Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 901390 kertaa)

Sibis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 876
  • Liked: 1408
"det äär truu jaa hoppar" by Matti Vanhanen, yliopiston suorittanut suomen kansalainen entinen pääministeri.
(hurriYlen tentti muutama vuosi sitten)
Sanoma Oy:n mainos, jossa yhtiö kertoi: Kutsumuksemme on luoda uusi parempi maailma.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Lainaus
Pääkirjoitus: Ulos reservaatista

Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin ruotsin kieli on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!

[...]

Lipposen mielestä meissä on nyt jotain vialla. Hänen mielestään myös suhtautuminen ruotsin kieleen on merkki siitä, että keskuudessamme on eristäytyvää asennetta.

Lipposen mielestä pikku kielipreppaus saisi sekä yritykset että opiskelijat suuntautumaan ulkomaille, mikä avaisi heille tuhansia työpaikkoja.

Mutta: Asenteessa on jotain vikaa. Voisimme, jos haluaisimme voida.

Valitettava ponsi Itä-Suomen koulujen venäjäkokeilusta kouluruotsin sijaan saa Lipposen melkein puhisemaan. Hänen mielestään ehdotettu kielipolitiikka eristäisi Itä-Suomen reservaatiksi. Pitää kehittyä, ei eristäytyä, sanoo nordisti Paavo Lipponen.

[...]

Kielikysymyksessä Lipponen on luonnollisesti oikeassa, ja pelon siitä, että me eristäydymme, pitäisi olla varoitusmerkki kaikille kansakunnassa. (käännös)
Åbo Underrättelser: Ut ur reservatet 1.4.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Chew Bacca

  • Vieras
Lainaus
Kansanedustaja Juho Eerola (ps) saa vastaansa vähemmistövaltuutettu, ex-ministeri Eva Biaudetin (r). Aiheena on pakkoruotsi, onko kaksikielisyys rikkaus?

Kaksikielisyys on ihmiselle tietysti etu. Nykyisillä ehdoilla se on maalle helvetin kallis riesa. Pakkoruotsin kanssa kaksikielisyydellä ei ole mitään tekemistä. Eli kysymys on siis "onko pakkoruotsi suomalaiselle rikkaus" ja vastaus "ei ole".

ruikonperä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 084
  • Liked: 1058
  • Nazis everywhere!
Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin ruotsin kieli on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!

Onkohan Lipponen kuukausiliksalla hurreilla töissä vai satku per tuotettu ruskeakielinen sana -sopimuksella?
Mikä on Valitun kansan osuus Euroopan tuhossa

Taikakaulin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 813
  • Liked: 5506
    • Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi.
Piraatit ja perussuomalaiset haastoivat RKP:n energia- ja kielipolitiikasta

Lainaus
Terho puolestaan haastoi RKP:n kielipolitiikasta. Terho tahtoi tietää, millaista ymmärrystä RKP aikoo osoittaa heille, jotka toivovat ruotsin kielen vapaaehtoista opiskelua ja esimerkiksi ruotsin vaihtamista venäjään.

– Emme ole perinteisesti kannattaneet kielikokeiluja, jotka ovat askel ruotsin kielen poistamisen suuntaan. Nyt ne on päätetty ja viedään loppuun niin kuin on eduskunnassa sovittu, Mannfolk totesi.

Eduskunta päätti maaliskuun alussa, että ruotsin kielen opiskelu säilyy pakollisena. Samalla kuitenkin annettiin hallituksen selvitettäväksi, onko alueellisesti mahdollista kokeilla jotain muuta pakollista kieltä.
Lahjoita suomalaisen kulttuurin säilymiseen - https://www.luonnonperintosaatio.fi

"Tarjoamme ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun.
Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen."

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Lainaus
IL: Kansanedustaja kieltäytyi vaaliavusta – ”Ei minkäänlaista arvostusta demarien työlle”

...
Iltalehti kirjoittaa, että säätiö oli myöntänyt Feldt-Rannalle 1400 euron vaaliavun. Monet RKP:n ehdokkaat saavat jopa 6000 euron avustuksia

– Vedin hakemukseni takaisin, kun näin että siinä oli tällainen epätasapaino, Feldt-Ranta sanoo lehdelle.

– Minusta pitäisi olla samat pelisäännöt kaikille.
...

Demokraatti

Toivottavasti ahneella on paskanen loppu.
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Lainaus
Feldt-Ranta sanoo olevansa periaatteen ihminen.

- Aiemmissa vaaleissa on ollut joitakin yrityksiä, joilta en ole ottanut vaalitukea vastaan. Olen kokenut, että siitä syntyisi joku jääviys.
Iltalehti: Vaalituesta syntyi erikoinen rähinä 3.4.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Hesarin kuukausiliitteen pakina:
Lainaus
Päivä på suomi

Vaalien alla populistit ovat jälleen esittäneet halpoja väitteitä, joita ei toivoisi kuulevansa enää meillä täällä 2010-luvun Ruotsissa.

Ruotsidemokraatit vaativat, että toisen kotimaisen kielen pakollinen opetus peruskoulussa pitää lopettaa. Sanotaan siis mahdollisimman selvästi: meillä Ruotsissa jokaisen kansalaisen yleissivistykseen kuuluu osata myös suomea.

Ruotsidemokraatit väittävät, että Skånessa ei ole mielekästä opiskella koulussa suomea. He sanovat, että skånelaiselle nuorelle olisi hyödyllisempää osata tanskaa.

Tosiasiassa tanskaa voi opiskella valinnaisena kielenä monissa Skånen peruskouluissa. Suomen kielen taito taas on välttämätön, mikäli haluaa työpaikan vaikka göteborgilaisessa vanhainkodissa, jonka asukkaista suuri osa on suomenkielisiä.

Suomen kieltä tarvitaan myös, mikäli aiomme vaalia hyviä yhteyksiämme Suomeen ja muihin ugrikansoihin.

[...]
Helsingin Sanomat 3.4.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Juffe

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 307
  • Liked: 3129
Lainaus
Pääkirjoitus: Ulos reservaatista

Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin ruotsin kieli on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!

[...]

Lipposen mielestä meissä on nyt jotain vialla. Hänen mielestään myös suhtautuminen ruotsin kieleen on merkki siitä, että keskuudessamme on eristäytyvää asennetta.

Lipposen mielestä pikku kielipreppaus saisi sekä yritykset että opiskelijat suuntautumaan ulkomaille, mikä avaisi heille tuhansia työpaikkoja.

Mutta: Asenteessa on jotain vikaa. Voisimme, jos haluaisimme voida.

Valitettava ponsi Itä-Suomen koulujen venäjäkokeilusta kouluruotsin sijaan saa Lipposen melkein puhisemaan. Hänen mielestään ehdotettu kielipolitiikka eristäisi Itä-Suomen reservaatiksi. Pitää kehittyä, ei eristäytyä, sanoo nordisti Paavo Lipponen.

[...]

Kielikysymyksessä Lipponen on luonnollisesti oikeassa, ja pelon siitä, että me eristäydymme, pitäisi olla varoitusmerkki kaikille kansakunnassa. (käännös)
Åbo Underrättelser: Ut ur reservatet 1.4.2015
Nuo Lipposen esittämät näkökohdat toimisivat paremmin monipuolisemman kielivalinnan perusteena kuin pakkoruotsin puolustuksena:

Lainaus
HUOM! MUOKATTU LAINAUS.

Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin mahdollisuus satsata suurten maailmankielien opiskeluun on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!

[...]

Lipposen mielestä meissä on nyt jotain vialla. Hänen mielestään myös suhtautuminen ruotsin kieleen on merkki siitä, että keskuudessamme on eristäytyvää asennetta - väen vängällä pidetään kiinni suppean kieliryhmän suosimisesta.

Lipposen mielestä pikku kielipreppaus saisi sekä yritykset että opiskelijat suuntautumaan ulkomaille, mikä avaisi heille tuhansia työpaikkoja.

Mutta: Asenteessa on jotain vikaa. Voisimme, jos haluaisimme voida.

Ponsi Itä-Suomen koulujen venäjäkokeilusta kouluruotsin sijaan saa Lipposen melkein puhisemaan. Hänen mielestään ehdotetun kokeilun rajaaminen Itä-Suomeen jarruttaa turhaan muun Suomen edistymistä. Pitää kehittyä, ei eristäytyä, sanoo nordisti Paavo Lipponen.

[...]

Kielikysymyksessä Lipponen on luonnollisesti oikeassa, ja pelon siitä, että me eristäydymme, pitäisi olla varoitusmerkki kaikille kansakunnassa.

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Hesarin kuukausiliitteen pakina:


Yllättävää, että Hesarissa on noin pakkoruotsin vastainen kirjoitus. Ehkä levikin väheneminen pakottaa hieman tasapuolisempaan toimintaan. Toki kyseessä on pakina, mutta silti. Joskus tällaiset pakinat voivat olla tehokkaampia kuin pääkirjoitukset.
« Viimeksi muokattu: 03.04.2015, 15:11:42 kirjoittanut Iloveallpeople »
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Nyt kokoomus ehdottaa pakkoruotsia jo esikoulusta alkavaksi:

Lainaus
Kokoomus aloittaisi lasten kieliopinnot nykyistä aiemmin

Kokoomus tahtoo aloittaa vieraiden kielten opettamisen lapsille nykyistä aikaisemmin. Tutustuminen vieraisiin kieliin pitäisi puolueen mukaan aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, ja peruskoulussa ensimmäisen vieraan kielen opinnot tulisi aloittaa nykyistä aikaisemmin.

Myös koulujen vieraiden kielten tarjontaa pitäisi laajentaa.

Kieliopintojen aikaistaminen on osa kokoomuksen tavoitteita koulutuksen kehittämiseksi. Kokoomus julkaisi koulutusta koskevat tavoitteensa tänään.

Turun Sanomat
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Nyt kokoomus ehdottaa pakkoruotsia jo esikoulusta alkavaksi:

Puolueen sivuilta ei löydy tästä sen tarkempaa tietoa.

Lainaus käyttäjältä: STT 5.4.2015
Kieliopintojen aikaistaminen on osa kokoomuksen tavoitteita koulutuksen kehittämiseksi. Kokoomus julkaisi koulutusta koskevat tavoitteensa tänään.

Opintojen aikaistamisen lisäksi koulujen vieraiden kielten tarjontaa pitäisi laajentaa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.

- Vieraiden kielten tarjonta kouluissa on supistunut parissakymmenessä vuodessa murto-osaan entisestä. Englannin ja ruotsin rinnalle tarvitaan vahvaa osaamista monissa muissa kielissä ranskasta kiinaan, Vahasalo sanoo.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo puhuu höpöjä, aivan kuten pakkoruotsimietinnön yhteydessä. Ei vieraiden kielten tarjonta ole supistunut murto-osaan, vaan tarjontaa lienee yleisesti ottaen jopa aiempaa enemmän, tosin alueen mukaan rajusti vaihdellen. Vapaaehtoisen C-kielen tarjonta on voinut vähentyä osassa Suomea siksi, että on vaikeuksia saada kasaan vaaditun kokoisia opetusryhmiä. Kyse ei kuitenkaan ole tarjonnasta vaan kysynnästä. Vapaaehtoinen kieli valitaan selvästi harvemmin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Vieraiden kielten tarjonnan lisääminen ei käännä vapaaehtoisen C-kielen valitsemista nousuun, vaan laskutrendi tulee jatkumaan. Joko peruskouluun määrätään myös kolmas pakollinen kieli, mitä ei varmaan juuri kukaan halua, tai sitten koululaisten annetaan valita myös ruotsin (joka on peruskoulun ainoa yksittäinen kaikille pakollinen kieli) tilalle vapaavalintainen muu kieli, mikä monipuolistaisi kieliosaamisen kertaheitolla aivan uudelle tasolle.

Eli A vai B, kumpi on kokoomuksen vastaus? Arvaan, että C, puhutaan ja puuhastellaan jotain ympäripyöreää, jotta ei tarvitsisi puhua pakkoruotsista. Koululaiset ja suomalainen työelämä elävät tämän valinnan seurausten kanssa ainakin 2060-luvulle asti.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

valkovuokko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 622
  • Liked: 1573
Ylen vaalikoneessa Alexander Stubb sanoo:

Kannatan mallia, jossa heti ensimmäiseltä luokalta aloitettaisiin yksi vieras kieli ja toinen kotimainen. Kuudennen luokan jälkeen saisi vapaasti valita, mitä kieliä jatkaa tai haluaako vaihtaa jonkin kielen toiseen.


Muissa yhteyksissä Stubb on toivonut myös kielikylpypäiväkotien levittämistä ympäri Suomea.

Stubb siis ehdottaa mittavia julkisten menojen lisäyksiä opetussektorille, yltiöpäiseen kielenopetuksen lisäämiseen, vaikka hän toisaalta sanoo, että julkisiin menoihin pitää tehdä 6 miljardin leikkaukset.
 
Stubb ei tajua, että julkisella rahalla toteutettavan kieltenopetuksen pitää olla tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta, ja sen pitää vastata todellisiin kielten osaamistarpeisiin.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Ylen vaalikoneessa Alexander Stubb sanoo:

Kannatan mallia, jossa heti ensimmäiseltä luokalta aloitettaisiin yksi vieras kieli ja toinen kotimainen. Kuudennen luokan jälkeen saisi vapaasti valita, mitä kieliä jatkaa tai haluaako vaihtaa jonkin kielen toiseen.

Liekö tyhmyyttä vai röyhkeyttä, mutta Stubb tulee samalla myöntäneeksi, ettei nykyiselle pakkoruotsimallille ole hänenkään mielestään perusteita, eikä kaikilta koululaisilta tarvitse edellyttää peruskoulun päättyessä ruotsin osaamista. Stubbin malli poistaisi pakkoruotsin yläkoulusta, lukiosta ja korkeakouluista, ja samalla jouduttaisiin luopumaan myös ns. virkamiesruotsista. Eikä menisi kauankaan, kun pakkoruotsi lopetettaisiin myös alakoulusta.

Sopisi minulle, mutta eiköhän Stubb oikeasti hae sellaista kompromissia, että hänen mallistaan toteutetaan vain tuo ruotsin ensimmäiseltä luokalta aloittaminen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Taikakaulin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 813
  • Liked: 5506
    • Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi.
Entä jos Rkp ei olisi istunut hallituksessa 36 vuotta yhteen soittoon?

Lainaus
Joitakin omia ansioita tietysti on. Aivan aluksi haluamme kiittää puoluetta ruotsin kielen aseman säilyttämisestä. Tai pakkoruotsista, miten sen nyt haluaa nähdä. Toisesta kotimaisesta olisi tuskin tullut pakollinen peruskoulu-uudistuksessa ilman Rkp:tä. Silloinen eduskunnan sivistyslakivaliokunta ei suosittanut sitä.

On vaikeaa sanoa, olisiko pakollisuus poistettu laista, jos Rkp olisi siirtynyt myöhemmin oppositioon. Todennäköisesti olisi. Vaikka perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on ilmoittanut vastustavansa pakkoruotsia, varsinaisia kannattajia ei ole liikaa.

Itse asiassa kaikki Rkp:n omatkaan eduskuntavaaliehdokkaat eivät velvottaisi koululaisia deklinaatiotaivutuksiin. Sitoutumaton ex-räppäri ja sarjayrittäjä Juho ”Jufo” Peltomaa kertoo Ylen vaaligalleriassa olevansa ”kaikkea pakkoa vastaan.”

Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi on ollut valinnainen jo pitkään.

Muita kielipoliittisia saavutuksia on kielilaki, joka tuli voimaan vuonna 2004. Sen mukaan kaikkien viranomaisten on palveltava sekä suomeksi että ruotsiksi. Yksikielisen kunnan raja taas menee 3 000 ruotsinkielisessä asukkaassa.

En tiennytkään, että Suomen Kuvalehdessä työskentelee nykyään noin asenteellisia entisiä Ylioppilaslehden toimittajia. Toimittajana siis Aurora Rämö, joka muistetaan toisena osapuolena Ylioppilaslehden kuuluisasta bussimatkatempauksesta.
Lahjoita suomalaisen kulttuurin säilymiseen - https://www.luonnonperintosaatio.fi

"Tarjoamme ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun.
Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Muistakaapa tämä jatkossa:
Lainaus
Anna Svanljung kirjoitti HBL:ssä 29.3. ehdotuksesta, jonka mukaan suomen kieli alkaisi ruotsinkielisissä kouluissa vuosikurssilla 2 ja englanti (tai muu vieras kieli) vuosikurssilla 5 (vuosikurssin 4 sijaan). Hän vastustaa jyrkästi englannin myöhentämistä. Hän sanoo muun muassa, että "Mitä nuorempia lapset ovat, sitä helpompaa heille on oppia uutta kieltä. Tämän osoittavat kaikki tutkimukset."

Väärin. Tutkimuksissa tätä väitettä kutsutaan nimellä "early start fallacy" (aikaisen aloittamisen harhakäsitys). Se johtuu usein maallikkojen oletuksesta, että lapsi on oppinut paljon kielestä, jos hän selviytyy hyvin yksinkertaisista tilanteista ja ääntää kieltä niin, että se kuulostaa aidolta.

Ainoa seikka, jossa nuoremmat lapset ovat yleisesti ottaen parempia kun vanhemmat lapset ja aikuiset on, että he oppivat ääntämisen helpommin ja alussa ehkä hieman paremmin  (..) Kaikessa muussa "kaikki tutkimukset" osoittavat, että vanhemmat lapset ja aikuiset ovat parempia vieraiden kielten oppimisessa muun muassa siksi, että heidän osaamisensa ja älylliset kykynsä ovat kehittyneempiä.
...

Svanljungin argumentti englannin kielen myöhentämisestä ei siis pidä paikkaansa. Tutkimuskirjallisuutta aiheesta löytyy kotisivujeni suuresta bibliografiasta: http://www.tove-skutnabb-kangas.org/en/Tove-Skutnabb-Kangas-Bibliography.html sekä aihetta käsittelevistä kirjoistani ja artikkeleistani.

Tove Skutnabb-Kangas
Filosofian tohtori, monikielisyystutkija, Lund, Ruotsi
Hbl: Argument mot senarelagd engelska håller inte 8.4.2015

Yksi eniten käytetty pakkoruotsiin ja ruotsin kielen opetuksen aikaistamiseen liittyvä argumentti on ollut juuri se, että huonot tulokset ovat johtuneet siitä, että lapset ovat B-ruotsin 13-vuotiaina aloittaessaan "hankalassa iässä" ja nuorempina he oppisivat kielen helpommin. Ei siis pidä tyytyä perusteluun, että "kaikkihan sen tietävät", sillä kyse on yleisestä harhakäsityksestä, jonka tutkimus on kumonnut.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Chew Bacca

  • Vieras
13-vuotias on siinä hankalassa iässä jossa alkaa maistaa syötetyn paskan.

Ruotsin vastenmielisyydelle on monta selittävää tekijää, mutta kaiken takana on tarpeettomuuden ja pakon yhdistelmä. Pakkomatikasta yms horisevat eivät pysty osoittamaan YHTÄKÄÄN toista, vaikeampaakaan kouluainetta jota teinit vastustaisivat. Aikuisetkaan eivät vastusta mitään ainetta; miksi vastustaisivat kun uskonnostakin pääsee eroon ilmoittautumalla ei-kirkkoonkuuluvaksi.

Joku ei tykkää liikunnasta, joku saa näppyjä kemiasta, jotain ei kiinnosta maantieto. Ruotsi on silti ainoa aine jota vastustetaan. Gå figure.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Tästä tulee sanomista:

Lainaus
Suunnitelma X

Pakollisesta kouluruotsista käytävässä keskustelussa on jotain suunnattoman typerää ja epä-älyllistä. Selvää on se, että asia-argumentteja ei ole juuri käytetty. Enimmäkseen on ollut kyse tunteista, vähemmistön kouristuksista ja, mitä kielienemmistöön tulee, tahdosta esiintyä liberaalina.

Voimme ensin tarkastella mitä pakollinen kouluruotsi oikein on. Joissakin keskusteluissa sana pakollinen jää pois, eli puhutaan vain kouluruotsin lakkauttamisesta. Ehkä kyse on huolimattomuudesta, mutta ei ihan harvoin tarkoituksenmukaisuussyistä. Ne oppilaat, jotka eivät hakeudu korkeampaan koulutukseen, saavat uusien suunnitelmien mukaan opetusta kaksi viikkotuntia neljän vuoden ajan, lähinnä yläkoulussa. Huonosti motivoituneille oppilaille tämä tarjoaa hyvin alkeellisen kielitaidon.

Voimme esimerkiksi verrata hieman vanhempaan suomenkielisten ylioppilaiden sukupolveen, siis heihin, jotka kirjoittivat ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Olemme kaikki kohdanneet heitä, henkilöitä suhteellisen korkeissa viroissa, jotka silmää räpäyttämättä sanovat, että eivät puhu ruotsia. Siitä huolimatta, että kirjoittivat ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.

Pakollisen ruotsin yhdistäminen Suomen lainsäädännön takaamiin palveluihin on siksi älyllisesti kestämätöntä. Edes ylioppilasruotsi ei ole antanut riittäviä taitoja.

Sen sijaan vapaaehtoinen kiinnostus ruotsiin antaisi aivan erilaiset lähtökohdat. Siinä on kaksi tapaa, jotka voisi toteuttaa rinnakkain. Ensimmäinen koskee kielten opetusta yleensä. Kieliprofessori Fred Karlsson on selvittänyt perustavanlaatuisia olosuhteita lasten kyvylle oppia kieliä. Noin yhdeksän vuoden iässä aivoissa tapahtuu tiettyjä fysiologisia muutoksia, ja lapsi menettää kyvyn intuitiiviseen helppouteen kielen oppimisessa. Kielten oppimisessa omaksutaan aikuisten malli, toisin sanoen siitä tulee vaikeaa, vastakohtana varhaislapsuuden leikkisyydelle ja luonnollisuudelle.

Siksi varhaisessa kouluopetuksessa pitäisi panostaa kieliin niin monin tavoin kuin mahdollista. Kielikylvyt, ystäväkoulut, kielenopetuksen varhaistaminen alakoulussa yhä aikaisemmaksi.

Toinen ja tehokas tapa olisi, että kaikki kirjoittaisivat äidinkielen ohella kaksi kieltä ylioppilaskirjoituksissa. Englanti olisi varmasti useimpien ykkösvalinta. Mutta sen jälkeen ruotsi kokisi todennäköisesti renessanssin. Kaikki kunnia saksalle, ranskalle ja venäjälle, mutta ne ovat vaikeita kieliä, joita kuulee maassamme hyvin vähän. Ruotsin valitseminen olisi varmasti luonnollista monille.

Tuloksena olisi parempi ruotsin taito useammille suomenkielisille ja paremmat ruotsinkieliset palvelut suomenruotsalaisille. Palvelut, jotka eivät lainsäädännöllisesti liity mitenkään pakolliseen ruotsiin.

RKP:n paniikinomaisen takertumisen pakolliseen ruotsiin täytyy johtua jostain aataminaikaisesta tunteesta, että me suomenruotsalaiset emme oikeastaan kuulu Suomeen, elleivät suomenkieliset myönny pakolliseen ruotsiin. Poliittisesti katsottuna idioottimaista ja haitallista.  (käännös)

Geo Stenius
on toimittaja periferiassa.
Hbl: Geo Stenius: Plan X 7.4.2015

edit: Stenius kirjoittaa, että ruotsin opetusta tulee olemaan peruskoulussa kaksi viikkotuntia neljänä vuonna. Tämä pitää paikkansa vain niiden kuntien osalta (ainakin Helsinki), jotka lisäävät opetussuunnitelmassaan ruotsille kaksi ylimääräistä viikkotuntia. Normaalin opetussuunnitelman mukaan viikkotunteja tulee olemaan ensi vuodesta lähtien kahtena vuonna yksi ja kahtena vuonna kaksi. Pedagogien mukaan kielen oppimiseen tarvitaan vähintään kaksi viikkotuntia, kun taas yksi viikkotunti riittää vain saavutetun kielitaidon ylläpitämiseen.
« Viimeksi muokattu: 08.04.2015, 17:21:55 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Lainaus
Sen sijaan Reino Holopainen on pysähtynyt vaalikojulle keskustellakseen Anette Karlssonin (SDP) kanssa kouluruotsista. Holopainen on pettynyt, että enemmistö Sosialidemokraateista äänesti vapaaehtoista kouluruotsia ajavaa kansalaisaloitetta vastaan.
– Muut kielet, kuten englanti, ranska, saksa, venäjä, ovat paljon tärkeämpiä kuin ruotsi, mutta siitä huolimatta niiden opiskelu alkaa myöhemmin, sanoo Holopainen.

– Mutta ruotsi on kuitenkin toinen kansalliskielemme. Tasa-arvo on tärkeää kielenopetuksessa, vastaa Karlsson.

Keskustelusta tulee oikein rakentava, mutta Holopainen ei anna periksi. Hän haluaa äänestää ehdokasta, joka on hänen kanssaan samaa mieltä kouluruotsista.
...
(kuvateksti)
Anette Karlsson yrittää ylipuhua Reino Holopaista kouluruotsin tärkeydestä. "Ei pelkällä ruotsilla pärjää. Muut kielet ovat paljon hyödyllisempiä", vastustaa Holopainen  (käännös)
Hbl: Nu börjar valslutspurten 8.4.2015

Lainaus
Ville Niinistö puhuu lämpimästi pakollisen kouluruotsin puolesta. Kieliopinnoissa pitäisi olla enemmän valinnanvapautta, oppilaiden olisi voitava esimerkiksi aloittaa kahden vieraan kielen lukeminen samanaikaisesti tai aloittaa ruotsi myöhemmin. Mutta lapsilla on oltava oikeus opiskella molempia kansalliskieliä.

– On mahdotonta, että 13-vuotias tietäisi, mitä seurauksia myöhemmin tulee ruotsin valitsematta jättämisestä. Se vaikuttaa esimerkiksi työllistymismahdollisuuksiin.  (käännös)
Hbl: Gröna siktar på nästa regering 8.4.2015

Niinistö olisi siis armollisesti valmis lyhentämään peruskoulun pakkoruotsia nykyisestä, jolloin tulokset olisivat vielä nykyistäkin kehnommat, jos se edes on mahdollista. Myöhempään työllistymiseen kahden vuoden pikaopintojen vaikutus olisi minimaalinen, kun edes korkeakoulutason virkamiesruotsi yhteensä seitsemän vuoden opintoineen ei ole taannut osaamista. Käytännön kielitaito on Niinistönkin mallissa toissijaista, mutta pakko pitää säilyttää vaikka nimittämällä sitä oikeudeksi tai tasa-arvoksi, kuten Anette Karlsson tekee.

Ehdotonta pakkoruotsia kannattaessaan Niinistö asettuu vastustamaan oman puolueensa kielipoliittista linjausta, joka sallisi alueelliset poikkeukset pakkoruotsista. Samoin teki Vihreiden eduskuntaryhmän selvä enemmistö äänestäessään alueellisia kokeiluja vastaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Lainaus
"Pohjola on paras argumentti ruotsin kielen puolesta Suomessa"

Presidentti Martti Ahtisaari oli yksiselitteinen alustaessaan Folktingetin keskustelua "Ruotsin kieli Suomessa".

– Ei pidä ajatella, että työ on valmis, kun on hyvä strategia, ja että se takaisi elävän kaksikielisyyden, sanoi Martti Ahtisaari.

Yli sata ihmistä oli kokoontunut Säätytalolle kuullakseen Ahtisaarta, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) ja seitsemän puolueen ehdokkaita. Teemana oli kansalliskielistrategiamme, joka perustuu Folktingetin ohjelmaan kahdesta elävästä kansalliskielestä, niin sanottuun Ahtisaari-raporttiin.

Ahtisaari muistutti, että kysymys on muustakin kuin ruotsin kielestä Suomessa, nimittäin pohjoisesta ulottuvuudesta ja kilpailuedusta. Hän oli tyytyväöinen eduskunnan päätökseen sanoa kyllä kouluruotsin jatkamiselle.

– Se osoittaa syvää ymmärrystä, joten ehkä kansalliskielistrategialla on jo ollut vaikutusta.

Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mielestä repivän keskustelun kouluruotsista on täytynyt olla lannistavaa opettajille. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund toisti näkemyksensä, että seuraavan hallituksen on kunnioitettava eduskunnan päätöstä. Perussuomalaisten Markku Saarikangas ei ollut samaa mieltä.

– Me emme tiedä, mitä vaaleissa tapahtuu. Strategia on suurimmaksi osaksi ihan ok, mutta kysymys kuuluu, tarvitsemmeko kouluruotsia vai emme, sanoi Saarikangas, jonka mielestä asiasta on tehty suurempi kuin mitä se on Perussuomalaisille.

Laura Peuhkuri (KD) peräänkuulutti vaihdon tehostamista luokkaretkin ja leirikouluin.

– Olen erittäin huolestunut ajatuksesta vaihtaa ruotsi venäjään, sanoi Peuhkuri, joka kasvoi Tammisaaressa, mutta asuu Lappeenrannassa.

Vihreiden Pekka Haavisto pitää koulukielikokeilua ongelmallisena työmarkkinoiden kannalta. On riski, jos ei opi kansalliskieliä, hän sanoi.

– Tärkeintä on saada elävä kieli ja tilanteita, joissa ruotsia voi käyttää, sanoi SDP:n Reijo Paananen.

"Pohjola on erittäin houkutteleva"

Vartiainen katsoo, ettei yksimielisyys strategian tavoitteista riitä.

– Meidän ei tarvitse vakuuttaa tätä seurakuntaa, vaan nuoret. Mitä minun pitäisi kertoa 16-vuotiaalle pojalleni, kysyi Vartiainen, ja vastasi itse omaan kysymykseensä:

– Meillä on muissa pohjoismaissa vaurautta, työmarkkinat, jotka kasvavat niin että paukkuu.

Olli Rehn (Kesk) uskoo, ettei kyse ole vain elinkeinoelämästä, vaan myös esimerkiksi puolustusyhteistyöstä.

– Ruotsin kieli on silta pohjoismaiseen yhteistyöhön, strateginen etu.  (käännös)
Hbl: "Norden är bästa argumentet för svenska i Finland" 8.4.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Lainaus
Pääkirjoitus: Viihtyisää mutta sekavaa ruotsin kielestä

Folktingetin seminaarin keskustelulle ruotsin kielestä Suomessa oli ominaista hyvä tahto ja konkreettisten vastausten vähyys.

Yhteen kysymykseen tuli kuitenkin konkreettinen vastaus. Seitsemästä nykyisestä eduskuntapuolueesta kaikkien paitsi Perussuomalaisten mielestä kysymys pakollisesta kouluruotsista on loppuunkäsitelty, kun eduskunta kuukausi sitten äänesti kansalaisaloitteen nurin. Vain Perussuomalaisten Markku Saarikangas katsoi, että asiaa ei ole haudattu. Monet kannattivat kielenopetuksen reilua aikaistamista.

Vasemmistoliitto puuttui keskustelusta, koska puolue ei reagoinut kutsuun ja muistutuksiin. Carl Haglund (RKP) oli ainoa puoluejohtaja, joka oli paikalla. Monet puolueet olivat kuitenkin lähettäneet eturivin edustajia, kuten SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen, Keskustan Olli Rehn, Vihreiden Pekka Haavisto, Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja KD:n varapuheenjohtaja Laura Peuhkuri.

Ennen viime eduskuntavaaleja Folktinget lobbasi menestyksekkäästi kansalliskielistrategian puolesta. Valmistelutyö kerättiin Ahtisaari-raporttiin. Kansalliskielistrategia kirjattiin hallituksessa Kataisen ohjelmaan ja valmistui joulukuussa 2012. Se on ainutlaatuinen dokumentti Suomen kansalliskielien vahvistamiseksi sekä hallinnossa että arjen tasolla. Kysymys ensimmäisen kansalliskielistrategian jatkosta ei valitettavasti saanut mitään konkreettisia vaan vain melko epämääräisiä vastauksia. Strategia ei sido uutta hallitusta.

Keskustelun ilmapiiri oli hyväntahtoinen, jopa tuttavallinen. Juhana Vartiaiselle on annettava tunnustusta hänen yrityksestään käynnistää keskustelua siitä, että kaikesta huolimatta on olemassa konkreettisia ongelmia, jotka olisi ratkaistava, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisten oppilaiden motivaatio opiskella ruotsia on usein huono. Jäi siis epäselväksi, aikooko mikään puolue – paitsi RKP – ajaa jatkoa kansalliskielistrategialle. Kysymys on ajankohtainen, koska kansalliskielistrategiaa, ja muita ruotsin kieltä ja kaksikielisyyttä koskevia kysymyksiä, on ajettava hallituksessa aktiivisesti. Pelkkä hyvä tahto ei riitä.

Susanna Ginman
Hbl: Mysigt men flummigt om svenskan 9.4.2015

Ei pakkoruotsiasiaa ole sillä haudattu, että muiden puolueiden edustajat nyökkäilevät ajatukselle Folktingetin järjestämässä tilaisuudessa. Perussuomalaiset puolueena vastustaa, Keskusta ja osa Kokoomusta kannattavat alueellisia kokeiluja, ja SDP:kin saa vaaleissa huomata, ettei sen kansanedustajien kuukauden takainen äänestyskäyttäytyminen ole jäänyt huomaamatta.

75 prosenttia kansasta haluaa lopettaa pakkoruotsin, suurin osa nykyisistä kansanedustajista ilmoitti ennen viime vaaleja vastustavansa sitä (mm. Folktingetin seminaarissa pakkoruotsia puolustanut Juhana Vartiainen väittää vaalikoneessa vastustavansa pakkoruotsia), mutta siitä huolimatta kansalaisaloite kaatui äänestyksessä selvin luvuin. Totta kai asia nostetaan esille yhä uudestaan ja uudestaan niin kauan, että valinnanvapaus toteutuu.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tatu

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 87
  • Liked: 36
...clips...

75 prosenttia kansasta haluaa lopettaa pakkoruotsin, suurin osa nykyisistä kansanedustajista ilmoitti ennen viime vaaleja vastustavansa sitä (mm. Folktingetin seminaarissa pakkoruotsia puolustanut Juhana Vartiainen väittää vaalikoneessa vastustavansa pakkoruotsia), mutta siitä huolimatta kansalaisaloite kaatui äänestyksessä selvin luvuin. Totta kai asia nostetaan esille yhä uudestaan ja uudestaan niin kauan, että valinnanvapaus toteutuu.

Ikävä kyllä kansalaisaloitteen eduskuntaäänestys on vaiettu täysin. Jopa Perussuomalaisten puolelta. Suurin osa äänestäjistä jotka ovat äänestäneet esim. SDP ehdokasta ei varmasti tiedä että heidän äänestämänsä henkilö valehteli, ja valehtelee taas uudestaan.

Perussuomalaiset sai pallon pilkulle mutta ei uskaltanut potkaista.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Lainaus
Rkp:n puheenjohtaja  Carl Haglund sanoo, että perussuomalaiset ei ole Rkp:lle lempivaihtoehto hallituskumppanina. Hän vastaa perussuomalaisten  Sampo Terhon kommenttiin, jonka mukaan hankalin hallituskumppani perussuomalaisille olisi Rkp.

Terho sanoi HSTV:ssä aamupäivällä, että Rkp on hankala kumppani nimenomaan kielipolitiikan vuoksi.

"Meillä luki vaaliohjelmassa, että tavoitellaan ruotsin kielen vapaaehtoisuutta. Myös kansalaisten enemmistö haluaa sen vapaaehtoiseksi", Terho sanoi.

Haglundin mielestä olisi ihmeellistä, jos ruotsin kielen pakollinen lukeminen nousisi esiin vielä hallitusneuvotteluissa.

"Se asia on käsitelty. Olisi ihmeellistä jos siihen vielä puututaan, kun eduskunta on juuri päättänyt asiaa koskevasta kansalaisaloitteesta."


Haglundin mielestä asian kaivaminen esiin olisi "kansanvallan halveksimista".

"Muistuttaisin perussuomalaisille, että Rkp on vaalien voittaja, perussuomalaiset häviäjä. Vihreät, Rkp ja keskusta ovat voittajia."
Helsingin Sanomat: Haglund: Perussuomalaiset ei ole lempivaihtoehto 20.4.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Raaka banaani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 511
  • Liked: 175
  • banaanit on kloonei
...clips...

75 prosenttia kansasta haluaa lopettaa pakkoruotsin, suurin osa nykyisistä kansanedustajista ilmoitti ennen viime vaaleja vastustavansa sitä (mm. Folktingetin seminaarissa pakkoruotsia puolustanut Juhana Vartiainen väittää vaalikoneessa vastustavansa pakkoruotsia), mutta siitä huolimatta kansalaisaloite kaatui äänestyksessä selvin luvuin. Totta kai asia nostetaan esille yhä uudestaan ja uudestaan niin kauan, että valinnanvapaus toteutuu.

Ikävä kyllä kansalaisaloitteen eduskuntaäänestys on vaiettu täysin. Jopa Perussuomalaisten puolelta. Suurin osa äänestäjistä jotka ovat äänestäneet esim. SDP ehdokasta ei varmasti tiedä että heidän äänestämänsä henkilö valehteli, ja valehtelee taas uudestaan.

Perussuomalaiset sai pallon pilkulle mutta ei uskaltanut potkaista.
Tässä nyt on ollut jo kauan merkittävämpiäkin asioita kyseessä kuin pelkkä valinnanvapaus.
Suomella ei ole varaa ollut pakkoruotsiin enää vuosiin. Vielä kauan sitten, kun kansa oli vielä nykyistäkin enempi kiinni turpeessa tai turpa suossa, kielitaidolla oli vähempi merkitystä. Suurin osa meistä ei ole kuitenkaan niin vanhoja että olisivat sitä aikaa nähneet.
Otin varman päälle ja äänestin Muutospuoluetta joka kannattaa kansalle valtaa.
Toivon tottakai, kuten kaikki muutkin, että Perussuomalaiset ottaisi tämän asian asiakseen ja lopettaisi pelkäämisen. Tapahtuuko niin, selvinnee pian. Keskustasta on sanontoja olemassa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Maikkarin maanantain aamulähetyksessä entinen Hesarin, nykyinen Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen (Kesk) totesi hallituksen muodostamisesta, että RKP on välttämättä otettava mukaan, koska "Suomen turvallisuuden kannalta läntinen, pohjoismainen puolustusyhteistyö on todella merkittävä asia". Pentikäisen mukaan muut puolueet ovat "laiminlyöneet pohjoismaisia suhteita", ja "kielitaidossa on puutteita". Siksi "RKP:n asema puoluekentällä vahvistuu", ja "myös ruotsin kielen asema vahvistuu Suomessa sen vuoksi".

Toimittajat eivät tarttuneet Pentikäisen sekoiluun.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Jaakko Sivonen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 528
  • Liked: 5997
Maikkarin maanantain aamulähetyksessä entinen Hesarin, nykyinen Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen (Kesk) totesi hallituksen muodostamisesta, että RKP on välttämättä otettava mukaan, koska "Suomen turvallisuuden kannalta läntinen, pohjoismainen puolustusyhteistyö on todella merkittävä asia". Pentikäisen mukaan muut puolueet ovat "laiminlyöneet pohjoismaisia suhteita", ja "kielitaidossa on puutteita". Siksi "RKP:n asema puoluekentällä vahvistuu", ja "myös ruotsin kielen asema vahvistuu Suomessa sen vuoksi".

Toimittajat eivät tarttuneet Pentikäisen sekoiluun.

RKP on siis ainoa puolue, jonka edustajat osaavat ruotsia, vaikka kouluissa on ollut pakkoruotsi jo kymmeniä vuosia. Tämä jos mikä on todiste pakkoruotsin toimimattomuudesta!

Kuinka monta kiinantaitoista poliitikkoa eduskunnasta muuten löytyy? Jos Ruotsin kanssa ei voi tehdä yhteistyötä ilman ruotsinkielisiä, voidaanko Kiinan kanssa ylläpitää suhteita ilman kiinan puhujia?

Pentikäinen kuvittelee, että jos RKP jätetään pois hallituksesta, Ruotsi sanoo saman tien irti diplomaattisuhteet?
« Viimeksi muokattu: 22.04.2015, 04:41:44 kirjoittanut Jaakko Sivonen »
Malo periculosam libertatem quam quietum servitium

Jaakko Sivonen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 528
  • Liked: 5997
Lainaus
Kesk-Ps-Kok-hallituksen kansanedustajat lopettaisivat pakkoruotsin. Tällaisen hallituksen edustajista 64 prosenttia on samaa mieltä vaalikoneessa väitteestä "Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua".
http://www.hs.fi/politiikka/a1305947984162

RKP pyrkii hallitukseen päästessään taas kävelemään kansan tahdon yli.
Malo periculosam libertatem quam quietum servitium

possu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 120
  • Liked: 392
  • Valkoinen tulevaisuus
Lainaus
Kesk-Ps-Kok-hallituksen kansanedustajat lopettaisivat pakkoruotsin. Tällaisen hallituksen edustajista 64 prosenttia on samaa mieltä vaalikoneessa väitteestä "Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua".
http://www.hs.fi/politiikka/a1305947984162

RKP pyrkii hallitukseen päästessään taas kävelemään kansan tahdon yli.
Pohjois-Koreassakin on koko ajan sama puolue vallassa, miksi ei sitten Suomessa?
Mitä useampi nakki sen parempi soppa.
--Riku Karvakuono

Voileipä ilman voita on kuin kukkaruukku ilman kukkaa.
--possu

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 38 891
  • Liked: 121871
Lainaus
Pääkirjoitus: Itsestäänselvyys joka on tunnustettava

Jos Suomi haluaa hyödyntää pohjoisen investointi- ja työmahdollisuudet, ruotsin taitoja on parannettava.

Itsestäänselvyyksiä ei pitäisi tarvita toistaa. Se koskee myös kansalliskielten asemaa maassamme. Erityispiirre Suomessa on kuitenkin unohtaa toisen kansalliskielemme – ruotsin – merkitys siten, että puhutaanhan Ruotsissakin englantia, ja norja ja tanska ovat joka tapauksessa liian vaikeita ymmärtää myös ruotsia osaaville. Ruotsin kieli nähdään ikään kuin päälle suihkutettavana hajuvetenä, tarkoitettu kulttuuri-ihmisille ja kulttuurikäyttöön.

Kun tarkastellaan taloutta ja työpaikkoja tulee toinen ääni kelloon. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen ja Brysselin työpaikat avautuivat, korostettiin ranskan taitoa. Kun taloudellinen toiminta idässä lisääntyi, kasvoi myös into venäjän taitoon. Erittäin yksinkertaistettu johtopäätös on, että ruotsi liittyy kulttuuriin, ranska diplomatiaan ja venäjä töihin. Kaksi tämänvuotista raporttia nitistää ruotsin kielen myytit, sikäli kuin niitä on olemassa. Mikään ei ole tervetulleempaa kuin annos pragmaattista päättelyä.

Sekä entinen pääministeri Paavo Lipponen että Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, eivät ole kirjoittaneet raporttejaan ainoastaan ruotsin kielen asemasta. Lähtökohtana Penttilän Tillväxt från norr -raportissa ja Lipposen Pohjoinen tahtotila -raportissa on, kuinka suomalaiset voisivat saada enemmän töitä pohjoisessa ja Suomen mahdollisuudet ottaa EU:n johtava asema arktisessa strategiassa.

[...]

Osaajakeskusmallin suhteen asiantuntijat korostavat, että "ruotsin taito avaa työllistymismahdollisuuksia alueella, joka on sekä maantieteellisesti että taloudellisesti kaksi kertaa niin suuri kuin Suomi"

Asiantuntijat vaativat Suomen uutta hallitusta "edistämään ruotsin opetusta koko koulutusjärjestelmässä, ja erityisesti ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa".
Lipponen taas korostaa tarvetta panostaa enemmän ruotsin opetukseen peruskoulussa. Mutta molemmissa tapauksissa se antaa paremmat mahdollisuudet saada työpaikka. Eikä kummassakaan tapauksessa vähätellä muiden kielten merkitystä, mukaan lukien englanti ja venäjä.

[...]

Todennäköisesti se onnistuisi, sillä kaikki asettavat työpaikat ja investoinnit ensisijalle. Miksi kyseenalaistaa kansalliskielen asemaa, kun se muodostaa siteen Pohjoismaihin ja työpaikkoihin.  (käännös)
Hbl: En självklarhet som ska erkännas 22.4.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Chew Bacca

  • Vieras
Lainaus
Ruotsin kieli nähdään ikään kuin päälle suihkutettavana hajuvetenä, tarkoitettu kulttuuri-ihmisille ja kulttuurikäyttöön.

No ei ihan hajuvetenä. Tuoksuvana ja värikkäänä nesteenä kuitenkin.

Lukuja Suomesta Ruotsiin töihin muuttavista? Heidän osuutensa kaikista (KAIKISTA) peruskoulun käyneistä?

Järjetön hukkainvestointi, ei järkiperusteita.