Myrskyn viimeiset laineet.
Analyysi: Mitä tapahtui perussuomalaisten “ihmiskäsitykselle”? Puolue saa uuden puheenjohtajan ja kelpaakin ehkä taas kokoomukselle hallitukseen
Kokoomus ja keskusta heittivät vuonna 2017 perussuomalaiset ulos hallituksesta “ihmiskäsityksen” vuoksi, mutta nyt yhteistyö voisi kelvata. Jussi Halla-ahon siirtyminen sivuun poistaa kiusallisia ongelmia, kirjoittaa A-studion toimittaja Riku Roslund.
Yle 11.8.2021
Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan valinta voi olla alkusysäys puolueen pääsemiselle hallitukseen. Syynä ei niinkään ole se, kuka johtoon valitaan, vaan se, että nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole ehdolla.
Palataan neljä vuotta taaksepäin. Perussuomalaisten vasta valittu puheenjohtaja Halla-aho astui ulos mustasta autosta sateisena päivänä kesäkuussa 2017. Hän oli saapunut pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan neuvottelemaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa hallitusyhteistyöstä.
Perussuomalaiset oli jakaantunut kahtia puoluekokouksensa jälkeen, kun Timo Soinin ja Halla-ahon kannattajat olivat lähteneet omille teilleen.
Sipilä ja Orpo sanoivat, että hallituksella ei ole edellytyksiä jatkaa perussuomalaisten kanssa. Eikä vain perussuomalaisten, vaan Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. Sipilän ja Orpon mielestä puolue oli yhdessä yössä muuttunut arvoiltaan liian paljon.
– Kyllä ne tulevat maahanmuuttokysymyksissä, ihmisyyskäsityksessä, tämän tyyppisissä, jotka ovat perusarvokysymyksiä, Sipilä sanoi tuoreeltaan.
– Tämä ei ole vain kokoomuslainen arvopohja, vaan se on yleinen länsimainen, ihmisyyteen liittyvä arvopohja, totesi Orpo.
"Arvopohjaan" vetoaminen ei ollut kovin uskottavaa, kun Orpo ja Sipilä kieltäytyivät täsmentämästä ja ylipäätään keskustelemasta aiheesta.
Väitetylle "arvopohjalle" on kuvaavaa, että syksyllä 2015 pääministeri Sipilä tuomitsi PS:n puoluesihteerin turvapaikanhakijoiden motiivien epäilemisen rasistiseksi, kunnes itse hieman myöhemmin epäili julkisesti Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden motiiveja, kun kaikille oli viimein selvinnyt, että Suomeen ei tule valtamedian sumutuksen mukaisesti syyrialaisia pakolaisia vaan irakilaisia puurokenraalihuijareita.
Orpo selitteli PS:n hylkäämistä myös hallitusohjelmaan sitoutumisella, vaikka Halla-ahon PS ilmoitti hyväksyvänsä hallituksen ohjelmat (ja myös vaativansa niiden noudattamista), ja epäillyllä EU-vastaisuudella, vaikka juuri Sampo Terho oli Halla-ahosta poiketen kampanjoinut EU-eroteemalla ja piti sitä esillä sitä myös sinisten ministerinä.
Kolmas surkea selitys olivat yleensä nopeasti unohtuvat varapuheenjohtajavalinnat. Niillä ei luulisi olevan merkitystä muille puolueille, mutta tällä kertaa oli suurikin merkitys, koska juuri Jussi Niinistön valitsematta jättäminen romutti Soinin klikin vallankaappaussuunnitelman.
Petteri Orpo sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että kokoomus ja perussuomalaiset voisivat mahtua samaan hallitukseen. Hänen mukaansa mitään puoluetta ei pidä demonisoida. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta.
– Kesästä 2017 on paljon virrannut vettä Aurajoessa. He haluavat selkeästi päästä jonakin päivänä hallitukseen, Orpo totesi jo keväällä perussuomalaisista Maaseudun Tulevaisuudessa.
Mikä perussuomalaisissa on muuttunut kesän 2017 jälkeen? Joidenkin perussuomalaisten “ihmiskäsityksestä” on riittänyt kohuja myös viime vuosina. Puolueen johdossa on yhä samoja henkilöitä. Puolueen ohjelmat ja linjaukset ovat pysyneet samankaltaisina. Ydinviestejä ovat yhä maahanmuuton, EU:n, “ilmastovouhotuksen” ja verojen kritisointi.
Uudeksi puheenjohtajaksi on vahvimmin tyrkyllä puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra. Hänen kovin haastajansa on Ylen kyselyn perusteella kansanedustaja Sakari Puisto.
