UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Sarastus-lehti  (Luettu 103253 kertaa)

IDA

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 690
  • Liked: 3622
  • qui enim non est adversum vos pro vobis est
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #60 : 08.03.2013, 14:28:39 »
Mielestäni kuvailemasi ko. herrojen toiminta kyllä puolustaa heidän ignooraamistaan ihan täysillä, käyttämäni random hommalainen -termi oli aivan liian lievästi ilmaistu. Toki esim. Dukea voi lukea ja analysoida miten vain, mutta se ei poista tai lievennä kyseisen herran kansallissosialismia, brutaalia juutalaisvastaisuutta tai valheellista revisionismia millään tavoin. Puolustan kyllä oikeutta tällaisen disinformaation julkaisemiseen, mutta kiellän kaikkien järjissään olevien sivistyneiden ihmisten mukana sen totuudenmukaisuuden. Leskisen Sarastus-teksteistä näkyy kyllä ei vain flirttailu, vaan täysin rinnoin mukanaolo kyseisenkaltaisen ajatusmaailman levittämisessä. Ko. ajatusmaailma on, sikäli kuin sitä ei läpällä heitetä, täysin lahkolaisen uskonnon kaltainen, tosiseikoista ja terveestä järjestä piittaamaton. Murroksen tekstit taasen ovat, huoh, täyttä paskaa kaikin puolin, niissä ei edes ole Duken ja Leskisen tavoin hyvää ulosantia tai kieltä. Ainoa hyvä asia, minkä Murroksen eduksi voi esittää, on se, että herra oli kymmenisen vuotta sitten aikansa dankoivulaaksojen ja lianderssonien fanittama vasemmistolaisine vallankumouspuheineen ja siten näin jälkiviisaasta näkökulmasta osoittaa ns. radikaali-/nuorvasemmistolaisuuden pohjattoman typeryyden.

Rami Leskinen ei ole kääntänyt Dukea. Esipuheen kirjoittaminen  ei tarkoita, että hän allekirjoittaisi täydellisesti Duken ajatukset. Kysymys revisionismista on hänelle yhdentekevä, eikä hän harrasta sitä.
qui non est mecum adversum me est

Yucca

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 1
  • Liked: 0
  • Olen,siksi ajattelen
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #61 : 30.06.2013, 20:01:28 »
Kiitos linkistä erittäin asialliseen verkkojulkaisuun.  Jo parin jutun lukemisen perusteella kiinnostuin ja luen lisääkin!

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 171
  • Liked: 2755
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #62 : 23.07.2013, 00:56:53 »
Hyvä oli uusinkin artikkeli: http://sarastuslehti.com/2013/07/22/alex-kurtagicin-haastattelu/

Esimerkiksi tähän toteamukseen:

Lainaus käyttäjältä: Alex Kurtagic
Tavanomaisten puolueiden päämääränä on voittaa vaalit, jotta ne voisivat käyttää poliittista valtaa hallituksessa. Vastaehdotuksellisten puolueiden päämääränä on laajentaa keskustelua. Tavanomaiset puolueet haluaisivat pikemminkin rajoittaa keskustelun koskemaan metodiikkaa ja menettelytapoja laajan poliittisen konsensuksen kehyksissä. He eivät halua tuota konsensusta haastettavan. Vastaehdotukselliset puolueet ovat olemassa häiritäkseen konsensusta, herättääkseen epäilyksiä vallanpitäjiä kohtaan tekemällä selväksi, että konsensusta ei ole olemassa silloin, kun tavanomaiset puolueet haluaisivat kaikkien uskovan konsensukseen.

minulla oli hieman samansuuntainen hahmotelma kolme vuotta sitten:

Veikkaan, että kahdeksastoista puolue tulee olemaan nimeltään Protestipuolue. Puolue pyrkii saamaan ääniä kaikilta joita vituttaa. Puolueen ideologia on, että jokainen sen saama kansanedustaja on varoitus muille puolueille. Näinpä äänestämällä Protestipuoluetta järkeistät kaikkien muiden puolueiden linjaa. Äänelläsi on siis paljon suurempi painoarvo kuin muiden äänestäjien äänillä. Jos protestipuolue saisi esimerkiksi viisikymmentä kansanedustajaa seuraavissa vaaleissa, niin muiden puolueiden menettämä raha olisi niin hirvittävän suuri, että niiden olisi pakko alkaa uskomaan kansaa. Näin muiden puolueiden edustajien ammattitaito tulee kansan käyttöön, eikä itse Protestipuolueen kansanedustajien tarvitse välttämättä olla päteviä tai hyviä. Kyllä ne muut 150 edustajaa pystyy ja osaa pyörittää Suomen kokoista maata. Mutta jos ne rupeaa kähmimään ja kusettamaan kansaa, niin Protestipuolue voi laittaa homman sekaisin ja muut puolueet takaisin ruotuun. Idean Protestipuolueesta saa ottaa vapaasti käyttöön. Lupaan allekirjoittaa kannattajakortin.
« Viimeksi muokattu: 23.07.2013, 01:13:57 kirjoittanut Iloveallpeople »
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

iloinen marko

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 65
  • Liked: 36
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #63 : 23.07.2013, 22:50:58 »
Pesosen uusin kirjoitus oli myös hyvä:
Lainaus

Dodokulttuurit – Käytännön esimerkkejä kulttuurien rappeutumisesta ja kuolemasta

Biologinen ja kulttuurinen evoluutio ovat hyvin usein yllättävän analogisia. Olennaisin ero lienee se, että biologinen evoluutio etenee darwinistisesti (so. perityt ominaisuudet siirtyvät jälkeläisille), niin kulttuurievoluutio etenee lamarckistisesti (so. opitut ominaisuudet siirtyvät jälkeläisille).

Molemmissa esiintyy konvergenttiä evoluutiota eli sitä, että kehitytään toiminnoilta ja rakenteilta hyvin samankaltaisiksi kuulumatta samaan evoluution haaraan. Delfiinit ja hait ovat ympäristön ehtojen takia kehittyneet rakenteiltaan kovasti toisiaan muistuttavaksi, vaikka ovat ainoastaan yhteistä alajaksoa (Vertebrata) apinoiden, lintujen, käärmeiden ja sammakoiden kanssa.

Vastaavasti kirjoitustaito vaihtelevin merkintäjärjestelmin keksittiin itsenäisesti eri puolilla maailmaa eri korkeakulttuurien syntyessä. Luultavasti myös ruuti keksittiin Euroopassa itsenäisesti 1200-luvulla, vaikka Kiinassa sama aine oli tunnettu satoja vuosia aiemmin. Lamarckistisen kulttuurievoluution vuoksi kulttuurien toimivat osat kuitenkin leviävät nopeasti kulttuurista toiseen, mikäli keksintö vain on adaptoitavissa muihin kulttuureihin, eikä jokaisen eriytyneen kulttuurin tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Tämä on tärkeimpiä selittäjiä ihmisen menestymiselle lajina. Toisaalta myös kulttuurievoluution lamarckilaisen luonteen takia kaikenlaiset inhimilliset aivopierut, kuten nuorisomuoti, marxismi, viinatamponit, hedonistinen välinpitämättömyys ja karaoke leviävät helposti ympäriinsä. Kulttuurievoluution mahdollistama muutoksen nopeus on avain ihmisyhteisön menestykseen – tai sen tuhoon.

Mielenkiintoista on myös evolutiivinen taantuminen. Kaikki tuntenevat surkuhupaisan tarinan Mauritiuksen saarilla eläneistä dodoista, jotka eurooppalaisten siirtolaisten saavuttua katosivat hetkessä evoluution roskatynnyriin. Syy dodojen perikatoon näyttäisi olevan yksinkertaisesti se, että dodojen elinympäristö ei kannustanut kehittymään tai edes säilyttämään olemassaoleviakaan kykyjä. Kauan sitten saarelle lentäneet kyyhkyt huomasivat saarten hedelmien ja siementen tarjoavan yltäkylläisen ravinnonlähteen ja perustivat sitten näille antimille koko paikkansa ekosysteemissä. Kun mantereesta eristyksissä olevilla saarilla oli yllin kyllin ravintoa eikä lainkaan luontaisia vihollisia, taantui laji tuhansien vuosien kuluessa varsin diletantiksi. Dodot luopuivat lentotaidosta, mutta juoksemisen tai uimisenkaan opetteluun ei ollut mitään tarvetta. Itsesuojeluvaisto katosi täysin. Kun eurooppalaiset saapuivat ja toivat mukanaan myös rottia, ei maahan pesänsä tehneillä dodoilla ollut valmiuksia toimia näin vaaralliseksi muuttuneessa ympäristössä. Lintu ei ymmärtänyt puolustaa pesäänsä munilla herkuttelevilta rotilta tai juosta karkuun nälkäistä merimiestä. Helppo elämä mehevien hedelmien äärellä koitui lajin tuhoksi.

Ihmiskunnastakin löytyy dodojen kaltaisia kohtaloita. Ennen ajanlaskun alkua Kanarian saarille saapui lautoilla tai veneillä Guanchien heimo. Vaikka he olivat tulleet saarille meritse, olivat he kulttuurissaan unohtaneet täydellisesti vesillä liikkumisen. Kenties ainoat purjehdustaitoiset olivat kuolleet ennen kuin olivat ehtineet opettaa taitoa muille, tai taito oli hiipunut kun kalastus tai muut syyt eivät kannustaneet ylläpitämään sitä.

25 000 – 40 000 vuotta sitten Tasmanian saaren ensimmäiset asuttajat kävelivät alueelle sen ollessa vielä yhteydessä mantereeseen. Eristyksissä eläneet tasmanialaiset elivät eurooppalaisten saapuessa käytännössä varhaiskivikautta ja olivat joko unohtaneet tai eivät olleet koskaan oppineetkaan edes tulen tekoa. Heille pohjoisempana asuneiden Australian aborginaalien bumerangikin oli täysin tuntematonta muukalaisteknologiaa – puhumattakaan jousesta, heittokeihäästä saati tuliaseista. Päinvastoin, he jopa onnistuivat unohtamaan luutyökalujen valmistamisen noin 4 000 vuotta sitten.

Molemmat näistä taantuneista kulttuureista jakoivat dodon kohtalon: eristynyt populaatio katosi kilpailevan, tehokkaamman ja verkottuneemman kulttuurin saapuessa alueelle. 1800-luvun alussa koko Tasmanian alkuperäisväestö tuhoutui; guanchit puolestaan sulautuivat kokonaan uusien siirtolaisten joukkoon keskiajan lopulla. Siksipä Kanarian saarten rannikoilla ei kalastele guanchi, vaan siellä köllöttelee tyytyväinen IT-mursu.

Tasmanialaisia ja guancheja tunnetumpi esimerkki on Pääsiäissaaren kulttuurin kohtalo, joka oli seurausta pikemminkin itse aiheutetusta paikallisesta ekokatastrofista kuin kulttuurin taantumisesta – joka tosin alkoi kun yhteisön taloudelliset perusteet tuhoutuvat. Pääsiäissaaren väestö käytti saaren metsät laivojen rakentamiseen 1400- ja 1700-lukujen välillä, ja metsien kadottua eroosio vei mukanaan viljelysmaat eikä uusia metsiä enää kasvanut tilalle. Viljelykselle ja kalastukselle taloutensa perustaneelle yhtenäiskulttuurille seuraukset olivat kohtalokkaat: väestö taantui ja pirstoutui keskenään tappeleviksi kannibaaliheimoiksi, jotka eivät voineet edes rakentaa laivoja lähteäkseen saareltaan.

Omaksumalla omiaan tehokkaammat teknologiat ja hallintomuodot natiivit voivat säilyttää itsenäisyytensä ja mahdollisesti olemassaolonsakin. Kansallisaatteen omaksuneet suomalaiset rakensivat karulle maaperälle surkeaan ilmastoon itsenäisen, modernin demokraattisen valtion. Se ei olisi onnistunut rautakautisen heimokulttuurin ehdoilla ja arvoilla.

On silti syytä olla varovainen sen suhteen, mitä omaksuu toisista kulttuureista. Naurusaaren heimojen omaksuessa 1800-luvulla länsimaiset tulitaseet ja alkoholin, aloittivat kännipäiset natiivit sisällissodan kahdentoista heimon välillä. Sisällissota kesti kymmenen vuotta kunnes saksalaiset ottivat saaren haltuun ja keräsivät pyssyt pois. Nykyisin Naurun näennäisesti itsenäinen saarivaltio elää käytännössä täysin Australian hyväntahtoisuuden varassa. Saarelaisten tapa omaksua kaikki huonot asiat länsimaalaisilta on säilynyt elinvoimaisena, sillä kaupungistumisaste on täydet 100 prosenttia ja maan yli 15-vuotiaasta väestöstä 95% on ylipainoisia. Suorastaan dodomaista toimintaa.

Ehkä jotain dodomaista on myös niissä kulttuureissa, jotka eivät osaa suhtautua kilpaileviin ja ekspansiivisiin kulttuureihin uhkana, vaan kuvittelevat kaikkien muidenkin olevan yhtä harmittomia hedelmänmutustajia – osaamatta suojella pesäänsä niissä roomalaisorgioita viettäviltä rotilta. Evoluutio ei palkitse naiiviudesta, vaan sillä on olemassa vain yksi standardiratkaisu sen varalle. Luojan kiitos (sic) kulttuurievoluutiossa on mahdollista oppia ja omaksua uusia toimintamalleja.

Jarkko Pesonen
« Viimeksi muokattu: 24.07.2013, 15:12:02 kirjoittanut iloinen marko »

Vasarahammer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 947
  • Liked: 2157
  • Ampuu puskasta
    • Profiili
    • The hammer's gonna bring you down
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #64 : 24.07.2013, 22:42:17 »
Itse ymmärsin Kurtagicin kirjoituksen pointin siten, että millä tahansa menestykseen pyrkivällä poliittisella liikkeellä pitää olla positiivinen visio tulevaisuudesta. Pelkkä harjoitetun politiikan kritiikki ei riitä, kun "edistys" etenee nopeasti. Parhaimmillaankin ns. konservatiivit pystyvät vain hidastamaan modernin liberalismin etenemistä, eivät pysäyttämään sitä.

Kurtagic itse pyrkii arvostelemaan vallitsevan modernin liberalismin ydintä eli tasa-arvon nostamista ylimmäksi hyveeksi. Hänen mielestään tasa-arvoideologian moraalinen perusta on mätä ja horjutettavissa, kun osoitetaan sen onttous.

Kurtagic määrittelee modernin liberalismin klassiseksi liberalismiksi, johon on sisällytetty tätä kohtaan esitetty marxilainen kritiikki (klassinen liberalismi ei johda tasa-arvoon). Sillä ei tällä hetkellä ole aatteellista vastustajaa, mutta Kurtagic pyrkii luomaan ns. traditionalismista positiivisen vision niille, jotka eivät pidä modernista liberalismista.
"The trouble with our liberal friends is not that they're ignorant; it's just that they know so much that isn't so." -Ronald Reagan

gloaming

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 000
  • Liked: 1027
  • sosiokulttuurinen epätasapaino
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #65 : 24.07.2013, 23:20:51 »
Hyvä oli uusinkin artikkeli: http://sarastuslehti.com/2013/07/22/alex-kurtagicin-haastattelu/

Kurtagic on selvästikin jyvällä:

Lainaus käyttäjältä: Alex Kurtagic
Mielestäni egalitarismi on perustavanlaatuisesti epäreilua, sillä tasa-arvoa ei voi saavuttaa olematta epäreilu jollekulle, se oikeuttaa epäreilun palkitsemisjärjestelmän ja varallisuuden epäreilun jakaantumisen rankaisemalla ansioitunutta ja palkitsemalla ansiottoman. Egalitarismi oikeuttaa myös sorron, sillä tasa-arvoa ei voi saavuttaa supistamatta vapautta (itse asiassa tasa-arvo ja vapaus ovat monella tavoin yhteensopimattomat), ja tasa-arvo edellyttää jatkuvaa valvontaa ja säätelyä, kuten olemme huomanneet valtion rahoittaman monikulttuurisuuden saavuttua länsimaihin.

Universaalin resurssienjakotasa-arvon (olennaisesti taloudellisen tasa-arvon) vaatiminen tuhoaa rajallisessa järjestelmässä vapauden.
Jag stöder Feministiskt initiativ. Våga vara feminist! Feministiskt initiativ - Det tredje största partiet i Simrishamn.

JJohannes

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 811
  • Liked: 2396
  • Eih bennek, eih blavek!
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #66 : 25.07.2013, 01:20:13 »
Itse ymmärsin Kurtagicin kirjoituksen pointin siten, että millä tahansa menestykseen pyrkivällä poliittisella liikkeellä pitää olla positiivinen visio tulevaisuudesta. Pelkkä harjoitetun politiikan kritiikki ei riitä, kun "edistys" etenee nopeasti. Parhaimmillaankin ns. konservatiivit pystyvät vain hidastamaan modernin liberalismin etenemistä, eivät pysäyttämään sitä.

Kyllähän kirjoituksen pointti oli se, että konservatiiveiksi itseään kutsuvat ihmiset ovat tosiasiassa liberaaleja. Vaikkapa 50-luvulle haikaileva konservatiivi ei haikaile traditionalistista yhteiskuntaa (mitä se tarkalleen ottaen sitten onkin), vaan 60 vuoden takaista liberalismia, josta on sittemmin menty vielä radikaalimpaan suuntaan. Kurtagicille vedenjakaja on Ranskan vallankumous ja kaikki nykyiset poliittiset liikkeet sen voittajien henkisiä perillisiä. Konservatiivit eivät pysty pysäyttämään liberalismin etenemistä, koska he hyväksyvät liberalismin perusperiaatteet.

Samalla siis myöskään pelkkä positiivinen visio ei riitä, jos se perustuu liberalismin periaatteille.
Le néo-fascisme sera l’ultime expression du libéralisme social libertaire, de l’ensemble qui commence en Mai 68. Sa spécificité tient dans cette formule: «Tout est permis, mais rien n’est possible.» -- Michel Clouscard

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 758
  • Liked: 1231
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #67 : 02.09.2013, 01:41:28 »
Sarastuksessa oli tämä Kai Murroksen artikkeli:
http://sarastuslehti.com/2013/08/24/euroopan-tulevat-haasteet/
Vaikutti aluksi varsin mielenkiintoiselta, mutta sitten alkoivat esiin termit "rodustamme" ja "rotuylpeydestämme", "yhteisön perustumisesta verelle". Mitä vittua? Minä pidin sarastusta asiallisena palstana, jossa kansallismielisyyttä ja konservatiivista ajattelua esitettäisiin ilman noita typeriä menneisyyden termejä. Murros totaalisesti pilaa paljon asiaakin sisältävän artikkelinsa sortumalla melko halpahintaiseen rotuteoretisointiin. Vaikka ymmärrän Murroksen idean länsimaisen kulttuurin puolustamisessa, juuri näin sitä ei pitäisi tehdä. Tuo artikkeli antaa todella aihetta Sarastuksen leimaamiseen natsikorteilla, vaikkei sitä ansaitsisi.

JJohannes

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 811
  • Liked: 2396
  • Eih bennek, eih blavek!
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #68 : 02.09.2013, 01:51:19 »
Sarastuksessa oli tämä Kai Murroksen artikkeli:
http://sarastuslehti.com/2013/08/24/euroopan-tulevat-haasteet/
Vaikutti aluksi varsin mielenkiintoiselta, mutta sitten alkoivat esiin termit "rodustamme" ja "rotuylpeydestämme", "yhteisön perustumisesta verelle". Mitä vittua?

Kai Murros ei ole mies vaan performanssi. Luulisin, että hänen juttujaan kannattaa lähestyä jotenkin estetiikan kautta jos niitä haluaa yrittää ymmärtää. Itse en ole tosin vaivautunut.

Muutenkin on toki sanottava, että Sarastuksen toimituskunta on aika sekalainen seurakunta joka flirttailee milloin Suomen Vastarintaliikkeen, milloin katolisen kirkon ja milloin monarkismin kanssa. Unohtamatta homoseksuaaleja.
« Viimeksi muokattu: 02.09.2013, 01:55:32 kirjoittanut JJohannes »
Le néo-fascisme sera l’ultime expression du libéralisme social libertaire, de l’ensemble qui commence en Mai 68. Sa spécificité tient dans cette formule: «Tout est permis, mais rien n’est possible.» -- Michel Clouscard

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #69 : 02.09.2013, 08:23:56 »
Höps, tuohan oli loistava teksti. Vastaa täydellisesti minun ajatuksiani. Retoriikka nyt oli vähän räväkkää, mutta tekstihän oli alunperin puhe, ei essee.

Jotta länsimaalainen kulttuuri voi selvitä, on tehtävä seuraavat asiat:

1) Hylätä globaali kapitalismi ja siirtyä vahvaan protektionismiin.
2) Vastata riittävällä poliittisella tahdolla ympäristöongelmiin.
3) Hylätä humanismi arvopohjastamme.
4) Pysäyttää tänne suuntautuvat kansainvaellukset tarpeen tullen väkivalloin.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 301
  • Liked: 12757
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #70 : 02.09.2013, 08:30:25 »
^ En ole artikkelia vielä lukenut, joten liketys yllä koskee tässä vaiheessa nimim. Tragedian synty tekemää  neljän kohdan yhteenvetoa.

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #71 : 02.09.2013, 10:55:06 »
Jotta länsimaalainen kulttuuri voi selvitä, on tehtävä seuraavat asiat:

1) Hylätä globaali kapitalismi ja siirtyä vahvaan protektionismiin.

(http://blog.heritage.org/wp-content/uploads/special-trade-freedom-2013.jpg)

Päinvastoin: protektionismia tulee purkaa ja rankalla kädellä. Paskastanioissa on suurin protektionismi ja hyvinvointi sen mukainen.

Shemeikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 098
  • Liked: 4178
  • Oulu- Uleåborg
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #72 : 02.09.2013, 11:19:34 »
Sarastuksesta löytyy historiaakin.

Lainaus
ESA PALONIEMI

Vuosina 1964-1979 Rhodesiassa, joka nykyään tunnetaan nimellä Zimbabwe, käytiin sotaa valkoisen hallinnon ja Neuvostoliiton, Itä-Saksan, Kuuban sekä Pohjois-Korean tukemien mustien sissien välillä. Valkoiset rhodesialaiset ja osa mustista oli huolestuneena katsellut itsenäisyyden saaneen Kongon vajoamista kaaokseen ja sisällissotaan 1960. Itsenäisyys oli ovella Rhodesiallekin mutta siirtomaaisäntä halusi itsenäistyviin alusmaihinsa enemmistövallan, mikä olisi merkinnyt kovia aikoja vähemmistöille, kuten valkoisille. Rhodesia julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi 11.11.1965 Ian Smithin johdolla saamatta tunnustusta miltään valtiolta.

Mustat sissit surmasivat 4.7.1964 valkoisen miehen nimeltä Pieter Johan Andries Oberholzer ja hänen kuolemaansa pidetään Rhodesian puskasotana tunnetun sodan alkuna ja ensimmäisenä menetyksenä.

Huolimatta siitä, että ei-eurooppalaisille rhodesialaisille oli varattu kahdeksan paikkaa Rhodesian parlamentissa ja äänioikeus oli rodusta riippumatta kaikilla, sota nähtiin maailmalla mustien sotana vapaudesta valkoista sortajaa vastaan. Kommunistinen itäblokki tuki mustien eri sissiliikkeitä ja valkoinen Rhodesia sai vapaaehtoisia Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Yhdysvalloista saapui Rhodesiaan noin 300 vapaaehtoista. Heidät tunnetaan nimellä The Crippled Eagles, rammat kotkat. Perusteena nimelle oli se, että he olivat itse vapaaehtoisina hakeutuneet taistelemaan Rhodesiaan, vastoin USAn politiikkaa ja saamatta ulkomisteriön tukea apua tarvitessaan. Nimen ja Rampojen kotkien tunnuksen keksi kirjailija Robin Moore, joka Suomessa tunnetaan Lauri Törnistä kertovan Vihreät Baretit-kirjan kirjoittajana. Mooren talo Rhodesian Salisburyssä, nykyisin Harare, toimi Kotkien epävirallisena kokoontumispaikkana.

Varsinkin Vietnamissa palvelleita amerikkalaisia vapaaehtoisia arvostettiin Rhodesiassa. Heillä oli tuoretta kokemusta samankaltaista taktiikkaa käyttävistä sisseistä. Monilla ei tosin ollut lainkaan sotakokemusta, eräät olivat valinneet taistella Rhodesiassa Vietnamin sijaan.

Amerikkalaiset, kuten muutkin ulkomaiset vapaaehtoiset, palvelivat tavallisina sotilaina. He saivat saman palkan ja palvelusolosuhteet kuin rhodesialaiset aseveljensä. He eivät siis olleet rahasta taistelevia palkkasotureita, vaan heidän syynsä taistella Afrikassa vaihtelivat. Kuten jo mainitsin, osa oli osallistunut Vietnamin sotaan ja halusi jatkaa taistelua kommunismia vastaan. Eräät Vienamin veteraaneista lienevät päässeet “sodan makuun”, eikä heillle enää siviilielämä maistunut. Sotakokemusta vaillla olleista osa oli tietoisia valkoisia vastaan suunnatuista hirmutöistä itsenäistyneissä Afrikan valtioissa, kuten Kongossa muutama vuosi aiemmin, ja halusivat suojella omakseen katsomaansa kansanryhmää. Kolmen sadan amerikkalaisen vapaaehtoisen joukkoon on todennäköisesti kuulunut myös niitä, jotka suunnittelivat uraa palkkasoturina ja värväytyivät Rhodesian turvallisuusjoukkoihin saadakseen taistelu- ja sotilaskokemusta.Lisäksi on todennäköiseti ollut vapaaehtoisia, jotka eivät uskoneet mustien afrikkalaisten kykenevän pitämään yllä länsimaista yhteiskuntaa ja halusivat pitää Rhodesian hallinnan pääasiassa valkoisella vähemmistöllä. 1970-luvulla palkkasoturiaiheinen Soldier of Fortune -lehti julkaisi lähes joka numerossaan jutun Rhodesian taisteluista, mikä levitti tietoa mahdollisuudesta taistella Afrikassa ja sai monet värväytymään sotapalvelukseen eksoottisessa Afrikassa.

Rhodesian armeijassa ei ollut erillisiä yksiköitä ulkomaalaisille vapaaehtoisille, pois lukien lyhytikäinen ranskankielinen 7. Independent Company, vaan lähinnä englanninkielisistä maista saapuneet sotilaat palvelivat rhodesialaisista kootuissa yksiköissä, kuten Rhodesian SAS- tai Rhodesian Light Infantry- osastoissa.

Sota, jota mustat zimbabwelaiset sanovat Toiseksi Chimurengaksi, päättyi valkoisen Rhodesian tappioon 1979 ja maa palasi lyhyeksi aikaa Ison-Britannian siirtomaaksi, ennen kuin siitä tuli Robert Mugaben johtama itsenäinen valtio nimeltä Zimbabwe 1980. Mugabe johtaa maata edelleen 33 vuoden jälkeen.

Lainaus
Ian Smithin johtama Rhodesia kävi sotaa pääasiassa kahta mustien sissijärjestön kanssa, mosambikilaiseen FRELIMO- järjestöön kytköksissä olevan ZANLA-liikettä ja enimmäkseen nbele- heimolaisista koostuvaa ZIPRA-liikettä vastaan. ZANLA ja ZIPRA taistelivat osittain myös toisiaan vastaan. Sotaa käytiin suurimmaksi osaksi maaseudulla, sissien yrittäessä lamauttaa Rhodesian turvallisuusjoukot asentamalla teille neuvostovalmisteisia miinoja. Sissit ja heidän miinansa eivät erotelleet siviilejä sotilaista, vaan myös siviilien kimppuun käytiin. Rhodesialaiset vastasivat miinauhkaan panssaroimalla ajoneuvonsa ja korvaamalla renkaitten ilma vedellä, mikä vähensi räjähdyksen painetta ja tulipalon vaaraa. Rhodesialaiset sotilaat iskivät sissien tukikohtiin Rhodesian ulkopuolella, kuten Mosambikin Nyadzonaan vuonna 1976.
Myös terrori-iskuja tapahtui. 1978 ja 1979 ZIPRA ampui neuvostoliittolaisilla ohjuksilla alas kaksi aseistamatonta siviilimatkustajakonetta. Vuoden 1978 iskussa 18 koneessa ollutta selvisi hengissä maahan asti, ja syöksypaikalle saapuneen ZIPRAn sissit surmasivat pelastuneista 10, lukuunottamatta viittä jotka olivat lähteneet hakemaan apua ja kolmea pensaisiin piiloutunutta. Surmattujen joukossa oli myös kaksi lasta. Vuoden 1979 iskussa kaikki koneessa olleet 59 ihmistä saivat surmansa.Rhodesian puskasodassa kuoli arvioitten mukaan noin 20.000 ihmistä viidentoista vuoden aikana. Lähes 1.400 rhodesialaista sotilasta, mukana seitsemän amerikkalaista vapaaehtoista, kaatui taisteluissa. Haavoittuneita amerikkalaisia oli monia, useat saivat pysyviä vammoja.Lisäksi surmattiin noin 500 valkoista ja lähes 7.000 mustaa siviiliä sekä noin kymmenen tuhatta mustien eri sissiliikkeitten taistelijaa.

Rhodesian puskasodan seurauksena neljännesmiljoonan suuruinen valkoinen vähemmistö on suureksi osaksi muuttanut maasta. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan nykyisessä Zimbabwessa oli 46.000 valkoista. Erään lehtitiedon mukaan Zimbabween jääneitä valkoisia, jotka tunnetaan nimellä Zimbo, olisi 20.000-40.000 henkeä. Maasta muuttanut whenwe- väestö, eli “when we were in Rhodesia”,suomeksi “kun olimme Rhodesiassa”, on jakaantunut kahteen osaan. Afrikaansia puhuvat buurit ovat useimmiten siirtyneet Etelä- Afrikkaan ja englantia puhuvat, kuten britit ja irlantilaiset, Australiaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin tai Isoon- Britanniaan. Yhteisnimeltään valkoisia rhodesialaisia kutsutaan nimellä “rhodie” ja he pitävät yhteyttä toisiinsa esimerkiksi omilla nettifoorumeillaan.
Syynä maastamuuttoon on osittain Zimbabwen surkea taloustilanne. Valkoiset joutuvat kilpailemaan työpaikoista mustien kanssa, ja usein mustia työhönotossa suositaan. Maatalous, joka toi asukkaille ennen hyvän elintason, on ajettu alas jakamalla valkoisten suurtilojen maat elinkelvottomiksi tilkuiksi. 89- vuotias Robert Mugabe valittiin juuri uudestaan presidentiksi, ja vaaleja pidetään vilpillisinä. Mugabe pitää maan tiukasti hallussaan, ja on mahdotonta sanoa millaiseksi Zimbabwe muuttuu hänen luovuttuaan vallasta tai kuoltuaan.

Aatteesta taistelleet valkoiset vapaaehtoiset löysivät oman Espanjan sisällissotansa Rhodesiasta, eteläisestä Afrikasta. Valkoisten puolesta taistelleina he kuitenkin olivat poliittisesti epäkorrekteja, eikä heitä ole julkisuudessa paljoa muisteltu. Robin Moore kirjoitti heistä kirjan nimeltä The Crippled Eagles vuonna 1980. Vahvistamattoman tiedon mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö teki parhaansa estääkseen kirjan julkaisun. The Crippled Eagles julkaistiin pitkän kamppailun jälkeen vuonna 1991 nimellä The White Tribe. Lisäksi on 1975 kaatuneen amerikkalaisen John Alan Coeyn päiväkirja julkaistu vuonna 1988 nimellä A Martyr speaks.

http://sarastuslehti.com/2013/08/22/rammat-kotkat/
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

(Oulu PS) http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Nude but not naked.

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

Somehow, Satan got behind me

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #73 : 02.09.2013, 11:27:25 »
Lainaus käyttäjältä: Avaritia
protektionismia tulee purkaa ja rankalla kädellä

Valitettavasti ei. Totta on, että vapaakauppa parantaa elintasoa, mutta nykyisenkin elintason ylläpitäminen näissä ekologisissa olosuhteissa on tuhoisaa. Vapaakaupan ongelma on se, että se vie vastuullisilta hallituksilta mahdollisuudet reagoida vakaviin ongelmiin. Raha karkaa ja etsii vain lyhyen tähtäimen edun maksimoimista. Sivilisaation pelastamiseksi talous on alistettava, tai muuten mihinkään korjausliikkeisiin ei pystytä. Tämä on ikävä tosiasia, josta en pidä yhtään, koska minäkin kannatan markkinatalouden perusperiaatteita.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #74 : 02.09.2013, 14:21:14 »
Vapaakaupan ongelma on se, että se vie vastuullisilta hallituksilta mahdollisuudet reagoida vakaviin ongelmiin...tämä on ikävä tosiasia, josta en pidä yhtään, koska minäkin kannatan markkinatalouden perusperiaatteita.

Kumpaa siis kannatat, markkina- vai komentotaloutta? Yllä kirjoittamasi perusteella et ainakaan ensimmäistä, koska haluat tuhota senkin vähän vapauden, mitä on olemassa: http://www.globaltradealert.org/ Tuonkin perusteella Suomi on tehnyt vastikään 118 protektionistista päätöstä ja huimat 18 kauppaa vapauttavaa päätöstä, eli kontrolli sen kuin tiukentuu. Kuinka paljon haluat lisää kaipaamaasi säätelyä? http://www.globaltradealert.org/sites/default/files/GTA11_chapter2.pdf

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #75 : 02.09.2013, 14:46:56 »
Vapaakaupan ongelma on se, että se vie vastuullisilta hallituksilta mahdollisuudet reagoida vakaviin ongelmiin...tämä on ikävä tosiasia, josta en pidä yhtään, koska minäkin kannatan markkinatalouden perusperiaatteita.

Kumpaa siis kannatat, markkina- vai komentotaloutta? Yllä kirjoittamasi perusteella et ainakaan ensimmäistä, koska haluat tuhota senkin vähän vapauden, mitä on olemassa: http://www.globaltradealert.org/ Tuonkin perusteella Suomi on tehnyt vastikään 118 protektionistista päätöstä ja huimat 18 kauppaa vapauttavaa päätöstä, eli kontrolli sen kuin tiukentuu. Kuinka paljon haluat lisää kaipaamaasi säätelyä? http://www.globaltradealert.org/sites/default/files/GTA11_chapter2.pdf

Kannatan keskitietä. Valtion sisäistä markkinataloutta ja ulkomaankaupan ja pääomaliikkeiden kontrolloimista. Tärkeintä ei ole mikään tietty säätelyn/vapauden taso, vaan talouselämän hallittavuus. Talouden on oltava alisteinen politiikalle, ei politiikan taloudelle. Jos kaikkien maailman taloualueiden poliittiset johdot alkaisivat ottaa vakavasti vääjäämättömän ekologisen ja demografisen kriisin, silloin protektionismista voisi minun puolestani luopua.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #76 : 02.09.2013, 14:55:32 »
Talouden on oltava alisteinen politiikalle, ei politiikan taloudelle. Jos kaikkien maailman taloualueiden poliittiset johdot alkaisivat ottaa vakavasti vääjäämättömän ekologisen ja demografisen kriisin, silloin protektionismista voisi minun puolestani luopua.

Eli et kannata markkinataloutta, jossa markkinatoimijat tekevät toisiaan hyödyttäviä sopimuksia. Ekologinen ja demografinen kriisi johtuu valtion mahdollistamasta haaskauksesta, jossa epäkelpoa tuetaan eikä kelvon anneta muodostua, eletään velaksi sosialismissa. Miksi haluat lisää samaa?

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #77 : 02.09.2013, 16:17:19 »
Eli et kannata markkinataloutta, jossa markkinatoimijat tekevät toisiaan hyödyttäviä sopimuksia.

Kannatan, mutta hallitusti. Vaikka kritisoin kapitalismia, en peräänkuuluta sen tilalle mitään sosialismia. Kannatan matalia sosiaaliavustuksia ja veroja ja vastustan suunnitelmataloutta, mutta pienessä, kontrolloidussa mittakaavassa.

Ekologinen ja demografinen kriisi johtuu valtion mahdollistamasta haaskauksesta, jossa epäkelpoa tuetaan eikä kelvon anneta muodostua, eletään velaksi sosialismissa. Miksi haluat lisää samaa?

Näetköhän asiat hieman liian yksinkertaisina? On toki libertaarisen utopian mukainen teoria, että ympäristöongelmien tapaisiin asioihin reagoidaan vapailla markkinoilla juuri oikeilla tavoilla, juuri sopivan kokoisilla panostuksilla ja juuri oikeaan aikaan. Valitettavasti tämä ei toimi. Maailmassa, jossa kauppaa ja pääomaliikkeitä ei haluta kontrolloida, ollaan siirrytty kestämättömään kasinotalouteen. Kuka enää haluaa investoida johonkin pitkäjänteiseen, kun voi ryhtyä George Sorosiksi ja keinottelun keinoin hankkia mittaamattomat omaisuudet käden käänteessä tuottamatta yhtään mitään?

Ympäristöongelmien selättämisessä on saatava maailman taloudellinen kapasiteetti hyödylliseen käyttöön. Jos esimerkiksi kaikki se raha, joka viimeisen kymmenen vuoden aikana on tuhlautunut sellaiseen täysin merkityksettömään kuin älypuhelimiin, luksusautoihin, viihteeseen yms., olisi käytetty yksin uusiutuvan energian tuottamiseen, ongelmamme olisivat paljon pienemmät ja pienenisivät koko ajan. Vaan nyt tilanne on se, että jos joku päättää sijoittaa uusiutuvaan energiaan biljoonan euron pääoman, tuo pääoma karkaakin jonnekin muualle tekemään pikavoittoja.

Sanalla sanoen, ideologisesta näkökulmasta kannatan markkinataloutta, mutta pragmaattisesta näkökulmasta toivon siihen rajoituksia.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #78 : 02.09.2013, 16:38:36 »
Sanalla sanoen, ideologisesta näkökulmasta kannatan markkinataloutta, mutta pragmaattisesta näkökulmasta toivon siihen rajoituksia.

Kannatat komentotaloutta ja syytät vapaata markkinataloutta asioista, joissa tihulaisena on ollut sääntely ja valtioiden puuttuminen talouteen eikä vapautta ole kuin nimeksi.

Tässä on vain osa mielestäsi todennäköisesti "liian vapaiden markkinoiden" ja "globaalikapitalistisen" USA:n lainsäädännöstä:
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3f/Codeoffederalregulations.jpg/800px-Codeoffederalregulations.jpg) näiden ja kokoelmaan kuuluvien muiden säännösten suota voi tutkia täällä: http://www.regulations.gov/#!home

Ilmeisesti sinä haluat itse kirjoittaa, miten toisten tulisi elää ja käydä kauppaa, koska nykyiset eivät kelpaa. Komentajaksi komentajan paikalle, ei mikään uusi resepti.

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #79 : 02.09.2013, 17:37:06 »
Minä haluan pelastaa ihmiskunnan ja erityisesti länsimaisen kulttuurin ekologiselta ja demografiselta perikadolta. Uskon, että se on helpoimmin tehtävissä sillä politiikalla, mitä peräänkuulutan.

Sinä siis olet eri mieltä. Mistä sitten johtuu, että et esitä mitään vaihtoehtoa? Nähdäkseni olet vain moralisoinut linjaani siitä, että sinusta se ei ole hyvä. Usko pois, jos pystyt esittämään minulle jonkin vaihtoehtoisen ja paremman tavan selvittää kyseiset ongelmat, omaksun sen sellaisenaan ja nostan sinulle hattua. Kakista siis ulos vain.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #80 : 02.09.2013, 18:07:55 »
Minä haluan pelastaa ihmiskunnan ja erityisesti länsimaisen kulttuurin ekologiselta ja demografiselta perikadolta. Uskon, että se on helpoimmin tehtävissä sillä politiikalla, mitä peräänkuulutan.

Analyysisi on osoitettu vääräksi, mikään paha globaalikapitalismi ja vapaat markkinat eivät hallitse eivätkä ole hallinneet. Päinvastoin hallinto kiristää otettaan ja protektionismi kasvaa. Komentotalous ei tuota hyviä tuloksia vaan syveneviä rakenteellisia ongelmia, kuplia, joten olisi toki mukava kuulla, millaisia kuplia sinä haluat ja millaisia rakenteellisia vikoja muiden siedettäväksi.

Paskastanioissa holtiton väestönkasvu jatkuu niin kauan kuin siellä ainoa mahdollinen omaisuus on omat lapset. Kipataan väestönkasvua ylläpitävää tukea eivätkä gebardihatut anna alueillaan olla mitään muita bisneksiä kuin raaka-aineiden vientiä suoraan ulos maasta, saati sitten antaa alamaistensa itse pyörittää bisneksiä ja kasvattaa pesämunaa. Puhumattakaan, että pesämuna pääsisi kilpailemaan markkinoille ja rakentamaan yhteiskuntaa, luoden vakautta. Ei pesämunaa paskastanioissa -> kultamuniksi länsimaihin. Kuulostat Jutta Urpilaiselta:" Luottamus hyvä, kontrolli parempi!" Niin ja paskastanioissa on myös ympäristöasiat nimensä mukaisesti.

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #81 : 02.09.2013, 19:24:36 »
Lainaus käyttäjältä: Avaritia
Analyysisi on osoitettu vääräksi

Missä analyysini on osoitettu vääräksi? Et sinä sitä ainakaan vääräksi osoittanut.

Lainaus
mikään paha globaalikapitalismi ja vapaat markkinat eivät hallitse eivätkä ole hallinneet.

No sehän nyt vain riippuu hallitsemisen määrittelystä. Miksi sinä nimittäisit sitä, että talouden realiteetit määrittävät kaikki poliittiset linjaukset? Jos alamme toimia toisin kuin suuryritykset haluavat, ne siirtävät kaiken toimintansa muualle, mikä romuttaa koko yhteiskuntamme, minkä estämiseksi olisikin pakko alkaa taas nöyristellä niiden edessä. Tätä on se, että talous hallitsee politiikkaa.

Lainaus käyttäjältä: Avaritia
Päinvastoin hallinto kiristää otettaan ja protektionismi kasvaa.

Ja minun mielestäni väärissä asioissa. Protektionismiakin on monenlaista, muista se.

Lainaus käyttäjältä: Avaritia
Komentotalous ei tuota hyviä tuloksia vaan syveneviä rakenteellisia ongelmia, kuplia, joten olisi toki mukava kuulla, millaisia kuplia sinä haluat ja millaisia rakenteellisia vikoja muiden siedettäväksi.

En sanoisi hyväiksi tuloksiksi niitäkään asioita, mitä vapaa, globaali markkinatalous on tuottanut. Esimerkiksi luonnonvarojen kulutus kasvaa järkyttävästi, mutta järjestelmän puitteissa asialle ei voida mitään. Globalisaatioon kuuluu myös vapaa liikkuvuus, joka on mahdollistanut kansainvaelluksen kolmannesta maailmasta länteen.

Lainaus käyttäjältä: Avaritia
Kipataan väestönkasvua ylläpitävää tukea eivätkä gebardihatut anna alueillaan olla mitään muita bisneksiä kuin raaka-aineiden vientiä suoraan ulos maasta, saati sitten antaa alamaistensa itse pyörittää bisneksiä ja kasvattaa pesämunaa.

Miksi valitat tästä minulle? Kuten jo sanoin, kannatan sisäistä markkinataloutta. Kehitysmaiden mielivaltainen elinkeinotoiminnan pompottaminen ei ole sellaista interventiota talouteen, mitä peräänkuulutan.

Lopuksi: et vieläkään tarjonnut kysymääni vaihtoehtoa. Toistan siis kysymyksen: "Millaisilla toimenpiteillä sinä ratkaisisit maailman ekologiset ja demografiset ongelmat?"
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #82 : 02.09.2013, 22:47:48 »
Tragedian synty on hyvä ja tekee nyt esimerkiksi linkkaamani ihmisten kanssakäymistä suuresti varsinkin markkinoiden osalta rajoittavat sääntökokoelmat ja niiden noudattamista valvovat instanssit olemattomiksi. Markkinat joko ovat vapaat tai eivät ole. Kuulemma siellä se paha globaalikapitalismi vaanii, vaikka todellisuudessa kaikki on säännöstelty ja halutaan säännöstellä vielä enemmän. Crony capitalism on valtioiden ja ylikansallisten poliittisten klikkien valtapeliä, jossa hyvät veljet saavat muiden kustannuksella. Protektionismia ja interventionismia "vastuullisilta hallituksilta". Vapaan markkinatalouden teoreetikoista ympäristökysymyksiin erikoistuneen kattava luento aiheesta: http://www.youtube.com/watch?v=RBEdZ92DLBs

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #83 : 03.09.2013, 09:09:08 »
Kiitos, on jo tullut selväksi, että pidät minun talousnäkemyksiäni roistomaisina, asiasta ei tarvitse enää vauhkota. Minkäänlaisen ideologisen keskustelun seurauksena en ole näkemyksiäni muuttamassa, joten ole hyvä ja laskeudu käytännön tasolle tai unohda koko juttu.

Kun vastausta ei vieläkään tullut, toistan jälleen kysymyksen: "Millaisilla toimenpiteillä sinä ratkaisisit maailman ekologiset ja demografiset ongelmat?"

En halua, että tarjoat minulle uudestaan puolentoista tunnin englanninkielistä videota. Jos olet mielestäsi oikeassa, pystyt varmasti keskustelemaan asioista pakenematta kenenkään auktoriteetin selän taakse.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 332
  • Liked: 6943
  • #kivapuhuja
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #84 : 03.09.2013, 09:21:08 »
Vapaakaupan ongelma on se, että se vie vastuullisilta hallituksilta mahdollisuudet reagoida vakaviin ongelmiin...tämä on ikävä tosiasia, josta en pidä yhtään, koska minäkin kannatan markkinatalouden perusperiaatteita.

Kumpaa siis kannatat, markkina- vai komentotaloutta? Yllä kirjoittamasi perusteella et ainakaan ensimmäistä, koska haluat tuhota senkin vähän vapauden, mitä on olemassa: http://www.globaltradealert.org/ Tuonkin perusteella Suomi on tehnyt vastikään 118 protektionistista päätöstä ja huimat 18 kauppaa vapauttavaa päätöstä, eli kontrolli sen kuin tiukentuu. Kuinka paljon haluat lisää kaipaamaasi säätelyä? http://www.globaltradealert.org/sites/default/files/GTA11_chapter2.pdf

Suomiko protektionistinen.... HAHHAA!!!

Kuinkahan moni noista 118 päätöksestä liittyy euroalueeseen yleensä?
Nimittäin tuota karttaa klikkailemalla taisi olla Luxemburg ainoa euromaa, jossa oli vain 116 protektionistista päätöstä. Yleensä euromailla oli 130-160 päätöstä.

Olen ollut tehtailemassa erästä kirjallista kysymystä eduskunnalle ja seurannut sen johdosta vierestä TEM:in ja Motivan erästä projektia, koskaEU varta vasten kehotti euromaita suosimaan tietyn tuotesegmentin oman teollisuuden vahvistamista EU-maissa. Jokaista maata painostettiin miettimään tapoja, joilla julkinen sektori voisi pönkittää ko. teollisuuden alan liiketoimintaa nimenomaan kaupan ja terveen liikevaihdon kasvattamisen kautta, eikä yritystukina alkutuotekehitykseen.

Tällä protektionistisella eleellä olisi nostettu eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä vastaukseksi Kiinan USA:n ja Korean jo toteuttamille protektionistisille toimille. Mutta eihän Suomi saanut tuossakaan mitään aikaan. Yhden kansainvälisen projektin, joka viivästyi yli kaksi vuotta tuottaen pari yliopistotutkimusta ja yhden konferenssin ilman teollisuuden edustajien läsnäoloa tai panosta. Peukalonpyörittelyä siis.

USA:a pidetään vapaakaupan mallimaana. Olen tästä jo kirjoittanut EU-USA vapaakauppasopimukseen liittyen, että USA:a protektionistisempaa markkinaa saa hakea. EU-USA vapaakauppasopimus olisi yksisuuntainen. EU avaisi tullivapaat ovet USA:laisille tuotteille. USA:ssa on UL-hyväksyntä kalliine vuosittaisine auditointeineen kaikelle high-tech-tuotteille, mikä estää käytännössä pienten firmojen pääsyn USA:n markkinoille, ellei sitten löydy isoja rahoittajia. Tulorahoitteisella tuoreella PK-yrityksellä ei mitään asiaa. Sen sijaan USA:ssa kaikki muistaakseni alle 50 000 dollarin hankinnat tulee ostaa paikallisilta pienyrityksiltä, jos sellaisia löytyy. Sitten alle 200 000 dollarin hankinnoissa pitää pisteyttää paikallisia pienyrityksiä paremmin, koska kulurakenteellaan eivät pärjää korporaatioille. Näin pyritään pitämään pienyrityksiä julkisen puolen hankintojen kautta kilpailukykyisenä markkinoilla kanavoimalla näille kassavirtaa. USA:n tuotevastuulainsäädäntö on myös oma lukunsa. Useat ennakkotapaukset ja jättikorvaukset pitävät ulkomaiset yritykset tehokkaasti poissa tietyiltä markkinoilta. Paikallisilla on ilmeisesti omat vakuutuksensa ja juristinsa käsittelemässä näitä juttuja mutta etabloitumatta varsin riskaabeli markkina tuo, ja etabloituminen maksaa.

Vapaakauppa on korporaatiokommunismia parhaimmillaan. Siinä pärjäävät vain suuryritykset, joilla on varaa etabloitua ympäri maailmaa ja tuottaa tavaraa siellä, missä se on halvinta. Jos puhutaan halvasta tuotannosta, niin Suomessa saisi olla vain puunhaketusta, kaivostoimintaa ja pohjaveden pumppausta. Kaikkeen muuhun Suomi on liian kallis maa. Routa vaatii infrastruktuurilta moninkertaiset investoinnit verrattuna vaikka edes keski-Eurooppaan. Neljä vuodenaikaa vaatii taloilta eristystä, lämmitystä, kolminkertaisia laseja...
No voisihan suomesta tehdä serverihallipuiston, koska täällä on helppo jäähdyttää.

Tragedian synty on siinä oikeassa, että utopiassa tuo toimii, mutta kansallisvaltiot joutuvat henkensä pitimiksi myös tekemään epäoptimaalista ruoka- ja muuta tuotantoa. Suomesta on suljettu paljon tehtaita. Tehtaan sulkeminen on helppoa. Mistä löytyy tänä päivänä se pääoma jolla rakennetaan uusia? Aina ko. tuotantolaitoksen rakentaminen on ylikansallisille korporaatioille jonnekin muualle halvempaa. Jos suomalainen sijoituspääoma valuu ulkomaille tapahtuviin investointeihin, niin ei se ulkomainen pääoma Suomeen päädy. 30 asteen pakkaset joka talvi, routivat maat, energiaverot ja korkeat kuljetuskustannukset... Ei täällä oikeasti kannattaisi tehdä yhtään mitään globaalissa perspektiivissä.

Toimivat sisämarkkinat ja oma valuutta ovat ainoita oikeita lääkkeitä kannattavien yritysten rakentamiseen Suomen tapaisessa maassa. Vain sisämarkkinoilla koeponnistettu vaikka sitten valuuttapoliittisin keinoin kilpailukykyiseksi hinnoiteltavissa oleva yritys enää saa jalansijaa globaalilla kentällä. Nokian ihmeitä ei enää tule.

-i-
"Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta." -filosofi J.Sakari Hankamäki -
"Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu." - Jussi Halla-aho -
Immigration Gumballs

junakohtaus

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 9 256
  • Liked: 3732
  • Suvakkipissis
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #85 : 03.09.2013, 09:27:42 »
Ketjun aiheeseen palatakseni.

On aina hiukan vaikea arvioida julkaisua, jonka linjasta on suuresti eri mieltä. En esimerkiksi osaa juurikaan sanoa onko Seiska hyvin tehty juorulehti vai ei.

Täältä katsoen Sarastusta kuitenkin vaivaa suunnaton epätasaisuus. Joukossa on erittäin hyvää roinaa esimerkiksi Hännikäiseltä, mutta ajoittain tulee ihan lukioaineen tasoa.

Pykälää yleisemmällä tasolla tervehdin toki ilolla kaikenlaista aktivoitumista. Lisäksi Sarastuksen possella enimmäkseen joka tapauksessa on ihan ideologia eikä vain sekavaa mölinää.
Face Palm and Carry On

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #86 : 03.09.2013, 16:21:43 »
Jos olet mielestäsi oikeassa, pystyt varmasti keskustelemaan asioista pakenematta kenenkään auktoriteetin selän taakse.

Et ole sitä omaa reseptiäsi perustellut lainkaan. Pistin esimerkin vapaan markkinan ratkaisuista. Syvemmälle ei ole tarvis mennä, ennen kuin kerrot miksi sinun protektionismisi toimisi kuten sanot sen toimivan. Protektionismi on sellaista asiaa kuin komparatiivinen etu vastaan aiheuttaen haaskausta ja yleistä kurjistumista. Sääntelyä pitää myös valvoa, joten lisää valvontakuluja ja ne rahat ovat poissa tuottavan bisneksen pyörittämisestä :roll:

Suomi on EU:ssa ja EU:ssa tehdään tasan samanlaisia kaupan sääntelyitä mitä esiintyy jäsenmaissa. Suomi on ulkoistanut sääntelyä vain eri taholle, täten protektionismi rajautuu enemmän EU kontra muut suuret talousalueet. Ikuturso voi myös kertoa, miksi meillä ei ole kaupoissa venäläisiä elintarvikkeita eikä virolaista viinaa näin esimerkiksi. Onko Ikutursosta myös kiva maksaa ylihintaa elintarvikkeista ja viinasta näin esimerkiksi, sillä se on protektionismin hinta?

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #87 : 04.09.2013, 16:21:26 »
miksi sinun protektionismisi toimisi kuten sanot sen toimivan.

1) Asetaan tullimuureja, suositummuisuusasemia ja pääomaliikkeiden esteitä, ja vapaasta liikkuvuudesta luovutaan.
2) Kun talous on näin alistettu, valtiovalta voi kannustaa tai pakottaa sen käyttämään resurssejaan esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon.
3) Ongelmiin saadaan ratkaisuja.

Oletko koskaan ihmetellyt, että aikana ennen 80-lukua tällaiset asiat olivat mahdollisia? Ja vaikka silloin olikin matalampi elintaso, elämänlaatu oli suunnilleen kaikilla mittareilla parempi kuin nykyään.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Avaritia

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 271
  • Liked: 136
    • Profiili
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #88 : 04.09.2013, 18:43:36 »
1) Asetaan tullimuureja, suositummuisuusasemia ja pääomaliikkeiden esteitä, ja vapaasta liikkuvuudesta luovutaan.
2) Kun talous on näin alistettu, valtiovalta voi kannustaa tai pakottaa sen käyttämään resurssejaan esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon.

Mitenköhän me saadaan 80-luvun hyvinvoivien ja palkkaamaan pystyvien PK-yritysten kansoittaman talouden työpaikkoja sillä, että sinä vedät ilmat pihalle vähistä kotimaisista suurten ketjujen altavastaaja-yrityksistä nostamalla ulkomaisten hyödykkeiden hintoja ja pakottamalla kotimaiset firmat tyytymään kotimaan jo nyt ylihinnoiteltuun sekä kapeaksi monopolisoitumisen ja fuusioitumisen takia käyneeseen tarjontaan? Aiemmin pk-yritykset saivat olla selvästi enemmän kuin ellun kanat mutta byrokratia ja maksut julkiselle ovat kasvaneet. Sinä tahdot nostaa kustannustasoa ja vähentää kaupan mahdollisuuksia. Firmat menevät konkkaan kustannusten nousun vuoksi todellisuudessa ja työttömyys lisääntyy, mutta sinähän halusit 80-luvun hyvinvointia?

Mitä jos kertoisit, millä tosissaan kumoat komparatiivisen edun hyödyt?

(http://img.docstoccdn.com/thumb/orig/46695678.png)

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 777
  • Liked: 2927
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Profiili
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Sarastus-lehti
« Vastaus #89 : 04.09.2013, 19:08:27 »
Avaritia hyvä, me keskustelemme aivan eri asioista ja eri aallonpituuksilla. Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että vapaalla markkinataloudella saavutetaan suurin hyvinvointi. Kysymys onkin siitä, tuleeko ihmisten enää tavoitella suurempia materiaalisia rikkauksia. Minusta ei, sinusta nähtävästi kyllä. Kannatankin protektionismia vain siksi, että ihmiskunnan aiheuttama ekologinen kuormitus on liikaa. Pakottamalla ihmiset uhraamaan osan elintasostaan ekologiseen sopeutumiseen voimme pitää huolen siitä, että ihmiskunnalla on jonkinmoinen elintaso vielä sadan vuoden kuluttua. Jos sen sijaan annamme kulutusjuhlan nyt jatkua, sadan vuoden kuluttua jälkeläisillämme on paljon kurjempaa. En pidä oikeana sitä, että varastamme jälkeläistemme elintason. Siksi haluan nykymenoon jarruja.
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.