Olin tänään seminaarissa nimeltään
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet 23 - 24.10.2013
Se jatkuu myös huomenna, mutta en valitettavasti pääse silloin.
Tänne pitäisi tulla näkyviin tämän päivän seminaarin esitysten kelmut jossain vaiheessa:
http://www.welcomeoffice.fi/sivut/posts/maahanmuuttajien-tyoellisyydellae-ja-osallisuudella-hyvinvointia-pohjanmaalle---alueellisen-yhteistyoen-mahdollisuudet-ja-haasteet-23---24.10.2013-18.phpTämän päivän esitykset eivät minua miellyttäneet. Työvoimapula ja maahanmuuttajien tarvitseminen työvoimana mainittiin kohtalaisen monta kertaa. Ihan kirkkain silmin. Kommentoinkin niitä kyllä sitten aina esitysten jälkeen kun sai esittää kysymyksiä.
Asiakasvalta – teoriassa ja käytännössä
Martin Börjeson, dosentti
Sosiaalityön laitos, Linköpingin Yliopisto
Magnus Karlsson, dosentti
Sosiaalitieteiden laitos, Erstasköndals korkeakoul
Tässä esitelmässä kerrottiin sitä, että maallikko- ja asiantuntijatietämisen lisäksi on olemassa asianomais- ja vertaistietoa. Maahanmuuttajia ei juuri mainittu nimeltä, vaan esimerkkinä käytettiin alkoholisteja, mutta tällä siis ajettiin takaa sitä, että maahanmuuttajat voivat itse tietää paremmin miten heitä pitäisi kohdella ja miten palveluita pitäisi heille paremmin kohdistaa. Tuon sanomiseen luennoitsijapari onnistui kuluttamaan yllättävän paljon aikaa. Tulin aamusta hiukan myöhässä, että voi tietysti olla että alussa sanottiin jotain hyödyllisempää.
Kumppanuus Pohjanmaa - alueellisen yhteistyön tulokset ja tulevaisuus
Marjo Hannu-Jama, projektipäällikkö
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi – hanke
Tästä esitelmästä ei ollut saatavilla luentoprujuja, kuten kaikista muista. Esittelijä kertoi ensin kuinka Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työvoimaa, ja seuraavassa diassa oltiin huolestuneita maahanmuuttajien huonosta työllistymisestä. Kun kysyin tästä ristiriidasta, selitys oli "tässä huonossa taloustilanteessa".
En ollut toki ainut kysymysten ja näkemysten esittäjä salissa. Muita kommentteja tuli liittyen maahanmuuttajan terveyteen ja sotepalveluihin, että "emmehän me voi olettaa, että meillä on ilmanmuuta lähtömaata parempi sotepalveluiden taso, sehän olisi julkean etnosentristä". Olin varma että olin piilokamerassa. Mutta kaikki muut tuntuivat hyväksyvän nuo kommentit naama perusasetuksilla.
Kehittäjäverkosto aluekehityksen ja elinvoimaisuuden menestystekijänä
Reetakaisa Pakisjärvi, HTK, Vaasan Yliopisto
Esittäjä esitteli meille vastavalmistunutta graduaan. Hänestä ei ollut mitään ongelmaa siinä, että hän listasi ensin sosiaalisen koheesion aluekehityksen etuna, ja monikulttuurin myös. Vaikka ne siis ovat vastakohtia. Otin tämän myös esille, mutta esitelmöijä ei totesi että sosiaalinen koheesio sisältää myös monikulttuurin. Eli ilmeisesti hänellä on sellainen utopistinen näkemys, että kaikki kulttuurit ovat keskenään yhteensopivia. En siltikään voi ymmärtää miten hän voi nähdä edes sen sosiaalisena koheesiona??
Kaksikielisyys listattiin myös etuna. Tietenkin. Sitä kautta että se jotenkin lisää suvaitsevaisuutta. Kai. Kysyin tästäkin mutta en muuttunut viisaammaksi.
Maahanmuuton aluetaloudelliset vaikutukset – case Pohjanmaa
Kaarina Reini, tutkimusohjelman koordinaattori
Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä BoWer
Viimeisimpänä
ja myöskin vähäisimpänä oli esitelmä, jossa kovasti oli erilaisia yhteistyökumppaneiden logoja (ks.
http://www.welfarebower.fi/ ) ja oltiin mukamas erityisen tieteellisesti lähestytty aihetta. Koko päivä oltiin ensin käsitelty sitä, että millä kaikilla tavoilla kunnan ja yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän ja palvella maahanmuuttajia paremmin. Siis kuluttaa enemmän rahaa maahanmuuttajien tarpeisiin. Kun esitelmän otsikkona on
Maahanmuuton aluetaloudelliset vaikutukset, innostuin kovasti, että tämähän on juuri sitä mitä aikaisemmalla valtuustoaloitteellanikin hain!!?
No tietenkään ollut. "Tutkimuksessa" oltiin otettu töissä olevien vieraskielisten lukumäärä, ja kerrottu luku heidän keskiansioillaan. Ja sitten useita sivuja käppyröitä siitä, että jos tuon verran rahaa otettaisiin Suomesta pois niin ois muuten paha juttu. Että kuinka olkiukkomaisesti voi asiaa lähestyä? Onko joku tosiaan vaatinut että kaikkien maahanmuuttajien pitäisi välittömästi lähteä maasta? Ei tietääkseni, ainakaan kiljuskinejä lukuunottamatta.
Esitelmässä myös toisteltiin sanaa työvoimapula, ja vasta kysymykseni jälkeen möyntyi esitelmöijä tarkentamaan, että sellaista on olemassa korkeintaan joillain yksittäisillä aloilla, kuten rakennus ja sote.
Suomessa on vähän yli 200 000 vieraskielistä töissä. Suomen työttömien määrä on noin kaksinkertainen määrä. Sentään esitelmässä myönnettiin, että maahanmuutto laskee palkkoja.
Annoin esitelmöijälle kritiikkiä, muunmuassa että minua hävettää koska hänen esitelmässään on Vaasan Yliopiston logo, sillä olen valmistunut samasta instanssista ja tämä esitelmä ei millään lailla vastannut otsikkoaan tai ollut tieteellinen lähestymisessään. Voi olla että sanoin liian pahasti, koska näytti siltä että esittelijä olisi taistellut kyyneleitä vastaan. No jonkun se piti sanoa ääneen silti.
Linkitän tuon esitelmän tähän vielä erikseen kun sen sähköisenä saan. Minulla on se kyllä paperillakin varalta.