Molemmat jatkaisivat kertomansa mukaan Halla-ahon linjaa – suuria muutoksia ei olisi luvassa. Tämä ei yllätä, sillä kaksikko on toiminut puolueessa poliittisena suunnittelijana ja ollut kirjoittamassa perussuomalaisten linjauksia.
Orpo ja Sipilä olivat ennen vuoden 2017 puoluekokousta varsin haluttomia kommentoimaan perussuomalaisten hallitusjatkoja. Ontolta kuulostanut "arvopohja" ilmaantui vasta Halla-ahon valinnan jälkeen.
Nyt tiedetään, että Soinin ja muiden puheenjohtajien varasuunnitelmana oli Sampo Terhon valinnan epäonnistuessa kaapata PS ja erottaa "halla-aholaiset" puolueesta puoluehallituksen hallinnan kautta. Kun sekin meni pieleen, piti improvisoida kesäteatterinäytös, jonka pääosassa oli "arvopohja".
Miksi siis kokoomukselle nyt kelpaa yhteistyö perussuomalaisten kanssa?
...
Kokoomus ja perussuomalaiset voivatkin löytää kompromisseja monista lähtökohtaisesti hiertävistä asioista. Perussuomalaiset ei ole vaatimassa EU-eroa, ja kokoomus voi antaa siimaa maahanmuuttoasioissa.
Tilanteessa voi nähdä yhtäläisyysmerkkejä Ruotsiin, jossa porvaripuolueet ensin kieltäytyivät yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa, mutta joutuivat myöhemmin tarvittavan kannatuksen puuttuessa muuttamaan kantojaan.
Suuri syy kokomuksen suhtautumisen muutoksessa perussuomalaisiin on Halla-aho itse. Kokoomukselle ei kelvannut hallituskaveriksi puolue, jonka johtaja on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Sitä olisi ollut vaikeaa perustella omille kannattajille tai selitellä muiden valtioiden johtajille Brysselissä.
Jos tämä olisi likimainkaan totta, ei luulisi olleen Orpolle ja Sipilälle minkäänlainen ongelma sanoa sitä ääneen kaikille ja myös omille kannattajille ja muiden valtioiden johtajille Brysselissä. Sen sijaan mystinen "arvopohja".
Sama meininki, kun Halla-aho painostettiin eroamaan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Erottamisen syytä tai syitä ei listattu eikä perusteltu, vaikka luottamuspulan syyksi olisi luullut käyvän esimerkiksi tuolloin ajankohtainen kiihottamistuomio tai erimielisyys hallintovaliokunnan käsittelemässä maahanmuuttopolitiikassa. Sen sijaan Jan Vapaavuori vain ilmoitti, että tehtiin muiden puolueiden kanssa tällainen yksimielinen päätös epäluottamuksesta, eikä sille ole mitään tiettyä syytä.
Petteri Orpo sanoi Ilta-Sanomissa, että hän ei pystyisi olemaan mukana nykyisessä SDP:n johtamassa hallituksessa. Orpo visioi porvarihallitusta. Hän on ehkä laskenut, että kokoomus saa muodostettua siedettävän hallituspohjan vain niin, että perussuomalaiset ovat mukana.
Orpo sanoi, että hän ei pystyisi olemaan mukana
nykyisessä SDP:n johtamassa hallituksessa, ja tarkoitti sitä kirjaimellisesti. Kokoomus ei siis vain korvasi keskustaa. Kaikki muu käy, ja ehkä se keskustan korvaaminenkin, jos vain pyydettäisiin, sillä mitään suurempia periaatteellisia esteitä ei vaikuta olevan. Toisin kuin perussuomalaisten kanssa (maahanmuuttopolitiikka, EU-politiikka, ilmastopolitiikka).
Orpo on kuittaillut keskustan suuntaan. Keskusta haluaa hillitä Suomen velaksi elämistä, mutta on hallituksessa, jonka velkamäärä paisuu. Keskusta on kipuillut hallituksessa myös ilmastonmuutoksen torjunnan keinoissa, kuten symboliseksi nousseen turpeen kanssa.
Orpon kuittailu ei ole kovin uskottavaa, sillä kokoomus jatkaisi samaa Suomea velkaannuttavaa politiikkaa ja tukee hallituksen hullua hiilineutraalisuustavoitetta.
Perussuomalaisten seuraavalla puheenjohtajalla on hyvin aikaa luotsata puolue seuraaviin eduskuntavaaleihin. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset jäi 0,2 prosenttiyksikköä suurimmasta puolueesta SDP:stä, mutta jäi oppositioon. Silloin Halla-ahon arvot eivät kelvanneet SDP:n Antti Rinteelle.
Taas ne "arvot", kun niin ennen kuin jälkeen vaalien halutaan vaieta niistä ihan konkreettisista politiikan eroista.
