Hbl: Anna-Maja Henriksson efter Li Anderssons nej om studentsvenskan: Klockorna borde ringa nu 17.6.2022
Kellojen pitäisi tosiaan soida, kun pakkoruotsin laajentaminen alakouluun on todettu kaikin puolin epäonnistuneeksi hankkeeksi, mutta turha toivo. Epäonnistumista käytetään vipuna pakkoruotsituntien lisäämiseen.
Det andra inhemska språket blev frivilligt i studentexamen år 2005. Sedan dess har antalet som skriver svenskan stadigt sjunkit. Under de senaste tio åren har antalet halverats och i våras anmälde sig drygt 6 500 personer till studentprovet i svenska.
Anna-Maja Henriksson oroar sig för att inte alla inom regeringen ser hur dramatisk förändringen är.
– I praktiken har det ju gått så som Svenska folkpartiet befarade 2004, när det från de övriga partiernas håll bedyrades att frivilligheten ökar intresset. Det har ju gått precis tvärtom och det var det vi varnade för.
Tätä Rkp hokee. Vuonna 2004, kun ruotsi muuttui vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksisssa, ei väitetty, että vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta vaan että vapaaehtoisesti kirjoittavilla olisi parempi motivaatio kuin pakotetuilla, kuten epäilemättä onkin ollut. On sitten toinen asia, että yhä harvempi on kiinnostunut kirjoittamaan ruotsin tai muitakaan kieliä, kun voi kirjoittaa reaaliaineita.
– Nu borde klockorna ringa. De andra partiernas inställning att frivilligheten skulle leda till något positivt var önsketänkande och det har inte inträffat.
Vapaaehtoisuus on johtanut siihen positiiviseen, että lukiossa voi halutessaan keskittyä muihin aineisiin, eikä ylioppilastutkinto jää saamatta ruotsissa epäonnistumisen vuoksi.
Reformen som gjorde de inhemska språken frivilliga i studentexamen har haft tydliga följder på samhället i stort, menar Henriksson.
– Konkreta exempel ser man i Språkbarometern där man mäter finlandssvenskarnas upplevelser av hur servicen fungerar. Där ser man att vi har stora utmaningar och då handlar det om allt från polisen till sjukvården och nödcentralerna, särskilt i huvudstadsregionen.
Naurettava väite. Ylioppilasruotsilla ei ole osoitettu olevan mitään yhteyttä ruotsinkielisten saamiin palveluihin. Ne, jotka jättävät ruotsin kirjoittamatta, eivät vastaa ruotsinkielisten palveluista, eivätkä vastaisi silloinkaan, jos kirjoittaminen olisi edelleen pakollista.
Därtill har det världspolitiska läget ändrats så att det nordiska samarbetet är ännu viktigare. Då skulle det gälla att arbeta för att språkkunskaperna i svenska i Finland blir bättre, inte tvärtom, menar Henriksson.
Kuten Henriksson epäilemättä tietää, pohjoismaisen yhteistyön kieli on sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä yhä useammin englanti, ei ruotsi. Ruotsin osaamiselle on yhä vähemmän tarvetta Suomessa ja Pohjoismaissa.
– Nu måste man ta den här stora bilden på allvar. Vi måste klara av att vidta åtgärder och fatta beslut som svänger skutan och trenden, så att fler motiveras att skriva svenskan i studentskrivningarna.
Kun kukaan ei ole vuosikymmenien aikana esittänyt keinoja, jotka lisäisivät motivaatiota ruotsin vapaaehtoiseen kirjoittamiseen, on luultavaa, että sellaisia keinoja ei ole olemassa. Pakko ei motivoi vaan pakottaa.
De två ministrarna Henriksson och Andersson har fört en "bra dialog" kring att stärka undervisningen i svenska i de finska skolorna. En annan punkt i regeringsprogrammet säger nämligen att "det ska så snabbt som möjligt utarbetas ett program som främjar lärandet i det andra inhemska språket".
– Eftersom undervisningsministern nu har tagit den här ställningen så är det klart att jag kommer att kräva att regeringen fattar beslut om att stärka det andra inhemska i den grundläggande utbildningen, det vill säga att vi får fler timmar undervisning i svenska i den finska skolan, säger Henriksson.
Ruotsin osaamista olisi helppo parantaa perumalla päätös pakkoruotsin laajentamisesta alakouluun ja palauttamalla tunnit yläkouluun, jossa ne ovat oppimisen kannalta tehokkaampia. Mutta ei, ministerit Andersson ja Henriksson haluavat käyttää tilaisuuden hyväksi lisäämällä yhä merkityksettömämmän kielen kokonaistuntimäärää.
Dessutom anser hon att poängsättningen ska ses över så att gymnasieeleverna som skriver det andra inhemska språket i studentexamen får fler poäng i antagningen till universitet och högskolor.
Pitkästä ja keskipitkästä kielestä saa jo nykyisellään enemmän pisteitä kuin esimerkiksi reaaliaineista. Miksi pitäisi antaa vielä enemmän pisteitä kielestä, jolle vain harvalla on käyttöä opiskeluissaan korkeakoulussa?
Vaikea muutenkaan uskoa, että tämä lisäisi ruotsin suosiota vaan vain suosisi sen joka tapauksessa kirjoittavia.
Reformen som tidigarelade undervisningen i svenska till årskurs sex var bra, men problematisk på så sätt att den inte ökade på helhetsantalet undervisningstimmar i svenska, enligt justitieministern.
Henrikssonin mielestä uudistus oli hyvä vaikka tulokset kamalia, mikä pitäisi korjata lisäämällä pakkoruotsin tuntimäärää. Niinpä niin.
