UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2012-12-27: Rasistiset rikokset lisääntyivät - varsinkin Iisalmessa ja Porissa  (Luettu 4893 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 863
  • Liked: 33600
    • Profiili
Kun viimevuotisessa Poliisiammattikorkeakoulun raportissa viharikosepäilyjen määrä laski yllättäen 15 prosentilla, riensi silloinen sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen tarkentamaan, että "rasististen rikosten määrä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on kasvanut". Edelleen Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenni Niemi selitti poliisin rasismikoodilla merkitsemien rikosilmoitusten 17 prosentin laskua "satunnaisella vaihtelulla".

Jouluun astihan siinä melkein meni, mutta tutkijat Niemi ja Sahramäki saivat kuin saivatkin kaivettua vuoden 2011 rikosilmoitusten kuvauksista jokaista poliisin viharikosepäilyä kohti kaksi uutta tapausta, mikä on uusi ennätys. Näin viharikosepäilyjen määrään saatiin kasvua edellisvuodesta (poliisin merkitsemien tapausten määrä siis väheni), mutta ei sittenkään uutta ennätystä.

Lainaus käyttäjältä: Pollisitiedote: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus lievässä kasvussa
Viharikosten määrä nousi edellisestä vuodesta noin seitsemän prosenttia. Poliisin tietoon tuli vuonna 2011 kaikkiaan 918 rikosepäilyä, jotka luokiteltiin Poliisiammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa viharikoksiksi. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 860 tapausta, ja vuonna 2009 tapauksia oli 1 007.

Edes jotain raskauttavaa oli kuitenkin saatava tiedotteeseen vaikka väkisin. Toissa vuonna se oli internetissä tapahtuvan viharikollisuuden räjähdysmäinen kasvu ja viime vuonna siis rasististen rikosten määrän kasvu, jos nyt ei ihan edellisvuodesta, niin kuitenkin pitkällä aikavälillä.

Tämän vuoden erikoisuus oli pahoinpitelyjen määrän uusi ennätys.

Lainaus käyttäjältä: Pollisitiedote: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus lievässä kasvussa
Rasistisia piirteitä sisältäneitä pahoinpitelyitä kirjattiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aiemmin rasististen rikosten seurannan aikana. 

Tutkitaanpa tarkemmin.

Lainaus
Rasistisia piirteitä sisältävät pahoinpitelyrikosepäilyt
2011: 640
2010: 542
2009: 623
2008: 538

Kyllä, vuonna 2011 tehtiin uusi ennätys. Mutta kuka sen oikeastaan teki?

Lainaus
Suomessa syntyneet rasistisista rikoksista epäillyt
2011: 69 %
2010: 73 %
2009: 75 %
2008: 76 %

Raporteista ei suoraan selviä, mutta oletetaan, että Suomessa ja ulkomailla syntyneiden epäiltyjen jakauma pätee myös pahoinpitelyjen suhteen. Se on varsin turvallinen oletus, sillä pahoinpitelyt muodostavat joka tapauksessa valtaosan viharikosepäilyistä.

Lainaus
Rasistisia piirteitä sisältävät pahoinpitelyrikosepäilyt (arvio)

Vuosi, Suomessa syntyneet
2011: 442
2010: 396
2009: 467
2008: 409

Vuosi, ulkomailla syntyneet
2011: 198
2010: 146
2009: 156
2008: 129

Ainakin raportissa julkaistujen lukujen perusteella näyttää vahvasti siltä, että rasistisia piirteitä sisältävien pahoinpitelyrikosepäilyjen uudesta ennätyksestä vastaavat etupäässä maahanmuuttajat, koska heillä on selvä nouseva trendi ja viimeisenä vertailuvuonna oma ennätys toisin kuin Suomessa syntyneillä. Toivoisin tutkijoiden kommentoivan asiaa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 646
  • Liked: 3221
  • Puolen tunnin tuska, puolen vuoden nautinto
    • Profiili
Roope, kossu vetoa, että tutkijoiden triviaali kommentti tulee olemaan maahanmuuttajien lukumäärän kasvu maassamme, heidän ikäjakaumansa (ovat nuoria ja aktiivisessa iässä) sekä se, että poliisi ehkä kirjaa helpommin mamujen rasistiset rikokset rasistisiksi rikoksiksi. Jokerina vielä apeat verhot sekä uutuutena vähemmistövaltuutetun teoria, että kun saa kuulla tarpeeksi rasistista huutelua, psyyke ei kestä ja aletaan kostaa väkivallalla.

Jos terminologiani on päin kukkuu, se johtuu krapulasta, sorry!
Lounais-Suomen poliisilaitos tiedottaa, että Salon suunnalla on parkkipaikoilla havaittu erikoista, keväistä toimintaa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 863
  • Liked: 33600
    • Profiili
Pari yksittäistapausta raportista.

Lainaus käyttäjältä: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011
Tarkasteluvuodelta löytyi 15 rikosilmoitusta, joista ei käy ilmi, mikä
uskonto tapauksissa on kohteena. Kahden tapauksen taustalla oli, että
rikoksesta epäilty halusi asianomistajan kääntyvän muslimiksi. Tapauk-
sissa epäiltiin muun muassa pahoinpitelyä ja laitonta uhkausta.

Lainaus käyttäjältä: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011
Toisessa pahoinpitelytapauksessa
rikoksesta epäilty murtautui kirkkoon ja yritti lyödä hänet huomannutta
ilmoittajaa laudan pätkällä. Epäilty kertoi, että hänen tavoitteenaan oli
polttaa kirkko kostoksi kristityille ihmisille, joita hän piti syyllisenä Nor-
jassa tapahtuneeseen massamurhaiskuun.

Kuinka moni on kuullut tuosta kirkonpolttojutusta?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 646
  • Liked: 3221
  • Puolen tunnin tuska, puolen vuoden nautinto
    • Profiili
En ole ainakaan minä kuullut. Se Porvoon kirkon polttajakin (tapahtui ennen Norjan verilöylyä) halusi esittää tytölle ja kilpakosijalle kovuutensa. Ei ollut rasismia tuollakaan.
Lounais-Suomen poliisilaitos tiedottaa, että Salon suunnalla on parkkipaikoilla havaittu erikoista, keväistä toimintaa.

Juffe

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 798
  • Liked: 1421
    • Profiili

Kuinka moni on kuullut tuosta kirkonpolttojutusta?
No eipä ollut tullut kuultua. En osaa olla epäilemättä, että jos samanlaisessa tapauksessa vähän vaihdettaisiin kohdetta, niin emme olisi välttyneet isoilta lööpeiltä, olivat tilanteen taustatekijät mitä tahansa.

Ari-Lee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 24 254
  • Liked: 16702
  • Sarkasmoitunut työvoimapulareservi †Syyllinen†
    • Profiili
Laitanpa yhden nollapostauksen: Rasismi jos sitä on olemassa on tuontitavaraa.
"Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!" - Ilmari Kianto

"Miksi kaikessa keskusteluissa on etsitty kaikki mahdolliset ongelmat heti kättelyssä? "- J.Sipilä

Kalle Pahajoki

  • Nimellinen
  • Jäsen^^
  • ***
  • Viestejä: 208
  • Liked: 28
    • Profiili
Ketjussa aiemmin esitetystä tilastosta voi laskea pari mielenkiintoista seikkaa:
- Maahanmuuttajataustaisten suorittamat rasistiset pahoinpitelyt ovat kasvaneet 2008-2011 välillä 50%. Samaan aikaan suomalaisten suorittamat rasistiset pahoinpitelyt ovat kasvaneet 8%.
- Tästä voidaan laskea, että vuonna 2026 maahanmuuttajataustaiset tekevät yli 50% kaikista rasistisista pahoinpitelyistä

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 863
  • Liked: 33600
    • Profiili
Eva Biaudet: Rasismi rampauttaa yksilön ja yhteisön 21.1.2013

Lainaus käyttäjältä: Eva Biaudet
Poliisi kirjasi viime vuonna ennätysmäärän rasistisen motiivin sisältäneitä rikoksia. Vaikka osin rasististen rikosten määrien kasvu kertoo poliisin kirjaustapojen muutoksesta, kertovat lisääntyneet rasistiset rikokset myös karua kieltä yhteiskunnastamme.

Tämä ei kylläkään pidä paikkaansa. Biaudet ei ilmeisesti ole viitsinyt vilkaista koko raporttia, kun väittää tuollaista.

Lainaus käyttäjältä: Eva Biaudet
Myös Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee tasaisesti yhteydenottoja Abu-Hannan kuvaamasta rasistisesta nimittelystä. Vähemmistövaltuutetulla on rajallisesti mahdollisuuksia puuttua rasistiseen nimittelyyn. Kyse on usein kunnianloukkauksesta eli asianomistajarikoksesta, minkä vuoksi yleisin vähemmistövaltuutetun tapa auttaa on ohjata rasismin uhri poliisin asiakkaaksi. Usein rasismin uhrilla ei ole voimia ryhtyä raskaaseen prosessiin. Näin tämä arjen rasismi jää usein pimentoon ja tilastojen ulkopuolelle.

Vähemmistövaltuutettu taitaa olla vähän väärä taho arvioimaan rikollisuuden asteesta yhtään mitään, sillä vähemmistövaltuutetun poliisille tekemistä kymmenistä tutkintapyynnöistä ei tietääkseni yksikään ole johtanut edes syytteen nostamiseen saati tuomioon.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 646
  • Liked: 3221
  • Puolen tunnin tuska, puolen vuoden nautinto
    • Profiili
Voimia on avvautua Bideelle mutta se vie kaikki voimat, kun poliisille asti ei enää jaksakaan  :facepalm:
Lounais-Suomen poliisilaitos tiedottaa, että Salon suunnalla on parkkipaikoilla havaittu erikoista, keväistä toimintaa.

mietinen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 057
  • Liked: 162
    • Profiili
Rasistisen väkivallan määrän suhteuttaminen muuhun väkivaltaan

Tutkimuksessa on mitattu viimeisen vuoden aikana koettua väkivaltaa.
Lainaus
Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009, OPTL, 2010

Taulukko 3 Vamman väkivallasta saaneiden sekä muunlaista väkivaltaa kokeneiden osuus
sukupuolen mukaan, % 15–74-vuotiaista


                  1980      1988        1993        1997      2003*       2006*     2009*
Miehet       
  Ei vammaa       10,1        6,8        7,2        8,5        8,9        7,9        9,5
  Vamma           2,5         2,1        2,3        2,0        2,6        1,9        1,9       
Naiset       
  Ei vammaa       5,8        5,0        5,5        7,5        9,5        8,8        10,3
  Vamma           2,1        2,0        1,7        1,4        2,3        2,0         2,0

* Laajempi väkivaltakysymys

...

5 Väkivalta eri ikäryhmissä

Väkivallan kohteeksi joutuminen on hyvin selvästi ikään liittyvä ilmiö: eniten väkivaltaa kokevat nuorimmat vastaajat. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä vähemmän väkivaltaa on koettu (kuviot 12 ja 13). Varsinkin nuorten miesten riski joutua väkivallan kohteeksi poikkeaa voimakkaasti vanhemmista miehistä.

Väkivallan ”arkipäiväisyys” nuorten keskuudessa ei koske vain lievimpiä väkivallan muotoja vaan näkyy myös vammoihin johtaneessa väkivallassa. Miehillä väkivallan kokeminen vähenee tasaisesti siirryttäessä vanhempiin ikäryhmiin. Naisilla väkivaltaa kokeneiden osuus ei vähene yhtä jyrkästi iän mukana. Tämä selittyy väkivaltakokemusten erilaisuudesta. Miesten kohtaama väkivalta on pääosin vapaa ajanviettoon liittyvää katu- ja ravintolaväkivaltaa, jonka kokeminen on vahvasti yhteydessä ikään. Naisilla väkivaltakokemukset painottuvat enemmän kodeissa tapahtuvaan väkivaltaan sekä työssä koettuun väkivaltaan (Sirén & Honkatukia 2005).

Fyysisen väkivallan kohteeksi joutumisessa ei ole ikäryhmittäin vuosina 1980–2009 tapahtunut suuria muutoksia. Nuorten miesten keskuudessa fyysinen väkivalta on pikemminkin laskusuunnassa, kun taas nuorten naisten koh dalla voi havaita kasvua. Verrattaessa eri vuosia on otettava huomioon vuodesta 2003 käytössä ollut laajempi väkivaltakysymys, joka nostaa erityisesti naisten uhriprevalenssia. Koko väestössä havaittava uhkailujen voimakas lisääntyminen 1980?2003 paikallistuu voimakkaimmin nuoriin miehiin ja työikäisiin naisiin (kuviot 14 ja 15).

...

Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet miehet ja naiset (Luettuna Kuvioista 12 ja 13 sivulta 21) ikäryhmittäin prosentteina vuonna 2009.
Ikäryhmä Miehet Naiset
------------------------------------
15 - 24   14     13
25 - 34    8      9
35 - 54    4      5
55 - 74    2      3

Lainaus
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa

13.2 Väkivaltakokemukset

Fyysinen väkivalta on rasismin karkeimpia muotoja, vaikkakaan kaikkien väkivaltatilanteiden taustalla olevaksi syyksi ei voida olettaa uhrin etniseen taustaan liittyviä motiiveja. On arvioitu, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt joutuvat Suomessa kaksi kertaa useammin väkivallan kohteeksi kuin kantaväestön edustajat (Honkatukia 2005). Tilastokeskuksen vuonna 2002 toteuttaman Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen mukaan somalialaisista maahanmuuttajista jopa 44 % oli joutunut väkivallan uhriksi viimeksi kuluneen vuoden aikana (Pohjanpää ym. 2003). Venäläisten, virolaisten ja vietnamilaisten maahanmuuttajien väkivallan kokemukset olivat harvinaisempia, joskin silti valitettavan yleisiä (13?18 %). Väkivallan muodoista uhkailu, töniminen ja kiinni tarttuminen olivat yleisimpiä.
...
Lisäksi erillisellä kysymyksellä selvitettiin kokemuksia väkivallan uhasta eli sitä, vältteleekö vastaaja joitakin paikkoja oman ulkomaalaistaustansa vuoksi. Kantaväestön ja maahanmuuttajaryhmien (ml. oma ryhmä) aiheuttamaa väkivaltaa ei tuloksissa voi erotella, mutta näiden tietojen voi kuitenkin katsoa heijastavan eri maahanmuuttajataustaisten ryhmien erilaista riskialttiutta joutua väkivallan uhriksi.
...
Kokemukset viimeisen vuoden aikana väkivallan uhriksi joutumisesta olivat yleisimpiä kurditaustaisten keskuudessa (9 %), kun somalialaistaustaisista väkivaltaa oli kokenut 5 % ja venäläistaustaisista 3 % (taulukko 13.2.1). Ero johtui ennen kaikkea eri ryhmiin kuuluvien naisten kokemusten eroista: kurditaustaisista naisista väkivaltaa viimeisen vuoden aikana oli kohdannut jopa 11 %, kun vastaavat luvut somalialais- ja venäläistaustaisten naisten osalta olivat 5 % ja 2 % (taulukko 13.2.2, kuvio 13.2.1). Ikäryhmät eivät eronneet toisistaan koetun väkivallan osalta. Parisuhdeväkivaltaa raportoitiin erittäin harvoin kaikkien kolmen ryhmän osalta.
Rasismi ja arvojen törmäys

THL on tutkinut eri maahanmuuttajaryhmiä ja raportoinut tulokset raportissaan Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa (THL – Raportti 61/2012).
...
Taulukko 15.1.2. kuvaa myös somalaiden Suomessa kokemat syrjintä- ja väkivaltakokemukset.
Lainaus

                                              Suomessa-oloaika 
Syrjintä- ja väkivaltakokemukset        Alle 6    6-14 vuotta   Yli 14 vuotta
                                        vuotta
-------------------------------------------------------------------------------                                           
Epäkunnioittava kohtelu (%)              9,5      24,8           31,8
Nimittely tai sanallinen loukkaus (%)   11,5      22,0           31,5
Uhkaaminen tai häirintä (%)              2,6       9,9           15,9
Kadulla koettu syrjintä (%)             16,8      36,7           40,9
Poliisin kanssa asioidessa
 koettu syrjintä (%)                     3,0      13,6           23,1
Oppilaitoksessa koettu syrjintä (%)      0,9      11,1           20,9

Lainaus
Kansalliset uhritutkimukset, OPTL

Aiheeseen liittyviä julkaisuja    

    Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009
    OPTL:n tutkimustiedonantoja 103 - Reino Sirén & Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen

    Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta
    OPTL:n verkkokatsauksia 10/2009 - Venla Salmi & Janne Kivivuori

    Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset
    OPTL:n tutkimustiedonantoja 87 / Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008 - Noora Ellonen & Juha Kääriäinen & Venla Salmi & Heikki Sariola

    Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen ja väkivallan uhriksi joutuminen
    OPTL:n verkkokatsauksia 5/2008 - Venla Salmi

    Omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen 2006: yleisyys, piirteet ja muutokset
    OPTL:n verkkokatsauksia 4/2008 - Reino Sirén

    Suomalaisten kokema väkivalta 1980-2006
    OPTL:n verkkokatsauksia 1/2007 - Reino Sirén & Janne Kivivuori & Juha Kääriäinen & Mikko Aaltonen

    Naisiin kohdistunut väkivalta 2005
    OPTL:n julkaisuja 225 - Minna Piispa & Markku Heiskanen & Juha Kääriäinen & Reino Sirén

    Suomalaiset väkivallan uhreina
    OPTL:n julkaisuja 216 - Reino Sirén & Päivi Honkatukia (toim.)

    Victimisation and Fear in Finland 2003
    OPTL:n tutkimustiedonantoja 59 / Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 35 - Markku Heiskanen & Reino Sirén & Kauko Aromaa

    Helsingin nuoret rikosten uhreina ja tekijöinä
    OPTL:n tutkimuksia 204 - Janne Kivivuori & Jukka Savolainen
« Viimeksi muokattu: 26.01.2013, 14:53:42 kirjoittanut mietinen »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 863
  • Liked: 33600
    • Profiili
Lainaus
Umayya Abu-Hannan kirjoitus tuuppasi lumipallon liikkeelle ja käynnisti laajan keskustelun rasismista. Miten rakenteelliseen rasismiin voi vaikuttaa? Kuinka Suomeen luodaan julkisen puuttumisen kulttuuri? Vihreä Tuuma haastatteli vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet’ta.
Tuuma: “Abu-Hanna laittoi itsensä likoon” 21.1.2013

Lainaus käyttäjältä: Tuuma
AM: Tutkimusten mukaan suvaitsevaisuus etnistä monimuotoisuutta kohtaan on jonkin verran lisääntynyt. Tukevatko vähemmistövaltuutetun toimiston tilastot sitä, että näin todella on käynyt?

Eva Biaudet: Meidän tilastoista on vaikea tällaista osoittaa. Yleensä rasismin ja syrjinnän kehitystä mitataan vertaamalla uhrien henkilökohtaisia kokemuksia eri vuosien välillä. Lisäksi rikosilmoitukset antavat osviittaa, mutta tässä on huomioitava korkea kynnys viedä rasistinen rikos poliisille. Niin sanottu katurasismi, kuten huutelut, hyvin harvoin johtaa yhteydenottoon.

Kyllä uhrikokemuksista voidaan tehdä objektiivista tutkimusta, vaikka jotkut toisin väittävät. Esimerkiksi valtioiden väliset vertailut kertovat, että somalitaustaiset henkilöt kohtaavat rasismia Suomessa eniten koko Euroopassa.

Yleensä rasismin ja syrjinnän kehitystä ei mitata kyselytutkimuksilla. Ainakaan Suomessa ei ole mitattu. Sitä on mitattu vuosittain Poliisiammattikorkeakoulun rikosilmoituksista kokoamalla viharikosraportilla, joka ainakin periaatteessa mahdollistaa objektiivisen otteen.

Uhrikokemuksista kai voisi tehdä myös objektiivista tutkimusta, mutta juuri se FRA:n tutkimus, jonka Biaudet väittää kertovan, että "somalitaustaiset henkilöt kohtaavat rasismia Suomessa eniten koko Euroopassa", on kaikkea muuta kuin objektiivinen ja uskottava. Saman tutkimuksen mukaan somalit ovat käyneet tekemässä poliisille noin kymmenen kertaa enemmän ilmoituksia rasistisista rikoksista kuin niitä on otettu vastaan.

Biaudet'n luulisi muutenkin tajuavan, kuinka ilmiselvästi järjenvastainen on esimerkiksi se kyselytutkimuksen väite, jonka mukaan juuri Suomen somalit kohtaavat enemmän väkivaltaa ja väkivallalla uhkailua kuin muut Euroopan vähemmistöt. Tämän pitäisi jo näkyä selvästi sekä pahoinpitely- että henkirikostilastoissa, mutta eipä näy.

Lainaus käyttäjältä: Tuuma
AM: Työelämässä vaikuttaisi olevan rakenteellista syrjintää, kun ulkomaalaistaustaiset tohtorit päätyvät suorittavaan työhön. Kuinka työmarkkinoita voitaisiin muuttaa?

Eva Biaudet: Etninen syrjintä työelämässä on tosiasia, sen osoittavat jo eri maahanmuuttajaryhmien korkeat työttömyysasteet. Samalla on hyvä muistaa, että yhteiskunnan uusi jäsen ei heti omaa tarvittavaa kielitaitoa tai verkostoa. On ymmärrettävää, että maahanmuuttaja ei heti sijoitu osaamistaan vastaavaan tehtävään. Mutta olisi erittäin tärkeää seurata, että hän ei jämähdä ensimmäiseen työpaikkaan.

Useissa organisaatioissa on parantamisen varaa. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan pelkkä tietoisuuden lisääminen ei riitä purkamaan rakenteita, vaan keskeistä on johdon sitoutuminen ja konkreettiset sekä määrälliset tavoitteet. Suomessa esimerkiksi valtionhallinto miettii, miten ulkomaalaistaustaisia voisi rekrytoida enemmän.

Ulkomaalaistaustaisten tohtoreiden "päätyminen suorittavaan työhön" ei ole sinänsä osoitus rakenteellisesta syrjinnästä, eikä "maahanmuuttajaryhmien korkeat työttömyysasteet" ole sinänsä osoitus etnisestä syrjinnästä. Tuollaista ei pitäisi väittää paremmin perustelematta.

Maahanmuuttajien syrjintä on tutkimuksien mukaan muistaakseni vasta viidennellä sijalla työttömyyden selittävänä syynä, ei siis likimainkaan kärjessä. Eri etnisten ryhmien työttömyysasteet vaihtelevat tilastoissa suuresti, eikä suinkaan esimerkiksi ihonvärin mukaan, joten pääasialliset syyt työttömyyteen ovat jossain muualla kuin syrjinnässä.

Biaudet toivoo maahanmuuttajille työpaikoilla "määrällisiä tavoitteita". Mitään maahanmuuttajakiintiöitä tai niiden "tavoitteellisia" piiloversioitakaan ei pidä missään nimessä hyväksyä. Nykylakien mukaan kiintiöt olisivat laittomia.

Lainaus käyttäjältä: Tuuma
AM: Miten vähemmistövaltuutettu edistää suvaitsevaisuutta?

Eva Biaudet: Me käsittelemme asiakastapauksia ja vaikutamme lainsäädäntöön sekä keskusteluun. Mikäli esimerkiksi havaitsemme asenteellista kirjoittelua niin olemme heti yhteydessä mediaan.

Työelämän syrjinnän osalta vähemmistövaltuutetulla ei ole mandaattia puuttua epäkohtiin. Tosin uusi yhdenvertaisuuslaki on valmisteilla ja toivomme, että uusi laki vahvistaisi asemaamme.

Vähemmistövaltuutetun tehtäviin ei varmaan ole missään sisällytetty tiedotusvälineiden paimentamista. Tervetuloa osallistumaan keskusteluun samalta viivalta kuin kaikki muutkin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset