen mukaan ei voi olla mahdollista, että Ray:n rahallista tukea saavan yhdistyksen edustaja olisi samaan aikaan jonkun yrityksen hallituksen jäsen. Ajankohtaisen Kakkosen ohjelmassa kuultu entinen Perhehoitoliiton ja SOS-lapsikylän edustaja Jari Ketola, nykyinen Pesäpuu ry:n toiminnanjohtaja puolusteli Hakkaraista kertoen tämän eronneen Perhehoitokumppanit Oy:n hallituksen jäsenyydestä "viime päivinä". Lisäksi hän nimitti Hakkaraista "vain konsultiksi" Perhehoitokumppanit Oy:n Suomeen rantautumisessa.

Lainaus
Vastaukset
Vanhimmat

Anonyymi
09.04.2018 16:07

Suomalaisessa lastensuojelussa hämmästyttää sijaishuollon edunvalvojien ja sijaishuollon piilo- ja julkiyritysten tekeytyminen puoleettomiksi lastensuojelu - ja kansalaisjärjestöiksi ja sijaishuollon edunvalvojien aggressiiviset pyrkimykset verkostoitua ja vaikuttaa lastensuojelun lainsäädäntöön, uutisointiin ja tutkimukseen. Mm. Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelua ja SOS-lapsikylän, Diakonissalaitoksen, Pelastakaa Lapset ry:n, Merikratos Oy:n ja Pesäpuu ry:n kouluttamia lastensuojelun edunvalvojia on käytetty asiakkaiden sananvapauden ja lastensuojelun epäkohtien julkitulon estämiseen.

Perhehoitokumppanit tuottaa mm. PRIDE- valmennusta ja toimeksiantosuhteisen perhehoidon tukipalveluita esimerkiksi Helsingin kaupungille. Tammikuussa 2013 Tampereen kaupungin Tilaajaryhmä Asiakasohjaus-Luotsi hyväksyi Perhehoitokumppanit Oy:n palveluntuottajaksi perhehoidon kilpailutuksessa.
Luotsin entinen asiakasohjauksen päällikkö on työskennellyt Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:ssä sosiaalityön johtajana heinäkuusta 2012. Luotsin ensimmäisenä päällikkönä työskennellyt Merikratos Oy:n entinen hallitusjäsen Matti Virtanen siirtyi hänkin aikoinaan kunnalliselta puolelta yksityissektorille: Perhehoitokumppanit Oy:n johtajaksi.

Virtanen kertoo Perhehoitokumppanien laskuttavan kuntaa yhden lapsen perhehoidosta 160–175 euroa vuorokaudessa. Yhden lapsen perhehoito siis maksaa esimerkiksi Tampereen kaupungille keskimäärin 61 000 euroa vuodessa. Laskutettavasta vuorokausimaksusta sijaisperhe saa alle puolet eli vuodessa noin 30 000 euroa, josta suunnilleen kolmannes on verotonta.

Kunnilta veloitettavaan sijaisperhe-palvelukokonaisuuteen kuuluu, että yritys huolehtii sijaisperheen valmennuksesta, koulutuksesta, sijoituksen aikaisesta tuesta ja työnohjauksesta sekä eläkemaksuista. Yritys järjestää sijaisperheille vertaistukiryhmiä ja lomitusta.

Tätä varten firmalla on oltava tiloja ja 26 työntekijää. Ja se maksaa, tietää Virtanen. Hän muistuttaa vastuun olevan suuri, sillä sijoitettuja lapsia on jo kuutisenkymmentä. Koko työ muuttuisi arveluttavaksi, jos firmalle ei jäisi yhtään katetta. Eikä perhesijoitustoimintaa ole hänen mukaansa helppoa saada kannattavaksi.
– Osinkoja ei firmassamme ole jaettu, hän huomauttaa. (Hukassa huostassa / Maria Syvälä / RADIUM-Kirjat, 2013)

Matti Virtasen lausuma olemattomista osingoista on valhe. Perhehoitokumppanit Suomessa on brittiläisen Foster Care Associatesin tytäryhtiö, jonka ensisijainen päämäärä on mahdollisimman kovan liikevoiton tuottaminen omistajilleen Jim Cockburn:lle ja Janet Rees:lle. Corporate Watch- uutissivuston
mukaan yritys tekikin vuonna 2014 yli 127.2 miljoonan punnan liikevoitot, joista maksettiin osinkoja omistajaparille 7 miljoonaa puntaa vuonna 2013 ja lähes 12 miljoonaa puntaa vuonna 2012 holding- yhtiö Ideapark Ltd:n kautta.

Lainaus
Anonyymi
09.04.2018 16:10

Foster Care Associatesin Suomeen auttanut Harriet Rabb toimii nykyisin Perhehoitokumppanit Suomessa OY:n laatupäällikkönä eli hänen tulisi olla perillä lastensuojelun laatusuosituksista ja vastuussa firman kyvystä vastata lainsäädännön velvoitteisiin ja sijoitettujen odotuksiin ja toiveisiin.

Perhehoitokumppanit OY:n omien sivujen mukaan yrityksen yhteistyökumppaneita Suomessa on mm. PRIDE- koulutuksia ja sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän Anglicaren tuotteita ( mm. Nallekortit) kaupitteleva Pesäpuu ry, joka myönsi hiljattain Ylpeästi Lapsen Puolella- palkintonsa Jyväskylän sijaishuollon työntekijöille.

Suomalaispäättäjien tietokatveesta tai vaihtoehtoisesti hurtista huumorintajusta kertoo se, että valtioneuvoston asettama ja pääministeri Juha Sipilän johtama kestävän kehityksen toimikunta antoi Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:lle (PKS) Sitoumus 2050 kesäjuhlassa torstaina 2.6.2016 huomionosoituksen ”Kestävän hyvinvoinnin edistäjä”.

Ennen suomalainen myi vaikka isoäitinsä ja antoi pyörätuolin kaupan päälle. Nyt suomen valtio luovuttaa lapsensa sosiaalivankeuteen tili-, vero-, tulosvastuu- ja korvausvelvoitevapaaseen monikansalliseen sijaishuoltoon ja antaa kaupan päälle vanhemmat hiljentävän Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelun, lastensuojelun edunvalvojan, sijoitustyökalut, sijaishuollon resurssikeskuksen- ja palkinnon kestävästä kehityksestä.

Lue lisää: Perhehoitokumppanit Suomessa Oy- kestävästi kehittyvää monikansallista lapsibisnestä

Vaikuttaa siltä, että lapsilla tehdään rutkasti tärkeintä, eli rahaa...

FOSTER CARE ASSOCIATES SOLD TO PRIVATE EQUITY FIRM CAPVEST PARTNERS
https://corporatewatch.org/foster-care-associates-sold-to-private-equity-firm-capvest-partners/
Lainaus
One of the UK’s biggest private foster care companies is being bought by a Mayfair-based private equity firm, Corporate Watch can reveal.

According to an internal email sent to staff, Foster Care Associates’ founder Jim Cockburn is cashing out of the company, selling his stake to CapVest Partners LLP for an undisclosed sum.

Capvest currently holds a range of businesses from its exclusive Pall Mall address, including Rowse Honey, the Irish division of Jacob’s crackers, private hospitals, a Scandanavian rubbish collector and one of the leading meat processors in the UK – boasting “two abbatoirs slaughtering approximately 45,000 pigs a week”.

Exactly how this makes them suitable to organise foster care placements for vulnerable children remains to be seen.

NOVUS ORDO HOMMARUM
"they create a desolation and call it peace"

Atte Saarela

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 653
  • Liked: 2552
Vs: "Sosiaalityöntekijät ovat lain yläpuolella"
« Vastaus #753 : 03.01.2023, 01:37:27 »
Löysin työpaikkailmoituksen jossa johtavalle sosiaalityöntekijälle tarjotaan palkan päälle "huostaanottolisää".

Pitääkö sitten ihmetellä, että huostaanottoja tehdään enemmän ja enemmän jos lastensuojelun työnjohdolle maksetaan siitä että niitä tehtään enemmän?

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/johtava-sosiaalityontekija-sote-01-1025-22/
Lainaus
Johtava sosiaalityöntekijä johtaa ja valvoo oman tiimin asiakastyötä, vastaa yksilöhuollon päätöksistä sekä huolehtii henkilöstöhallinnosta sekä oman tiimin työhyvinvoinnista. Malmilla ollaan juuri kouluttauduttu systeemiseen työtapaan. Johtaville sosiaalityöntekijöille on alkamassa vuonna 2023 sosiaalityön johtamisen koulutus.

Helsingin avo- ja sijaishuollon sosiaalityö on yhdentymässä vuoden 2024 alussa, pääset suunnittelemaan ja kehittämään sosiaalityötä lapsilähtöiseen suuntaan.

...

Palkka: 4088,31 €/kk + huostaanottolisä
« Viimeksi muokattu: 03.01.2023, 01:43:28 kirjoittanut Atte Saarela »

Tagit: