eikö "rotu" ole käsite jota ei vuosikymmeniin ole ollut tieteellisesti?
Ihmisten luokittelu roduksi on käsittääkseni tiedemaailmassa hyvin epäkorrektia ja tästä syystä monet tutkijat käyttävät eri maantieteellisistä populaatioista mielummin nimityksiä aasialainen, eurooppalainen, afrikkalainen, valkoinen, musta jne..
Ihmisten geeniperimätutkimus etenee kovaa tahtia ja näiden tutkimusten uusimmat tulokset selkeästi osoittavat, että ihmiset voidaan jakaa klustereihin, rotuihin, alalajeihin tai miksi niitä sitten haluaa kutsua. Ei tässä tarvitse olla mikään perinnöllisyystieteilijä. Kyllä sinäkin varmasti omilla silmilläsi erotat aasialaiset tai mustat valkoisista eurooppalaisista ja syy, miksi erotat johtuu ihmisten erilaisesta geeniperimästä, joihin syynä taas osaltaan ovat kymmenien tuhansien vuosien aikana tapahtuneen luonnonvalinnan aiheuttama sopeutuminen elinympäristöön.
eikö käsitteen viljely ole puhtaasti poliittista?
Näkisin ennemminkin niin että käsitteen kieltäminen on ollut poliittista. Yksi yleisin perustelu, miksi rotua ei haluta käyttää liittyy historiallisiin syihin. Jos esimerkiksi natseja ei olisi ollut voisi ihmisten jaottelu rotuihin olla tällä hetkellä poliittisesti korrektimpaa. Toinen argumentti ihmisrotuja vastaan liittyy siihen, että miten ihmiset jaotellaan rotuihin ja missä raja kulkee. Toisaalta biologit ovat tietääkseni muutenkin lajien alaluokittelussa luopuneet rodun käyttämisestä ja siirtyneet alalaji luokitteluun.
(http://www.newscientist.com/data/images/ns/cms/mg21128254.000/mg21128254.000-2_550.jpg)
LähdeJP Rushton and David Suzuki debate at the University of Western Ontario, February 8th, 1989Race and Evolution: An Interview with Professor Henry HarpendingPunasusiRotuajattelu ja genetiikka tieteissäIhmisrotujen olemassaolostaGreat TitUusia lajeja tehty kokeellisesti ja havaittu syntyvän luonnossaRace: the current consensusTerveisiä LahdestaWhy both sides are wrong in the race debateIs race realThe Race QuestionThe Living Races of Man; C.S. CoonRacial DeterminationRACE - The Power of an IllusionPhilosophy of biologyWhy Gould Was WrongWhere do we come from?: the molecular evidence for human descentSurviving race, ethnicity, and nationalityRace and intelligence: separating science from mythApples, oranges, and geneskäsittääkseni on myös luonnontieteellisesti todistettu että juuri tietty erilaisuus kiinnostaa, eli että jo linnuista lähtien ensisijaisesti ei pariuduta samanlaisten kanssa vaan mieluummin "eksootisten erilaisuuksien" jos niitä on tarjolla.
Kuten Nikolas Ojala hyvin totesi ei tässä maailmassa olisi eri lajeja tai sitten kansoja ja kulttuureja, jos kaikki ihmiset todellakin olisivat kiinnostuneita erilaisuudesta ja värisokeita.
Tietenkin lajien, kansojen, rotujen ja muiden ryhmien syntymiseen ovat vaikuttaneet tietääkseni hyvin paljon maantieteelliset syyt. Tästä hyvä esimerkki ovat saaret, joissa parhaiten pääsee syntymään uusia lajeja kun ei olla yhteydessä muihin ennen samaan lajiin kuuluneisiin.
Maantieteelliset syyt ovat samasta syystä luoneet maailmaan kolme suurrotua Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan, joiden rajamailla, kuten Saharassa elää sekarotuisia ihmisiä. Näitä sekarotuisia ihmisiä käsittääkseni käytetään perusteena sille, että ihmisrotuja ei ole olemassa, koska kaikki ihmiset ovat heidän kautta yhteydessä geneettisesti toisiinsa. Esim. Suomessa varmaan joku sanoo, että eurooppalaista ja afrikkalaista rotua ei ole olemassa, koska mulatti.
Vaikka nykyinen parantunut vapaampi ja nopeampi liikkuvuus mahdollistaa kasvavassa määrin eri maalaisten sekoittumisen, niin eksotiikka väitteistä huolimatta oma käsitykseni on sellainen, että suuri osa ihmisistä tulee jatkossakin pariutumaan omaan etniseen ja varsinkin rodulliseen ryhmään kuuluvien kanssa. Pienempi osa ihmisistä taas on aivan onnessaan nykyisestä liikkuvuudesta. Suomesta varmaan löytyy tuhansia naisia, jotka mielellään ottaisivat mustan lihaksikkaan uroksen puolisoksi kunhan sellainen vain ilmestyisi kylänraitille. Lisäksi tällaista pariutumista tulevat lisäämään Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset, joiden kanssa on helpompaa luoda parisuhde mm. kielellisistä syistä. Ei tartte jauhaa tankeroenklantia aasialaisen Miumaun tai afrikkalaisen Motumbon kanssa.
Eksotiikasta vielä toteaisin, että sen vaikutus parinvalinnassa vaihtelee eli on ihmisiä, jotka ehdottomasti haluavat täysin erilaisen puolison, jonka ulkonäkö (geenit), kulttuuri, uskonto, luonne ja muut tekijät poikkeavat suuresti omasta. Kuitenkin voisi sanoa suurelle osalle ihmisistä olevan tärkeämpää puolison samankaltaisuus ulkonäöllisesti, etnisesti ja muilla tekijöillä, kuten esim. sosioekonomisen aseman ja koulutuksen perusteella. Suurelle osalle ihmisistä myös riittää pienikin erilaisuus puolisossa eli esim. Stadin kundille savolainen emäntä on riittävä määrä erilaisuutta, eikä hänellä siksi ole mitään halua käydä Thaimaasta hakemassa Miamauta vaimoksi.
Maria Syvälä:Tämän jälkeen tuli aika, kun tavallisilta, suomalaisilla kaduilla kulkevilta aasialaisilta naisilta ruinattiin seksipalveluita tai yksinäistä afrikkalaista miestä ahdisteltiin kantabaarissa, koska haluttiin kivanvärinen vauva.
Nyt, vihdoin, pöydälle nostetaan piilorasismi ja myös käänteinen rasismi, juuri tuo Imranin yletön hyysääminen ja jalustalle nostaminen, joka samalla alentaa hänet. Tämä haltioitunut vierasfetisismi on ihmisen eriarvoista kohtelua ja sellaisena vain kolikon kääntöpuoli vähätteleville neekeriralleille.
How Darwin’s Finches Keep Their Species Separatehybridit edistävät sopeutumista - serkkujen naiminen ei.
Jos ajatellaan vaikka mulatteja, niin he eivät ole parhaiten suomalaiseen ympäristöön sopeutuneita osaltaan tummemmasta ihonväristä johtuen, joka taas aiheuttaa huomattavan suuren D-vitamiinin puutoksen.
Mitä tulee sitten
serkkujen naimiseen, niin Suomessa sellaista harvoin harrastetaan vaikka tietysti jossain pienessä syrjäisessä kylässä voidaan olla aika läheistä sukua. Suomalaisten sisäsiittoisuus höpinöissä on hyvä huomata, että maailmassa on paljon sukupuuton partaalla olevia lajeja, joille sisäsiittoisuus on huomattavasti suurempi ongelma. Suomalaisille se on todellisuudessa hyvin pieni ongelma, jota voidaan vähentää seulonnoilla ja kumppaneiden geenitesteillä.
Sisäsiittoisuudesta puhuttaessa mainitaan myös rotukoirat ja kerrotaan sekarotuisten olevan terveempiä. Tässä vertauksessa tehdään kuitenkin sellainen virhe, että ihmistä ei yleensä jalosteta samalla tavalla. Tietääkseni pahimmillaan sukukypsyyden saavuttanut pentu laitetaan lisääntymään oman emonsa kanssa.
Hyvin useasti kun puhutaan suomalaisten sisäsiittoisuudesta mainitaan muistaakseni sydän ja verisuonisairaudet, joihin kuitenkin ovat pitkälti syynä elintavat, kuten lihavuus. Tietenkin rodunjalostuksella voidaan elintasosairauksia vähentää, kun sallitaan vain niiden ihmisten lisääntyä, jotka pystyvät esim. tupakoimaan koko elämänsa saamatta syöpää tai sellaisten, joille ylipaino ei aiheuta diabetestä.
Why is cord blood important for ethnic minorities?March of Dimes global report on birth defectsInbreeding – Cousin marriages and health disordersGenetic Diseases in the Middle EastFather–daughter inbreeding avoidance in a wild primate populationTutkimus: Serkut voivat saada terveitä lapsiahieman todellisuutta peliin.
Laita sitten linkkejä näihin tutkimuksiin.
Kysely: Etniset geneettiset intressitGlobalisaatiolla voi olla erilaisia vaikutuksia ihmisten identiteettikäsityksiin.Väärissä paikoissa asuvista ihmisistäSalter on kirjoittanut hyvän tekstin maahanmuuton...Ethnic nepotismAlarming Trend: Declining Number of Black BirthsRace riotRACE WAR in PrisonTiede-lehti: Ihonväri vaikuttaa myötätuntoonWhy race-mixing can be one-sidedTiede 10/2011: Kuka pelkää mustaa miestäJos nämä ihmisrotu asiat kiinnostavat löytyy alla olevasta liitteestä suuri tietokokoelma aiheesta sitaatein ja linkein. Vaihda ladattuasi tiedoston pääte pdf muotoon htm.
