EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen

[akez]

Lienee aika perustaa oma ketju EU-elpymisrahastolle. Aiheesta kun on juttua jo useissa ketjuissa. Tästä tullee vielä laajemminkin puhetta maailmalla. Avauksena VTT Heikki Koskenkylän analyysi Suomen Uutisissa.

Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen

VTT Heikki Koskenkylä moittii EU-elpymisrahastoa. Rahastoon liittyy suuria ongelmia, ja sen oikeudellinen pohja on kyseenalainen. Rahasto tuskin jää kertaluonteiseksi hankkeeksi.
 
MATIAS TURKKILA

Suomen Uutiset 2.2.2021

EU:n 750 miljardin elpymisvälinettä on käsitelty eduskunnassa ainakin neljän valiokunnan toimesta. Talousvaliokunnalle laatimassani lausunnossa nostin esille kaksi isoa ongelmaa. Ne liittyvät oikeudellisiin kysymyksiin ja avustusten avulla rahoitettavan investointiohjelman toteuttamiseen.

Oikeudelliset ongelmat liittyvät EU:n perussopimusten eli SEUT:n artikloihin 122, 310 ja 125. Elpymisvälineessä on kaksi osaa. Suorat avustukset ovat 390 miljardia ja lainaosa 350 miljardia euroa. Suurimmat ongelmat liittyvät avustusosaan. On mahdollista, että elpymisvälineen lainoja käytetään vähän, koska jäsenvaltioiden lainojen korot ovat hyvin alhaisella tasolla. Jopa Italia saa lainaa puolen prosentin korolla.

Elpymisväline perustuu hätärahoituksen mahdollistavaan artiklaan 122. Neuvoston päätöksellä voidaan myöntää rahoitusapua jäsenmaalle, jota kohtaa poikkeuksellinen luonnonkatastrofi tai muu vakava kriisi. Apu on kuitenkin ajallisesti rajattu ja sen tulee kohdistua tämän vakavan kriisin vaikutusten lieventämiseen. IFO-instituutti on Saksassa tehnyt tarkat laskelmat avustusten luonteesta (Koskenkylä, Suomen Uutiset 3.2.2021). Avustusten jako maiden välillä riippuu eniten BKT per capita -luvuista. Henkeä kohden laskettu BKT mittaa elintason eroja jäsenmaiden välillä. Koronan vaikutusten merkitys on vähäinen. Tätä osoittaa myös komission käyttämä nimi elpymisvälineelle ”Next Generation EU”, mikä viittaa siihen, että avustuksilla rahoitetaan pääosin investointeja. Niille komissio on määritellyt painopistealueet. Lisäksi avustukset rahoitetaan lainalla, jonka kesto on 30 vuotta.

Artiklan 310 mukaan unionin talousarviossa tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Artikla myös estää unionia rahoittamasta menojaan lainalla. Avustukset rahoitetaan lainalla. Avustukset ovat budjetin ulkopuolinen erä, mikä on tavallaan eräänlaista rinnakkaista kirjanpitoa. Tämä johtuu siitä, että avustuksiin liittyvät lainat katetaan EU:n omilla varoilla. Omien varojen lisäyksellä maksetaan lainan korot ja kuoletukset. Omiin varoihin tulee 0,60 prosenttiyksikön korotus pitkäksi aikaa. Omat varat eli 7-vuotisen budjetin tulopuoli on vuosina 2021-2027 1,40 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Jäsenosuusmaksun vuosittainen korotus on huomattavan suuri. Käytännössä voidaan sanoa, että EU:n menoja kasvatetaan lainalla, koska lainanhoitokulut rahoitetaan budjetin omilla varoilla.

Elpymisväline saattaa olla ristiriidassa myös SEUT artiklan 125 kanssa. Artiklaan sisältyy no bailout-periaate. Sen mukaan unioni ja jäsenvaltiot eivät ota vastatakseen toisten jäsenmaiden taloudellisia sitoumuksia. Koko 750 miljardin lainan vakuutena on unionin 7-vuotinen budjetti. Jos joku jäsenmaa ajautuu taloudelliseen kriisiin 30 vuotta kestävän lainan takaisinmaksun aikana, joutuvat muut jäsenmaat vastuuseen lainan koroista ja kuoletuksista ko. jäsenmaan osalta. Aikahorisontti on niin pitkä, että mitä tahansa voi tapahtua sen aikana. Monet asiantuntijat epäilevät Italian ja ehkä muidenkin maiden kyvystä selvitä pitkällä ajalla ylisuuren velkataakkansa kanssa. Jäsenmaa voi tällöin jättää myös maksamatta avustuksiin liittyvän lainan osan hoitokulut, jotka rahoitetaan korotetuilla jäsenmaksun osuuksilla.

IFO-instituutin arvion mukaan avustuksista noin 30 prosenttia on kaavailtu myönnettäväksi vuosien 2020 ja 2021 BKT:n kehityksen pohjalta. Mitä heikompi on BKT:n kehitys, sitä enemmän voi avustuksia saada. Pääosa avustuksista noin 70 prosenttia myönnettäisiin kuitenkin BKT per capita lukujen pohjalta. Myös pitemmän ajan työttömyysaste otetaan tällöin huomioon. Kuten IFO-instituutin analyysi osoittaa, valtaosa avustuksista olisi tulonsiirtoja korkeamman elintason jäsenmaista alemman elintason maille.

Komission käyttämä elpymisvälineen nimi NGEU on tarkoituksella valittu ja heijastaa sitä, että pääosa avustuksista on suunniteltu käytettäväksi investointien rahoitukseen. Komissio luettelee keskeiset painopistealueet, joille investoinnit tulisi ohjata. Näitä ovat erityisesti vihreän talouden ja digitalisaation edistäminen. Viime aikoina komissio on tuonut mukaan myös yleensä rakenneuudistusten edistämisen. Sektorikohtaisissa ohjelmissa määriteltäisiin tarkemmin painopistealueiden sisältöä.
(...)

Kyseessä on eräänlainen uudentyyppinen Gosplan-ohjelma. Julkinen toimija eli komissio ohjaisi investointihankkeita. Hankkeita tulee 27 jäsenmaasta, lukumäärä on satoja, ellei jopa tuhansia. Investointihankkeiden ympärille pitää rakentaa monimutkainen byrokratia. On hyvin todennäköistä, että hankkeiden ohjaus ja valvonta ei tule kunnolla toimimaan. Tehottomia ja heikosti läpivietyjä hankkeita tulee olemaan paljon.
(...)

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että elpymisvälineeseen liittyy suuria ongelmia. Sen oikeudellinen pohja on kyseenalainen. Kuten presidentti Niinistökin on todennut, unionin perussopimuksia on tulkittu äärimmäisen väljästi, jotta elpymisvälinettä on voitu pitää laillisena. Kyse onkin pohjimmiltaan puhtaasti poliittisesta päätöksestä. Komission kykyä ohjailla, seurata ja valvoa avustusten käyttöä voidaan vahvasti epäillä.

Elpymisväline tuskin jää kertaluonteiseksi hankkeeksi. Viime aikoina monet ovat jo todenneet, että siitä tulisi tehdä pysyvä, muun muassa Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. ...

Varsin yleinen näkemys on, että valuuttaunioni ei voi olla kestävällä pohjalla ilman yhteistä fiskaaliunionia. Elpymisvälineen myötä ollaankin menossa kohti fiskaaliunionia. Päätösvaltaa siirtyy yhä enemmän EU-tasolle. ...

Lihavoinnit mun.

Artikkelin lopussa todetaan vielä, että päätösvallan lisääminen EU-tasolle on hyväksyttävissä vain, jos EU-perussopimuksia muutetaan. Se on demokraattinen tapa pyrkiä poliittiseen unioniin.

Tuohon voisi vielä omana kommenttina todeta, että EU ei ole demokratia, vaan luonteeltaan diktatuuri, jossa valta on keskitetty EU-komission puheenjohtajalle. Vain hänellä on aloiteoikeus EU:n määräysten, direktiivien ja lakien osalta. Samoin hänellä on valta olla hyväksymästä EU-komissioon ehdotettuja komissaareja. Valta vastannee jotakuinkin sitä, mikä oli aikoinaan NL:n keskuskomitean pääsihteerillä.

[Ajattelija2008]

Heikki Koskenkylä on mielestäni oikeassa. Koronapaketti on EU-sopimusten vastainen. Suomessa paketin hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista.

Vielä viime kesänä monikin asiantuntija uskalsi lausua ääneen nämä faktat, mutta keskustelu on sen jälkeen hiljennetty jollakin tavalla. Uskon, että Saksa on määrännyt mm. Kokoomuksen hyväksymään paketin, vaikka Kokoomuksen johto kyllä ymmärtää sen olevan lainvastainen.

Huvittavaa on, että jotkut suomalaiset "asiantuntijat" vetoavat siihen, että EU:n oma lakitoimisto on todennut paketin lailliseksi! Ikään kuin tällaisessa asiassa EU itse olisi puolueeton asiantuntija.

Onko perussuomalaisiin kohdistunut painostusta? Onko Saksa lähettänyt viestin, että puolueen on hyväksyttävä lainvastainen toiminta? Neuvostoliitto aikoinaan painosti kaikkia suomalaisia puolueita.

[Eisernes Kreuz]

On selvä juttu, että koko eurojärjestelmä on alusta asti ollut mätä, eikä se tule pysymään pystyssä loputtomiin ilman fiskaaliunionia. Yhteinen raha ja fiskaaliunioni ovat puolestaan välttämättömät askeleet tiellä todelliseen liittovaltioon. Ja sehän tässä onkin lopullisena tavoittteena. Käytännön poliittisista syistä muutos on vain tehtävä vähitellen ja pala kerrallaan. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.

Elpymisrahaston läpivienti edellytti todellakin niin mielikuvituksellisen liberaalia EU:n perussopimusten tulkintaa, että tämän jälkeen on oikeastaan aivan sama, mitä sopimusten artikloihin on kirjoitettu. Käytännössä mitä tahansa voidaan jatkossa viedä läpi tällä luovalla juristerialla.