2012-12-15 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut (yhdistetty)

[K.K.]

”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa”

Lukukausi on päättymässä myös Porvoon Campuksella. Aulassa seisoo joulukuusi, joku säestää pianolla kevyttä puheensorinaa, joka lähtee tilassa parveilevista opiskelijaryhmistä. Puhe soljuu englanniksi. Kaksi ja puoli vuotta sitten englanninkieliset tradenomi- ja restonomiopintonsa (Bachelor of Business Administration ja Bachelor of Hospitality Management) aloittaneet ovat kokoontuneet jakamaan kokemuksiaan ja kertomaan opintojensa edistymisestä. Koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindroth on kutsunut myös toimittajan paikalle, sillä häntä suoraan sanottuna jurppii nykyinen populistinen puhe suomalaisten verovaroilla kustannetusta ulkomaalaisten koulutuksesta.

–Olen työssäni tekemisissä satojen ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja näen miten kovasti he tekevät töitä opintojensa eteen. Hei eivät ole Kelan opintotuen piirissä, eikä heillä ole perhettä lähellä auttamassa.

–Asia ei ole niin mustavalkoinen, miltä se monissa julkisuudessa esillä olleissa kirjoituksissa näyttää.

Ulkomaalaisten ilmaista opiskelua kritisoitaessa nostetaan esiin kasvavia opiskelijamääriä ja heihin palavia veronmaksajien euroja. Totta on, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lisääntynyt. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010, jolloin ammattikorkeakouluissa opiskeli lähes 8000 ulkomaalaista opiskelijaa ja yliopistoissa hieman yli 7000.

Opiskelu on ulkomaalaisille maksutonta. Tarjolla on iso valikoima englanninkielisiä koulutusohjelmia ympäri maata.

Yhden oppilaan lukuvuoden hinnaksi on arvioitu ammattikorkeakouluissa noin 8000 euroa ja yliopistoissa yli 10000 euroa.

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

–Meillä on Porvoossakin valtavasti paikallisia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti.

Lindrothin mielestä tähän ei riitä ainoastaan koulujen vaihtojärjestelmät, jossa opiskelija viettää halutessaan lukuvuoden ulkomailla.

–Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky...]

Koko juttu:http://www.uusimaa.fi/artikkeli/200376-%E2%80%9Dulkomaalaisten-ilmainen-koulutus-hyodyttaa-myos-suomalaista-veronmaksajaa%E2%80%9D



*plonk*  vai miten se nyt menikään..

[Nikopol]

Tässä ehdotuksia kommenteiksi:

-HAHAHAHAHAHA!
-Paskaa.
-Valehtelee.
-Ämmä on mielisairas.

Noin paksua sontaa ei voi edes alkaa kommentoida. Jäsen ulkopuolinen kommentoi toisessa ketjussa: ei ole edellytyksiä keskustelulle, kun ei ole edes yhteisiä faktoja. 'Nuff said.

[gloaming]

VMP

edit: No kommentoidaan nyt sitten jotain. "Hyödyttää veronmaksajaa" tarkoittaa eurojen kulkua veronmaksajan suuntaan tai siis vähäisempää kulkua veronmaksajalta poispäin. Päivänselvää on, että ilmaisen koulutuksen tarjoaminen ulkomaalaisille on veronmaksajille taakka.

[OTU]

Näkisin mielelläni muutakin kuin mutu-ihanuutta. Näppituntumalta sanoisin : puppua.

[MW]

Taas meitä viedään kahville. Eikö sen tien pitänyt kulkea toiseen suuntaan?

[gloaming]

Näkisin mielelläni muutakin kuin mutu-ihanuutta.

Älä unta nää. Niinq "kansainvälisyyttä". Kehitysmaailma tulee kylään!

Taas meitä viedään kahville. Eikö sen tien pitänyt kulkea toiseen suuntaan?

Todellisuus on erilainen lattevyöhykkeelle juuttuneen silmin.

[törö]

Njoo... maksaahan se monikulttuuriväkikin veroja, mutta en silti kannata noin rohkeita yleistyksiä.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

Erikoisesti rinnastettu opiskelijat ja opettajat.

–Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Ehkä siitä olisi voinut antaa veronmaksajille vielä jonkin esimerkin, millä tavalla joku afrikkalainen opiskelija on hyödyttänyt porvoolaista oppilaitosta.

[akez]

”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa”

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

Ensinnäkin se, että kuskataan kehitysmaista tänne opiskelijoita ei tuo kansainvälisyyttä, vaan kökköenglantia ja lisää alkeellista kehitysmaameininkiä. Jos halutaan kansainvälistyä meitä kannattavalla tavalla, niin silloin suomalaisia opiskelijoita tulee lähettää maailman huippuyliopistoihin. Siellä se huippututkimus ja innovaatiot majailevat. Tähän roskaan poltetuilla rahoilla saataisiin moni opiskelija aidosti kansainvälistymään.

Toiseksi valtiovallan tehtävä ei ole rekrytoida työntekijöitä yrityksille. Yritykset rekrytoivat itse tarvitsemansa työntekijät maailmalta. Suomalaisen koulun ei tarvitse pullauttaa ja veronmaksajien kustantaa mitään "globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä", koska työpaikkailmoitus paikalliseen ulkomaiseen lehteen riittää henkilökunnan rekrytointiin yrityksille.

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky...]

Suomessa ei tarvita ulkomaista työvoimaan, ennen kuin työttöminä ja vajaakäytössä olevat omat reservit on käytetty. Kehitysmaasakki ei edelleenkään ole "valmiiksi kansainvälistä porukkaa", syyn tähän oivaltaa vähä-älyinenkin alta aikayksikön.

Kyseessä on ilmainen pulla koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindrothille, josta voisi tulla mainio työvoimapulan paikkaaja, kun hänen turha virkansa lopetetaan kehitysmaalaisten ilmaiskoulutuksen alasajon myötä. Turvaneuvostopaikka YK:ssa meni jo, joten edes tästä syystä ei yhteiskunnan varoja ole enää syytä tärvätä harakoille.

EDIT täsmennys

[BeerBelly]

Kaija pelkää työpaikkansa puolesta. Mikä on hyvä.

[Ajattelija2008]

Tässä ehdotuksia kommenteiksi:

-HAHAHAHAHAHA!
-Paskaa.
-Valehtelee.
-Ämmä on mielisairas.

Naulan kantaan.

[Saturoitunut]

Meijänkin koulussa on englanninkielinen linja. Suomenkieliset insinöörioppilaat eivät ole missään tekemisissä niiden kanssa, elleivät vapaaehtoisesti lähde mukaan johonkin virkahippiäisten järjestämiin kulttuurientörmäysiltapäiviin. Intran keskusteluissa myös törmää naisopettajiin ja -koordinaattoreihin, jotka ilmeisesti samanmielisten päänsilityksen toivossa kirjoittavat hyvin kukkahattuisia viestejä. Törmätessään vastalauseisiin he pötkivät karkuun ja palaavat vain, jos joku on yltynyt heidän höpötyksiään puolustamaan. He elävät kuplassa eivätkä halua käydä vuoropuhelua. Kaija Lindroth kärsii mahdollisesti tästä AMK-mammojen ammattitaudista.

[Suvaitsija]

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

–?Meillä on Porvoossakin valtavasti paikallisia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti.

Melko suomivihamielinen näkökulma. Suomalaiset eivät voi olla kansainvälisiä, mutta tänne tulevat ihmiset ovat automaattisesti kansainvälisiä? Siis mitä hyötyä siitä Suomelle on, jos kouluista saadaan ulos "globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä"? "Globaali maailma" kun ilmeisesti tarkoittaa jotain muuta paikkaa kuin Suomea. Jenkeissä meininki on varmasti tuhat kertaa kansainvälisempää kuin Suomessa huolimatta koulumaksuista.

Lindrothin mielestä tähän ei riitä ainoastaan koulujen vaihtojärjestelmät, jossa opiskelija viettää halutessaan lukuvuoden ulkomailla.

–?Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Kuinka suuri osa pitää olla ulkomaista porukkaa, että oltaisiin kylliksi kansainvälisiä? Mitä se edes tarkoittaa? Muutunko minä jollain tavalla kansainväliseksi, jos maksan kiinalaisten opiskelut täällä? Onko kiinalainen automaattisesti kansainvälinen, kun hän nousee lentokoneesta Suomen maaperälle?

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky.

–?Vaikka olemme tunnettuja hyvistä Pisa-tuloksistamme, ei Suomella ole traditiota kansainvälisessä koulutuksessa. Emme me voisi kilpailla esimerkiksi Englannin korkeakoulujen kanssa, jos meillä olisi yhtä kovat lukukausimaksut, Lindroth huomauttaa.

Onhan se täky, mutta se edelleenkin maksaa. Voisimme maksaa ulkomaalaisille, että he tulevat tänne, mutta se maksaisi vielä enemmän. Englannin lukukausimaksujen ja ilmaisen koulutuksen välillä on paljon vaihtoehtoja. Emmekä kilpaile millään lailla Englannin kanssa edes ilmaisella koulutuksella, joten mikä pointti?

–?Lisäksi tämä on kaukainen, kylmä ja kallis maa. Jo tänne tuleminen esimerkiksi Aasiasta on kallista.

Diipadaapa. Miksi pikkuisen, kaukaisen, kylmään ja kalliin maan pitäisi kustantaa kiinalaisen kalliit matkat ja opiskelu täällä? Että imisimme jotain kansainvälisyysvoimaa heistä? Emme me heistä euroakaan saa takaisin, sillä kuka helvetti haluaa jäädä töihin "kaukaiseen, kylmään ja kalliiseen" maahan, jossa kaiken lisäksi verotetaan hengiltä? Vittu että joillakin on surkea itsetunto.

Jäi tuostakin uutisesta tuo otsikon sanoma välittymättä. Ei siinä esitetty yhtäkään perustelua, miksi ulkkisten ilmainen koulutus hyödyttäisi minua tai ketään muutakaan veronmaksajaa.

[Nikopol]

Oldie but goodie: Opettaja-lehti tarjosi ihan samaa kakkaa jo vuosia sitten. Eikä tämä kakkara parane lämmittämällä. Osoittaa vain mokusairaiden itsepäisyyden tosiasioiden edessä.

Koulutus maksaa rahaa. Koulutuksemme on huippulaatua. Nyt jaamme sitä ilmaiseksi niille jotka vain kehtaavat tulla hakemaan. Jaamme siis puhdasta rahaa pois ilman vastinetta. Tästä ei kyllä bisnes voi kuin parantua, sen verran paska konsepti tämä nykyinen on.

Nykymallia Hannu (Laaksola) perustelee työvoiman tarpeella, joka tyydytettäisiin kätevästi kouluttamalla ulkomaalaisia ihan itse. Tässä kohtaa ei liene sopivaa muistuttaa että Suomessa englanniksi koulutettu huippuosaaja karistaa maamme tomut jalkineistaan heti kun paperi on kädessä. Mutta jos vain jatketaan näin, varmasti jokunen pyllynpyyhkijäkin jää haaviin. Ihan varmasti. Suomen huikea palkkataso ja reilu verotus takaa tämän. Ja Elvis elää.

----

Ja kuinka paljon Suomen potentiaalista hittivientituotetta arvostetaan ulkomailla? 60% ei maksaisi siitä pesoakaan.

Hannun markkinatutkimus nojaa ilmaiskappaleiden jakeluun. Kertokaa joku talousihminen mikä tämän ajattelun fundamentaalinen vika on. Mä en jaksa.

Kasvunäkymien maalaaminen sopii Hannun toimenkuvaan, koska hän ei puhu lehden pääkirjoitussivulla opettajana, veronmaksajana tai edes kansalaisena. Hän puhuu ammattiliiton palkkarenkinä. Virastot ja yliopistojen laitokset pullistelevat byrokraatteja ja tutkijoita jotka näkisivät mielellään tällaisen kasvun poikivan heille sitä samaa mitä kaikki toivovat: hohdokkaita työtilaisuuksia, nimeä ja kunniaa, palkintoja, tunnustusta.

Mitä tästä suodattuu lattiatason kouluille ja niiden oppilaille - suomalaisten veronmaksajien lapsille?

Nada. Zip. Zero. Bupkis. Nothing. Ei mitään. Korkeintaan enemmän ja enemmän käytävillä hiippailevia ulkomaalaisia jotka tekevät oman ohjelmointinsa mukaista työtään - ottavat sen mikä ilmaiseksi tarjotaan, jättämättä maahamme mitään muuta kuin hitaasti vajenevan kassan ja laajenevan kansainvälisen toiminnan synnyttämän jatkuvan lisäresurssin tarpeen.

Ajatus rahaksi muutettavasta koulutusosaamisesta on kylläkin kiehtova. Jos nyt jätetään tulevaisuuden potentiaaliset miljardivoitot sivuun hetkeksi ja ajatellaa aivoilla. Niillä toisilla aivoilla joita pidetään päässä, siis.

Muutetaan koulutus rahaksi myymällä koulutuksen ylikapasiteettia ulkomaalaisille markkinahintaan. Tuotot käytetään koulutuksen ylläpitoon ja kipeästi kaivattuihin perusinvestointeihin, alkaen vaikkapa homeisten koulurakennusten korjaamisesta ja kouluruokailun parantamisesta.

Jos tuote ei käy kaupaksi ja ne 60% jäävät tulematta, tiedättekö mitä? Suomi säästää selvää rahaa. Ainoa häviäjä on sellainen oppilaitos - ammattikorkea tai yliopisto - joka joutuu lopettamaan tarpeettomia toimintojaan maksukykyisten ulkomaalaisopiskelijoiden tai ilmaiseen koulutukseen oikeutettujen suomalaisten puutteessa. Oikeastaan oppilaitoksetkaan eivät häviä yhtään mitään, koska varat voidaan suunnata todellisen tarpeen mukaan. Ja jos kysyntä kerrassaan tyrehtyy, joudutaan toteamaan että systeemissä on kuin onkin ollut ilmaa ja kuollutta kasvustoa joka sietääkin leikata pois.

Näin vapautuvan rautaisen ammattitaitoisen hallinto- ja opetushenkilöstön ei liene mikään ongelma löytää palkitsevaa työtä. Hehän voivat vaikka täyttää ne paikat jotka saapumatta jääneet ulkomaalaiset jättivät täyttämättä. Ja jättävät tällä hetkelläkin.

[ike60]

”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa”

panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

Ei ole missään toteennäytetty eikä edes vakuuttavasti perusteltu, miksi suomalaisten opiskelijoiden globaaliin maailmaan työllistymiseen tarvitaan ulkomaisia opiskelutovereita. 1980-luvun loppupuolelle saakka ulkomaalaisten osuus Suomen korkeakouluopiskelijoista oli mitätön ja opistoasteen (nyk. ammattikorkeakoulu) opiskelijoista luultavasti vielä mitättömämpi, mutta kansainvälistyminen sujui silti arvioni mukaan ainakin yhtä hyvin kuin nykyään. Jokainen voi myös arvioida, kuinka paljon Kiinan, Japanin ja vaikkapa etelä-Korean kansainvälisiä bisneksiä on haitannut se että kyseisien maiden oppilaitoksissa ei ole paljoakaan ulkomaisia opiskelijoita.

Voi olla, että Lindroth on ymmärtänyt jotain väärin. Esimerkiksi Yhdysvallat on hyötynyt siitä, että sinne on mennyt ihmisiä ympäri maailmaa opiskelemaan sikäläisissä yliopistoissa. Hyöty ei ole kuitenkaan tullut siitä että he ovat ulkomaalaisia vaan siitä että he ovat lahjakkaita ja tarmokkaita ja siten heillä on ollut hyvät edellytykset olla yhdysvaltalaisen yhteiskunnan hyödyllisiä jäseniä. Jos tänne pidettäisiin tiukkaa seulaa ja otettaisiin vain lahjakkaat ja tarmokkaat, hyöty saattaisikin olla suuri panoksen verrattuna; näin ei kuitenkaan tehdä, ja täkäläisiin oppilaitoksiin käsittääkseni otetaan ulkomailta opiskelijoita melko matalalla vaatimustasolla. Tiettävästi opiskelu Yhdysvalloissa ei ole myöskään ilmaista, vaikka lahjakkaiden ja aikaansaavien opiskelun usein maksaa jokin säätiö tai rahasto stipendeillä.

Suomalaisten oppilaitosten tehtävän ei ainakaan minun käsitykseni mukaan edes pitäisi olla se, että ne tuottavat globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä. Minusta niiden pitää tuottaa ihmisiä jotka työllistyvät Suomessa tai suomalaisten yritysten palveluksessa ulkomailla ja siten hyödyttävät maata joka heidät on kouluttanut. Jos joku haluaa muuttaa ulkomaille töihin, minun puolestani siitä vaan, mutta työvoiman kouluttaminen ulkomaisten yritysten palvelukseen ulkomaille ei voi olla suomalaisen koulutusjärjestelmän tehtävä - ei ainakaan silloin kun opiskelija ei tuota edes lukukausimaksujen muodossa rahaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

tähän ei riitä ainoastaan koulujen vaihtojärjestelmät, jossa opiskelija viettää halutessaan lukuvuoden ulkomailla. Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Jälleen toteennäyttämätön väite. Kansainvälisiä vaikutteita saa mediasta, kirjallisuudesta, netistä, kieliä opiskelemalla, matkustelemalla ja vaikka millä muilla tavoilla. Lindroth ei mitenkään perustele, miksi juuri ulkomaalaisten - joiden kanssa suomalainen opiskelija saattaa viettää vähemmän aikaa kuin ulkomaalaisten nettituttaviensa kanssa - läsnäolo olisi välttämätöntä.

Se, että ulkomaalaisten paikallaoloon pohjautuvan (tai minkä muun tahansa) kansainvälisyyden etujen perustelut ovat Lindrothin kohdallakin käsienheiluttelun luokkaa, on niin tavallista ettei siihen viitsi edes puuttua. Kyseessä on uskonkappale, ja jokainen tulkoon omalla uskollaan autuaaksi.

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky[..]

Lindrothilla on mainio tilaisuus osoittaa, miten hyvin nuo ulkomaalaisvahvistukset ovat työllistyneet vaikka sinne Porvoon seudulle tai minne tahansa päin Suomea. Tietääkseni kuitenkin heistä ylivoimainen valtaosa muuttaa valmistumisen jälkeen (ja osa jo sitä ennen) pois Suomesta. Yksi keskeinen syy poismuuttoon on, että he eivät löydä Suomesta työpaikkaa. Eikö tämä osoita että heille ei ole ainakaan tällä hetkellä mittavaa tarvetta täällä?

EDIT täsmennystä

[Rokka]

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin....

Kun tämä kansainvälisyys on niin kannattavaa valtiolle, niin kyllä verottajankin pitäisi tämä tajuta. Nythän pitäisi verotukseen saada kotitalousvähennyksen lisäksi kansainvälisyysvähennys^tm.
Tällä kannustettaisiin veronmaksajaa kansainvälisyyteen, josta sitten Suomi valtiona hyötyisi.
Hyväksyttäviä vähennyksiä voisivat olla:

tuontimustalaisten varastamat tavarat, pahoinpitelyistä aiheutuvat lääkärikulut, afrikkalaisten naapurien aiheuttama melu- ja hajuhaitta, virolaisten autojen aiheuttamat kolarivahingot, kielitaidottomalle selittämiseen tuhraantunut aika, jne...

Listaa saa jatkaa, eiköhän vähennyksiä löydy paljon enemmän. Tai olisi kyllä mukava jos voisin maksaa verottajalle kansainvälisyydellä, koska eurot ovat niin "last year". Jospa maksaisin veroja vaan 14%, ja loput 14% sitten kansainvälisyydellä. Eipä luulisi olevan hankalaa täällä Vantaalla, ollaan me vaan niin rikastuttu kansainvälisesti...

[Embo]

Emme me voisi kilpailla esimerkiksi Englannin korkeakoulujen kanssa, jos meillä olisi yhtä kovat lukukausimaksut, Lindroth huomauttaa.

Tämä on ihan totta. Sen sijaan jos meillä olisi yhtä laadukkaita korkeakouluja, voisimme todellakin kilpailla minkä tahansa maan kanssa, vaikka lukukausimaksut olisivatkin yhtä suuret.

[P]

”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa”
–Asia ei ole niin mustavalkoinen, miltä se monissa julkisuudessa esillä olleissa kirjoituksissa näyttää.

Ulkomaalaisten ilmaista opiskelua kritisoitaessa nostetaan esiin kasvavia opiskelijamääriä ja heihin palavia veronmaksajien euroja. Totta on, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lisääntynyt. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010, jolloin ammattikorkeakouluissa opiskeli lähes 8000 ulkomaalaista opiskelijaa ja yliopistoissa hieman yli 7000.

Opiskelu on ulkomaalaisille maksutonta. Tarjolla on iso valikoima englanninkielisiä koulutusohjelmia ympäri maata.

Yhden oppilaan lukuvuoden hinnaksi on arvioitu ammattikorkeakouluissa noin 8000 euroa ja yliopistoissa yli 10000 euroa.

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

–Meillä on Porvoossakin valtavasti paikallisia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti.

8000 x 8000€         = 64 000 000 €
+ 7000 x 10 000€   = 70 000 000 €
_______________________________
                                134 000 000 €


Onhan tuo vähän enemmän kuin vapaaehtoinen ilmastoavustus Kioton yhteydessä  - 110 miljoonaa, samaa luokkaa kuin uupuvat tierahat?  Ja jos tuohon päälle tulee esimerkiksi harkinnavaraisia sosiaalitukia, joita ei pitäisi lain perusteella maksaa (opiskelijalla pitää olla elämisen piisaavat omat rahavarat), mutta tunnetusti maksetaan. Luultavasti kokonaiskulu on näpäkän pyöreän 150 miljoonan hutikoissa?

Valtio hakee samaan aikaan 1,2 miljoonan säätöä sammuttamalla katuvalot..  Samaan aikaan jo maassa asuvia, koulutuksesta ulos jääneitä nuoria syrjäytyy joukolla, kun koulutanne ilmaiseksi muuta maailmaa.  Jotenkin alkaa vaikuttaa, että elämme hölmölässä.

[P]

Taas meitä viedään kahville. Eikö sen tien pitänyt kulkea toiseen suuntaan?

Jonkun se kahvi ja kampaviinerit pitää tarjota. Tsuhna ei kelpaa muuhun kuin maksamaan muiden tekemän piikin.

[Nuiva kansalainen]

Kuten jo eräässä postissa mainitsin, niin opiskelen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja havaintoni ulkomaalaisista opiskelijoista on täysin vastakkainen. Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

[timouti]

Alkaa varmaan koulutusohjelmajohtajaa pelottaa, kun säästämispaineet iskee päälle. Jos ei ole englanninkielistä koulutusohjelmaa, ei tarvita koulutusohjelmajohtajaakaan.

Nämä ammattikorkeakouluhenkilöt ovat muutenkin uransa huipulla. Jos ei olisi pykätty ammattikorkeakouluja, monilla ei olisi syytä edes haaveilla korkeakouluopettajan tittelistä, tavallisia riviopettajia olisivat opistoissa. Kyllä se kirpasee, jos koulutusta laitetaan järkevämpään malliin ja joutuu asemastaan luopumaan. Kyseinen koulutusohjelmajohtaja antaa vielä lausunnollaan hyvän kuvan omasta osaamisestaan, niin huterat on perustelut siihen, miksi veronmaksajien pitäisi kouluttaa ulkomaalaisia. Tuolla päättelytaidolla ja argumentointikyvyllä ei taitaisi minkäänlaista johtajanpaikkaa lohjeta yritysmaailmassa.

Jos asiasta laajemmin keskustellaan, niin koulutusohjelmajohtaja on jäävi sanomaan mitään. Jos joku ulkopuolinen antaisi lausunnon ulkomaalaisten kouluttamisen tarpeellisuudesta, voisi sillä ollakin jotain painoarvoa. Kuka sellainen ulkopuolinen olisi, on oma kysymyksensä. Yrityksille tietysti sopii, että niiden tarpeisiin koulutetaan väkeä. Niillä ei ole mitään velvollisuuksia Suomea kohtaan, veroja voi maksaa muuallekin. On vaikea löytää mitään todellisia kannattavuuslaskelmia ulkomaalaisten kouluttamiseen verovaroin.

[Siili]

Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

Suomalaisten (tai ainakin suomenkielisten) opiskelijoiden suhteen pisterajat ja pääsykokeet karsivat ainakin kaikkein heikomman aineksen.  Ulkomaalaiset taas taitavat päästä koulutusohjelmiin, kunhan on jonkinlainen pahvi lukiotason opintojen suorittamisesta. 

Eikö olisi ihan kohtuullista, että ulkomaalaistenkin todellista kapasiteettia mitattaisiin pääsykokeen avulla?

[Nuiva kansalainen]

Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

Suomalaisten (tai ainakin suomenkielisten) opiskelijoiden suhteen pisterajat ja pääsykokeet karsivat ainakin kaikkein heikomman aineksen.  Ulkomaalaiset taas taitavat päästä koulutusohjelmiin, kunhan on jonkinlainen pahvi lukiotason opintojen suorittamisesta. 

Eikö olisi ihan kohtuullista, että ulkomaalaistenkin todellista kapasiteettia mitattaisiin pääsykokeen avulla?

Käsittääkseni yliopistot valitsevat myös ulkomaalaiset opiskelijat paperien perusteella. Tässä ongelmia aiheuttaa kuitenkin se, että arvosanat ja keskiarvot eivät ole keskenään vertailukelpoisia Suomen ja ulkomaiden välillä. Olen nähnyt yliopistossamme esimerkiksi erään intialaisen opiskelijan, jolla oli kiitettävä keskiarvo Intiassa, mutta hänellä oli suuria vaikeuksia suorittaa kursseja Suomessa.

[caprifolium]

”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa”

..... sillä häntä suoraan sanottuna jurppii nykyinen populistinen puhe suomalaisten verovaroilla kustannetusta ulkomaalaisten koulutuksesta.

–Olen työssäni tekemisissä satojen ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja näen miten kovasti he tekevät töitä opintojensa eteen. Hei eivät ole Kelan opintotuen piirissä, eikä heillä ole perhettä lähellä auttamassa.
.....

Tuosssa se taas tulee, populistinen, väheksyvä puhe suomalaista opiskelijaa kohtaan: Vain ulkomaalaiset opiskelijat tekevät kovasti töitä opintojensa eteen, ja melkeinpä pidetään pahana pahana sitä, että opiskelija saa opintotukea ja vanhemmat auttavat. Tuollaiset vertailut olisi syytä jättää tekemättä, jos ko. henkilö haluaa tulla edes jollain lailla neutraalisti uskottavasti ymmärretyksi.

[KeiKei]

Kuten jo eräässä postissa mainitsin, niin opiskelen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja havaintoni ulkomaalaisista opiskelijoista on täysin vastakkainen. Omien kokemusteni pohjalta ulkomaalaiset opiskelijoilla on suuret luulot itsestään, mutta ne eivät useinkaan kohtaa oikean maailman kanssa (esim. arvosanatavoitteet ja aikataulut). Omien havaintojeni mukaan en myöskään sanoisi ulkomaalaisia opiskelijoita ahkeriksi, koska tehtävät tehdään yleensä viime tingassa ja "vähän sinne päin" -tyylillä. Monilla tuntuu myös olevan vaikeuksia suorittaa yhtäkään yliopiston kurssia hyväksytysti. En oikein jaksa uskoa, että Suomessa on käyttöä tällaisille työntekijöille.

Turku Law School on siitä kiva paikka, että siellä voi suorittaa kursseja melkein ilmaiseksi. Eurooppaoikeuden kurssin sai suoritettua pelkästään ilmestymällä 75 prosentille luennoista. Kaikki vaihtarit eivät tosin onnistuneet selviämään (pun intented) tarpeeksi monelle luennolle saadakseen kurssin läpi.

[alussaolisana]

Lainaan erästä ystävääni aiheesta "ilmainen koulutus ulkomaalaisille":

"Sanotaan nyt siitä vaikka näin: Jokainen, joka puolustaa tätä systeemiä on pohjaton idiootti."

[valkovuokko]

Kaija Lindroth on täysin pihalla siitä, mitä koulutusta tämä maa tarvitsee.

Olemme taantumassa ja maamme velkaantuu lisää 7 milj euroa vuodessa, entisten velkojen päälle, eli lisävelkaa otetaan lähes 20 miljoonaa euroa joka ikinen päivä. Meillä ei ole varaa joutavanpäiväiseen koulutukseen, tuskin edes suomalaisille, saati sitten ulkomaalaisille.

Valtion pitäisi investoida jokaikinen liikenevä euro talouskasvua ja työllisyyttä lisääviin hankkeisiin.
Määrärahoja pitää lisätä rutkasti luonnontieteiden ja korkean teknologian opiskeluun ja tutkimukseen. Sieltä voi poikia uusia innovaatioita ja sitä kautta pikkuhiljaa talouskasvua ja lisää työpaikkoja.

[Haima]

”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa”



–Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky...]

Koko juttu:http://www.uusimaa.fi/artikkeli/200376-%E2%80%9Dulkomaalaisten-ilmainen-koulutus-hyodyttaa-myos-suomalaista-veronmaksajaa%E2%80%9D


*plonk*  vai miten se nyt menikään..

Seuraa vakavasti esitetty kysymys: Kun nämä maakarit puhuvat kansainvälisyydestä, mitä sillä tarkoitetaan? Minä en ainakaan hahmota mistä on kyse. Tätäkin juttua lukemalla saa sellaisen kuvan, että kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että opiskelija tai työntekijä on ei-suomalainen. Hän voi olla siis esim. Ugandasta.

Okei. Millä tavalla se, että Markon Mikro Pc -yrityksessä on ugandalainen tyyppi, tekee yrityksestä kansainvälisen? Lisääkö tämä jotenkin kauppaa esim. Suomen ja Saksan välillä ja jos, millä ihmeen logiikalla?

Vai tarkoittaako tämä sitä, että ugandalainen on kielimiehiä ja osaa suomalaisia paremmin businesskieltä, joka on nykyään englanti? Riittäisikö tähän ihan se, että työn vaatimuksiin laitetaan erinomainen englannin taito riippumatta työnhakijan alkuperästä ja otetaan hakija, joka osaa parhaiten englantia. Jos näin, mihin tarvitsemme "kansainvälisiä ugandalaisia"?

Jos kansainvälisyydellä tarkoitetaan sitä, että ei-suomalaiset opiskelijat ja työntekijät tuovat uusia näkökulmia kouluihin ja yrityksiin, herää muutama kysymys. a) Onkohan tällaisesta kansainvälisyydestä höpisijä ikinä kuullut esim. netistä taai muista medioista. Niissä toi tieto leviää, vaikka lähimaastossa ei olisi yhtäkään "kansainvälistä" ihmistä. b) Jotta jokin uusi näkökulma voisi levitä jossakin yrityksessä mihinkään, pitäisi tämän näkökulman kantautua sellaisten ihmisten korviin, joilla on valtaa edistää tämän näkökulman muuttumista käytännöksi. Toisin sanoen esim. tässä tapauksessa "kansainvälisen ugandalaisen" näkökulmien tulisi edetä yrityksen johtoportaan korviin. Montako kertaa olette nähneet tai kuulleet jonkin "kansainvälisen" ammattikorkeasta valmistuneen ei-suomalaisen päässeen suoraan yritykseen kuin yritykseen tarjoilemaan kaikkien muiden hakijoiden ohi yrityksen johtoportaalle "näkökulmia", kun käytännössä tällä ei voi olla mitään näkökulmia, kuten ei juuri kenellä muullakaan, joka on vasta valmistunut eikä tiedä omasta alastaan muuta kuin sen, mitä on amkin työharjoittelujaksoillaan ehkä oppinut. Onko monenkin yrityksen johtajalla aikaa kuunnella tällaisten noviisien näkökulmia? Poikkeavatko ugandalaiset noviisien näkemykset paljonkin keskimääräisen suomalaisen noviisin näkökulmista, jotta yritys tarvitsisi nimenomaan tällaista "kansainvälisyyttä"? Jos eivät, mihin tarvitsemme tällaista "kansainvälisyyttä"? Jos poikeaa, millä tavalla ja millä logiikalla?


"Meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne"? Ehkä tämän sanoja ei ole kuullut sitä hokemaa, ettei demokratiaa voi viedä. Jos niin on, voiko kansainvälisyyttäkään noiin vain tuoda tai viedä johonkin, semminkin, kun kansainvälisyys on näin epämääräinen käsite.

[alussaolisana]

Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi ammattikorkeakouluissa on järjestään vähintään tuplapalkat muuhun opetustyöhön verrattuna. Kaija on siis päässyt vaihtamaan yhteiskuntaluokkaa pestinsä myötä. Kaija tekee kaikkensa saadakseen oman työnsä näyttämään tärkeältä, vaikka todellisuudessa kyseessä on mitään tuottamaton rahareikä. Itseasiassa tulee mieleen, että tämä ulkomaalaisten ilmaisopiskelijoiden haaliminen Suomeen on vähän niinkuin monikulttuurisuusideologia pienoiskoossa: rahaa menee helvetisti, porukkaa lappaa sisään jonojen ohi, perustelut ovat onttoja kuin hölmöläisen kallo, jokainen opiskelupaikka on tietysti suomalaiselta nuorelta pois, asiaan havahtuneita "populisteja" ärsyttää järjettömyys ja epäoikeudenmukaisuus, jotkut hyötyvät hitosti, "hyödyt" ovat oikeasti haittoja jne.

[Siili]

Käsittääkseni yliopistot valitsevat myös ulkomaalaiset opiskelijat paperien perusteella. Tässä ongelmia aiheuttaa kuitenkin se, että arvosanat ja keskiarvot eivät ole keskenään vertailukelpoisia Suomen ja ulkomaiden välillä. Olen nähnyt yliopistossamme esimerkiksi erään intialaisen opiskelijan, jolla oli kiitettävä keskiarvo Intiassa, mutta hänellä oli suuria vaikeuksia suorittaa kursseja Suomessa.

Painaisiko tässä konkurssissa paljoakaan, jos ulkomaalaiset opiskelijakandidaatit käytettäisiin lähetystöjen ja konsulaattien avustuksella hakijalle maksullisessa pääsykokeessa?  Kyllä niiden avulla saataisiin ainakin kaikkein avuttomin aines karsittua.  Kun kerran kyse ei ole hyväntekeväisyydestä.