Huomasin tänään Höblän yleisönosastosta
kehukirjeen Kimmo Sasille siitä, että hän oli muutama viikko sitten vaatinut Höblässä seuraavaa hallitusta palauttamaan ruotsin pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Vaatimus jäi aikoinaan huomaamatta, kun tästä ei sen kummemmin uutisoitu, mikä ei kai ole kovin ihmeellistä, kun kyseessä on kesä ja entinen kansanedustaja.
Sitä jo hieman ihmettelin, kun Sasin kirjoitusta ei löydy Höblän sivuilta kuten kaikki muut julkaistut yleisönosastokirjoitukset.
Kaivoin kirjoituksen esiin muualta, luin, ja tuli mieleen, että olikohan hukattu toimituksen päätöksellä. Typerryttävää järjenjuoksua Sasilta.
Uuden hallituksen on palautettava pakollinen ruotsi
Marinin vasemmistohallituksen puoluejohtajat päättivät kesäkuussa, että eivät toteuta hallitusohjelmaa ja palauta ruotsia pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. HBL on pääkirjoituksissaan (mm. 17.7.) ansiokkaasti vaatinut keskustelua ruotsin asemasta Suomessa.
[...]
Kun on kokouksia ruotsinkielisten kanssa, on kaksi suomalaista kieliryhmää. Kaikki yli 35-vuotiaat (ylioppilasruotsi ennen vuotta 2006) puhuvat tai ainakin yrittävät puhua ruotsia. Kaikki alle 35-vuotiaat puhuvat vain englantia. Nuoret ministerimme ovat näkyvä esimerkki tästä.
Ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat henkilöitä, jotka tulevaisuudessa vastaavat kansalaisten lakisääteisistä palveluista. Päätöksen seuraukset tulevat johtamaan siihen, että suomea äidinkielenään puhuvat eivät pysty palvelemaan ruotsinkielisiä. Muodollinen kielivaatimus varmasti säilyy, mutta tulevaisuudessa heikennetään perusteita pitää siitä kiinni. Ehkä riittää, että osaa sanoa "goddag".
Seuraus tulee Etelä-Suomessa olemaan, että tärkeimmissä palveluissa yritetään pitää henkilö, joka voi hätätapauksissa tulla paikalle ja tulkata ruotsista suomeksi. Lopputulos on, että meillä ei enää ole kanta kansalliskieltä. Ruotsista tulee vähemmistökieli, jota puhutaan vain kotona ja koulussa.
Tiedämme nyt, että vasemmistohallitus ei tule tekemään mitään asialle. Nyt onkin tärkeää, että henkilöt edistyksellisissä tulevaisuuspuolueissa taistelevat sen puolesta, että tuleva hallitus tekee sitovan lupauksen, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. (käännös)
Kimmo Sasi
Hbl: Ny regering ska återinföra obligatorisk svenska 27.7.2022
Kuinka totaalisen pihalla voi olla
kaikesta?
Marinin vasemmistohallituksen puoluejohtajat päättivät kesäkuussa, että eivät toteuta hallitusohjelmaa ja palauta ruotsia pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
Hallitusohjelmassa ei luvattu palauttaa ruotsia pakolliseksi vaan selvittää asiaa. Mitään järjellistä syytä tällaiseen keikaukseen ei ollut alunperinkään mahdollista löytää. Kyse oli vain hegemonian osoittamisesta sen jälkeen, kun Sipilän hallitus oli antavinaan melkein tuuman periksi pakkoruotsin suhteen.
Kun on kokouksia ruotsinkielisten kanssa, on kaksi suomalaista kieliryhmää. Kaikki yli 35-vuotiaat (ylioppilasruotsi ennen vuotta 2006) puhuvat tai ainakin yrittävät puhua ruotsia. Kaikki alle 35-vuotiaat puhuvat vain englantia. Nuoret ministerimme ovat näkyvä esimerkki tästä.
Tämä pätee kaikkien pohjoismaalaisten kesken myös ilman suomalaisia, eikä voi olettaa, että sitä muutettaisiin ainakaan Suomesta käsin lisäämällä pakkoruotsia.
Kaikki nykyiset ministerimme, myös "nuoret",
ovat kirjoittaneet ylioppilasruotsin, mutta silti esimerkiksi pääministeri Marin (kirjoitti 2004 eli pakollisuuden aikana) ei ole puhunut ruotsalaisten kanssa ruotsia vaan englantia.
Muutos on tapahtunut jo aiemmin. Esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen (kirjoitti 1990) ei osannut ruotsia kuin alkeellisesti, vaikka muuta teeskenteli. Svenska Yle joutui aikoinaan kokoamaan Kataisen ruotsinkielisen haastattelun muutaman sanan palasista.
Ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat henkilöitä, jotka tulevaisuudessa vastaavat kansalaisten lakisääteisistä palveluista. Päätöksen seuraukset tulevat johtamaan siihen, että suomea äidinkielenään puhuvat eivät pysty palvelemaan ruotsinkielisiä.
Eli kaikkien suomenkielisten olisi käytävä läpi pakkoruotsi ja ylioppilaiksi haluavien vielä pakollinen ruotsin kirjoittaminenkin, jotta he pystyvät tarvittaessa palvelemaan ruotsinkielisiä. Kuinka paljon näitä palvelijoita oikein tarvitaan ja mihin, kun esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalan henkilökunnan todistetusti riittävä ruotsin osaaminen ei kelvannut Pohjanmaan ruotsinkielisille?
Seuraus tulee Etelä-Suomessa olemaan, että tärkeimmissä palveluissa yritetään pitää henkilö, joka voi hätätapauksissa tulla paikalle ja tulkata ruotsista suomeksi. Lopputulos on, että meillä ei enää ole kahta kansalliskieltä. Ruotsista tulee vähemmistökieli, jota puhutaan vain kotona ja koulussa.
Eihän ylioppilasruotsilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon ruotsia puhutaan yhteiskunnassa. Pakkoruotsi tai ylioppilasruotsi eivät muuta suomenkielisiä kaksikielisiksi vaan korkeintaan ruotsia inhoaviksi suomenkielisiksi.
Ruotsi
on lähes kaikkialla Suomessa vähemmistökieli, jota puhutaan vain kotona ja koulussa, jos sielläkään. Etenkin kun itsensä aiemmin ruotsinkielisiksi identifioineet perheet ja suvut muuttuvat kovaa vauhtia identiteetiltään kaksikielisiksi.
Tiedämme nyt, että vasemmistohallitus ei tule tekemään mitään asialle. Nyt onkin tärkeää, että henkilöt edistyksellisissä tulevaisuuspuolueissa taistelevat sen puolesta, että tuleva hallitus tekee sitovan lupauksen, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee pakollinen ylioppilaskirjoituksissa.
Viittaus "edistyksellisiin tulevaisuuspuolueisiin" on erityisen hauska, kun tarkoituksena on kääntää kelloja ei vain 20 vuotta vaan perusteluista päätellen sata vuotta taaksepäin vastoin suomenkielisten tahtoa.
Mutta ei siinä mitään. Tulkaa vaan esiin, edistykselliset, niin katsotaan, keitä olette.