Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 629136 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 516
  • Liked: 58748
Sdp:n puheenjohtaja otti kantaa pakkoruotsiin linjaamalla, että "kuuluu yleissivistykseen opetella molemmat kansalliskielet".

Lainaus
Rinne: Att kunna svenska hör till allmänbildningen
...
Under den allmänpolitiska debatten på kongressen dyker frågan om det svenska språkets ställning upp i flera inlägg. Ämnet är inte obekant för partiordförande Rinne.

Jag anser att det hör till allmänbildningen att lära sig nationalspråken, säger han och efterlyser ett samarbete mellan alla partier i arbetet för den svenska befolkningsgruppens rättigheter.
Hbl 3.11.2018

Lainaus
Antti Rinne betonade klimatpolitiken och svenska språkets ställning – ”Vi måste lösa frågan nu”
...
Rinne slog även ett slag för Finlands tvåspråkighet.

– Som ordförande för Finlands största tvåspråkiga parti är det en hederssak för mig att främja det svenska språket, precis som andra partiordförande gjort före mig. Men inget parti kan ensam värna om svenskan och de språkliga rättigheterna, utan det behövs samarbete mellan partierna. Jag anser dessutom att det hör till allmänbildningen att lära sig båda nationalspråken. Och det är inte bara min privata åsikt, utan SDP:s partikongresser har fastställt att undervisningen i de båda nationalspråken är befogad och att partiet vill stärka kunnandet i nationalspråken, påpekade Rinne.
Arbetarblader 3.11.2018

Todellisuudessahan useimmat eivät opi ruotsia siitä huolimatta, että se on koulussa suomenkielisten ainoa kaikille pakollinen vieras kieli, ja vain harva tarvitsee kieltä työssään. Ruotsinkielisten oikeudet taas eivät liity asiaan millään lailla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 159
  • Liked: 3090
Rinteen rakkaus toista kotimaista kohtaan on puhdasta laskelmointia. Demareissa on melkoinen joukko, joka kruksaa ruotsin äidinkielekseen ja pienikin vihje toiseen suuntaan merkitsee useita miinus-prosentteja.

l'uomo normale

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 9 548
  • Liked: 5110
  • Je suis. Ihmisenä ja kuluttajana.
Mikä on Rinteen oma ruotsin osaaminen?
And madness and despair are a force.

pienivalkeapupu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 367
  • Liked: 1531
  • Pupu nimeltä Winston
Mikä on Rinteen oma ruotsin osaaminen?
En tiedä, enkä haluakaan tietää. Puhukoon suomea, ja palkatkoon vaikka simultaanitulkin vierelleen jos ei muuten viesti mene perille.
Operation Smash the Psyche and Decimate the Senses in progress.

Jos jo pelkkä sukkiesi värisävy saa mielesi levottomaksi, soita psykiatrille!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 516
  • Liked: 58748
Lainaus
Jo Sibelius tunnisti kaksikielisyyden voiman, vaikka vävypojan uusi nimi ärsyttikin säveltäjää – nyt ruotsalaisuuden päivänä on aika juhlia kieliemme dynaamista vuorovaikutusta

[...]

SUOMALAISUUTTA syvästi muokanneen kaksikielisyyden edut ovat yhä olemassa myös suomenkielisille. Yksi esimerkki tämän tunnistamisesta on ylioppilaiden soihtukulkueestakin tuttu tapa laulaa Saksassa syntyneen Paciuksen kansallislauluksemme noussut sävellys sekä Runebergin runon alkuperäiskielellä (Vårt land) että suomennoksena (Maamme).

Paljon saisi tapahtua ennen kuin kansanedustajat poistaisivat kaksikielisyyden Suomen perustuslain pykälästä nro 17.

Samalla vuoden 2004 kielilain käytännön toteutuminen sekä ruotsin aseman pohdiskelu esimerkiksi itärajamme tienoilla säilyvät kipakankin keskustelun aiheina. Perustuslain takaamaa toisen kielemme asemaa vastustetaan jopa niin, että se voi olla yksi syy suomenruotsalaisten muuttoliikkeeseen. Tällä vuosituhannella noin kuusi prosenttia eli noin 17000 suomenruotsalaisista on muuttanut Ruotsiin.

Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi kuitenkin jäädä vajaaksi. Ilman sitä ei pääse nauttimaan myöskään skandinaavisesta tietokirjallisuudesta, josta vain osa käännetään suomeksi tai englanniksi.

[...]

Suomenkieliset jakautuvat yhä esimerkiksi ruotsin kielen nykyisen aseman puolustajiin ja sen osittaista tai täydellistä purkamista vaativiin.

Jakolinjoja ilmestyy myös monien muiden identiteettiä määrittelevien leirien sisälle, ei siis vain leirien välille. Francis Fukuyama epäilee uudessa Identity-kirjassa, että hyvät tarkoitukset identiteettirintamalla voivat lopulta ruokkia tasa-arvon sijasta vastakkainasettelua. Se taas voi ruokkia yksinkertaistavien populistien agendaa.

JAKOLINJOJEN vastapainoksi voi vaihteeksi miettiä asioita, jotka meitä vielä yhdistävät.

Ja kansalaiset, medborgare – tänä ruotsalaisuuden päivänä yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa.
Helsingin Sanomat 5.11.2018

Lainaus käyttäjältä: Vesa Sirén, HS
Paljon saisi tapahtua ennen kuin kansanedustajat poistaisivat kaksikielisyyden Suomen perustuslain pykälästä nro 17.

Samalla vuoden 2004 kielilain käytännön toteutuminen sekä ruotsin aseman pohdiskelu esimerkiksi itärajamme tienoilla säilyvät kipakankin keskustelun aiheina. Perustuslain takaamaa toisen kielemme asemaa vastustetaan jopa niin, että se voi olla yksi syy suomenruotsalaisten muuttoliikkeeseen. Tällä vuosituhannella noin kuusi prosenttia eli noin 17000 suomenruotsalaisista on muuttanut Ruotsiin.

Hyvin harva poliitikko ajaa tai kannattaa ruotsin kansalliskielen aseman poistamista muuten kuin viimeisenä keinona lopettaa pakkoruotsi. Sillä pakkoruotsistahan keskustelua on koko ajan käyty, ei ruotsin asemasta kansalliskielenä. Paitsi Rkp:n ja Folktingetin propagandassa, jossa ne on kytketty yhteen.

Toimittaja Vesa Sirén antaakin ymmärtää, että pakkoruotsi olisi sidottu perustuslakiin, mikä ei pidä paikkaansa. Samaten toimittajan viittaama vuoden 2004 kielilaki nimenomaan ei esimerkiksi edellytä kaikilta työntekijöiltä ruotsin kielen taitoa vaan työpaikalta riittävää ruotsin kielen taitoista henkilöstöä, siis ruotsinkielisen palvelun järjestämistä. Kielilaki ei myöskään ottanut kantaa pakollisen ruotsin opetuksen tarpeellisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Sirén, HS
Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi kuitenkin jäädä vajaaksi. Ilman sitä ei pääse nauttimaan myöskään skandinaavisesta tietokirjallisuudesta, josta vain osa käännetään suomeksi tai englanniksi.

Suurin osa suomalaisista on ja on aina ollut "ilman ruotsin kielen ymmärrystä", eikä pystyisi halutessaankaan lukemaan "skandinaavista tietokirjallisuutta" ruotsiksi. Ihanko oikeasti heidän "käsityksensä suomalaisuudesta" on toimittajan mielestä "jäänyt vajaaksi"?

Lainaus käyttäjältä: Vesa Sirén, HS
Ja kansalaiset, medborgare – tänä ruotsalaisuuden päivänä yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa.

Ei aavistustakaan, mitä kaksikielisyyden dynaamiset vaikutukset ovat tänä päivänä, mutta se on selvää, ettei ainakaan pakkoruotsi synnytä mitään juhlimisen arvoisia dynaamisia vaikutuksia.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Puskistahuutelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 840
  • Liked: 2453
  • Liberaalikonservatiivi ja kansalliskonservatiivi
Sivuaa aihetta löyhästi, joten lisään tänne:

Lainaus
EF:n tutkimus: Suomessa osataan englantia kahdeksanneksi parhaiten maailmassa – ohi kirivät länsinaapurit, singaporelaiset ja eteläafrikkalaiset

Englannin osaamista selvittäneessä koulutusyritys EF:n tutkimuksessa suomalaisten sijoitus oli tänä vuonna kaikkien aikojen huonoin.

SUOMALAISET osaavat englantia heikommin kuin läntiset naapurit, kertoo koulutusyritys EF Education Firstin vuosittainen tutkimus. Yritys tunnetaan esimerkiksi ympäri maailmaa järjestettävästä kielikurssitoiminnasta.

Suomalaiset ovat tänä vuonna tutkimuksessa sijalla kahdeksan, mikä on kaikkien aikojen huonoin. Ensimmäisen kerran EF julkaisi vastaavan tutkimuksen vuonna 2011.

Parhaimmillaan suomalaisten englannin osaaminen on mitattu neljänneksi parhaaksi maailmassa. Viime vuonna osaaminen riitti sijaan kuusi.

TÄNÄ vuonna tutkimuksen ensimmäisellä sijalla ovat ruotsalaiset, toisella alankomaalaiset ja kolmannella singaporelaiset. Lisäksi suomalaisia paremmin englantia osaavat norjalaiset, tanskalaiset, eteläafrikkalaiset ja luxemburgilaiset, tutkimus paljasti.

Heikointa englannin osaaminen on tutkimuksen mukaan Libyassa, Irakissa ja Uzbekistanissa.

....

Tähän tutkimukseen liittyy tekijöitä, joiden myötä tätä kahdeksatta sijaa voidaan pitää käytännössä ykköstilana:

A) Singaporessa ja Etelä-Afrikassa englannin kielellä on virallinen status, jonka myötä he eivät ole täysin vertailukelpoisia muihin nähden
B) Muiden edelle menneiden kielet ovat germaanisia kieliä ja täten englannin sukulaiskieliä, jotka antavat etumatkaa kielen oppimiseen
C) Suomessa kohdistetaan edelleen kohtuuttomat resurssit ruotsin kielen opetukseen, joka kaivaa maata yhä paremman englannin kielen osaamisen alta

Ensimmäinen maa, jossa englanti EI nauti virallisen kielen statusta eikä ole sukulaiskieli, on Slovenia. Sekin aivan Suomen kintereillä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005889381.html
"Only resolute and urgent action will avert it even now. Whether there will be the public will to demand and obtain that action, I do not know. All I know is that to see, and not to speak, would be the great betrayal."

- Enoch Powell

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 576
  • Liked: 17752
Kannattaa vertailla ruotsalaisuuden (?!) päivän juhlistamista Hesarissa Kalevalan päivän eli suomalaisen kulttuurin päivän juhlimiseen. Ruotsin kieltä juhlitaan Hesarissa menemällä mille tahansa mutkalle freudenthalilaisten eduksi, kun taas suomalaista kulttuuria juhlistettiin viimeksi tasan yhdellä artikkelilla jossa kerrottiin Kalevalan olevan suomalaisten miesten vaimonhakkausmanuaali, kertoen suomalaisten miesten pimeästä puolesta.
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

VeePee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 571
  • Liked: 4738
Lainaus
yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa

Tätä dynaamista vaikutusta jouduin kyllä hetken pohtimaan mutta sehän tarkoittaa sitä valtavaa rahasummaa joka kupataan suomalaisen veronmaksajan selkänahasta ruotsinkielisten etuoikeuksien ylläpitämiseen. Dynaaminen yksisuuntainen rahavirta. Vaikea nähdä ainuttakaan hyötyä maksajataholle.
:facepalm:

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 423
  • Liked: 17816
  • Easter Worshipper
Se dynaamisuus näkyy pakkoruotsikeskustelusta, joka pulpahtelee pintaan tämän tästä. Jos pakkoruotsi poistettaisiin, tämä dynamiikka laimenisi vähemmistöjen ja jonkun paremman väen satunnaiseen itkuun syrjinnästä tai kulttuurin köyhtymisestä.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Beef Supreme

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 763
  • Liked: 2879
  • Hyvää yötä, Suomi!
Miten dynamiikka muka kuvaa suhdetta joka on täysin yksisuuntainen? Enemmistöllä ei ole mitään sananvaltaa asiassa joka koskee enemmistöä. Enemmistön "edustajat" kieltäytyvät edes keskustelemasta asiasta, eli pakkoruotsin poistamisesta. Vähemmistön puolella ovat kaikki. Argumentit ovat copypastaa jota ei ole tarkoituskaan ottaa vakavasti, koska yhteisestä sopimuksesta niitä ei koskaan kyseenalaisteta.

Pakkoruotsin kanssa ollaan täsmälleen samanlaisessa tilanteessa kuin maahanmuutonkin. Gordionin solmuakaan ei avattu loputtomalla paskanjauhamisella ja hymistelyllä vaan ennakkoluulottomalla toiminnalla. Kun aika on, ruotsi lähtee kuin kuppa Töölöstä.
"Tietynlainen rasismi on ok. Kulttuurieroja on, eikä se iskostu kyllä heidän päähänsä, että miten saa maassa toimia." - Minna, joukkoraiskattu

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 516
  • Liked: 58748
Lainaus
Virolaisen perintö: Pakkoruotsin synty

Tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si pyö­re­ät 50 vuot­ta sii­tä, kun Kes­kus­tan sil­loi­nen ope­tus­mi­nis­te­ri Jo­han­nes Vi­ro­lai­nen syn­nyt­ti ns. pak­ko­ruot­sin. Mik­si asi­as­ta ei hiis­ku­ta mis­sään, mis­sä yl­peys? On­han Kes­kus­tal­la lä­hi­his­to­ri­as­sa pit­kät pe­rin­teet kak­si­kie­li­sen Suo­men puo­lus­ta­mi­ses­sa ja ke­hit­tä­mi­ses­sä.

Kun Pe­rus­suo­ma­lai­set pää­si­vät val­taan täl­lä vaa­li­kau­del­la, kes­kus­te­lu pak­ko­ruot­sis­ta he­rä­si kun­nol­la hen­kiin. Pak­ko­ruot­sia kä­si­tel­tiin yk­si­no­maan ne­ga­tii­vi­ses­sa mie­les­sä. Koko ruot­sin­kie­lis­tä vä­es­töä lei­mat­tiin ja syy­tet­tiin vaik­ka mis­tä. Mi­ten kie­li­ky­sy­mys voi he­rät­tää niin vah­vo­ja tun­tei­ta his­to­ri­al­li­ses­ti täy­sin kak­si­kie­li­ses­sä maas­sa? Ruot­sin kie­len ase­man mah­dol­li­sia hei­ken­nyk­siä pe­lät­tiin.

Juha Si­pi­län hal­li­tus ei kui­ten­kaan myy­nyt ar­vo­jaan ja piti pin­tan­sa. Ra­jat­tuun kie­li­ko­kei­luun suos­tut­tiin. Kaik­kien yl­lä­tyk­sek­si ko­kei­lu ei kiin­nos­ta­nut opis­ke­li­joi­ta, ja se pää­tet­tiin lo­pet­taa ai­kai­sem­min tänä vuon­na.

[...]

Myös­kään päi­vit­täi­ses­sä asi­oin­nis­sa, ku­ten ruo­ka­kau­pas­sa, ei usein saa pal­ve­lua toi­sel­la ko­ti­mai­sel­la. Ruot­sin­kie­lis­ten seg­re­gaa­tio on on­gel­ma. Kup­las­ta on vai­kea pois­tua, kos­ka olo­suh­teet sen ul­ko­puo­lel­la ovat haas­ta­vat. Jo­kai­nen voi it­se ko­keil­la elää vii­kon pel­käl­lä ruot­sil­la.

[...]

Pak­ko­suo­mi/ruot­si ovat tär­keä osa suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää. Opis­ke­li­jas­ta teh­dään tasa-ar­voi­nen kan­sa­lai­nen, ei­kä sul­je­ta ovia työ­mark­ki­noil­ta tai su­ju­val­ta ar­jel­ta mis­sään päin Suo­mea. Tämä on asia jon­ka us­kon Vi­ro­lai­sen näh­neen tär­ke­ä­nä.
   
Kir­joit­ta­ja on Kes­kus­tan Opis­ke­li­ja­lii­ton liit­to­hal­li­tuk­sen jä­sen
Suomenmaa 13.11.2018

Oscar Hätinen myöntää auliisti, että koulujen pakkoruotsi ei tuota kaksikielisiä ihmisiä, jotka osaisivat ruotsia. Silti pakkoruotsi on hänestä "tär­keä osa suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää", jolla "opis­ke­li­jas­ta teh­dään tasa-ar­voi­nen kan­sa­lai­nen". Oscarin kummallinen kaksoisajattelu selittynee siitä, että hänen äidinkielensä on ruotsi.

Mainittu kielikokeilu ei kaatunut opiskelijoiden kiinnostuksen puutteeseen vaan kokeilun tarkoituksella epäreiluiksi muotoiltuihin ehtoihin ja pakkoruotsia vaativien paikallispoliitikkojen ja puolueidensa jyrkkään vastarintaan. Kokeiluun osallistuville muun muassa ei luvattu vapautusta virkamiesruotsista, mikä teki valinnaisuudesta näennäistä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Turden Ananias

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 15
  • Liked: 57
Pakkoruotsin roikkuminen koulutusriippana vuodesta vuoteen kertoo lähinnä suomen kansan laiskuudesta ja tyhmyydestä. Asia olisi hoidettu ajat sitten pois päiväjärjestyksestä jollei aloitekyvytön ja veltto hälläväliä -asenne olisi se määräävin piirre suomalaisessa. Kansalaisaloitteetkin keräävät vain muutaman nimen.

Mok

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 551
  • Liked: 398
Pakkoruotsin roikkuminen koulutusriippana vuodesta vuoteen kertoo lähinnä suomen kansan laiskuudesta ja tyhmyydestä. Asia olisi hoidettu ajat sitten pois päiväjärjestyksestä jollei aloitekyvytön ja veltto hälläväliä -asenne olisi se määräävin piirre suomalaisessa. Kansalaisaloitteetkin keräävät vain muutaman nimen.

Kun Etelä-Afrikassa määrättiin afrikans pakolliseksi kouluaineeksi, Soweton koululaiset aloittivat mielenosoitukset tätä vastaa.    Mellakoista alkoi kansannousu, joka johti aikanaan rotusortovallan kaatumiseen.

Suomessa koululaiset pänttäävät ruotsia huonolla menestyksellä, mutta ilman julkisia protesteja

Methodios

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 18
  • Liked: 118
  • Pahoinvointiyhteiskunnan nettomaksaja
Keskusteluun olisi hyvä saada laskelma kaksikielisyyden kustannuksista yhteiskunnalle. Se kustannus ei nimittäin ole pieni.

Ruotsinkielisille on monissa kunnissa reilusti suomenkielistä väestöä paremmin päivähoitopaikkoja, kouluja, lukioita sekä vieläpä muutama yliopisto ja amk. Osa näistä voitaisiin lakkauttaa turhina, jos maa ei olisi kaksikielinen. Vastaavasti koko virkakoneiston ja julkisten palveluiden tulee jollakin tavoin toimia myös ruotsiksi. Osa viranhaltijoista saa työpaikan lähinnä kielen osaamisen vuoksi (tai sen vuoksi ettei valtaosa halua puhua ruotsia). Kaiken materiaalin (sähköinen tai paperinen) ylläpito kaksinkertaisesti maksaa paljon. Lisäksi kustannuksia kertyy valtavasti ruotsin kielen opettamisesta suomalaisille. Ruotsin kielen lehtorit toki yleensä opettavat muutakin, mutta kaikella työajalla on hinta. Kaksikielisille kunnille kustannukset korvataan tietyn laskukaavan mukaan. Kaiken kruununa on ruotsinkielinen YLE.

Mutta tämä ei nouse vaaliteemaksi. Tämä ei kiinnosta mediaa. Tämä ei ole julkisen talouden säästökohde. Tästä ei juuri edes puhuta. Homma jatkuu hamaan tappiin. Också på svenska.

valkovuokko

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 468
  • Liked: 830
Kaksikielisille kunnille maksetaan korotettua kuntien valtionosuusrahaa.

Aiemmin sitä maksettiin myös yksikielisille ruotsinkielisille kunnille, mutta muutama vuosi sitten tehtiin muutos, korotettua kuntalisää maksetaan vain kaksikielisille kunnille.
Silloin kaikki yksikieliset ruotsinkieliset kunnat päättivät muuttua kaksikielisiksi. Esimerkiksi 5000 asukkaan kunta Luoto/Larsmo teki tuon päätöksen, jotta se saisi edelleen kieliperusteisen kuntalisän, 1.2 milj € joka vuosi. Siis joka vuosi tuollainen summa ylimääräistä kaksikielisyysstatuksen perusteella.

Miljoonalla eurolla pikkukunta voi lisätä kuntalaistensa hyvinvointia, palkkaamalla esimerkiksi lisää hoitajia vanhuksille tai lapsille.

Tuo kuntien kaksikielisyyslisä on niin houkutteleva, että Lohja on jo aikaisemmin päättänyt vapaaehtoisesti muuttua kaksikieliseksi, vaikka Lohja ei täytä kaksikielisen kunnan kriteereitä. Lohja kuppaa siten n 1,5 milj euroa ylimääräistä rahaa valtiolta teeskennellyn kaksikielisyyden tarpeisiin.

Vantaalle maksetaan kaksikielisyyslisää yli 5 milj euroa joka vuosi, vaikka vain 2.5% vantaalaisista on ruotsinkielisiä.

Varakkaille rannikkoseutujen kaksikielisille kunnille maksetaan joka vuosi yhteensä n 100 milj euroa kaksikielisyyslisiä.

Se raha on pois köyhemmiltä Sisä-Suomen kunnilta, jotka eivät ole tarpeeksi härskejä pelleilläkseen kaksikielisyydellä saadakseen siitä lisärahaa kunnan kassaan.

Pirullisinta tuossa kaksikielisyydessä on se, että jos kunta siihen lähtee, kunta on ikuisiksi ajoiksi sidottu kaksikieliseksi, sitä ei voi peruttaa, vaikka kunnassa ei olisi yhtä ainutta toisen kotimaisen kielen puhujaa.

Suomen kaksikielisyys köyhdyttää tätä maata raskaaasti joka vuosi.

Suomenkieliset ovat todella lampaita kun eivät uskalla tai ymmärrä puhaltaa kaksikielisyys-teeskentelyä poikki.

Suomi ei ole koskaan ollut aidosti kaksikielinen. Ei koskaan.

Nykyään pääkaupunkiseudulla jo lähes 20 % väestöstä puhuuu monia eri vieraita kieliä.

Pääkaupunkiseudulla kohta vain 70 % väestöstä puhuu suomea äidinkielenään. Suomenkielisten osuus kutistuu todella huolestuttavasti.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 516
  • Liked: 58748
Lainaus
Pääkirjoitus: Riittävä kielitaito on tärkeä tasa-arvon rakennuspuu

[...]

Vuoden 2020 alusta ensimmäisen vieraan kielen eli niin sanotun A1-kielen opiskelu varhentuu koskemaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita, siis myös ensi syksynä koulutiensä aloittavia lapsia.

Viimeistään vuoden kuluttua suomalaisten kielitaitoa siis laajennetaan peruskoulun jokaisella luokalla. Tämä koskee ­koko Suomea eikä vain joitakin kuntia.

Peruskoulun suunnittelijatkin ymmärsivät aikoinaan, että riittävän kielitaidon hankkiminen on tärkeä tasa-arvon rakennuspuu. Kyky ilmaista itseään ja ymmärtää toisia ihmisiä myös muulla kuin omalla äidinkielellä auttaa etenemään elämässä, eikä oma kotitausta tai asuinpaikka saa estää kielitaidon kehittämistä.

Vuosien mittaan on havaittu, että kielten opiskelun aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla on viisasta. Näin kielen oppimisen herkkyyskausi hyödynnetään nykyistä paremmin.

Kahden vuosiviikkotunnin opetuksen lisääminen peruskoulun ensimmäiselle ja toiselle luokalle toki maksaa, mutta kansainvälistyvässä maailmassa investoinnin tuotto on hyvä.

Muutos luo uusia vaatimuksia opettajille. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriö ­tukee sitä valtakunnallisella täydennyskoulutusohjelmalla.

Hyvä koulu on joustava. Opettajalla täytyy olla tilaa tehdä osaamisensa pohjalta valintoja. Koulujen pitää pystyä kehittymään. Kunnilla on paitsi velvollisuuksia myös vapauksia. Myös lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ansaitsevat vaihto­ehtoja, joiden määrä kasvaa ylemmille luokille mennessä.

Samalla on kuitenkin tärkeää pitää huolta perus­koulun tavoitteesta tarjota tasa-arvoinen pohja elämään taustasta riippumatta. Päätös kielenopetuksen varhentamisesta koko maassa eikä vain yksittäisissä kunnissa on tämän linjan mukainen.
Helsingin Sanomat 28.12.2018

A-kielen eli lähes kaikille englannin opetuksen varhentaminen kahdella vuodella on oppimisen herkkyyskauden kannalta perusteltua, mutta epäilen, että todellinen vaikutus kielitaitoon on enää lähinnä mitätön. Koululaisten englannin taito on noussut viime vuosikymmenet kohisten aivan muista syistä kuin kouluopetuksen ansiosta. Usein kuuleekin sanottavan, että englantia – joka on nyky-Suomessa välttämätön mutta ei koulussa pakollinen – ei kannata lukea koulussa, koska sen oppii nykyään muutenkin. Näin varmaan useimpien kohdalla jo onkin.

Siinä missä englannin kielen osaamisen taso on noussut komeasti, äidinkielen osaaminen on laskenut hälyttävästi. Tästä puhutaan hämmästyttävän vähän. Jos englannin opetuksen valtakunnallista varhentamista perustellaan tasa-arvolla, niin sitä perustellumpaa olisi lisätä pikaisesti kaikkeen oppimiseen vaikuttavan äidinkielen opetusta. Vai onko suomen kielen alasajo tarkoituksellista, kuten se tuntuu suomalaisissa korkeakouluissa olevan?

Lainaus käyttäjältä: HS pääkirjoitus
Myös lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ansaitsevat vaihto­ehtoja, joiden määrä kasvaa ylemmille luokille mennessä.

Niin ansaitsevat. Silti koululaisille pakkosyötetään ainoana pakollisena kielenä ruotsia, jota valtaosa koululaisista ei tule myöhemmässä elämässään tarvitsemaan. Tulevaisuudessa vieläkin harvemmat kuin nykyään. Etenkin se neljäsosa oppilaista, joka ei neljän peruskouluvuoden aikana opi ruotsia käytännössä lainkaan, hyötyisi aivan toisella tavalla ylimääräisistä äidinkielen tunneista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 516
  • Liked: 58748
Pakkoruotsin laajentaminen alakoulun kuudesluokkalaisille runnottiin läpi lisäämättä kokonaistuntimäärää, koska muuten pedagogisestikin täysin järjetön hanke ei olisi välttämättä mennyt läpi eduskunnassa. Joissain kouluissa tuntien jakaminen yläkoulusta alakouluun on ratkaistu siirtämällä tunnit kokonaan pois yhdeksänneltä luokalta. Koulut on siis pakotettu leikkaamaan mattoa toisesta päästä, jotta sitä voidaan jatkaa toisesta päästä, kuten Hölmölä-tarinassa.

Svenska nu -lobbausjärjestö vaatii seuraavalta hallitukselta tilanteen korjaamista, mutta ei tietenkään uudistuksen älyttömyyden myöntäen palaamalla alkutilanteeseen vaan lisäämällä kaksi viikkotuntia ruotsia yläkouluun.

Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan 6.2.2019

On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 071
  • Liked: 2053
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Sound System-blogi
Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan 6.2.2019

On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.

Oli pakko tarkistaa, että sanottiinko siinä ihan oikeasti noin, ja kyllähän siinä sanottiin:

Lainaus
År 1955 hade man 15 veckotimmar svenska i grundskolan, nu har vi en fjärdedel. Så mycket smartare har vi inte blivit att vi lär oss ett språk så snabbt, säger Gunvor Kronman, vd för Hanaholmen.

 :facepalm:
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 386
  • Liked: 1078
Pakkoruotsi on tehotonta. Olen itsekin suorittanut virkamiesruotsin, mutten tiedä edes mikä on rengas (auton) ruotsiksi.
Pesunkestävä militaristivaskisti.

Tomatoface

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 403
  • Liked: 1186
  • Sovittelemassa VHM:n loputtomia syntejä
Kaikkein hulluinta on että sitä ei tarvitse elämässä mihinkään. Työasiat sujuvat mainiosti englanniksi.
O tempora, o mores!

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 422
  • Liked: 6407
A-kielen eli lähes kaikille englannin opetuksen varhentaminen kahdella vuodella on oppimisen herkkyyskauden kannalta perusteltua

Ruohonjuuritasolta tarkasteltuna tuo A-kielen varhentaminen kahdella vuodella on muuten saanut aikaan sen, että se vielä entistä varmemminkin (niissäkin kouluissa, joissa periaateessa voisi valita toisin) on juuri tuo englanti. A(1) kielihän valitaan nykyään lapsen ollessa esikoulussa, ja vanhemmat pääosin välttävät tuolloin riskejä. Ehkä makuasia, onko tuo paha vai ei, mutta veikkaisinpa, että se ei ollut uudistusta suunnitelleiden tarkoitus.

Saapahan aikaan sen, että suomalaisten tulevaisuudessa perustuu entistäkin puhtaammin englantiin ja ruotsiin (joista jälkimmäistä onneksi ei paljoa tarvita, kun ei sitä opitakaan).
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 576
  • Liked: 17752
Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan 6.2.2019

On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.

Oli pakko tarkistaa, että sanottiinko siinä ihan oikeasti noin, ja kyllähän siinä sanottiin:

Lainaus
År 1955 hade man 15 veckotimmar svenska i grundskolan, nu har vi en fjärdedel. Så mycket smartare har vi inte blivit att vi lär oss ett språk så snabbt, säger Gunvor Kronman, vd för Hanaholmen.

 :facepalm:

Siis keskimäärin kaksi ja puoli tuntia joka koulupäivä? Oikeastiko, missä? Onko mitään oppiainetta opetettu noin paljoa? (Pitää myöntää että peruskouluaikani olivat lähinnä 80-luvulla, joten en henkilökohtaisesti voi muistaa...)
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Swen OF Sweden

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 224
  • Liked: 1653
Viisikymmentä luvulla ei ollut vielä peruskoulua, vaan kansakoulu.
Peruskoulu tuli 70-luvun alussa.

Gunvor Kronman ei viitsi edes perusasioista ottaa selvää, sinänsä ei mitään uutta populistisen suomalaisvihamielisen RKP:n jäseneltä.

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 071
  • Liked: 2053
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Sound System-blogi
Valitin tuosta Hbl:n valeuutisesta Julkisen sanan neuvoston fb-tiedottajalle, mutta sieltä ei vastattu mitään.
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 071
  • Liked: 2053
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Sound System-blogi

Naamakirjasta:

7 March 2015

Mikko Ellilä
Lainaus
Elina Lepomäki, miksi äänestit tänään eduskunnassa pakkoruotsin puolesta?

Tom Blomqvist
Lainaus
Mikko, olisiko sen takia että Elina ymmärtää että Suomi on sivistysvaltio.

Mikko Ellilä
Lainaus
Maailmassa ei ole pakkoruotsia missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tom Blomqvistin mielestä siis maailmassa ei ole muita sivistysvaltioita kuin Suomi ja Ruotsi. Pakkoruotsin kannattajien argumentit ovat siis todella naurettavia, suorastaan absurdeja.

Tom Blomqvist
Lainaus
Mikko, kyllä sinäkin voit oppia. Ja jos et , niin anna edes muiden oppia.

Mikko Ellilä
Lainaus
Pakkoruotsin kannattajien argumentit ovat todella säälittäviä.
Minä osaan ruotsia erittäin hyvin. Tässä ei ole kyse siitä, ettenkö minä olisi oppinut ruotsia.
Kyse ei myöskään ole siitä, ettenkö minä "antaisi" toisten oppia ruotsia. Minä annan kaikkien opiskella vapaasti mitä tahansa itse valitsemaansa kieltä. Sinä et anna, vaan haluat pakottaa kaikki opiskelemaan ruotsia esim. saksan, ranskan tai venäjän sijasta.
On ihan turha väittää, että ruotsin opiskelu ei veisi aikaa muiden kielten opiskelulta. Ihmisellä on rajallisesti aikaa käytettävissään. Jokainen tunti minkä tahansa oppiaineen X oppimiseen on pois muiden aineiden opiskelulta. Ihmisellä on myös rajallinen kyky oppia vieraita kieliä. Kaikki eivät voi oppia esim. 5-6 kieltä. On realistista, että keskivertoihminen voi oppia oman äidinkielensä lisäksi esim. 2 vierasta kieltä melko sujuvasti. Jos toinen näistä on englanti, ei ole mitään syytä, miksi toisen pitäisi olal nimenomaan ruotsi, eikä esim. saksa, ranska tai venäjä.
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 159
  • Liked: 3090
Eilen keskusteltiin eduskunnassa Vaasan keskussairaalan päivystysroolista Seinäjoen lisäksi. Puheenvuoroissa korostettiin palvelun saatavuutta ruotsin kielellä.  Kukaan puhuja ei muistanut pakkoruotsin suunnattomia hyötyjä eikä virkamiesruotsinkoetta.

 ;D

Pamfletti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 483
  • Liked: 386
  • 2011-
https://yle.fi/uutiset/3-10690975

Lainaus
Eduskunta torppasi kansalaisaloitteen: Vaasan sairaalaan ei tule laajaa päivystystä

Aloite torpattiin tiukassa äänestyksessä yhden äänen erolla.

Eduskunta päätti täysistunnossaan hylätä kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämistä Vaasassa.

Asiasta käytiin eilen torstaina pitkä, lähes 40 puheenvuoron keskustelu. Myös äänestys oli äärimmäisen tiukka. Kansalaisaloitetta puolustavan Veronica Rehn-Kiven (r.) vastaesitys hävisi tänään perjantaina valiokunnan mietinnölle äänin 92–91.

(...)

Täysistunnossa hyväksytty valiokunnan mietintö sisältää lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallituksen tarkastelevan vielä Vaasan keskussairaalan asemaa laajan päivystyksen sairaalana osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.

(...)

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 159
  • Liked: 3090


Onko tietoa/arvausta, miksi persut äänestivät hävinneen päivystyksen puolesta (14 puolesta, 3 poissa) eli olisi ollut mukana rulettamassa ruotsinkieltä? Pelkkä periaate vastustaa hallitusta on huono argumentti ja vai kuka uskoo äänihanojen aukeamiseen ruotsinkieliseltä pohjanmaalta.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 516
  • Liked: 58748
Höblän vaalikoneesta: Ruotsi on palautettava pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin

Täysin samaa mieltä KD (ei perusteluja), Rkp ja Vasemmistoliitto, osittain samaa mieltä Vihreät.

Lainaus käyttäjältä: Rkp
INSTÄMMER HELT.

Det var ett stort misstag att Finland under minister Tuula Haatainen (SDP) avskaffade det obligatoriska studentprovet i det andra inhemska språket år 2005. Det påstods att det leder till att intresset för andra språk ökar, men det har gått precis tvärtom. Intresset för språkstudier överlag har rasat i gymnasiet. På 10 år har andelen som skriver svenska i studentexamen halverats.

Rkp jatkaa valehteluaan, että pakollisen ruotsin poistaminen ylioppilaskirjoituksista vuonna 2005 olisi perusteltu sillä, että kiinnostus muihin kieliin kasvaisi. Oikeasti perusteluna oli silloisten ylioppilaskirjoitusten suhteettoman kielipainotteisuuden korjaaminen.

Lainaus käyttäjältä: Vasemmistoliitto
INSTÄMMER HELT.

En betydande del av forskningen tyder på att valfrihet i språk inte leder till ökade språkkunskaper i andra språk. Förutom att svenskan är ett av våra nationalspråk så gynnar goda färdigheter i språket även det nordiska samarbetet och därmed även näringslivet.

Vasemmistoliitto peesaa samalla sekunda-argumentilla ja sitten toisella, jonka mukaan "hyvät valmiudet" ruotsissa "hyödyttävät pohjoismaista yhteistyötä ja elinkeinoelämää".

Ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei johtaisi "hyviin valmiuksiin" vaan ylimääräiseen opiskeluun, täysin turhiin reputtamisiin ja sitä kautta opintojen pitkittymisiin ja lukion keskeyttämisiin. Ne, joilla on oikeasti hyvät valmiudet, kirjoittavat ruotsin vapaaehtoisesti.

Lainaus käyttäjältä: Vihreät
INSTÄMMER DELVIS.

Det svenska språket är en väsentlig och viktig del av Finland. Det svenska språkets ställning borde stärkas i grundskolan, på andra stadiet och i studentskrivningarna så att så många som möjligt skriver svenska. Det svenska språkets ställning borde framförallt stärkas i vardagen så att det blir bekant, man använder det och därigenom studerar det. Först därefter lönar det sig att överväga om det behövs juridiska lösningar för att driva detta framåt. Om vikten av studentskrivningarna förstärks ännu mer, till exempel vid ansökningar till högskolor, finns det en risk för att detta ytterligare försvagar svenskans ställning i studentskrivningarna. Ju mer tyngdpunkten ligger på realämnen som inträdeskriterium till högskolorna desto större är risken att färre väljer svenska i sitt ämnesutbud. Det kommer att återspeglas i hur många som studerar svenska och i svenskans ställning överlag. Den nedåtgående spiralen borde brytas - för att garantera tillräcklig kunskap i svenska språket.

Vihreät haluavat "ruotsin kielen aseman vahvistamista peruskoulussa, toisella asteella ja ylioppilaskirjoituksissa", mutta eivät suoraan vaadi sitä pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa, vaikka ovat huolestuneita ruotsin merkityksen vähenemisestä ylioppilaskirjoituksissa reaaliaineiden kustannuksella. Jyrkkä ehkä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 516
  • Liked: 58748
Lainaus
Itsehallinto, merenkulun tuki ja ruotsin kieli – näillä teemoilla vaalikamppaillaan Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla on vaaleissa viisi kansanedustajaehdokasta, joista yksi valitaan tulevaan eduskuntaan.
...
Kaikille yhteistä on, että he Nya Åland -lehden kyselyssä kannattavat vahvaa itsehallintoa, ruotsin kielen pakollisuutta osana Suomen ylioppilaskirjoituksia ja merenkulun tukea. Nämä seikat ovat ahvenanmaalaisen identiteetin kannalta keskeisiä.
Yle 14.4.2019

Ahvenanmaalaisen identiteetin kannalta on keskeistä, että Manner-Suomen suomenkielisillä olisi koko kouluputken kestävän pakkoruotsin lisäksi pakko kirjoittaa ruotsi ylioppilaskirjoituksissa.

Sen sijaan Ahvenanmaalla suomen opiskelu on koululaisille vapaaehtoista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset