Puolueettomalla maalla ei ole liittolaisia. Suomi ei pärjää ilman sellaisia. Mitä paremmat välit, sitä todennäköisempi apu.
= Nato
Hyvin tiivistetty. Sunnuntaiaamun ratoksi jatkan hieman:
Puolueettomuus ei todellakaan suojaa Venäjää vastaan. vaan päinvastoin: jos Venäjä joutuu uhkaamaksi kokevaan konfliktiin miltä suunnalta vain, sen viralliseen sotilasdoktoriiniin kuuluu varmistaa Pietarin turvallisuus 300 km etäisyydeltä kaikkiin suuntiin ja se tarkoittaa myös hyökkäystä puolueettomaan ja sotilaallisesti heikkoon Suomeen. Venäjällä on muutenkin intressejä lisätä valtaansa Suomenlahdella ja Itämerellä, joten heikko ja puolueeton Suomi kattavine rantaviivoineen sekä satamineen on siinäkin mielessä houkutteleva kohde tulevaisuudessa. Poliitikoille tämä tieto jaettiin aikaa sitten, mutta he vain housut kurassa siirtelevät vastuuta toisilleen.
Sen sijaan esim. Nato-Viro saa olla rauhassa, koska Venäjä tietää ettei sillä ole mitään käytännön mahdollisuuksia ja järkeä otella Naton ilmavoimia vastaan. Ja Nato-maiden ilmatuki on se ensimmäinen konkreettinen sotilasapu, mikä mahdollisen hyökkäyksen kohteeksi joutuva Natomaa saa tuekseen. Toinen merkittävä apu on kalliit keskimatkan AA-ohjukset hävittäjiin. Maavoimat ovat Nato-mailla lähinnä paikallista puolustusta varten, pl. suurvallat ja erikoisjoukot. Tämän vuoksi Suomella pitää olla jonkin verran omaa asevelvollisuuteen perustuvaa reserviä myös Nato-jäsenenä.
Olen varma, että suurin osa Suomen poliitikoista luottavat siihen, että tosipaikassa länsimaiden ”hyvä tahto” auttaisi Suomea ilman Nato-jäsenyyttäkin. Itse pidän tuollaista ajattelua vastenmielisenä itsepetoksena ja selkärangattomana vapaamatkustamisena. Mielestäni Nato-maiden ei kuulu auttaa Suomea, jos se itse ei kuulu Natoon.
Natosta ei ole muuta haittaa kuin todennäköisesti hieman kasvava puolustusbudjetti. Mihinkään ”sotaseikkailuihin” ei Suomea velvoiteta Nato-jäsenenä sen enempää kuin nytkään. Jokainen Natomaa päättää itsenäisesti Irakin ja Afganistanin tyyppisiin operaatioihin osallistumisesta. Suomi on jostain syystä päättänyt olla mukana tuollaisessa toiminnassa puolueettomanakin.
Lisäksi Suomen vertaaminen johonkin Sveitsiin on puolustuspoliittisesti täysin naurettavaa: Sveitsi on vuoriston ja Nato-maiden ympäröimä maa ilman satamia, eikä se myöskään jaa tuhannen kilometrin rajaa psykopaattivalto-Venäjän kanssa.
Diplomatiasta sen verran, että sen onnistuminen on poliitikkojen ominaisuuksista kiinni. Hyvät kauppasuhteet ja muutenkin asialliset välit Venäjään pystytään säilyttämään myös Nato-jäsenenä, vaikka idästä aluksi epäilemättä teatraalista kiukuttelua kuuluisikin. Itse asiassa terveen turvallisuustunteen omaavan maan on jopa helpompi asioida diplomaattisesti Venäjän kanssa, kun voi vain kohteliaasti hymyilemällä sivuuttaa kaikki nootit ja uhittelut, millä Venäjä yrittää perinteisesti naapureitaan alistaa.
Puolueettomana Suomella on sen sijaan suuri vaara, että Venäjä ryhtyy jossain vaiheessa ”suojelemaan omien kansalaisten turvallisuutta” myös Suomessa ja tuollaisia operaatioita varten haetaan Venäjällä sisäpoliittista kannatusta matalaotsaisella propagandalla osoittelemalla naapurimaiden ”huonoa” venäläisten kohtelua. Tuossa toiminnassa on mukana myös ”bäckmaneja” ja muita paikallisia FSB:n palkkaamia ”Keisarillinen Suur-Venäjä” -aatteen desantteja.
Lopuksi: oli suorastaan kornia kuin EU sai Nobelin rauhanpalkinnon. Se palkinto olisi kuulunut Natolle.