Sosiaali- ja terveysministeriö on julkistanut
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estäminen -toimintaohjelman. Koska (Pekka Haavistoa lainatakseni) puhe on aina myös teko, keskitytään ympärileikkaukset estävässä toimintaohjelmassakin varsinaisen toiminnan sijaan puhumiseen. Terveydenhoitoalan ammattilaisia kehotetaan ottamaan arkaluontoiset ympärileikkausasiat rohkeasti puheeksi riskimaiden maahanmuuttajien kanssa. Jaa, siinäpä se toimintaohjelma sitten käytännössä suunnilleen olikin. Toki asian oheen tarvitaan monenlaista tutkijaa, ohjeistajaa ja sisällöntuottajaa.
Toimintaohjelmalla tuetaan työtä tyttöjen ympärileikkausten estämiseksi
Tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan käytäntö, joka loukkaa ihmisoikeuksia. Se on väkivaltaa, joka on rikoslaissa kielletty. Suomessa on tehty jo lähes kaksikymmentä vuotta työtä tyttöjen ja naisten ympärileikkausten estämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi, mutta työtä on tarpeen vielä jatkaa. Nyt julkaistulla toimintaohjelmalla tuetaan tätä työtä.
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman tarkoituksena on luoda pysyvät valtakunnalliset ja alueelliset rakenteet tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyyn. Suomessa on oltava toimiva järjestelmä ja selkeät ohjeet tyttöjen ympärileikkausten estämiseksi, uhkatilanteisiin puuttumiseksi ja lapsien suojelemiseksi sekä ympärileikkauksen tekijöiden oikeudelliseen vastuuseen saattamiseksi.
Lisäksi toimintaohjelma on suositus kunnille. Kuntia, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, suositellaan tekemään yksityiskohtaiset suunnitelmat paikallisen ennaltaehkäisevän työn järjestämiseksi.
Tukea ammattilaisille ympärileikattujen tyttöjen kohtaamiseen
Toimintaohjelma on laadittu tueksi niille, jotka kohtaavat työssään ympärileikattuja tai leikkausuhan alaisia tyttöjä ja heidän perheitään. Vaikka tyttöjen ympärileikkaus on arkaluontoinen aihe, se on otettava puheeksi kaikkien niiden maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, joiden lähtömaissa harjoitetaan tätä perinnettä.
Vastuu ympärileikkausasian puheeksi ottamisesta ja ennaltaehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä terveydenhuollossa, kuten neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, sekä sosiaalihuollossa.
Toimintaohjelma kokoaa tyttöjen ympärileikkausta ehkäisevät toimenpiteet
Tyttöjen ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma perustuu sisäisen turvallisuuden ohjelman 2008-2011 toimeenpanoon. Toimintaohjelmaa on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön kokoamassa asiantuntijaryhmässä. Se kokoaa yhteen tyttöjen ympärileikkausta ehkäisevät toimenpiteet. Jatkossa toimintaohjelma liitetään seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmaan ja päivitetään sen osana.
Toimintaohjelmalla Suomi vastaa myös kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka koskevat naisten ja lasten ihmisoikeuksien edistämistä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä.
Toimintaohjelma julkaistaan torstaina 30. elokuuta seminaarissa Helsingissä. Se on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla www.stm.fi.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 30.8.2012
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016 (FGM)
Tyttöjen sukuelinten silpominen ts. tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan yksi väkivallan muoto, joka loukkaa tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Myös Suomessa on oltava selkeät ohjeet kuinka toimia tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisemiseksi, uhkatilanteisiin puuttumiseksi ja lasten suojelemiseksi sekä ympärileikkauksen tekijöiden oikeudelliseen vastuuseen saattamiseksi.
Toimintaohjelman tarkoituksena on luoda pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämiseksi. Täten halutaan varmistaa jo olemassa olevan osaamisen säilyminen sekä ennaltaehkäisevän työn kehittäminen pitkäjänteisesti. Lisäksi toimintaohjelman tarkoituksena on yhteistyön tehostuminen, työnjaon selkeytyminen ja koordinaation parantumineneri viranomaistahojen ja muiden toimijoiden kesken. Samalla Suomi osaltaan vastaa kansainvälisistä sitoumuksistaan koskien naisten ja lasten ihmisoikeuksien edistämistä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä. Valtakunnallisen toimintaohjelman päätavoitteina on estää tyttöjen ympärileikkaukset Suomessa, sekä lisätä jo ympärileikattujen naisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Keskeisiä toimenpiteitä ovat koulutuksen varmistaminen, ammattihenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, materiaalin tuottaminen, asenteisiin vaikuttaminen, tutkimuksen edistäminen, yhteistyön ja koordinaation kehittäminen sekä tiedottaminen.
Toimintaohjelma on suunnattu erityisesti päättäjille ja ammattihenkilöille, jotka kohtaavat työssään ympärileikattuja tai ympärileikkausuhan alaisia tyttöjä ja naisia sekä heidän perheitään, mutta myös koulutus- ja tutkimusorganisaatioille, järjestöille ja yhteisöjen avainhenkilöille, joiden kulttuuriperinteisiin tyttöjen ympärileikkaus kuuluu. Toimintaohjelman julkaiseminen on samalla suositus kunnille ohjelman käyttöön ottamiseksi ja edistämiseksi omassa työssä. Toimintaohjelman toimenpiteet on aikataulutettu vuosille 2012-2016, jona aikana tyttöjen ympärileikkauksen vastaisen toiminnan tulisi vakiintua osaksi seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmaa sekä muiden hallinnonalojen maahanmuuttajia koskevia ohjelmia. Toimintaohjelma tukee myös Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:8. Helsinki 2012. 44 s.
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016 (FGM)
ISBN 978-952-00-3342-2 (nid.)
ISBN 978-952-00-3343-9 (PDF)
ISSN-L 1236-2050
ISSN 1236-2050 (painettu)
ISSN 1797-9854 (verkkojulkaisu)
URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3343-9
pdfVarsinaisen toimenpiteen toteuttajan lisäksi muutkin jollain tavalla te-
koon osalliset voivat syyllistyä rangaistavaan tekoon. Tekoon yllyttäjä eli
teon henkinen alkuunpanija rinnastetaan tekijään, vaikka hän ei olisi osallis-
tunut itse toimenpiteen toteuttamiseen. Tällaisena yllyttäjänä voidaan pitää
esimerkiksi henkilöä, joka on tilannut ympärileikkauksen. Myös ulkomailla
tehty teko voi olla rangaistava, kun se kohdistuu Suomen kansalaiseen tai
Suomessa pysyvästi asuvaan tai kun tekijänä on Suomen kansalainen. Näin
ollen esimerkiksi Suomessa asuvan henkilön vieminen ympärileikattavaksi
ulkomaille on rangaistava teko.
[...]
Kynnys lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on matala: Ilmoitus on teh-
tävä aina, mikäli epäillään että lapsi saattaa olla vaarassa ja hänen tilanteensa
edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Koska kyseessä on ilmoitus-
velvollisuus, omaa harkintaa asian suhteen ei voi käyttää. Jos ilmoitusvel-
vollisuus laiminlyödään, kyseessä voi olla virkavelvollisuuden laiminlyönti.
(Räty 2008.) Jos virkamies laiminlyö velvollisuutensa tehdä lastensuojelu-
ilmoitus, hän voi joutua tästä rikosoikeudelliseen vastuuseen (virkavelvol-
lisuuden rikkominen/tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen).
Kun kerran ilmoituksia ei ole tehty, syytteitä nostettu ja tuomioita jaettu, niin kaikki tuntuukin olevan meillä kunnossa. Jatketaan samaan malliin, ja levitetään tätä meidän maailman parasta valistusosaamista myös niihin muihin Euroopan maihin, joissa ympärileikkauksia kuulemma vielä tehdään vuosittain tuhansille tytöille.
Ok, tuo oli toivottomuuden tunteen synnyttämää sarkasmia, mutta ministeriön toimintaohjelmassa nykytilanteessa (ei ilmoituksia, ei syytteitä, ei tuomioita) ei ihan oikeasti nähdä yhtikäs mitään kummallista tai petrattavaa. Ei tietysti puhettakaan, että riskiryhmille ehdotettaisiin vuosittaisia terveystarkastuksia, kuten Ranskassa tehdään. Meillä hoidetaan hommat
puhumalla.
Hyssyttelyllä ja puuttumattomuudella on viimeistään nyt myös sosiaali- ja terveysministeriön virallinen tuki. Toimintaohjelman laadusta (ja koko projektin tarkoituksesta) kertoo sekin, ettei sen taustoittavassa osassa esitetä minkäänlaista tietoa, arviota tai edes umpimähkäistä arvausta ympärileikkausten ja/tai ympärileikattujen määrästä Suomessa.