Aseiden kontrolli (yhdistetty)

[paukuttaja]

Minunkin pajallani on useampi ampuja ladannut paukkuja. Itse ovat reseptinsä valinneet, annokset tarkastaneet jne.

Ja myös itse kampea kääntäneet. Sillon ei ole epäselvää vastuukysymyksistä.

[Kokoliha]

Ilmeisesti EU ei saavuttanut tavoitteitaan vaan nyt pitää vaikeuttaa a-tarvikkeen saamista.

#EUAmmoBan: EU Komissio on kieltämässä patruunat

Olet saattanut kuulla, että EU-komissio on pyytänyt ECHA:a (Kemikaalivirasto) tekemään ehdotuksen lyijyn kieltämisestä luotien ja ammusten valmistamiseen. Firearms United on ollut yhteydessä patruunavalmistajiin sekä kotimaassa että EU-alueella ja yrittänyt selvittää mitkä olisivat kiellon käytännön vaikutukset, mikäli se toteutuisi.

Asiantuntijoiden lausunnoissa on toistunut yksi ja sama teema – jos kielto on isku metsästykselle, se tulee olemaan kuolinisku urheiluammunnalle.

Tämähän on jälleen siis täyttä paskaa, mutta mitä muuta EU:lta voisi odottaakaan. Tuo lyijykielto etenkin kiväärinluodeille on pelkkä tekosyy ja savuverho Suurelle Tavoitteelle.

Hui kauheeta, Ympäristölle Waarallisessa .30 cal kiväärinluodissa taitaapa olla luodista riippuen 4-10 grammaa lyijyä. No missähän niitä luoteja ammutaan? Noh, niitähän ammutaan ampumaradoilla, joista on ympäristöselvitykset keruuvalleineen ja lisäksi vähäinen määrä riistalaukauksia ja käytännössä siinä se.

Entäpä sitten haulikon patrunat? Niissä kun on joka laakissa patruunasta riippuen 24 - yli 40 grammaa puhdasta lyijyä pienehkössä raekoossa.

Kuriositeettina mainittakoon, että vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit on jo kielletty. Siis vesilintujen. Ok, ammutaan siis vain teräshauleja ja Rahamiehet Unaa eli Tungsten-paukkuja.

En siis saa ampua kanadanhanhea lyijyhauleilla 500m päässä vesistöstä, koska vesilintu. Tämähän ei tietenkään millään tavoin estä sitä, että saan vetäistä molemmat Baikalini piiput (=2x36 grammaa) lyijyä suoraan rantaveteen ampuessani minkkiä. Minkki kun ei ole vesilintu saati lintu ollenkaan.

Ja ettei menisi liian helpoksi, haulikoilla ammutaan yllättäen riistalaukauksia usein myös metsässä, mikä pöytäkirjaan merkittäköön. Teräshauleista puolestaan metsän- eli kyseisen maan omistajat - eli kyseisen alueen metsästysoikeuden omistajat - tykkäävät pääsääntöisesti erittäin kyttyrää, koska metsissä kasvaa puiksi kutsuttua pääomaa.

Lyijyhaulista poiketen, teräshauli on no-no siinä vaiheessa, kun metsästä on kaadettu tukkeja ja sahalla terä osuu tukkiin uponneeseen teräshauliin (tai Una-hauliin). Pehmeästä lyijystä ei sahurin terä kärsi. Monet metsänomistajat ovatkin - mielestäni varsin ymmärrettävästi - kieltäneet teräshaulien käytön metsissään.

Noh, onneksi jalopuisella tukilla ja hopeisilla koruompeleilla varustetuilla 10 k€ Herrahaulikoilla ei sitten jatkossa saa ampua ollenkaan yhtään missään, koska tuskin moisten piiput teräshauleja saati Tungstenia kestäisikään. Laiha lohtu, tiedän.

[Nikolas Ojala]

EU harkitsee kieltävänsä lyijyn käytön metsästyksessä ja kalastuksessa – tarkoituksena vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin

EU:n toiveena on päästä lyijyn käytöstä eroon muutaman vuoden kuluttua.

EU:n suunnitelmat lyijykiellosta ovat nostattaneet kiivasta keskustelua metsästyspiireissä alkusyksyn aikana.

Ensimmäisenä komissio aikoo kieltää lyijyhaulien käytön kosteikkoalueilla. Vireillä on myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa. Jo aiemmin lähes kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa ne sitoutuvat kieltämään lyijyhaulien käytön.

Ensimmäisessä vaiheessa komission on tarkoitus päättää marraskuussa yhdessä jäsenmaiden kanssa lyijyhaulien käytön kieltämisestä kosteikkoalueilla.

Suomessa vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin jo vuonna 1996. Nyt lyijyhaulikieltoa ollaan laajentamassa muuhunkin metsästykseen, joka tapahtuu kosteikkoalueilla.

Lyijyhaulikiellon tarkoituksena on vähentää vesilintujen elimistöön kulkeutuvaa lyijyä. Esityksen kiellosta on tehnyt Euroopan kemikaalivirasto.

– Keskeinen syy tälle on vesilintujen suojelu. Ne syövät kosteikkoalueilla pieniä lyijyhauleja, jotka aiheuttavat lyijymyrkytyksen, sanoo riskienhallintayksikön päällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirastosta.

Kosteikon määritelmä närästää

Lyijyhaulien käyttö halutaan siis kieltää kosteikoilla. Suomalaisittain ongelma piilee siinä, mikä määritellään kosteikoksi.

Lyijyhaulikiellosta tehdyssä esityksessä taustalla on niin kutsuttu Ramsar-määritelmä, jolla tarkoitetaan arvokkaita kosteikkotyyppejä. Asiasta löytyy lisätietoa ympäristöministeriön verkkosivuilta.

Asia ratkaistaan marraskuussa. Suomen kannalta ongelma on, että EU:n silmissä kosteikoiksi saatetaan tulkita myös maastoa, joka ei ole kosteikko, kuten vaikkapa kuivatettu suo.

– Se on Suomen näkökulmasta ihan mahdoton tilanne, sillä lähes koko maa olisi tätä Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoa. Se olisi jo rajoituksen valvomisen kannalta erittäin hankalaa, sanoo neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomi tuleekin vaatimaan, että lyijyrajoitus koskisi vain sellaisia kosteikoita, joissa on näkyvää vettä. Muutoin on mahdollista, että lyijyhaulikielto koskisi myös esimerkiksi kuivattuja ja metsitettyjä soita.

Kemikaalivirasto pitää lyijyhauleja ongelmana, koska niiden pelätään päätyvän maastosta lintuihin ja edelleen jopa ihmisiin. Viraston riskienhallintayksikön päällikön Matti Vainion mukaan suosituimmilla kosteikoilla laukausmäärät voivat nousta suuriksi, ja lyijyä voi kertyä maastoon paljon.

Metsästäjien etujärjestössä Metsästäjäliitossa asia nähdään toisin. Liiton mukaan esitysvalmistelussa ei ole huomioitu metsästyskulttuurin kansallisia eroja. Yhdeksi esimerkiksi liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen nostaa suomalaisen kanalintujahdin. Siinä tyypillisesti kävellään paljon, minkä vuoksi haulien määrä ei kasva yhdessä paikassa suureksi, vaan pienet haulimäärät jakautuisivat hajautetusti.

Vanhoista haulikoista rautaromua?

Suomessa lyijyhaulikielto nostatti metsästäjien keskuudessa vastalauseiden myrskyn. Yksi syy on siinä, että monelle metsästäjälle lyijyhaulikielto voi tarkoittaa uuden aseen ostoa. Koska moni lyijyn korvaajaksi tarkoitettu materiaali, kuten teräs, on lyijyä kovempaa materiaalia, eivät vanhemmat haulikot välttämättä kestä niiden ampumista. Teräshauleja kestävät haulikot alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla.

Suomen Metsästäjäliiton arvion mukaan suuri osa käytössä olevista haulikoista ei sovellu teräshaulien ampumiseen. Se tarkoittaa useiden satojen eurojen lovea lompakkoon.

– Vaikka halukkuutta olisikin hankkia uusi ase, siihen ei välttämättä ole varaa, muistuttaa metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Riihimäkeläisessä metsästystarvikeliike Eräkontissa lyijykysymyksiin törmätään säännöllisesti. Myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppäsen mukaan yhä useampi metsästäjä kysyy esimerkiksi hirvenmetsästykseen lyijyttömiä luoteja. Niiden tarjontakin on kasvanut jatkuvasti ja tulee todennäköisesti kasvamaan.

– Moni metsästysseura on jo itse kieltänyt lyijyluotien käytön terveyssyistä, Seppänen sanoo.

Radikaalein rajoitus on vasta suunnitteilla

Euroopan kemikaalivirasto on aloittamassa selvitystyötä, jonka tarkoituksena on saada aikaan järeämpi rajoitus lyijyn käyttöön. EU-komissio tahtoo kieltää lyijyn käytön kokonaan kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa. Viraston on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi ensi vuonna ja mahdollinen kielto voisi astua voimaan runsaan kolmen vuoden päästä. Kieltoon tulee todennäköisesti muutaman vuoden mittainen siirtymäaika.

Täydellisellä kiellolla pyritään estämään metsästyksessä käytetyn lyijyn päätyminen kuluttajamarkkinoille ja luontoon kokonaan. Nykyisessä lyijyhaulikiellossa on ongelmana se, että niiden käyttöä on vaikea valvoa, koska lyijyä saa kuitenkin käyttää toistaiseksi esimerkiksi ampumaharjoittelussa.

Kalastuksen kohdalla lyijykielto tarkoittaa ainakin lyijypainojen kieltämistä esimerkiksi verkkokalastuksessa. Jopa mato-ongen pieni lyijypaino voi muuttua laittomaksi.

Lyijyttömien luotien kahdet kasvot

Metsästyksessä täyskielto tarkoittaisi myös lyijyluotien kieltämistä. Luotiaseissa lyijy on pääsääntöisesti helpompi korvata kuin haulikoissa, ainakin yleisimmissä kaliipereissa.

Lyijyttömät luodit ovatyleistyneet viime vuosina. Keskeisin syy niiden yleistymiselle on se, että lyijyn päätymisestä riistalihan kautta ihmiseen on saatu uutta tietoa. Osa lyijyluodeista sirpaloituu osumassa pahasti, ja lyijyä leviää riistaeläimen lihaan aiemmin luultuakauemmaksiosumakohdasta.

Pehmeimpien luotien lyijystä saattaa levitä osuma-alueen ympärille lihaan jopa kymmeniä prosentteja. Se lisää lyijymyrkytyksen riskiä riistaa syövillä ihmisillä.

Asialla on myös kääntöpuoli: eettisyys. Lyijy on aikanaan valikoitunut luotien ja haulien materiaaliksi, koska se on painavaa, pehmeää ja halpaa. Osuessaan eläimeen lyijyluoti leviää voimakkaasti ja se voimistaa osuman kuolettavaa sokkivaikutusta.

– Lyijyä kevyemmästä materiaalista tehdyt luodit eivät välttämättä osu yhtä tarkasti, eivätkä ne täytä aina metsästysasetuksen tehovaatimuksia. Lyijyä kalliimmat luodit voivat myös vähentää ampumaharjoittelua, mikä voi heikentää osumatarkkuutta metsästystilanteessa, arvioi metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Urheiluammunta kärsisi eniten

Kipeimmin lyijyhaulikielto puraisisi urheiluampujia. Monissa haulikkolajeissa lyijyn käyttöä edellytetään jopa säännöissä. Lyijyä korvaavat materiaalit ovat usein myös lyijyä huomattavasti kalliimpia.

Ampumaurheilussa laukausmäärät ovat suuria, huippuampujilla jopa kymmeniä tuhansia laukauksia vuodessa, joten harjoittelukustannukset nousisivat tuntuvasti.

– Euroopan laajuinen lyijyhaulikielto asettaisi myös urheilijat epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi olympiapaikkoja tavoiteltaessa, muistuttaa Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Lantee.

• Moksu, Mika: EU harkitsee kieltävänsä lyijyn käytön metsästyksessä ja kalastuksessa – tarkoituksena vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin. Yle Uutiset, 2019-09-18.

Painavin perustelu näyttää olevan se, että lyijyhaulia joutuu villieläinten ja riistaa syövien ihmisten ruoansulatukseen.

[Woland]

(...)


Ja ettei menisi liian helpoksi, haulikoilla ammutaan yllättäen riistalaukauksia usein myös metsässä, mikä pöytäkirjaan merkittäköön. Teräshauleista puolestaan metsän- eli kyseisen maan omistajat - eli kyseisen alueen metsästysoikeuden omistajat - tykkäävät pääsääntöisesti erittäin kyttyrää, koska metsissä kasvaa puiksi kutsuttua pääomaa.

Lyijyhaulista poiketen, teräshauli on no-no siinä vaiheessa, kun metsästä on kaadettu tukkeja ja sahalla terä osuu tukkiin uponneeseen teräshauliin (tai Una-hauliin). Pehmeästä lyijystä ei sahurin terä kärsi. Monet metsänomistajat ovatkin - mielestäni varsin ymmärrettävästi - kieltäneet teräshaulien käytön metsissään.

(...)

https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutiset/korvaavien-haulien-kielto-poistuu.html

Korvaavien haulien kielto poistuu

Metsähallituksen alueilla saa jatkossa käyttää hauleja, jotka korvaavat lyijyn. Pienriista-alueilla ei ole aiemmin saanut käyttää patruunoita, joiden haulit ovat kovaa volframia, terästä tai rautaa.

Metsähallituksen alueilla on pitkään ollut käytössä teräs- ja volframihaulikielto. Tämä on ollut varotoimenpide, jolla on haluttu estää näiden kovien metallien kulkeutuminen puunkorjuun mukana sahoille ja vaneritehtaille, jossa ne mahdollisesti aiheuttaisivat ongelmia tuotannossa.

Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tämä varotoimi on käytännössä tarpeeton. Keväällä 2018 Metsähallitus päätti kumota kovien haulien käyttökiellon. Syksystä 2018 alkaen Metsähallituksen metsästyksen lupa- ja vuokra-alueilla on mahdollista käyttää korvaavia hauleja kaikessa haulikkometsästyksessä.

Lyijyhaulien käyttö on edelleen sallittu lain mukaisesti muussa kuin vesilintujen metsästyksessä.

– 04.05.2018

[Kokoliha]

Suomessa lyijyhaulikielto nostatti metsästäjien keskuudessa vastalauseiden myrskyn. Yksi syy on siinä, että monelle metsästäjälle lyijyhaulikielto voi tarkoittaa uuden aseen ostoa. Koska moni lyijyn korvaajaksi tarkoitettu materiaali, kuten teräs, on lyijyä kovempaa materiaalia, eivät vanhemmat haulikot välttämättä kestä niiden ampumista. Teräshauleja kestävät haulikot alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla.

Suomen Metsästäjäliiton arvion mukaan suuri osa käytössä olevista haulikoista ei sovellu teräshaulien ampumiseen. Se tarkoittaa useiden satojen eurojen lovea lompakkoon.

– Vaikka halukkuutta olisikin hankkia uusi ase, siihen ei välttämättä ole varaa, muistuttaa metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Jussi Partanen on oikeassa siinä, että halukkuutta saattaisikin olla hankkia uusi ase. Aseen hinta on kuitenkin vain osasyy. Melkoisen suuri syy taitaapi olla myös nykyinen aselupakäytäntöpelleily sen aiheuttamien kaikkine kustannuksineen.

Jos joku haluaa ostaa uuden, teräshaulejakin kestävän haulikon nykyisensä tilalle, niin asia pitäisi hoitua pelkällä ilmoitusmenettelyllä ilman minkäänlaista lupahässäköintiä siihen liittyviä kustannuksia ainakin siinä tapauksessa, että luopuu samalla vanhasta joko myyden sen tai romuttaen.

Ja kyllä; itselläkin saattaisi olla aika päästää wanha Mosin-Nagant -pohjainen 8,2x53R kivääri jo eläkkeelle ja hommata tilalle vaikkapa (Oikeiden Metsästäjien paljon parjaama) 308 esmes Tikka T3. Tuohon 8,2x53R:ään kun ei edes saa muita tehdaspatruunoita kuin Sakon 13g Hammerhead (lyijyluoti).

Lähden kuitenkin oletuksesta, että voin marssia kauppaan, ostaa sieltä vähän käytetyn (tai jopa uuden) Tikka T3 cal 308 ja jättää vanhan Mosinin sinne. Ja minkäänlaista vierailua polliisilaitokselle (saati pällitestejä!) lupakulunkeineen asia ei minulta edellytä. Kyse on periaatteesta. Kunnes nykyiseen lupatouhuun tulee jokin tolkku, mennään Mosinilla edelleen. PS:n tuollaista 51-52% vaalivoittoa odotellessa siis.

[Shemeikka]

Ruotsin televisio txt-tv sivu 140.

COLT LOPETTAA PAHAMAINEISEN ASEEN VALMISTUKSEN

Asevalmistaja Colt lopettaa puoliautomaattisen AR-15- aseen valmistuksen. Ase on saanut pahan maineen, koska sitä on käytetty useissa Yhdysvaltain pahimmista joukkomurhista.

AR-15 on siviilimalli sotilaskäytössä olevasta M16-automaattikarbiinista. Colt aikoo jatkaa samankaltaisten aseitten markkinointia poliisille ja puolustusvoimille.

Yhdysvaltain ulkopuolella Colt lienee tunnetuin 1800-luvun revolvereista ja revolveritekniikan levittämisestä.

Colt valmistaa yhä revolvereita.

[Kokoliha]

EU:n lyijyluotien kieltofantasiasta tuli vielä mieleen eräs patruuna/kaliiperi, jolla ammutaan kenties enemmän kuin kaikilla muilla yhteensä. Ko. patruuna on reunasytytteinen ja se nokassa n.2,6g lyijyä (jotkut ohuesti kuparoituja) eli 22LR.

Kyseessä siis pienoiskivääri.

22LR on erinomainen kaliiperi moneen käyttöön (myös metsästyksessä) ja todella edullinen patruunakustannuksiltaan. Montaa sorttia 22LR paukkua on tullut katseltua ja kokeiltuakin, mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan yhtään 22LR (tai WMR) patruunaa, jossa luoti ei olisi lyijyä ja niille luodeille 22LR aseet/piiput kuten koko kaliiperi on myös suunniteltu.

Niin notta jos nyt joku vielä näinä aikoina edes harkitsee 22LR hommaamista, niin kannattanee katsella vain sellaisia vaihtopiipullisia malleja, jotka saa ilman massiivista sepittämistä konvertoitua .17HMR vehkeiksi esmes CZ 455.

Rata-ampujilla meneekin sitten kohta huikea määrä state-of-art hyperkalliita Anschutzeja kohta sulattoon ja ampumahiihtäjilläkin kalustot vaihtoon. Toivottavasti Mäkäräisen Kaisa ei justiinsa äsken mennyt uusimaan ampumakalustoaan?

[duc]

Tämmöinen kirjoitus Seura-lehden nettisivuilla Kuopion surmien jälkeen:

Faktantarkistusta, kiitos: miksi median on niin vaikea kirjoittaa aseista oikeilla nimillä

Tällä viikolla Kuopion veriteon aikaan monessa uutisessa kerrottiin aluksi, miten surmaajaksi epäillyllä miekkamiehellä oli ollut mukanaan myös ampuma-ase. Vähän myöhemmin poliisi tarkensi asiaa ja kertoi, että epäillyn hallusta oli löytynyt ”ilmapistoolityyppinen ampuma-ase”.

Tämä ilmaisu siirtyi kiireessä moneen tiedotusvälineeseen. Ampuma-aseesta puhuttiin myöhemmin jopa [Hesarin] pääkirjoituksissa vielä pahimman uutismylläkän jälkeenkin.

Mikä sitten tuossa ilmaisussa on väärin?

No, Suomen laki määrittelee ampuma-aseen hyvin tarkasti. Ilmapistooli tai -kivääri ei ole sellainen. Ei siis ole olemassa ”ilmapistoolityyppistä ampuma-asetta” – yhtä vähän on olemassa ”polkupyörätyyppistä moottoripyörää”.

On normaalia ja ymmärrettävää, että media ei voi olla perillä kaikista juridisista tai ammattiteknisistä termeistä. Tolkun Henkilökin on saanut ansaitusti naljailuja niin rakennusinsinööreiltä kuin lääkäreiltäkin, kun on kirjoittanut alan sanastoa pieleen.

Journalismissa riittää mainiosti, että virheet korjataan heti kun ne huomataan.

Mutta miksi median on niin vaikea kirjoittaa nimenomaan aseista teknisesti oikein?

Tiedotusvälineistä on helppo löytää aavistuksen verran vinksallaan olevia otsikoita tai kuvatekstejä:

Madonnan taustalaulajat tanssivat konekiväärien kanssa (oikeasti heillä oli konsertissa Kalashnikovit eli venäläiset rynkyt käsissään).

Häiriköltä löytyi värikuula-ase (oikeasti airsoft-muovikuulapyssy).

Sorsastajat ammuskelivat – haulikon luoteja viuhui mökkirannalle (oikeasti hauleja).


Huvilalta varastettiin Magnum-merkkinen ase (oikeasti vain aseen kaliiperimerkinnässä luki Magnum, eikä se ole aseen nimi).

Kapinalliset ryöstivät hallituksen luotitehtaan (Oikeasti kyse oli patruunatehtaan ryöstämisestä. Pelkän luotipajan rosvoamisessa ei olisi mitään mieltä, sillä luoti itse on vaaraton metallimöykky).

Yksi selitys virheille on uutisten alkuperäinen lähde, joka on rikosasioissa – kuten nyt Kuopiossa– usein poliisi.

Paikallispoliisi on omassa työkiireessään aivan yhtä pihalla kieliopin ja aseteknisten määritelmien kanssa. Ilmakivääri, muovikuula- ja värikuula-ase menevät helposti sekaisin, vaikka ne ovat täysin eri esineitä.
Toimittajalta vaaditaan kovaa itseluottamusta, että hän alkaisi oma-aloitteisesti korjata uutisiin viranomaisten sanomisia omin päin.

Mitä väliä näillä on? Pyssy on pyssy
Asetekniikan detaljit ovat samanlaisia kuin muutkin ammattisanat, vaikeaa jargonia.

Entä mitä väliä sillä on, jos tiedotusväline sanoo vahingossa konepistoolia tai rynnäkkökivääriä konekivääriksi? Pyssyjähän ne kaikki on.

Sillä on väliä: sitä väliä sanotaan faktaksi. Muutenhan olisi ihan sama sanoa voiveistä tai leipäveistä puukoksi, macheteksi tai miekaksi. Jokainen faktoihin välinpitämättömästi suhtautuva tiedotusväline sahaa omaa luotettavuuden oksaansa.

Mutta ei hätää, pelastus löytyy tästä. Oheisella asetekniikka for dummies -sanakirjalla vältät ainakin ilmeisimmät tekniikkavirheet aina lehtijutuista twitterkeskusteluihin asti.

Pieni pyssysanasto toimittajille ja sosiaalisen median väittelijöille

Ampuma-ase

Juridinen termi. Lain mukaan se on väline jolla voi ruudin tms. aiheuttaman räjähdyspaineen avulla ampua luoteja, hauleja, muita ammuksia tai lamaannuttavia aineita niin että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Vanhentunut määritelmä ”tuliase” tarkoitti pelkästään ruutiaseita. Tuliase on kuitenkin huono termi, sillä Suomessa myös pippuri- ja kaasusumuttimet lasketaan ampuma-aseiksi.

- - [Loppu sanasto linkistä]

Oheisen tekstin ensimmäinen versio on ilmestynyt Eräverkko-sivuston blogissa jo syksyllä 2017. Todennäköisesti julkaisen sen päivitettynä monta kertaa uudelleen, koska jotkut työtapa-asiat eivät mediassa kovin nopeasti muutu.

Korostus alkuperäinen.

[Radio]

Pravda vielä tänään korosti sapelitappajan olleen "kiinnostunut aseista". Ilma-aseista, joihin paikallisessa ampumaseurassa käynyt tutustumassa. Rekvisiittana tappokeikalla ollut joku CO2-lelu. Ritsakin on vaarallisempi. Ja jousiaseet. Hoplofoobikot eli asekammoiset ja Suomea mädättävät "rauhanpuolustajat" paljastavat karvansa yrittäessään väkisin tunkea ideologiaansa eli kansandemokratioista tuttua aseistariisuntaa mediaan. Metallinpaljastimia valvontakameroiden sijaan ja lisäksi. Tosin Pariisin uskovainen nörtti oivalsi käyttää keraamista veistä, ettei sekään ole 100% turva.

[AcastusKolya]

Ainoa tehokas keino on sallia kätketyn pistoolin/rivollin kantaminen itsepuolustusperusteella.

[Radio]

Älä unta nää! Suomettuneen vihervasemmiston aseistariisumassa maassako? Pitää muutta Viroon, siellä sallitaan ja aseistetun kansalaisen velvollisuus on myös käyttää asetta esim. havaitessaan ryöstön olevan käynnissä.
Have gun, will travel.

[AcastusKolya]

Olisiko joku jäsen tutkinut Suomen oikeushistoriaa em. näkökulmasta, ts. esimerkiksi miten tsaarin vallan aikana suhtauduttiin itsepuolustukseen? Sama myös ajalta ennen sotia. Tarkennus: Nimenomaan ampuma-aseen käyttö hätävarjelussa.

[Radio]

Mielenkiintoinen tutkimusaihe. Karkeasti ottaen viime sodan jälkeen aseita oli Suomessa runsaasti, osa kätkössä. Ei silloin kuitenkaan ollut niistä mitään ongelmaa. Poliisit tunsivat "asiakkaansa", kun olivat samalta kylältä. Lähipoliiseja, jotka sitten "säästettiin" pois. Uusia aselakeja ryhtyivät vyöryttämään kommunistit, DEMLAn lakimiehet. Eräänä seurauksena on, että kansa ei luota poliisin eikä poliisi luota kansaan.