Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 830017 kertaa)

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 814
  • Liked: 18034
  • tökerö, tyhmä ja köyhä
Kunpa politiikka, tuo peleistä likaisin, sallisi suoran puheen. Voisi joku sanoa tuolle naudalle mihin työntää kielirasisminsa.

Muistan hämärästi kirjoittaneeni tähän ketjuun ihan aiheesta (pakkoruotsi), mutta lisäksi aiheen vierestä 2-3 lausetta oikeusministerin olemuksesta ja hänen epämoraalisesta rasismistaan suomalaisia kohtaan. Ei julkaistu, mutta nyt ilahduin kun näin termin "nauta".

Rasismista kertoo se, että Anna-Maja nauttii suuresta vallasta pelkästään äidinkielensä vuoksi. Muuten hänellä ei olisi mitään.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 691
  • Liked: 37892
  • Ego sum Spartacus
Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.

Miten hän onnistui siinä?

Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.

Will Rogers

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 75
  • Liked: 347
  • Finis Coronat Opus
Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.

Miten hän onnistui siinä?

Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.

Käytännössä tällä kommunistiapinalla on pitänyt olla suhteita kokeen tarkastaneeseen sensoriin, eli ylioppilastutkintolautakunnan tyyppiin, joka lukee äidinkielen ylioppilasaineesi. Periaatteessa ne arvioidaan siten, että sensori lukee aineen ja pisteyttää sen ilman että katsoo oman opettajan antamaa pistemäärää. Lopuksi nämä kaksi näkemystä sitten "suhteutetaan", yleensä erot ovat pieniä. Itselläni kävi vähän päinvastoin, oma opettaja antoi molemmista yo-kokeista (aineistokoe ja kaunokirjallinen) 92 pistettä, mutta sensori pudotti molemmat 80:een, koska kirjoitin kaunokirjallisen aineen feminismiä kritisoiden (tämä siis 90-luvulla). Arvelin, että sensori ei tykkää aineesta, mutta eihän se voi vaikuttaa aineistokokeen arvosteluun. Väärin arvelin. Asiasta pyydettiin perusteita oman opettajani toimesta yo-lautakunnan arviointineuvostolta (tms) mutta mitään vastausta ei saatu.

Tuo, että sinulla on L:t muista kielistä, osoittaa että äidinkielen osaamisesi ei todellakaan voi olla A:n tasoinen vaan vähintään M. Luulisi yo-lautakuntaa hävettävän tuollainen.

Henriksson pelaa hupenevilla korteillaan parasta pokeria mitä pystyy. Kansaan ei onneksi tuo sumutus enää mene läpi. Silti, pakkoruotsia ei saada pois niin kauan kuin tuo puolue on vallassa, ja siksi asiaan olisi tuotava uusi keino: äänikynnys eduskuntavaaleihin. Muissakin länsimaissa (mm. Ruotsi) on 4% äänikynnys parlamenttiin. Rkp:n kannatus kun saadaan 3,9%:iin niin se putoaisi automaattisesti pois eduskunnasta. Tätä ajatusta voisi kannattaa ainakin kokoomus (Hjalliksen äänet), keskusta (luulee saavansa KD:n äänet), ja myös PS (jos VKK alkaa kasvaa).
"I'm not a member of any organized political party. I am a Finn!"

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 156
  • Liked: 7983
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
On muistettava, että ylioppilaskirjoituksissa toinen kotimainen on edelleen pakollinen niille, jotka eivät kirjoita matematiikkaa.

Onko todella noin, että ylioppilaaksi pääsee suorittamatta matematiikkaa, ei tuollaista mahdollisuutta ole missään sivistysmaassa  :facepalm:
Virus on taas laukalla ja vieläpä keskellä kesää! Ja eikun pahenee mitä pidemmälle syksy etenee... Talvi 21-22 ja virus huutaa jippiitä rokotuskattavuudesta huolimatta. Mutta onneksi helmikuussa 2022 koko painajainen on ohi, näin Sanna I Suuri on päättänyt. Kaikki pääsee hiihtolomille ja bilettämään, kiitos Sannamme!

Dr Manhattan

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 444
  • Liked: 1970
  • Se oli 1000 000 000 ruplan seteli
RKP on loistava esimerkki siitä miten demokratiaa ei voi korjata demokratialla. RKP:n näköjään loppumaton hallitustie jatkuu vielä kun ruotsin kieli on käytännössä kuollut. Sellaista hallitusta ei tule joka esittelisi lain joka uhkaisi RKP:n asemaa eduskuntapuolueena. Viimeisenä esteenä varmasti luodaan Eduskuntaan jokin kiintiö jonka äänestävät paperilla ruotsia puhuvat plus Ahvenanmaa. 3-5 varmaa edustajaa historialliselle kielivähemmistölle ja jokin mielikuvituksellinen kielimiministerin salkku hamaan tulevaisuuteen.

Tämän voisin ruotsinkielisille vaikka suoda, kunhan meille suotaisiin ensin kielivapaus.

Nuivinator

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 4 039
  • Liked: 7024
  • Je suis Charlie
Mulle on kerran ollut hyötyä pakkoruotsista.

Erään kaupan myyjä Tukholmassa esitti kysymyksen "Ni tala du finska eller svenska - puhutsä ruotsii vai suomea?" ja osasin vastata siihen että "Jag talar båda sproken" sellaisella aksentilla, että loppuosa keskustelusta käytiin suomeksi.
What Russian Army's Z insignia means? Zлобный Zанудный Zасранец Zалупался, Zаебал Zапад, и Zа это ему Zащемили Zалупу, Zасунули Zонтик в Zадницу, Zабрали в Zоопарк и Zаперли на Zамок с Zубром.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski esittää ilmeisen tosissaan pakkoruotsin jatkoksi pakkosaamea, koska Uusi-Seelanti ja kaiken maailman vähemmistöjen oikeuksien puolesta marssivat aktivistit.

Lainaus
Miksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä?

Vähemmistökansan kielen opettamisessa kaikille Suomi voisi ottaa mallia toisesta pienestä maasta, Uudesta-Seelannista.

[...]

Viime kesänä kävin Siida-museossa Inarissa. Siellä tutustuin neljänteen, viidenteen ja kuudenteen kotimaiseen: inarinsaameen, koltansaameen ja pohjoissaameen. Osa sanoista oli täysin vieraita, osa kuulosti tutulta. Golbma, kolme. Várut, varo.

Miksi en tunnistanut yhtäkään sanaa? Vika on toki minussa, mutta ei vain minussa.

SUOMALAISET ovat pieni kansa, ja pidämme usein vaistonvaraisesti vähemmistöjen puolta. Toissa kesänä helsinkiläisnuoret marssivat valkoisen amerikkalaispoliisin surmaaman mustan George Floydin puolesta. Viime vuosina Suomessa on keskusteltu yhä enemmän maahanmuuttajien kokemasta rasismista, ja hyvä niin.

Lähelle on joskus vaikeampi nähdä kuin kauas. En muista suomalaisnuorten tukkineen Mannerheimintietä saamelaisten puolesta. Saamelaisten oikeudet kun törmäävät pohjoisessa maanomistajien oikeuksiin, ja äkkiä ristiriidat ovat kotiovella. Selittääkö hankala suhde omiin vähemmistöihin sitä, että suomalaiskouluissa ei opeteta saamen kieliä kaikille?

Mallia voisi ottaa toisesta pienestä maasta, Uudesta-Seelannista, jossa kävin koulua 1990-luvulla. Kaikkien piti ottaa lukion toiseksi viimeisellä luokalla maorin kieli, jota oli yksi oppitunti viikossa. Se ei ollut paljon, mutta mieleen jäivät sentään alkeet. Kia ora! Hei! Haere Mai! Tervetuloa!

ENNEN kuin kukaan valittaa pakkosaamesta, kehotan ajattelemaan asiaa tuoreesta näkökulmasta, bonussaamena. Jos kantaa huolta vähemmistöjen oikeuksista, kannattaa tuntea omatkin vähemmistöt – ja edes alkeet heidän kielestään.

Geasuhago? Kiinnostaako?

Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
Helsingin Sanomat 14.1.2022

Toimittajan argumentointi on suorastaan rosameriläistä.

Vertailu Uuteen-Seelantiin on kuitenkin sikäli kiinnostava, että pakkomaoria opetetaan vain lukion lopussa lähinnä symbolisesti yksi tunti viikossa. Suomessa pakkoruotsiputki koskee kaikkia ja kestää peruskoulun neljä vuotta, lukion kolme vuotta ja jatko-opintojen yhden vuoden eli yhteensä kahdeksan vuotta. Opintojen jälkeen kaikkien suomenkielisten edellytetään osaavan kieltä tarpeeksi hyvin ruotsinkielisten palvelemiseen.

Näin, vaikka suomenruotsalaisten osuus väestöstä on vain 5 prosenttia, kun taas maoreja on 14 prosenttia Uuden-Seelannin väestöstä eli lähes kolminkertaisesti. Saamelaisten osuus on 0,2 prosenttia...
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 093
  • Liked: 45346
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.

Miten hän onnistui siinä?

Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.

Oma äidinkielen opettajani ilmoitti etukäteen, että oma kirjoitus pitää lukea uudelleen ja uudelleen ja korjata ennen puhtaaksikirjoitusta monta kertaa. Sitten myös sanoi, että jos poistuu ennen klo kolmea, saa satikutia.

Tultiin kaverin kanssa heti 12 jälkeen kaverin autolla äidinkielen opea vastaan lukion pihatiellä. Ope näytti nyrkkiä ja lähetti aineeni kaksi pistettä alle ällän rajan lautakuntaan. Tuli samana takaisin. Jos olisi aiempien kirjoitelmieni ja esseideni pohjalta vetänyt kotiinpäin ja laittanut kaksi pistettä yli ällän rajan sisään, olisi voinut pysyä, tai sitten ei. Mutta se olisi sitten ollut lautakunnan arvio se pudotus.

Kyllä opettajan ja oppilaan väliset pikku jutut voivat vaikuttaa. Tai sitten eivät, ja kirjoitukseni oli juuri sen arvoinen kuin ope ja lautakunta yhdessä tuumasivat sen olevan.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

SatuSetä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 747
  • Liked: 1607

Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.

Oma äidinkielen opettajani ilmoitti etukäteen, että oma kirjoitus pitää lukea uudelleen ja uudelleen ja korjata ennen puhtaaksikirjoitusta monta kertaa. Sitten myös sanoi, että jos poistuu ennen klo kolmea, saa satikutia.

Tultiin kaverin kanssa heti 12 jälkeen kaverin autolla äidinkielen opea vastaan lukion pihatiellä. Ope näytti nyrkkiä ja lähetti aineeni kaksi pistettä alle ällän rajan lautakuntaan. Tuli samana takaisin. Jos olisi aiempien kirjoitelmieni ja esseideni pohjalta vetänyt kotiinpäin ja laittanut kaksi pistettä yli ällän rajan sisään, olisi voinut pysyä, tai sitten ei. Mutta se olisi sitten ollut lautakunnan arvio se pudotus.

Kyllä opettajan ja oppilaan väliset pikku jutut voivat vaikuttaa. Tai sitten eivät, ja kirjoitukseni oli juuri sen arvoinen kuin ope ja lautakunta yhdessä tuumasivat sen olevan.

-i-

Oma äidinkielen ylioppilaskoe lähti arvioitavaksi heikkona A:na ja palasi melkein M takaisin. Sanomattakin lienee selvää, että minulla ja äidinkielenopettajallani oli hieman näkemyseroja.
Kissat on koiria ja hauki on kala, joka tekee pesän puuhun.

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 17 436
  • Liked: 14281
On muistettava, että ylioppilaskirjoituksissa toinen kotimainen on edelleen pakollinen niille, jotka eivät kirjoita matematiikkaa.

Onko todella noin, että ylioppilaaksi pääsee suorittamatta matematiikkaa, ei tuollaista mahdollisuutta ole missään sivistysmaassa  :facepalm:
Wikiepdiaa käyttäen (mutta myös vastaten vanhempien sukulaisten kertomaa), tuo on ollut mahdollista sitten vuoden 1947.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

skyuu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 831
  • Liked: 2011
Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski esittää ilmeisen tosissaan pakkoruotsin jatkoksi pakkosaamea, koska Uusi-Seelanti ja kaiken maailman vähemmistöjen oikeuksien puolesta marssivat aktivistit.

Lainaus
Miksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä?
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Tota... osaisko joku kertoa tyhmälle mikä se kolmas kotimainen kieli on? Mennyt meinaan itseltä ihan ohi... Suomi (ensimmäinen), Ruotsi (se toinen), ????? (se kolmas), Profit !!!! Saame (neljäs?).

Hamsteri

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 382
  • Liked: 5163
  • Hamster supremacy
^

Arabia tai somali.
-Naiset loivat julkisesta sektorista helvetinkoneen, jonka tarkoitus on tappaa sinut monikultturismilla. -Älä luota mihinkään, mikä vuotaa kerran kuussa ja ei kuole. -Kaaos ja Kontrolli.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Anna-Maja Henrikssons krav: Ta studentsvenskan på allvar
Hbl 31.12.2021

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson nostaa Rkp:n profiilia vaatimalla opetusministeri Li Anderssonilta, että pakollisen ruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen otetaan yhtä vakavasti kuin hallitusohjelman muutkin kirjaukset.

Opetusministeri Li Andersson upotti viimein lähes kolmen vuoden vatvomisen jälkeen älyttömän ylioppilasruotsihankkeen toteamalla, että se jätetään suosiolla seuraavalle hallitukselle.

Lainaus
Li Andersson: Frågan om studentsvenskan blir i praktiken till nästa regering

Undervisningsminister Li Andersson (VF) säger att ytterligare en förändring i studentskrivningarna inte borde skyndas igenom – redan nu har flera omställningar gjorts i antagningssystem och studentprov. Ändringar i poängsystemet är möjliga – men högskolorna bestämmer om dem, säger Andersson.

Anmälningarna till vårens studentprov visar att mängden gymnasister som skriver de inhemska språken i studentexamen fortsätter sjunka – och intresset för studentsvenskan har halverats på tio år. Samti...
Hbl 24.3.2022  (maksumuuri)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Hbl: Iiris Suomela om att jobba som politiker när världen är uppochner: "Normalläget finns inte" 10.4.2022

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Iiris Suomela on käynyt suuren osan koulustaan englanniksi, kaksi vuotta yläkoulua Lontoossa ja suuren osan lukioajastaan internaattikoulussa Walesissa. Kovin monena kouluvuonna ei ollut mahdollisuutta opiskella ruotsia.

– Minulla on paljon kiinniotettavaa, ja minulla on tarkoituksena opiskella pian ruotsia, hän sanoo.

Suomenkielisten poliitikkojen nöyristely ruotsinkielisten edessä on liikuttavaa. Kielitaidottomilta ministereiltä ja puheenjohtajilta aina sama lupaus, että opiskelen ruotsin pikavauhdilla sujuvaksi muiden hommien ohella, eikä sitä koskaan tapahdu (vrt. pääministeri Marin).

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Hallitus on kirjannut lupauksen työskennellä sen eteen, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee taas pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. Suomella sanoo, ettei hänellä ole mitään tavoitettava vastaan, mutta silloin on katsottava, että järjestelmä toimii niin, että ruotsin kielen ja suomen kielen arvosana antavat tarpeeksi pisteitä korkeakouluissa.

Muiden puolueiden sitoutuminen Rkp:n tavoitteeseen oli alusta asti epäuskottavaa jopa ruotsinkielisen Li Anderssonin Vasemmistoliittoa myöten.

Nyt on selvää, että asia ei ehdi edetä tämän hallituksen aikana muuten kuin ehkä selvityksen tekemisen verran, jonka jälkeen hanke haudataan. Onneksi, sillä palaamisessa yo-kokeen viime vuosisadan kielipainotteisuuteen ei ole mitään mieltä.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
On ollut pitkään ongelma, että ruotsia luetaan liian vähän. Kielten ylioppilasarvosanoista saa huonosti pisteitä. Moni on varmaan katsonut, että he pärjäävät englannilla ja suomella, mutta ei se niin mene työelämässä. Toisen kotimaisen taito on oltava tarpeeksi hyvä, ja meidän on panostettava siihen, hän sanoo.

Joko Suomela vain haluaa miellyttää toimittajaa ja ruotsinkielisiä lukijoita tai sitten hän on harhainen. Ylivoimaisesti suurin osa suomenkielisistä ei tarvitse ruotsin kieltä töissään ikinä, ja ruotsin nykyisin enää vähäinen merkitys vähenee vuosi vuodelta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 927
  • Liked: 38004
^ En ole vielä yli neljännesvuosisadan työurallani törmännyt kertaakaan tilanteeseen jossa ruotsin puhuminen olisi ollut tarpeellista (ymmärtämisestä ei ole ehkä ollut haittaa, mutta varsinaisesti tarpeenkaan se ei ole ollut). Sitä ei käytännössä tarvittu edes silloin kun olin töissä periaatteessa virkamiehenä. Mandariinikiinasta olisi ollut selkeästi paljon enemmän hyötyä kuin tuosta pikkuklikin omasta rantaruotsista jonka puhujien ankkalammen sisäänpäinlämpiävyys ilmeisesti estää joitakin heistä ihan oikeasti tajuamasta sitä että Suomi ympärillä on muutakin kuin he ja heidän palvelusväkensä, erityisesti kun puhutaan vientialoista. Suomelan tapauksessa kyse on tietenkin poliittisesta nuolennasta, mutta on jotenkin outoa että nuoleskellaan nimenomaan yhden asian pikkupuolueen mieliksi...
« Viimeksi muokattu: 10.04.2022, 12:54:46 kirjoittanut foobar »
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Echidna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 689
  • Liked: 4709
^^Työelämässä ei pärjää ilman ruotsia, yleistää Iiris.

Ehkä voisi ajatella, että hyvä ruotsinkielentaito voi avata portteja joissakin harvinaisissa työelämän tilanteissa. Tämä voi myös motivoida henkilön opiskelemaan, koska ymmärtää konkreettisen hyödyn. Mutta hyvin harvan kohdalla on pärjääminen kiinni ruotsinkielen taidosta. Muutamalla prosentilla.

Itse osaan ruotsia suurinpiirtein yhtä hyvin kuin englantia. Palavereissa voisi minun puolestani aivan hyvin käyttää ruotsia ruotsalaisten kollegoiden kanssa (vain ruotsia puhuvaa suomenruotsalaista en ole koskaan tavannut). Mutta aina on joku, jonka vuoksi on luontevinta vaihtaa enkkuun. Hieman yllättävää minulle on ollut, että norjalaiset ja ruotsalaiset puhuvat palsuissa mielummin englantia kuin ruotsia.
« Viimeksi muokattu: 10.04.2022, 13:53:46 kirjoittanut Echidna »

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 020
  • Liked: 2188
Hbl porukoilla on näköjään todella vaikeaa hyväksyä todellisuus, jossa ruotsin kielen tarve Suomessa on erittäin vähäinen. Olen maininnut tämän aikaisemmin, mutta ruotsin kielen markkinointi suomalaisille on täydellisesti epäonnistunut, jo useamman vuosikymmenen ajan.

HBL logiikka on myös ihan käsittämätöntä.

Ruotsin kielestä tehdään pakollinen -> Ei juurikaan vaikutusta ruotsin kielen suosioon.
Ruotsin kielen osaamisen ihanuutta ja hyötyjä kerrotaan suomalaisille -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta.
Ruotsin kielen osaamisen vaatimuksia tiukennetaan -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta.
Ruotsin kielen taitoa vaaditaan joissakin työpaikoissa -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta.
Kaikki toiminta joilla yritetään saada suomalaiset oppimaan ruotsin kieltä -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta ruotsin kielen osaamiseen.

Jos Ruotsin kieli olisi firma, se olisi mennyt konkurssiin jo ajat sitten. Koska johtajien ja mainostajien toiminta on ollut ainoastaan haitallista ruotsin kielen suosiolle.
On vain kaksi tapaa tehdä hommia, järkevä ja yksinkertainen tapa tai Suomen hallituksen tapa.

Micke

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 933
  • Liked: 472
  • Virheet/De Grönsaker
Hbl: Iiris Suomela om att jobba som politiker när världen är uppochner: "Normalläget finns inte" 10.4.2022
Lainaus käyttäjältä: Hbl
On ollut pitkään ongelma, että ruotsia luetaan liian vähän. Kielten ylioppilasarvosanoista saa huonosti pisteitä. Moni on varmaan katsonut, että he pärjäävät englannilla ja suomella, mutta ei se niin mene työelämässä. Toisen kotimaisen taito on oltava tarpeeksi hyvä, ja meidän on panostettava siihen, hän sanoo.

Joko Suomela vain haluaa miellyttää toimittajaa ja ruotsinkielisiä lukijoita tai sitten hän on harhainen. Ylivoimaisesti suurin osa suomenkielisistä ei tarvitse ruotsin kieltä töissään ikinä, ja ruotsin nykyisin enää vähäinen merkitys vähenee vuosi vuodelta.


Minusta tämä osa on melko huvittavaa ajatellen siitä että en itse ruotsinkielisenä juurikaan tarvitse ruotsin kieltä työelämässä. Jopa suuri osa keskusteluista ruotsalaisten kanssa hoidetaan englanniksi siitä syystä että ei jälkeenpäin tarvitse kääntää mitään, vaan kaikki hoidetaan englanniksi joka on yhteinen kieli kaikille firmassa, riippumatta mistä maasta ovat.

Eli se mitä hoidan ruotsiksi on kahvitaukokeskusteluita, ja useimmat niistäkin joko suomeksi tai englanniksi.

Kaiken logiikan mukaan jos edustat jotain vähemmistökieltä 5% voimalla niin opit maan suurimman virallisen kielen tai muutat Ruotsiin jos tämä ajatus ahdistaa. Ajatellen siitä että 80-90% suomenruotsalaisista puhuvat ihan hyvää suomea, niin tässä väännetään nyt asiasta joka vaikuttaa noin 0.5-1% maan kansalaisiin, eikä varmastikaan normipäivänä ole heidän päällimmäisin yhteiskunnallinen aihe.

Tämä asia on vaan muuttunut melkeinpä uskonnoksi tietyissä RKP-piireissä eikä siitä vaan pääse eroon, kuin logiikka ei useimmiten pure uskontoon.
« Viimeksi muokattu: 10.04.2022, 23:37:31 kirjoittanut Micke »

Jaska Pankkaaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 127
  • Liked: 10235
  • Finlayson, Fazer ja nyt myös Firas

Jos Ruotsin kieli olisi firma, se olisi mennyt konkurssiin jo ajat sitten. Koska johtajien ja mainostajien toiminta on ollut ainoastaan haitallista ruotsin kielen suosiolle.

Tosiasiassa se on kuin Alko; aivan sama mitä siideri-sannat ja kalia-keiot vinkuvat: kviiik kviik: monopoli pysyy,  pakkoruotsi pysyy.

Suomalaisten suursuossikkipuolueille cuckoomuksille ja demuleille pakkoruotsi on yksi kynnyskysymys aina.

Ja turha tästä puolueita syyttää. Kysykää joltain huippukouluteltulta (AMK) huippuosaajalta (julkisen sektorin tuoliinpieriä) tiekkaripäärynältä tai huulipartahuolisuukilta niin pakkoruotsin vastustus on putler ja nazi.
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 927
  • Liked: 38004
Kiinnostavaa muuten on että Suomela antaa ymmärtää että työelämässä tarvitsee ruotsia, mutta itse vasta suunnittelee sen opettelemista. Joko Suomela ei siis ole ollut oikeasti töissä tähän mennessä ja/tai valehtelee tietoisesti. Joka tapauksessa herää kysymys siitä onko erityisen fiksua antaa juuri tällaisen ihmisen tehdä päätöksiä muiden puolesta...
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Tomatoface

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 068
  • Liked: 4732
  • to the maximam!
On ihan hullua että suomen kielen lisäksi (promillekieli) me opetellaan toinen promillekieli siihen päälle. Sitten voimme ylpeästi kommunikoida 0.001% maailman väestön kanssa..

Linkissä muuten mielenkiintoinen visualisaatio mitä kieliä maailmassa puhutaan (suomi ja ruotsi ei mahdu palloon edes yhdessä):

https://www.scmp.com/infographics/article/1810040/infographic-world-languages

"There are at least 7,102 known languages alive in the world today. Twenty-three of these languages are a mother  tongue for more than 50 million people. The 23 languages make up the native tongue of 4.1 billion people. We represent each language within black borders and then provide the numbers of native speakers (in millions)  by country. The colour of these countries shows how languages have taken root in many different regions"
O tempora, o mores!

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 405
  • Liked: 9827
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Tämä hyvin muotoiltu kansalaisaloite, jolla pyyhittiin peppua ennen kuin se pudotettiin ö-mappiin, käy hyvinkin havainnolliseksi esimerkiksi siitä mitä suomalaisilta puuttuu.
  • Usein toistetuissa mielipidetiedusteluissa on osoitettu että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa päästä eroon pakkoruotsista.

  • Kansalaisaloitteen muotoilu oli moitteeton ja selkeä.

  • Tarvittava määrä allekirjoituksia kerättiin.

  • Eduskunnan pakolliseen näytelmään kuului sivistysvaliokunnan ehdotus jota noudattaen eduskunta hylkäsi aloitteen. Valiokunta käytännössä ohitti kansalaisaloitteessa esitetyt perustelut. Valiokunnan perusteluissa lähinnä viitattiin voimassaoleviin lakeihin ja joihinkin "ulottuvuuksiin".

  • Suomen kansa ei taaskaan saanut haluamaansa eikä tarvitsemaansa.
Meillä on siis  järjestelmä joka ei toteuta kansan tahtoa . Kansan tahto voidaan hyvällä syyllä tarkentaa tarkoittamaan kansan enemmistön tahtoa.* Järjestelmä, joka ei tässä tehtävässä onnistu, ei ansaitse demokratian nimeä missään muodossa.



* Missään järjestelmässä, demokratiassakaan, poliittinen päätöksenteko ei perustu täydellisen yhteisymmärryksen vaatimukselle.
Kansalaisaloite: Energiaitsenäisyys – irti roistovaltioiden energiakahleista!

Jokainen joka ei myönnä Suomen olevan vekselivetoinen velkaelvis voi jättää ministerinsalkkunsa ovelle ja painua vaikka helvettiin.
—Waldseemüller

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Kuuluuko tämä tänne vai pakkoruotsi-ketjuun, mutta Suomalaisuuden Liiton pj. Ilmari Rostila sanoi persujen puolueneuvoston kokouksessa että pakkoruotsin taustalla oli 1960-luvulla ulkopolitiikka. Pakkoruotsin käyttöönotto ajoitettiin siihen kun peruskoulu otettiin käyttöön. Rostila totesi että Ruotsi ja muut Pohjoismaat olisivat painostaneet Suomen ottamaan pakkoruotsin käyttöön. Muuten Pohjoismaat eivät tarjoaisi poliittista ja diplomaattista tukea Neuvostoliiton varalle. Jos Suomi on NATO:n jäsen, silloin pakkoruotsia ei voi perustella edes ulko- ja turvallisuuspolitiikalla.

Nato-prosessi on ollut muutenkin piinallinen pakkoruotsin kannattajille, kun se on osoittanut, että ruotsin kieltä ei sitten oikeasti tarvitakaan esimerkiksi politiikassa Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön.

Pääministeri Marin keskusteli Ruotsin nykyisenkin pääministerin kanssa Nato-päätöksestä englanniksi, vaikka on väitetysti ottanut pääministerinä kielitunteja ruotsin kielessä. Naton ja muun muassa Suomen ja Ruotsin yhteistenkin harjoitusten komentokieli on englanti.

Pakkoruotsittajien on ollut vaikea päättää, protestoisiko ruotsin kielen historiallista merkityksettömyyttä vai olisiko hiljaa, ettei kukaan huomaisi ja kyseenalaistaisi pakkoruotsin järkevyyttä. Höblässä voi sentään suomenkieliseltä julkisuudelta pillossa valittaa, että Sdp:n Nato-kannasta päättäneessä puoluekokouksessa ei puhuttu ruotsia, vaikka paikalla oli kansainvälinen lehdistö.

Lainaus
Hei, Ruotsi, Suomessa demarit puhuvat vain suomea

Ingemo Lindroos, Hbl
...
Mitä tekee Pohjoismaiden eniten hypetetty pääministeri? Mitä tekee aina edustava Sanna Marin, joka nahkatakkiin pukeutuneena teki vaikutuksen trenditietoisiin ruotsalaisiin vain muutama viikko aiemmin Tukholmassa? Kyllä, hän puhui vain suomea!
...
Tuskin kukaan luuleekaan, että pääministeripuolueen puheenjohtaja ehtisi itse kirjoittaa puheitaan, joten puutteellista kielitaitoa ei voi syyttää. Ainoa mahdollinen selitys on siis se, että kukaan ei ollut ajatellut.  (käännös)

Hbl: Hej Sverige, i Finland talar socialdemokraterna bara finska 19.5.2022  (maksumuuri)

Niin, tai sitten suomenkielisyyden voi nähdä osoituksena siitä, että Marinia ja muita demareita ei vain enää kiinnosta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Helsingin Sanomat, mielipide: Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen opetusta 29.5.2022

Lainaus
Katja Kurki
lukion ruotsin kielen lehtori

kahden peruskoululaisen vanhempi
Tuusula

Lainaus käyttäjältä: Katja Kurki
VUONNA 2016 tehtiin merkittävä tuntijakouudistus peruskoulun ruotsin kielen opetuksessa. Opetus varhennettiin alkamaan jo kuudennelta luokalta. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, on nähtävissä, että uudistus vei ruotsin opetuksen ojasta allikkoon.

RUOTSIN KIELEN aloituksen siirtäminen alakoulun puolelle toimii onnistuneesti nykyään vain harvoissa kunnissa. Näissä kunnissa on lisätty ruotsin opetukseen ylimääräisiä tunteja, jotta ruotsin kielen taitojen kehittyminen turvattaisiin koko peruskoulun ajan.

Jos olet nuori, joka sattuu asumaan esimerkiksi Espoossa, sinulle opetetaan minimituntien lisäksi ylimääräisiä vuosiviikkotunteja ruotsia. Mikäli taas olet Tuusulassa asuva seitsemäsluokkalainen, sinulla on ruotsia vain yhdessä jaksossa vuodessa.

Svenska nu -verkosto ja Suomen kieltenopettajien liitto Sukol ovat vaatineet kahden vuosiviikkotunnin lisäämistä yläkoulun ruotsin kielen opetuksen turvaamiseksi ja nuorten opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoisen aseman takaamiseksi.

Uudistuksen ongelmallisuus oli kaikkein nähtävissä etukäteen, mutta silti se haluttiin runnoa läpi.

Miksi? Jotta pakkoruotsi saataisiin ensin ulotettua ilman vastustusta myös alakouluun ja sitten päästäisiin vaatimaan itse luodun ongelman ratkaisuksi ruotsin viikkotuntien lisäämistä, kuten Svenska nu ja SUKOL ovat tehneet.

Lainaus käyttäjältä: Katja Kurki
JÄRJESTÖT tilasivat syksyllä tutkimuksen varhentamisen vaikutuksista. Keskeinen tutkimustulos oli, että peruskoulun ja lukioiden ruotsin kielen opettajat pitivät vuonna 2016 tehtyä tuntijakouudistusta epäonnistuneena.

Moni tutkimukseen vastanneista opettajista kuvaili tilannetta epätoivoiseksi, koska ruotsin opetus oli aina aloitettava alusta pitkien taukojen ja alhaisten tuntimäärien takia. Tutkimuksessa haastatelluista lukion opettajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat merkittävästi huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen. Yksikään vastaaja ei kertonut havainneensa tuntijakouudistuksella olleen myönteisiä vaikutuksia osaamisen tasoon lukioon siirryttäessä.

Tulos oli pääteltävissä muiden tutkimusten perusteella jo ennen vuoden 2016 uudistusta, ja jotkut opettajat ja tutkijat varoittivat näin käyvän. Minäkin totesin täällä uudistuksen johtavan oppimistulosten huononemiseen, ei paranemiseen, kuten uudistuksen ajajat valehtelivat.

Lainaus käyttäjältä: Katja Kurki
NYKYISESSÄ hallituksen kansalliskielistrategiassa (2021) lukee, että mahdollisuuksia lisätä vuosiviikkotuntien määrää yläkoulussa selvitetään. Kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ei saisi jäädä ainoastaan kauniiksi sanoiksi, vaan nyt on ryhdyttävä tuumasta toimeen.

Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen oppitunteja, jotta kielen opetus olisi riittävän säännöllistä ja eri kuntien välillä vallitseva epätasa-arvo saataisiin korjattua.

Yläkouluunhan saisi lisää ruotsin kielen tunteja yksinkertaisesti perumalla kelvoton tuntijakouudistus ja siirtämällä tunnit takaisin alakoulusta. Pakkoruotsin kokonaistuntimäärän kasvattamiselle ei ole edelleenkään järkiperusteita, mutta pakkoruotsin purkamiselle on.

Pakkoruotsin tuntimäärillä ei ole mitään tekemistä ruotsin kielen elinvoimaisuuden kanssa. Kyse on vain hegemonian ilmaisemisesta ja rahan jakamisesta.

SUKOL: Ruotsia ei opita riittävästi nykyisillä tuntimäärillä 29.10.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 350
  • Liked: 11328
  • Manner-Suomen Tasavalta
Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski esittää ilmeisen tosissaan pakkoruotsin jatkoksi pakkosaamea, koska Uusi-Seelanti ja kaiken maailman vähemmistöjen oikeuksien puolesta marssivat aktivistit.

Lainaus
Miksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä?

--

ENNEN kuin kukaan valittaa pakkosaamesta, kehotan ajattelemaan asiaa tuoreesta näkökulmasta, bonussaamena. Jos kantaa huolta vähemmistöjen oikeuksista, kannattaa tuntea omatkin vähemmistöt – ja edes alkeet heidän kielestään.
Helsingin Sanomat 14.1.2022

Saarikosken kirjoituksella ei ole mitään vaikutusta mihinkään, mutta jos olisi, niin se olisi täysin päinvastainen kuin on haluttu: jos sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivismi edellyttäisi uuden kielen opettelua, tai edes sen alkeita, vielä harvempaa kiinnostaisi alkuunkaan. Jos saamelaisille ei kelpaisi se että joku etelän suomalainen tukee heidän asiaansa suomeksi tai ruotsiksi, niin onhan tässä paljon muitakin asioita joilla vaivata omaa elämäänsä. Ihmiset varmasti keksisivät muutakin tekemistä, kuin saamelaisten tukemisen.

Onko Laura Saarikoski muuten itse opiskellut saamen kielen alkeita, kun kehottaa moiseen?
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Lainaus
Li Andersson: Pakollista ruotsia ei tulekaan ylioppilaskirjoituksiin

Opetusministeri esittää, että ruotsia ei valmisteltaisi pakolliseksi ylioppilaskirjoitusten aineeksi.
Iltalehti 17.6.2022

Lainaus
Opetusministeri Li Andersson (vas) esittää, että ruotsin kielestä ei olisi tulossa pakollista ainetta ylioppilaskirjoituksissa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Uutissuomalainen.

– Ongelma on se, että ylioppilastutkinnon rakennetta on juuri muutettu, Andersson sanoo Iltalehdelle.

Pakollisten aineiden määrää nostettiin viime hallituskautena neljästä viiteen, mikä itsessään lisää Anderssonin mukaan tutkinnon vaativuutta.

Jos lisäksi päätettäisiin, että toinen kotimainen on pakollinen, se lisäisi vaativuutta entuudestaan. Meillä on aika iso huoli lukiolaisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. En siksi itse pidä sitä perusteltuna.

Hah. Lopettakaa koululaisten pahimmaksi kiviriipaksi todettu täysin turha pakkoruotsi, jos olette oikeasti huolissanne jaksamisesta.

Lainaus
Hän pitää kuitenkin tärkeänä edistää yleisesti ruotsin kielen opetusta.

Kaikkein tärkein toimenpide olisi lisätä toisen kotimaisen tuntimäärää yläkoulussa, jossa se on nyt vähentynyt, kun toisen kotimaisen kielen opetusta haluttiin aikaistaa. Opetustunnit ikään kuin siirrettiin yläkoulusta alakouluun. Tämä aiheuttaa vajautta yläkoulun päässä ja se olisi mielestäni kaikista akuutein ja kiireellisin asia korjata.

Eli opetusministeri Anderssonin ratkaisu on lisätä pakkoruotsia, ei perua järjetöntä uudistusta, jonka on osoitettu kasvaneista kuluista huolimatta heikentäneen oppimistuloksia, mikä tosin oli selvää jo etukäteen.

Lainaus
Hallitusohjelmassa on kirjaus selvityksestä toisen kotimaisen kielen kokeen palauttamisesta osaksi ylioppilaskirjoituksia. Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin opetusministeriön selvittävän tänä keväänä asiaa.

Se oli nopeaa. Keväällä piti aloittaa asian selvittäminen, ja tulos on valmiina jo ennen kesälomia. Ministeriön sivuilta ei tosin löydy mitään selvitystä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Myös pettynyt Anna-Maja Henriksson ehdottaa ratkaisuksi pakkoruotsin lisäämistä.

Lainaus
Opetusministeri haluaa pitää ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisena – pettynyt RKP:n puheenjohtaja haluaa lisätä toisen kotimaisen kielen oppitunteja

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.

Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkaa kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana. Enemmistölle suomalaisista toinen kotimainen kieli tarkoittaa ruotsia.

Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.

RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoi STT:lle.

Andersson: Ruotsin yo-koe pysyy vapaaehtoisena

Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.

Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.

– Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoi.

[...]

Viikkotuntien lisääminen on Henrikssonin näkemyksen mukaan toinen tapa parantaa suomalaisten kotimaisten kielten taitoa. Myös korkeakoulut voisivat hänestä nostaa pääsyvaatimuksissaan toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen arvostusta.

– Emme voi jatkaa niin kuin nyt, koska se ei tuota hyvää tulosta.

Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.

Toinen kotimainen kieli oli pitkään ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, mutta se muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005.
MTV 17.6.2022
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Hbl: Anna-Maja Henriksson efter Li Anderssons nej om studentsvenskan: Klockorna borde ringa nu 17.6.2022

Kellojen pitäisi tosiaan soida, kun pakkoruotsin laajentaminen alakouluun on todettu kaikin puolin epäonnistuneeksi hankkeeksi, mutta turha toivo. Epäonnistumista käytetään vipuna pakkoruotsituntien lisäämiseen.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Det andra inhemska språket blev frivilligt i studentexamen år 2005. Sedan dess har antalet som skriver svenskan stadigt sjunkit. Under de senaste tio åren har antalet halverats och i våras anmälde sig drygt 6 500 personer till studentprovet i svenska.

Anna-Maja Henriksson oroar sig för att inte alla inom regeringen ser hur dramatisk förändringen är.

I praktiken har det ju gått så som Svenska folkpartiet befarade 2004, när det från de övriga partiernas håll bedyrades att frivilligheten ökar intresset. Det har ju gått precis tvärtom och det var det vi varnade för.

Tätä Rkp hokee. Vuonna 2004, kun ruotsi muuttui vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksisssa, ei väitetty, että vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta vaan että vapaaehtoisesti kirjoittavilla olisi parempi motivaatio kuin pakotetuilla, kuten epäilemättä onkin ollut. On sitten toinen asia, että yhä harvempi on kiinnostunut kirjoittamaan ruotsin tai muitakaan kieliä, kun voi kirjoittaa reaaliaineita.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
– Nu borde klockorna ringa. De andra partiernas inställning att frivilligheten skulle leda till något positivt var önsketänkande och det har inte inträffat.

Vapaaehtoisuus on johtanut siihen positiiviseen, että lukiossa voi halutessaan keskittyä muihin aineisiin, eikä ylioppilastutkinto jää saamatta ruotsissa epäonnistumisen vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Reformen som gjorde de inhemska språken frivilliga i studentexamen har haft tydliga följder på samhället i stort, menar Henriksson.

Konkreta exempel ser man i Språkbarometern där man mäter finlandssvenskarnas upplevelser av hur servicen fungerar. Där ser man att vi har stora utmaningar och då handlar det om allt från polisen till sjukvården och nödcentralerna, särskilt i huvudstadsregionen.

Naurettava väite. Ylioppilasruotsilla ei ole osoitettu olevan mitään yhteyttä ruotsinkielisten saamiin palveluihin. Ne, jotka jättävät ruotsin kirjoittamatta, eivät vastaa ruotsinkielisten palveluista, eivätkä vastaisi silloinkaan, jos kirjoittaminen olisi edelleen pakollista.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Därtill har det världspolitiska läget ändrats så att det nordiska samarbetet är ännu viktigare. Då skulle det gälla att arbeta för att språkkunskaperna i svenska i Finland blir bättre, inte tvärtom, menar Henriksson.

Kuten Henriksson epäilemättä tietää, pohjoismaisen yhteistyön kieli on sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä yhä useammin englanti, ei ruotsi. Ruotsin osaamiselle on yhä vähemmän tarvetta Suomessa ja Pohjoismaissa.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
– Nu måste man ta den här stora bilden på allvar. Vi måste klara av att vidta åtgärder och fatta beslut som svänger skutan och trenden, så att fler motiveras att skriva svenskan i studentskrivningarna.

Kun kukaan ei ole vuosikymmenien aikana esittänyt keinoja, jotka lisäisivät motivaatiota ruotsin vapaaehtoiseen kirjoittamiseen, on luultavaa, että sellaisia keinoja ei ole olemassa. Pakko ei motivoi vaan pakottaa.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
De två ministrarna Henriksson och Andersson har fört en "bra dialog" kring att stärka undervisningen i svenska i de finska skolorna. En annan punkt i regeringsprogrammet säger nämligen att "det ska så snabbt som möjligt utarbetas ett program som främjar lärandet i det andra inhemska språket".

– Eftersom undervisningsministern nu har tagit den här ställningen så är det klart att jag kommer att kräva att regeringen fattar beslut om att stärka det andra inhemska i den grundläggande utbildningen, det vill säga att vi får fler timmar undervisning i svenska i den finska skolan, säger Henriksson.

Ruotsin osaamista olisi helppo parantaa perumalla päätös pakkoruotsin laajentamisesta alakouluun ja palauttamalla tunnit yläkouluun, jossa ne ovat oppimisen kannalta tehokkaampia. Mutta ei, ministerit Andersson ja Henriksson haluavat käyttää tilaisuuden hyväksi lisäämällä yhä merkityksettömämmän kielen kokonaistuntimäärää.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Dessutom anser hon att poängsättningen ska ses över så att gymnasieeleverna som skriver det andra inhemska språket i studentexamen får fler poäng i antagningen till universitet och högskolor.

Pitkästä ja keskipitkästä kielestä saa jo nykyisellään enemmän pisteitä kuin esimerkiksi reaaliaineista. Miksi pitäisi antaa vielä enemmän pisteitä kielestä, jolle vain harvalla on käyttöä opiskeluissaan korkeakoulussa?

Vaikea muutenkaan uskoa, että tämä lisäisi ruotsin suosiota vaan vain suosisi sen joka tapauksessa kirjoittavia.

Lainaus käyttäjältä: Hbl
Reformen som tidigarelade undervisningen i svenska till årskurs sex var bra, men problematisk på så sätt att den inte ökade på helhetsantalet undervisningstimmar i svenska, enligt justitieministern.

Henrikssonin mielestä uudistus oli hyvä vaikka tulokset kamalia, mikä pitäisi korjata lisäämällä pakkoruotsin tuntimäärää. Niinpä niin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 123
  • Liked: 63348
  • Takaisinviskaaja, takaisintyöntäjä
Pakkoruotsi, häntä joka heiluttaa koiraa, typistyy vääjäämättä vuosi vuodelta lyhemmäksi. Ja sitä kovemmaksi rakin räksytys käy.
« Viimeksi muokattu: 20.06.2022, 11:40:45 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Inspiroivaa, että pieni lapsellisten naisten joukko voi tällaisessakin tilanteessa asettaa kokonaisen kansakunnan vaaraan.”
— Jäsen Sivulause

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 721
  • Liked: 103537
Pär Stenbäck itkee ylioppilasruotsin perään ja maalailee pakollisen virkamiesruotsin lakkauttamista, kun todellisuudessa pakkoruotsi opetusministeri Li Anderssonin mukaan vain laajenee.

Hbl: Pär Stenbäck: SFP har misslyckats med att föra fram svenskundervisningen som en nationell ödesfråga 29.6.2022

Lainaus käyttäjältä: Pär Stenbäck
Vilka är konsekvenserna? På sikt är de allvarliga. Antalet som frivilligt skriver de (långa) svenska eller finska studentproven har stadigt minskat och troligen fortsätter trenden. Tillgången på medborgare med goda kunskaper i det andra inhemska språket blir sämre. Språkkraven i den statliga och kommunala förvaltningen måste uppluckras. I slutändan hägrar Sannfinländarnas mål: ämbetsmannasvenskan slopas.

Ylioppilasruotsin pakollisuudella ei ole mitään tekemistä ruotsia hyvin osaavien kielitaidon tai ruotsinkielisten palvelujen kanssa. Ruotsin jättävät edelleenkin kirjoittamatta pääasiassa ne, jotka eivät sitä opi tai käytä.

Virkamiesruotsin lopettamisen puolesta on pitkä lista hyviä argumentteja, mutta eipä ole oikeasti näköpiirissä, koska sitä käytetään pakkoruotsin viimeisenä puolustuksena.

Lainaus käyttäjältä: Pär Stenbäck
Regeringens programsvek skall kompenseras med tio miljoner euro för att bekosta en veckotimme till i svenska i det finska högstadiet. Välkommet, men är det tillräckligt för att garantera svenskans framtid bland folkmajoriteten? I dag träffar vi på allt flera som efter grundskola, gymnasium och högskoleexamen varken förstår eller kan yttra sig på språket.

Kaikki tietävät, että mikään määrä pakkoruotsin lisätunteja ei tee ruotsista yhtään sen tarpeellisempaa tai suositumpaa suomenkielisten keskuudessa.

Lainaus käyttäjältä: Pär Stenbäck
Att det behövs mera än så erkänner ministrarna när de vill uppmuntra kommunerna att erbjuda mera A-svenska, den långa svenska som i praktiken är en förutsättning för effektiv språkinlärning. Det behövs en bred palett av åtgärder för att ersätta bortfallet av studentsvenskan. Dessutom gäller det att popularisera svenskundervisningen vilket programmen Svenska nu och Språkambassadörerna syftar till.

Ruotsin tarpeellisuutta eivät lisää myöskään propagandakampanjat.

Lainaus käyttäjältä: Pär Stenbäck
Partiordförande Anna-Maja Henriksson parerar frågan om studentsvenskan är en prestigeförlust för SFP med att ”det är en förlust för hela Finland”. Just så är det och beslutet visar än en gång att våra partier inte förstår att den finska folkdelens kunskaper i svenska är den viktiga bro som påtagligt förbinder oss med Sverige och Norden. Det är tragiskt att detta nationella, rent av existentiella intresse inte uppfattas och förstås, inte ens i dessa omvälvande tider. Vi får inte drabbas av Natoeufori och glömma att Norden ändå förblir vårt viktigaste stödområde.

Henriksson tai kukaan muukaan ei ole selittänyt, mitä kautta ylioppilasruotsin pakollisuudesta luopuminen on ollut "menetys koko Suomelle".

Ruotsia osaamattomien pakottaminen ylioppilasruotsin kirjoittamiseen ei ole ikinä ollut minkäänlainen silta Ruotsiin tai Pohjoismaihin. Pohjoismaiden nuoriso käyttää nykyään keskenään enimmäkseen englantia, ei ruotsia.

Lainaus käyttäjältä: Pär Stenbäck
SFP har misslyckats med att föra fram svenskundervisningen som en nationell ödesfråga, men de andra partiernas tillkortakommande är sorgligare. SFP:s sits är inte lätt då dess önskemål rutinmässigt uppfattas som ett särintresse, som enbart motiveras av servicebehov på modersmålet. – För tio år sedan grundades föreningen Kansalliskielet-Nationalspråken (numera Språkambassadörerna) som en plattform för finskspråkiga som bejakar den nationella betydelsen av två språk.

Kukaan ei ole onnistunut esittämään pakkoruotsia "kansallisena kohtalonkysymyksenä". Eihän sellaisessa ajatuksessa ole mitään järkeä.

Stenbäck valittaa, että RKP:n nähdään puolustavan pakkoruotsia vain taatakseen ruotsinkieliset palvelut, mutta juuri niillähän Stenbäck pakkoruotsia kirjoituksessaan puolustaa. Ruotsinkielisillä palveluilla ei oikeasti edes ole yhteyttä pakkoruotsiin.

Lainaus käyttäjältä: Pär Stenbäck
Allianser och unioner är inte eviga, geografin består. Gränsen österut stängs, västerut är den öppen. Det nationella intresset kräver en språkpolitik som beaktar detta.

Stenbäck kai vihjailee itärajaan ja kansalliseen intressiin viittaamalla, että suomalaisten on valittava pakkoruotsin ja pakkovenäjän välillä, mutta eihän se niin mene. Pakkoruotsia ei voi perustella myöskään maantieteellä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset