Kirjoittaja Aihe: 2012-11-13 Geenitutkija: Ihmisestä on tulossa tyhmä ja ahne eläin  (Luettu 10386 kertaa)

IMMane

  • Vieras
Lainaus
Todella outoa sinänsä kun lähes poikkeuksetta pelialan ammattilaiset pitävät codia nimenomaan pelinä jossa ei tarvitse miettiä tai osata mitään. Saatikka että se opettaisi mitään merkityksellistä. Sen myönnän tosin että keskittymiskykyä se voi parantaa sekä reaktionopeutta ja hienomotorisia kykyjä.
Itse pelaan pari kertaa viikossa aina battlefield peliä välillä mikä lienee vastaavanlainen kuin cod. Kyllähän siellä voi aivottomasti nettipeleissä mennä räiskimään vaan jne.. mutta silloin kanssapelurit headshottaa sinut noin 10 sekunnissa uudelleen ja uudelleen. Että pelissä menestyy niin pitää ennakoida vastustajien liikkeitä, väijyä jossain pusikossa, reagoida erittäin nopeasti tositilanteen tullen, hämätä vastustajaa erilaisilla tekniikoilla, vallata lippuja ja puolustaa niitä, tehdä yhteistyötä muitten pelaajien kanssa jne..

Parhaat pelaajat ketä siellä nettipeleissä on, on yleensä erittäin älykkäitä, just saying.

Olen minäkin pelini pelannut ja pelaan. Parhaat pelaajat minun kokemukseni mukaan ovat lahjakkaita jo alun alkaen. Ei ole juuri väliä mitä he pelaavat koska he ovat lähes poikkeuksetta keskitason yläpuolella.

C-Nile

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 446
  • Liked: 125
  • Vihaa uhkuva äärifanaatikko
Lainaus käyttäjältä: IMMane
Älykkyyttä se ei varmasti paranna muuta kuin jossain tietyssä mittauksessa mikä ei korreloi suoraan mihinkään konkreettiseen.
Niin no, näkyy se ainakin yleisimmin käytetyssä älykkyystestissä (Wechlser Adult Intelligence Scale (WAIS)), joka taas korreloi hyvin vahvasti mm. yhteiskunnassa pärjäämisen kanssa (koulu- ja työelämässä menestyminen, palkkataso jne.). Lisäksi älykkyyden ohella paranee mm. näöntarkkuus (http://www.dailytech.com/Report+Action+Video+Games+Can+Help+Vision/article14711.htm ja http://www.dailytech.com/Video+Games+Improve+Vision+by+20+Percent/article6009.htm) ja päätöksentekokyky (http://www.dailytech.com/Study+Finds+That+Playing+Video+Games+Improves+DecisionMaking/article19636.htm). Riittävän konkreettista? Cod 12 ei myöskään välttämättä ole yhtä kehittävä kuin Cod 2.

Kannattaa lukaista tuo linkkaamani artikkeli, jos vain aika ja kielitaito sallivat.
All things are impermanent. This is the law of life and extinction.

IMMane

  • Vieras
Lainaus käyttäjältä: IMMane
Älykkyyttä se ei varmasti paranna muuta kuin jossain tietyssä mittauksessa mikä ei korreloi suoraan mihinkään konkreettiseen.
Niin no, näkyy se ainakin yleisimmin käytetyssä älykkyystestissä (Wechlser Adult Intelligence Scale (WAIS)), joka taas korreloi hyvin vahvasti mm. yhteiskunnassa pärjäämisen kanssa (koulu- ja työelämässä menestyminen, palkkataso jne.). Lisäksi älykkyyden ohella paranee mm. näöntarkkuus (http://www.dailytech.com/Report+Action+Video+Games+Can+Help+Vision/article14711.htm ja http://www.dailytech.com/Video+Games+Improve+Vision+by+20+Percent/article6009.htm) ja päätöksentekokyky (http://www.dailytech.com/Study+Finds+That+Playing+Video+Games+Improves+DecisionMaking/article19636.htm). Riittävän konkreettista? Cod 12 ei myöskään välttämättä ole yhtä kehittävä kuin Cod 2.

Kannattaa lukaista tuo linkkaamani artikkeli, jos vain aika ja kielitaito sallivat.

Kuten jo aiemmin annoin ymmärtää niin peliala ja siihen liittyvät ilmiöt sekä tutkimukset eivät ole minulle tuntemattomia. Codittaja ei vaan vieläkään älyä miten se pelto saadaan kynnettyä.

stefani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 788
  • Liked: 699
Tietokonepelitaidoilla ei saa naisia  :-\

Evoluutio on ketjun aiheena  :roll:

matkamiehiii

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 276
  • Liked: 365
Tietokonepelitaidoilla ei saa naisia  :-\

Evoluutio on ketjun aiheena  :roll:
Eipä, joskus tullut katottua menoa Etelä-koreassa missä huippu tietokonepelaajat on kuin jotain rock-tähtiä ja seurustelee mallien kanssa, että niin siellä...  ;D

http://en.wikipedia.org/wiki/Video_gaming_in_South_Korea

Markkanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 220
  • Liked: 696
  • Köyhältä puuttuu paljon, ahneella kaikki.
Ihminen on vaan samallainen luontokappale kuin muutkin elikot, vaikka olemmekin elikkojen kuningaskuntaa niin silti olemme vain elikkoja. Voimme lopettaa elämän maapallolla esim. liikakansoituksen kautta tai ydinsodalla. Olemme silti luonnon silmin vaan elikoja. Ihmisistä on turha puhua. Ahneus ja paskamaisuus on monikymmenkertaista elukkakuntaan verrattuna.

 ongelma ihmiskunnassa on naiivius. Kävelemme selät suorina kohti onnettomuutta. Emme välitä edes omista lapsista vaan hekumoimme hetkellisillä "optioilla".

 Tuhoamme luontoa vaikka kuinka maksoimme ilmastoveroa. Kaivamme omaa hautaamme. Missä on vihervasemmisto? Ei missään.
Ellei Teillä itsellänne, herra, olisi ahneutta, ette saisi kansaa varastamaan vaikka varastamisen palkitsisitte.
- Kungfutse

Möhömaha

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 842
  • Liked: 2036
  • Koneinsinööri (todistusta ei jätetty Somaliaan)
Lainaus
Tuntuuko, että ihmiskunnan typeryys ja ahneus on vain lisääntymään päin? Syy voi olla evoluution, pohtii tuore ihmisen evoluutiota tarkastellut tutkimus.
 
Vastikään julkaistu Stanfordin yliopiston tutkijatohtorin Gerald Crabtreen artikkeli tutkii mahdollisuutta, jonka mukaan ihmiskunta olisi muuttumassa vähemmän älykkääksi ja välittäisi aiempaa vähemmän kanssaihmisistä.

Syy tyhmistymiseen piilee siinä, ettei luonnonvalinta karsi enää ihmiskunnasta heikoimpia pois samalla tehokkuudella kuin vielä muutama tuhat vuotta sitten.
 
Maanviljely ja kaupungistuminen tarkoittaa Crabtreen mukaan sitä, että aiempaa vähemmän älykkäillä ihmisillä on mahdollisuus selvitä hengissä pariutumisikään.
 
Kun ennen kaupungistumista luonto piti brutaalilla tavalla ihmiskunnan älykkyyttä yllä ja karsi typeryyksiin sortuvat yksilöt pois, urbaaniksi yhtäkkiä muuttunut ihminen ei enää kohtaakaan samankaltaista valintaa.
 
Tämä trendi näkyy esimerkiksi Suomen nykyhallituksessa, Crabtree sanoo naurahtaen.

OK, viimeinen lause on lisätty. 8)
Me tahdomme
The Net treats censorship as a defect and routes around it- John Gilmore

Micke90

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 19 629
  • Liked: 14689
Tuo tutkimus suorastaan vei leivän suustani! Totta joka sana!

törö

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 518
  • Liked: 9255
Jos tuo teoria olisi totta, kaikki mahdollinen olisi keksitty jo kivikaudella, jolloin oltiin aivan sairaan älykkäitä.

Itse näen asian niin, että muutama prosentti ihmisistä on oikeasti älykkäitä ja lopuilla on sitä kuuluisaa monenlaista älykkyyttä, eli tyhmyyttä, joka löytää jokaisessa ympäristössä uuden muodon.

Tämän havaitsee selvästi jos unohtaa tyhmien käsityksen älykkyydestä, eli sen että on hyvä näpertelemään paskaa ja feikkaamaan että tajuaa jotain, ja katsoo mitä maailmassa tapahtuu. Se on vain se muutama prosentti joka vie kehitystä eteenpäin ja muut ovat lähinnä sen tiellä.

Dorka + iPhone = Dorka jolla on iPhone
101-vuotissyntärilahja koko Suomelle. Nyt jopa 50% vähemmän roskaa kuin aikaisemmin.

https://yadi.sk/d/U4W4Bib0d7aL8w (EPUB)
https://yadi.sk/i/Hitmx8O2VZSfHQ (PDF)

Suomen viikinkiaikoja käsittelevä luku laiskoille.
https://yadi.sk/i/ycZ-dw9gakWdfA

Lähikuvassa Suomen vaakuna.
https://yadi.sk/i/gDrAfJuN6GXL-Q

Taimi

  • Vieras
Mä luulen, että se on ajattelun puute, joka tyhmentää ihmiset.

Yhteiskunta tarjoaa valmiiksi monenlaisia asioita, josta seuraa, ettei laiskimpien mielestä kannata itse tehdä mitään. Tätä kutsutaan myös uusavuttomuudeksi. Toisaalta ihmiset hätääntyvät sitten ennen niin normaaleista asioista.

Katsoin taannoin leffan Nuoruuteni Greenwich Village, jossa äiti toi poikansa uuteen asuntoon kynityn kanan, sanoi: "tee tästä kanakeittoa". Poika katsoi kanaa ja kysyi: "mitä minä tälle sitten teen?" Äiti sanoi: "keitä se". Seuraava kuva oli kanasta kattilassa.

Ihmisillä on jo vastaukset valmiina, mutta kun tulisi itse toimia niiden mukaan, menee sormi suuhun.

On myös sanonta: "hätä keinot keksii." Kun ihmisen täytyy, hän keksii vaikka mitä. Sillä jos ei keksi, hän kuolee. Yleensä tämä uhka pistää laiskoihinkin aivoihin vipinän.

Skeptikko

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 11 175
  • Liked: 13256
Tämä on tuore juttu:
Tieteessä on tapahtunut muutos: Äly ja koulutus mitataan yhä useammin suoraan geeneistä
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006138062.html

Lainaus
TÄMÄ on nykyään jo melko yleistä. Kun tutkimuksessa vilahtaa sanapari educational attainment (EA) eli koulutustaso, sillä tarkoitetaankin geneettistä taipumusta siihen, että henkilö voisi saavuttaa tai olisi voinut saavuttaa korkean koulutustason.

Tai toisin päin geneettistä taipumusta siihen, että korkea koulutustaso jää saavuttamatta.

Hollantilainen biologisen psykologian tutkija Abdel Abdellaoui kollegoineen käytti EA-geenimenetelmää viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa.

Siinä osoitettiin, että Britanniassa älykkäimmät muuttavat taantuvilta hiilikaivosalueilta suuriin kaupunkeihin.

Tuloksena on se, että hiilikaivosalueen väestön keskimääräinen älykkyys vähenee selvästi muuhun maahan verrattuna.

Tarkkaan ottaen tutkijat eivät siis kirjoita älystä eli kyvystä pärjätä älykkyystesteissä, vaan geneettisestä alttiudesta korkean koulutustason saavuttamiseen.
...
KUMPIKIN tutkijaryhmät – juomatyylitutkijat ja hiilialueiden aivokatotutkijat – nappasivat koulutusgeenipatteristonsa kuuluisasta, Naturessa vuonna 2016 julkaistusta tutkimuksesta, jota alan piireissä sanotaan EA2:ksi.

Siinä löydettiin 74 koulutusmenestykseen liittyvää genomin kohtaa Britannian biopankin 293 723 yksilön aineiston avulla. Noin 250 kirjoittajan joukossa suomalaisia tutkijoita on peräti parikymmentä.

Suomalaisedustus oli vahva myös varhaisemmassa vastaavassa tutkimuksessa vuodelta 2013. Se oli uraauurtava, vaikka havaitut vaikutukset olivat vielä pieniä.
...
Viime vuonna Nature Genetics -lehdessä julkaistiin jo 1,1 miljoonalla hengellä tehty tutkimus, jossa löydettiin 1 271 koulutusuraa ennustavaa genomin kohtaa.

Ne selittävät 11–13 prosenttia muuntelusta koulutusurassa ja 7–10 prosenttia muuntelusta älyssä. Tässä tutkimuksessa suomalaisia ei ollut mukana.

KAIKEN kaikkiaan koulutusta ennustavia geenejä samoin kuin älykkyyttä ennustavia geenejä tunnetaan tuhansia, ja määrä vain kasvaa.

Älykkyyttä ennustavat geenit saadaan seulomalla genomia suhteessa älykkyysosamäärään.

Kun älykkyys ennustaa koulutusmenestystä, niin eivätkö älykkyyttä ja koulutusta ennakoivat geenit ole sama asia?

”Ne ovat erittäin paljon toisiinsa kytkeytyneitä mutta eivät silti täysin samoja. Kouluttautumiseen vaikuttavat myös motivaatio ja persoonan piirteet. Joku voi esimerkiksi olla älykäs mutta ei kiinnostunut uusista asioista”, selittää tutkimusjohtaja Aarno Palotie Helsingin yli­opiston alaisesta Suomen molekyylilääketieteen instituutista.
...
ÄLYKKYYDEN geenitestit ovat siis huonoja ennustamaan yksittäisen ihmisen älyä, mutta silti oivia tieteen apuvälineitä. Älyyn vaikuttavat geenit kuvaavat vain tilastollisia todennäköisyyksiä.
...
Geneettinen mittari kertoo parhaimmillaankin sen, mitkä ovat ihmisen mahdollisuudet, ei sitä, miten hän on niitä käyttänyt.

Tämä juttu on vuodelta 2017:
Uusi tutkimus: Ihmiskunta ei muutukaan koko ajan välkymmäksi – äly uhkaa hiipua, kun koulutetut saavat muita vähemmän lapsia
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005114683.html

Lainaus
ÄLY saattaa olla ehtyvä luonnonvara. Koulutusta suosivat geenit nimittäin harvenevat hiljakseen väestössä, selvisi tuoreessa suuressa tutkimuksessa Islannissa.

Yksinkertainen selitys ilmiölle on se, että korkeasti koulutetut saavat vähemmän lapsia kuin muut. Siksi heidän kantamansa koulutusta suosivat geenit vähenevät kansakunnan geenivarannossa.

Tämän havaitsivat geenitutkimuksiin erikoistuneen yrityksen deCoden tutkijat. He kertoivat tuloksistaan Pnas-tiedelehdessä.

ERI arvioiden mukaan 20–40 prosenttia ihmisten koulutuseroista selittyy perintötekijöillä. Koulutusgeenit liittyvät esimerkiksi älyllisiin kykyihin.
...
Islantilaiset tutkijat tarkastelivat yli sadantuhannen ihmisen koulutustietoja, geenejä ja lapsilukua yli 65 vuoden ajalta.

Kävi ilmi, että tuona aikana koulutusgeenit vähenivät hitaasti mutta havaittavasti islantilaisten keskuudessa. Samat geenit olivat myös yhteydessä myöhäisempään lasten hankintaan ja pienempään lapsilukuun.

KYSE ei ole vain siitä, että pitkään kouluja käyneillä ei ole ollut aikaa hankkia lapsia.

Myös moni sellainen, joilla oli koulutusgeenit, ei syystä tai toisesta ollut hankkinut kor­keampaa tutkintoa. Nämäkin saivat vähemmän jälkeläisiä.
...
Tutkitut geenit edustavat vain pientä osuutta kaikista geeneistä, jotka voivat vaikuttaa opiskeluhaluihin. Yksin niiden vaikutus väestön koulutushalujen hiipumiseen jää vähäiseksi.

TOISIN käy, kun otetaan lukuun kaikki muutkin, vielä tunnistamattomat koulutusgeenit. Niitä oletetaan olevan enemmän. Jos myös nämä geenit harvenevat samaa tahtia, vaikutus alkaa vähitellen näkyä.

Tutkijat laskevat, että silloin väestö menettäisi geenien mukana 0,3 pistettä keskimääräisestä älykkyysosamäärästään vuosikymmenessä.

Se ei vaikuta dramaattiselta heikennykseltä. Stefánsson ja kumppanit huomauttavat, että evoluutiossa vaikutukset syvenevät vuosisatojen aikana.
...
”On tiedetty pitkään, että koulutetut ihmiset saavat vähemmän ja myöhemmin lapsia. Myöhäisyys osittain selittää pienempää lapsimäärää”, kertoo tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta.

Helsingin yliopiston tutkija Jessica Nisén ja hänen työtoverinsa osoittivat muutama vuosi sitten kaksostutkimuksella, että koulutustasoa ja pienempää lapsilukua selittävät yhteiset perinnölliset tekijät.

”Koulutuksen vaikutus syntyvyyteen ei johdu välttämättä siitä, että ihminen on koulutuksessa pitkään vaan enemmänkin siitä, että tietyt ihmiset sekä hakeutuvat koulutukseen että saavat vähemmän lapsia”, Rotkirch selittää.
...
Tanskassa varusmiehille tehdyn älykkyystestin tulokset nousivat tasaisesti kolmisen pistettä vuosikymmenessä vuoteen 1998 asti. Sen jälkeen tulokset ovat pudonneet puolitoista pistettä.

SAMA käänne on nähty Suomessa. Oulun yliopiston dosentti Edward Dutton ja Ulsterin yliopiston Richard Lynn julkaisivat 2013 Intelligence-lehdessä tutkimuksen, jossa he totesivat varusmiesten älykkyystestien tulosten laskeneen.

Tutkimusta varjostaa kuitenkin tiedevilppiepäily. Oulun yliopisto selvittää, onko kaksikko plagioinut Jyväskylän yliopistossa aiheesta tehtyä gradua.

Kyseessä on Salla Koivusen psykologian alan gradu vuodelta 2007.

Siinä Koivunen tarkasteli varusmiesten peruskokeen pisteitä kuvio-, sana- ja numerotesteissä vuosina 1988–2001. Ne nousivat vuoteen 1997 asti, mutta kääntyivät sitten laskuun. Eniten putosivat pisteet sana- ja numerotesteissä.

Uudempaa tutkimusta ei ole tehty. Puolustusvoimien psykologin Kai Nymanin mukaan vuonna 2009 huomattiin, että tulokset olivat yhä laskeneet loivasti sana- ja numerotesteissä vuodesta 2001. Kuviotestissä lasku oli pysähtynyt.

FLYNNIN Ilmiön hiipumisen syyksi on arveltu muun muassa sitä, että on saavutettu jonkinlainen kylläisyyspiste. Terveyden ja ravitsemuksen paraneminen eivät enää lisää väestön älykkyyttä.

Varusmiesten tulosten heikkenemisen takana voivat olla muutokset vaikkapa lukutottumuksissa.

Selection against variants in the genome associated with educational attainment
https://www.pnas.org/content/pnas/114/5/E727.full.pdf

Lainaus
Epidemiological and genetic association studies show that genetics play an important role in the attainment of education. Here, we investigate the effect of this genetic component on the reproductive history of 109,120 Icelanders and the consequent impact on the gene pool over time. We show that an educational attainment polygenic score, POLYEDU, constructed from results of a recent study is associated with delayed reproduction (P < 10−100) and fewer children overall. The effect is stronger for women and remains highly significant after adjusting for educational attainment. Based on 129,808 Icelanders born between 1910 and 1990, we find that the average POLYEDU has been declining at a rate of ∼0.010 standard units per decade, which is substantial on an evolutionary timescale. Most importantly, because POLYEDU only captures a fraction of the overall underlying genetic component the latter could be declining at a rate that is two to three times faster.
« Viimeksi muokattu: 11.06.2019, 12:09:31 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Tagit: