Tarkoitatko, että sinusta käsitteitä ihmisarvo tai -oikeudet ei ole olemassa siinä kuin vaikkapa rahaa, joka myös on ihmisen luoma abstrakti asia, vai että sinä et pidä niitä kaiken muun yli menevinä arvoina? Edellistä olisi hyvin vaikea hyväksyä, jälkimmäinen kylläkin.
Tarkoitan, että ihmisarvot ovat vain ihmisen keksimä asia jolla on sama fuktio, kuin uskontojen jumalilla. Minusta taas rahaan vertaaminen on hyvin irrelevanttia. Vähän sama, kuin vertailisi novellia ja rautakankea.
Minusta se ei ole lainkaan irrelevanttia. Vaikka rahalla onkin materiaalinenkin muoto, niin todellisuudessa se on ennen kaikkea abstrakti asia. Sen arvo perustuu vain ja ainoastaan siihen luottamukseen, että sillä tulevaisuudessa saa ostettua jotain. Eli siis niin kuin novellillakin on materiaalinen muoto kirjana, niin sen oleellinen muoto on se teksti, joka on abstrakti asia, koska sillä on merkitystä vain ihmiskielen ja -kulttuurin kautta. Ulkoavaruuden muukalaiselle raha ja novelli olisivat mahdottomia ymmärtää (jos he eivät ymmärtäisi kaupankäyntiä ja kirjallisuutta). He näkisivät rahan värillisinä paperilappuina, novellin kansien väliin sidottuna paperinippuna aivan kuten rautakangenkin pätkänä rautaa.
Tuo ihmisarvo on siis rahaan verrattava asia. Se on olemassa, mutta tietenkin vain ihmiskulttuuriin liittyvänä abstraktina asiana.
Mitä noihin mikrobeihin tulee, niin en oikein ymmärrä argumenttiasi. Kohtaahan nykyihminenkin koko ajan mikrobien hyökkäyksiä. Siihen reagointi on vain ihmisellä paljon nopeampaa kuin evoluution vauhti. Sikiflunssaan kehitetään rokote parissa kuukaudessa sen sijaan, että tarvitsisi odottaa pari sukupolvea, jonka aikana flunssa pyyhkäisee osan maapallon väestä pois.
Ihmislajin luontainen puolustuskyky heikkenee, kun ei ole evolutiivista tarvetta vahvistua näitä tauteja vastaan ja ihmiset ovat yhä enemmän riippuvaisia lääketieteestä. Lääkehoito myös luo yhä vaarallisempia mikrobeja, joita vastaan meillä ei sitten olekaan hoitokeinoa. Sairaalabakteerit on yksi tähän suuntaan viittaava ilmiö.
Minusta tuossa on kyse vähän samasta kuin siinä, että koska minä olen ravinnonsaannin suhteen tottunut siihen, että menen ostamaan sitä kaupasta, en ole jaksanut kehittää itselleni kykyä hankkia itse ravintoa luonnosta. Tietenkin
jos kaupat yhtäkkiä katoaisivat, olisin enemmän kusessa kuin Suomessa 2000 vuotta sitten asuneet. Minun "luontainen" ravinnonhankkimiskykyni on siis huonompi kuin tuon ajan ihmisillä. Pidän kuitenkin omaa nykytilaani aika lailla turvattuvampana ravinnonsaannin suhteen kuin heidän tilannettaan.
Minusta sama pätee mikrobeihin. Tämän sikainfluenssaepidemian alussa WHO sanoi, että ihmiskunta on nykyisin paremmin varautunut influenssaepidemiaan kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historian aikana. Tämä siis vaikka "luontainen" puolustuskykymme saattaakin olla huonompi.
Lääkkeiden ja muun terveydenhuoltojärjestelmän lisäksi tietenkin ymmärrämme myös paljon enemmän epidemioiden leviämisestä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historian aikana. Vaikka siis syntyisi jokin tappava mikrobi, jota vastaan lääkkeemme eivät toimisi, pelkästään tietoinen ihmisten eristäminen pystyisi rajoittamaan taudin leviämistä toisin kuin joskus ruton myllertäessä Euroopan yli tai isorokon tuhotessa Amerikan alkuperäiskansat.
Jos ihmisellä on voimakas taipumus väkivaltaan ja hän herkästi pahoinpitelee kenet tahansa vastaantulijan ja jos toinen ihminen on mieleltään rauhallinen, ihmisrakas ja tasapainoinen, kumman luulet noin keskimäärin perustavan todennäköisemmin perheen ja saavan lapsia?
Ensinnäkin oikeampi kysymys on, kumpi todennäköisemmin siirtää geeninsä tehokkaasti eteenpäin. Tähän vastaus ei ole enää mitenkään itsestäänselvä nykyaikana. Tuo ihmisrakas voi hyvin ottaa holhoukseenssa tuolta väkivaltaiselta pois otetut lapset ja kasvattaa heidät aikuisiksi.
Toiseksi, tuo ei edes suoraan ota kantaa moraalin kehittymiseen.
Anteeksi, mutta nyt näkisin mielelläni jotain viitteitä tuolle väitteellesi. En siis sille, että afrikkalaiset tai aboriginaalit olisivat ÄO:ltaan alemmalla tasolla kuin eurooppalaiset, vaan sille, että tuo eurooppalaisten (perinnöllinen) viisastuminen olisi tapahtunut sen parin tuhannen vuoden aikana, kun olemme olleet poissa kivikaudelta, eikä siinä 70 000 vuoden aikana kivikautta, kun olemme olleet erillään afrikkalaisista
1.) Se mihin teksti aivokapasiteetin kasvamisesta maatalouden ja sitä seuranneen väestönkasvun myötä perustui on linkitetty. Luitko edes sitä artikkelia? Jos et, niin ei tässä keskustelussa ole mitään mieltä.
Selasin sen läpi. Ei vakuuttanut ainakaan minua siitä, että aivojen kasvu olisi liittynyt maatalouden käyttöönottoon. Käsittääkseni maataloudessa elävillä ihmisillä ravitsemustilanne oli huonompi kuin metsästäjä-keräilijöillä, mikä sotisi sitä vastaan, että heidän parempi energiansaantinsa olisi sallinut isommat aivot. Ennemminkin maatalouspopulaatioiden kasvu selittyy sillä, että maatalousolosuhteissa on helpompi lisääntyä vauhdilla, koska ei tarvitse koko ajan siirtyä paikasta toiseen, mikä on tietenkin vaikeaa, jos on pieniä lapsia.
2.) Neoliittinen kausi alkoi 10 000 vuotta sitten, joten ollaan sitä oltu poissa kivikaudelta pidempään, kuin "pari tuhatta vuotta".
Ok, maanviljely voi olla yksi niistä harvoista kulttuuriin liittyvistä asioista, jotka ovat kestäneet jo sen verran pitkään, että ovat voineet vaikuttaa evoluutioon. Se on kuitenkin vain yksi kulttuurievoluution osa. Esim. se jo esiintuomasi kaupungistuminen on tapahtunut vasta paljon myöhemmin.
Ja eivätkös esim. suomalaiset ole olleet metsästäjiä vähintään yhtä pitkään kuin afrikkalaiset? Onko suomalaisten älykkyys sitten samalla tasolla kuin siellä? Onko älykkyys korkeinta jossain Irakin seudulla, kun siellä maanviljelystä on harjoitettu pidempään kuin missään muualla?
1.) Afrikkalaiset elivät kivi- ja neoliittikautta - eli eivät tunteneet metallurgiaa - eurooppalaisten saapuessa sinne. Suomalaiset sen sijaan aloittivat maanviljelyn ~5 000 vuotta sitten ja pronssikausi täällä alkoi ~3 800 vuotta sitten. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, millä tavalla ravintoa saatiin vaan siitä, että sitä saatiin riittävästi. Ja maanviljely tietenkin lisää saatavilla olevan ravinnon määrää - eihän siitä muuten harjoitettaisi.
Käsittääkseni tämä ei ole mitenkään itsestäänselvää. Maanviljely voi sallia sen, että samalta alueelta on mahdollista saada enemmän ruokaa irti kuin metsästys-keräilyllä. Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että ruokaa per nenä olisi niillä maanvilejelykulttuurissa eläneillä ollut enemmän käytössään. He ovat vain voineet asettua tiiviimmin kuin metsästäjät.
Mitenkähän selittäisin, mitä oikein ajan takaa? Jos hankit ravintosi maata alkeellisella maanviljelyksellä (käyttäen vain ihmisvoimaa hyväksesi), sinulle ei ole juuri hyötyä siitä, että käytössäsi on yhtään enempää maata kuin se, minkä pystyt kuokkimaan. Tämä mahdollistaa sen, että siihen naapuriisi voi muuttaa toinen kuokkija suhteellisen lähelle. Kuitenkaan siitä, että hankit ravinnon maanviljelyksen kautta, ei kuitenkaan suoraan seuraa, että ravintotilanteesi on parempi kuin metsästäjällä. Ravintosi määrä rajoittuu sen käytössäsi olevan ihmistyön mukaan. Metsästäjällä todennäköisemmin rajoittava tekijä on metsässä elävien eläinten määrä, mikä taas riippuu ihmispopulan koosta. Jos popula pysyy pienenä, hänen ei tarvitse tehdä lähellekään yhtä paljon työtä ravintonsa eteen kuin maanviljelijän.
Maataloutta ei siis ole harjoitettu alun perin sen vuoksi, että se tuottaisi henkeä kohden isomman revintomäärän, vaan siksi, että se sallii isomman väentiheyden. Tämän väentiheyden ylläpitokin on helpompaa jopa korkeammasta kuolleisuudesta ja lyhyemmästä elinkaaresta huolimatta siksi, että lasten kasvatus paikallaan pysyttäessä on helpompaa. Tämä taas johtaa siihen, että metsästäjäheimon ja maanviljelijäheimon ottelussa maanviljelijät voittavat, koska heitä on enemmän.
2.) Vaikka kaikilla pohjoisen kansoilla ei ole maanviljelyä, on ympäristön olot vaatineet Afrikan oloja enemmän ongelmanratkaisukykyä ja taitoa tehdä sovelluksia lämmityksen, asumisen ja metsästyksen suhteen. Muistelen myös lukeneeni, että pohjoisen metsästäjäkansat eivät suinkaan eläneet kovassa niukkuudessa, vaan laajat riista-alueet tarjosivat yllin kyllin ravintoa.
Niin, tämä on se todennäköisempi selitys mahdolliselle geneettiselle äo-erolle valkoisten ja mustien välillä, mutta tällä ei enää olekaan mitään tekemistä maatalouden kanssa, vaan se koskee sitä koko 70 000 vuotta, jonka ihmiset ovat olleet Afrikan ulkopuolella.
4.) Se, että jokin ilmiö aiheuttaa tietynlaista evoluutiota, ei tarkoita sitä, että se jatkuisi loputtomiin. Sellainen väite, että "koska Irakin seudulla keksittiin ensimmäisenä maanviljely ja jos maanviljely mahdollisti aivojen koon kasvamisen, niin Irakilaisten täytyisi olla viisaimpia" osoittaa, ettei kirjoittaja ymmärrä evoluution mekanismeja. Eihän lintujen nokatkaan kasva loputtomasti, vaikka niille on siitä hyötyä.
No, älykkyyden suhteen on kyllä vaikea nähdä tuollaista rajaa kuin vaikkapa linnun nokan kohdalla.
Tuota noin, nyt on pakko sanoa sellaista, että minä en jaksa selittää näitä asioita erikseen, sillä nämä asiat löytyvät paleoantropologisista julkaisuista. Ei ole mitään järkeä siinä, että kirjoitan nämä jutut vastaukseksi sinulle, sillä kukin voi itse ottaa asioista selvää - vähän samalla tavalla, kuin niisä noitavainojutuissakin.
Ei ole järkeä? Itse en ainakaan oleta, että kaikissa asioissa kaikki ihmiset ovat yhtä tietoisia asioiden tilasta kuin itse olen. Oikeastaan kaikki keskustelu kaikesta muusta kuin puhtaista mielipideasioista olisi aika lailla turhaa, jos kaikki tietäisivät kaiken ja käyttäisivät vielä rationaalista ajattelua sen päälle. Tällöinhän kaikki ihmiset olisivat jo valmiiksi päätyneet samoihin johtopäätöksiin. Koko ketjun aloittanut postauskin olisi tällä logiikalla turha, koska kaikkihan olisivat jo muutenkin tietoisia Salterin jutuista (samoin kuin mahdollisesti siihen esitetystä kritiikistä). Mitäs sitä enää levittelemään.
Minua kiinnostaisikin nyt tietää, että mikä on motivaatiosi keskusteluun osallistumiselle ja etenkin väittelyyn ryhtymiseen, jos lähtökohtainen asenteesi on se, että oletat kaikkien tietävän kaikesta kaiken tai jos eivät tiedä, niin keskustelu on mielestäsi turhaa niin kauan, kun nämä eivät opiskele asioita kyseisen alan julkaisuista?
Minusta keskustelua esim. aiheesta "etniset geneettiset intressit" voi käydä sellaisetkin, jotka eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa evoluutiobiologiasta.
Ja lopuksi, jos et halua minulle selittää asioita, niin kukaanhan ei sinua siihen pakota. Sallit kai myös minulle sen, että vaikket niin tee, niin en silti aio käyttää kaikkea aikaani lukeakseni kaikkea, mitä paleoantropologiasta on julkaistu?