Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 849575 kertaa)

Suuri johtaja

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 110
  • Liked: 458
Lausunnossa ei mainittu kokonaistuntimäärän kasvattamista, joten Baja-Majan viikkotunti onkin sitten muista aineista pois.

Tarkoituksena on, että uudistus astuu voimaan viimeistään syksyllä 2024. Asetukset annetaan jo tämän vuoden lopussa, ja Opetushallitusta ”kannustetaan käynnistämään opetussuunnitelman uudistaminen mahdollisimman ripeästi”.

Jahas, ja päätös tästä vaikuttaa lankeavan Opetushallitukselle. Mistähän herrakansan palvelukoulutus tällä kertaa revitään? Äidinkielestä, matematiikasta vai kenties liikunnasta? Odotan innolla hallituksen perusteluja muutokselle Pisa- ja Cooper-romahdusten keskellä.

Vaikka ajoitus syksylle 2024 toki luo toivoa, että RKP-vapaa hallitus voisi kumota muutoksen.

Bona

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 49
  • Liked: 114
Lausunnossa ei mainittu kokonaistuntimäärän kasvattamista, joten Baja-Majan viikkotunti onkin sitten muista aineista pois.
[...]
Jahas, ja päätös tästä vaikuttaa lankeavan Opetushallitukselle. Mistähän herrakansan palvelukoulutus tällä kertaa revitään? Äidinkielestä, matematiikasta vai kenties liikunnasta? Odotan innolla hallituksen perusteluja muutokselle Pisa- ja Cooper-romahdusten keskellä.

Pistän pelimerkkini taito- ja taideaineiden valinnaisille. Varsinaisista valinnaisaineista ei voi ottaa, ettei esim. maa- ja metsätalous joudu tulilinjalle - Keskusta on hallituksessa myös ja saanut siitä aika vähän.

Piti ihan tarkistaa, opetetaanko kyseistä ainetta enää missään. Tämä video somerolaisesta koulusta oli hyvin erikoinen kokemus. Tuntui hieman, kuin olisi kulkenut aikakoneella, vaikka kyse oli ihan nykyajasta ja uutinen kolmen vuoden takaa. Suloisia suomalaisnuoria ja amatöörimäinen toimittaja:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/63cf2925-1b8f-59af-9305-36906f0cd392

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 836
  • Liked: 65679
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Push back!
Tämä video somerolaisesta koulusta oli hyvin erikoinen kokemus. Tuntui hieman, kuin olisi kulkenut aikakoneella, vaikka kyse oli ihan nykyajasta ja uutinen kolmen vuoden takaa. Suloisia suomalaisnuoria ja amatöörimäinen toimittaja:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/63cf2925-1b8f-59af-9305-36906f0cd392

Tosi sympaattinen! Tunsin olevani Suomessa!  :D :D :D

Verrataan edellistä tähän toteutuneeseen dystopiaan:

Aamu vastaanottokeskuksella 2015
https://www.youtube.com/watch?v=22WiuqacFVI
« Viimeksi muokattu: 02.09.2022, 21:24:45 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Vasemmistolaisuus on vamma, johon kuuluu vielä tarve näyttää se.”
— Kari Suomalainen

“...kaiken luonnonjärjestyksen kumoamista vaativa kulttuurimarxismi...”
— Jorma M.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 577
  • Liked: 10303
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Tiedetään että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa kielivapautta (ts. vastustaa pakkoruotsia – sama asia toisin sanottuna) mutta kielivapautta ei saavuteta niin kauan kun pakkoruotsittajapuolueilla on eduskunnassa enemmistö. Sehän niillä on, suuri enemmistö. Elleivät tavalliset suomalaiset opi tajuamaan tätä yhteyttä, pakkoruotsista ei päästä eroon. Tavallisten suomalaisten täytyy tehdä oikeat päätelmät, tarvittavat ratkaisut, ja raapustaa oikeat numerot vaalilippuihin. Siinä on ainoa toivo, ja sanonpa vaan että ei hyvältä näytä.
Jokainen joka ei myönnä Suomen olevan vekselivetoinen velkaelvis voi jättää ministerinsalkkunsa ovelle ja painua vaikka helvettiin.
—Waldseemüller
Tuurivoima

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 092
  • Liked: 2355
Käsittääkseni oikeasti on kyse siitä, että edelleen Suomen hallituksessa pyritään luomaan illuusio, kahdesta täysin saman arvoisesta kielestä, suomesta ja  ruotsista, parantamalla ainoastaan vähemmistöön jääneen ruotsin kielen asemaa.

Jotkut ihmiset pyrkivät edelleen tekemään Suomesta suomi-ruotsi kaksikielisen, eivätkä suostu millään hyväksymään, että Suomi on jo käytännössä pitkään ollut kaksikielinen maa suomi-englanti ja ainoastaan englanti on saavuttanut sen aseman, jota on pitkään yritetty saada ruotsin kielelle.

Jotkut kannattavat pakollista englantia,  mutta minusta siihen ei ole mitään syytä, koska [oletus] nykynuoret oppivat ihan mielellään englantia, [/oletus] kun englantia oikeasti tarvitsee lähes joka päivä. Nettipelit, sosiaalinen media, YouTube, kansainväliset uutiset maailmalta, uutisten lähteiden tarkistus...
« Viimeksi muokattu: 03.09.2022, 15:07:46 kirjoittanut Näkkileipä »
On vain kaksi tapaa tehdä hommia, järkevä ja yksinkertainen tapa tai Suomen hallituksen tapa.

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 384
  • Liked: 7363
Totta puhuen, en tiedä yhtään järkevää syytä pakolliselle ruotsinkielelle Suomessa. Opetelkoon ja puhukoon ketä kiinnostaa kuten muitakin kieliä. Mutta maahanmuuttajien on syytä opetella suomea.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 099
  • Liked: 106755
Helsingin Sanomat: Hallitus lisää ruotsin kielen opetusta peruskouluissa 2.9.2022

Lainaus
HALLITUS on päättänyt lisätä perusopetuksessa ruotsin opetusta. Uudistuksella on tarkoitus paikata aiemman uudistuksen puutteita.

B1-kielen eli suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta lisättäisiin hallituksen suunnitelmissa yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Tämä määrä ruotsinopetusta tullaan lisäämään joko seitsemännelle, kahdeksannelle tai yhdeksännelle luokalle muun opetuksen päälle. Muuta opetusta ei ole tarkoitus vähentää.

Ruotsin opetuksen lisäämisellä korjataan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmia. Ruotsin opetuksen alkua varhennettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella.

Miksei sitten vain peruttu epäonnistunutta uudistusta? Pakkoruotsin lisääminen ei ole toimiva ratkaisu mihinkään.

Lainaus
”Uudistuksen tavoitteet eivät toteutuneet”, sanoo puheenjohtaja Outi Vilkuna kieltenopettajien liitosta.

”Varhentaminen ei lisännyt motivaatiota, ja nyt oppilaiden kielelliset taidot ovat heikommat.”

Uudistukselle keksitty tavoite motivaation parantumisesta ei perustunut muuhun kuin Rkp:n/Folktingetin perättömään propagandaväitteeseen, että suomalaisten kielteinen suhtautuminen pakkoruotsiin opittaisiin yläkoulussa. Tälle ei koskaan ollut tieteellistä tai muutakaan pohjaa, joten ei ollut yllätys, ettei motivaatio parantunut.

Sen sijaan oli hyvin tiedossa etukäteen, että saman tuntimäärän levittäminen useammalle vuodelle heikentäisi oppilaiden osaamista.

Lainaus
Kieltenopettajien liitto on lähtökohtaisesti tyytyväinen suunnitteilla nyt olevaan lisäviikkotuntiin. ”Me tarvitsemme kielitaitoista väkeä, myös toisen kotimaisen taitajia, eri aloilla”, Vilkuna sanoo.

Pakkoruotsin lisääminen ei lisää kielitaitoista väkeä vaan vähentää sitä, koska se vähentää vapaaehtoisten kielten valitsemista. Yksi viikkotunti lisää pakkoruotsia ei muutenkaan muuta ketään ruotsin taitajaksi. Taitajat oppivat ruotsinsa muualta kuin koulusta.

Lainaus
Ruotsinkielen asema on ollut hallituksessa tärkeä etenkin Rkp:lle ja puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson käytti sanaa ”läpimurto” kuvatessaan hanketta Hufvudstadsbladetille.

Asiat menivät juuri kuten Rkp kaavaili. Ensin laajennettiin pakkoruotsi alakouluun, mutta pidettiin tuntimäärä entisenä, jotta uudistus menisi läpi. Sitten perusteltiin tuntimäärän kasvattamista aiemman uudistuksen aiheuttamalla oppimisen heikentymisellä.

Tämä tilanteessa, jossa pakkoruotsi on hyödyttömämpää kuin koskaan, eikä edes pakkoruotsiputken läpikäynyt pääministeri osaa tai halua puhua ruotsia.

Lainaus
KIELTEN opetukseen ja etenkin ruotsin opetukseen liittyy voimakkaita intohimoja ja ennakkoluuloja. Vuonna 2017 kaksi perusopetuksen asiantuntijaa, Liisa Jääskeläinen ja Anna-Kaisa Mustaparta, esitti ruotsinkieltä valinnaiseksi oppiaineeksi.

Mustaparran mukaan ruotsin muuttaminen valinnaiseksi olisi nopein tapa monipuolistaa kieliopetusta. Samalla myös korkeakoulujen opinto-ohjelmia ja virkamiesten kielitaitovaatimuksia pitäisi muuttaa. Näillä muutoksilla avattaisiin tietä englannin ja ruotsin lisäksi myös muiden kielten opiskelulle.

”Huoli on siinä, että muita kieliä ei opiskella. Moni valitsisi silti ruotsin vaikka aine olisi valinnainen”, eläkkeellä jo oleva opetusneuvos Mustaparta sanoo.

Mustaparta vastasi takavuosina opetushallituksessa vieraiden kielten opetuksen suunnittelusta. Idea ruotsin valinnaisuudesta ei ole kuitenkaan ottanut tulta.

”Hanke on leimautunut perussuomalaisten ajamaksi, ja osittain siksi se ei toteudu”, Mustaparta arvioi. Mustaparta korostaa, että hän ei äänestä perussuomalaisia.

Epäilemättä suomalainen koulupolitiikka on juuri näin mielipuolista.



Helsingin Sanomat/STT: Andersson: Ruotsin kielen opetuksen lisäämisen takana huoli kieli­varannon kaventumisesta: ”On perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansallis­kieltä” 3.9.2022

Lainaus
HALLITUKSEN päätös lisätä B1-kielen opiskelua perusopetuksessa perustuu hallituksen tämän kauden aikana luomaan kansalliskielistrategiaan sekä huoleen kielivarannon kaventumisesta, kertoo opetusministeri Li Andersson (vas) STT:lle.
...
”Sen sijaan ruotsin kielen vahvistamiseksi on ollut tärkeämpää puuttua opettajienkin esille tuomaan epäkohtaan, jonka mukaan monissa kunnissa B1-kielen tunteja on yläkoulussa liian vähän ja joskus oppilailla voi olla lukukaudenkin mittainen tauko kielen opinnoista”, Andersson kertoo.

Miksei sitten vain peruttu aiempaa uudistusta, jolloin tilanne olisi korjaantunut?

Lainaus
ANDERSSONIN mukaan opetuspuolella käydään paljon keskustelua kielten opiskelun vähentymisestä.

”Huoli on siitä, että kielivaranto maassa kaventuu tällä hetkellä. Vieraita kieliä opiskellaan vähemmän, ja toista kotimaista kieltä kirjoitetaan vähemmän ylioppilaskirjoituksissa”, Andersson kertoo.

Suomalaisten kielivaranto kaventuu nimenomaan pakkoruotsin vuoksi, ei siksi, että sitä on liian vähän, minkä opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta vahvisti eilisessä Hesarin jutussa.

Lainaus
Hän muistuttaa, että koulutuksesta ja opetuksesta puhuttaessa on monia aineita, jotka ovat pakollisia opiskelijoille. Valitut aineet ja niiden pakollisuus perustuvat laajempaan analyysiin siitä, mitä osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvä olla.

”Siksi joutuu opiskelemaan yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Koska Suomi on kaksikielinen maa, on myös perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä”, Andersson sanoo.

Suomen virallisesta kaksikielisyydestä ei voi johtaa ihmisten kaksikielisyyttä, eikä ruotsin osaamiselle ole suomalaisessa yhteiskunnassa yleistä tarvetta.

Ei ole ollenkaan perusteltua, että suuri enemmistö pakotetaan opiskelemaan jopa kahdeksan vuotta pienen vähemmistön kieltä, jota suurin osa ei tule koskaan tarvitsemaan töissä tai muuten elämässään.

Sekin on paljastavaa, että Andersson puhuu opiskelusta, ei osaamisesta. Vuosien pakkoruotsista huolimatta vain pieni osa oppii ruotsin tarpeeksi hyvin voidakseen puhua ja käyttää sitä, eikä tämä oppiminen muutenkaan tapahdu koulussa, jossa oppimistulokset ovat surkeita.

Lainaus
Andersson toivoo, että yhteiskunta suhtautuisi myötämielisesti kielten opiskeluun. Alan ammattilaiset ovat hänen mukaansa kertoneet, että vieraiden kielten opiskelu auttaa myös toisten kielten opiskelussa. Lisäksi lapset ja nuoret saavat kieliä opiskelemalla kosketuspintaa eri maihin ja kulttuureihin.

On yksi naurettavimmista pakkoruotsin puolustuksista, että ruotsin osaaminen helpottaa toisten kielten opiskelua, kun juuri pakkoruotsin vaatimat resurssit ja ajankäyttö aiheuttavat sen, että niiden toisten kielien opiskelua ei aloiteta.

Lainaus
Andersson lisää, että hallituskauden aikana on luotu erillinen kehittämisohjelma, jossa toisen kotimaisen kielen opetusmenetelmiä kehitetään.

Yksi vuosikymmeniä hoettu pakkoruotsin puolustus on ollut, että ruotsia on tähän asti opetettu väärin, ja kun opetusta muutetaan, tulokset ja motivaatio paranevat.

Todellisuudessa tulokset ja motivaatio ovat laskeneet koko ajan riippumatta siitä, mitä on tehty ja miten, koska ruotsin merkitys yhteiskunnassa jatkaa pienenemistään.

Lainaus
OPETUSHALLITUKSEN opetusneuvos Annamari Kajaston mukaan kyseessä on samanlainen tuntijakopäätös kuin esimerkiksi vuonna 2020 voimaan astunut A1-kielen lisääminen. Tuolloin ensimmäiselle ja toiselle luokalle lisättiin kaksi vuosiviikkotuntia A1-kieltä eli ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen oppituntia.

B1-kielen uudistuksen on tarkoitus astua voimaan viimeistään syksyllä 2024. Kajaston mukaan Opetushallitus noudattaa annettua aikataulua.

”Kaiken kaikkiaan toivomme, että suomalaisilla olisi monipuolinen kielitaito”, Kajasto kommentoi.

Jos tavoitellaan monipuolista kielitaitoa, ei varmaankaan kannata pakottaa kouluja ja koululaisia käyttämään yhä enemmän aikaa ja resursseja englantiin ja ruotsiin.
« Viimeksi muokattu: 03.09.2022, 18:02:33 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

totuuspuheasiamies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 190
  • Liked: 713
  • MC Narcissus
Maahanmuuttajaoppilaiden ei tarvitse lukea ruotsia. Miksi mamut välttyvät ruotsirääkiltä? Koska pakkoruotsin tarkoituksena on kiusata ja nöyryyttää suomenkielisiä kantasuomalaisia. Pakkoruotsi Suomen kouluissa on suecosupremasismia, ruotsalaisten ylivalta-aatteen ilmentymää.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 577
  • Liked: 10303
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Anna-Kaisa Mustaparran mielestä kielivapaus on perussuomalainen juttu:
Lainaus

”Hanke on leimautunut perussuomalaisten ajamaksi, ja osittain siksi se ei toteudu”, Mustaparta arvioi.

Minä en ole tästä huolissani. Päinvastoin, mitä useampi järkevä ja hyvä asia yhdistetään Perussuomalaisiin, sitä todennäköisemmin ja useammin äänestäjien mielissä palat loksahtelevat kohdilleen. Mutta viive on kauhean pitkä.

"Hei onpa hassu juttu. Kaikki minun toivomani järkevät uudistukset löytyvät tuon puolueen ohjelmista. Ehkä minun pitääkin äänestää heitä."
Jokainen joka ei myönnä Suomen olevan vekselivetoinen velkaelvis voi jättää ministerinsalkkunsa ovelle ja painua vaikka helvettiin.
—Waldseemüller
Tuurivoima

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 099
  • Liked: 106755
Lukekaa ja ihmetelkää, sillä tällaista harvemmin näkee valtamediassa.

Lainaus
Kommentti: Pakkoruotsi on punainen vaate – tällaista palautetta sain opettajilta

Ruotsin kielen opiskelu pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi Suomessa, kirjoittaa politiikan toimittaja Suvi Hautanen.

PAKKORUOTSI on punainen vaate Suomessa. Se on sana, joka menee voimakkaasti tunteisiin.

Kirjoitin viime viikolla uutisen, jonka otsikossa kerrottiin, että pakkoruotsin opiskelua lisätään peruskoulussa. Päätös oli tehty hallituksen budjettiriihessä.

Itse jutussa kerrottiin, että hallitus on päättänyt lisätä yhden vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan ja että se tarkoittaa yhtä lisätuntia viikossa. B1-kieli on 6. vuosiluokalta alkava toinen kotimainen kieli eli suomenkielisessä opetuksessa olevilla ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa olevilla suomi.

Lisäksi jutussa kerrottiin, että B1-kielen opetuksen lisääminen oli erityisesti Rkp:lle tärkeä tavoite neuvotteluissa.

Mielestäni pakollinen-sanan käyttö oli perusteltua siitä näkökulmasta, että osa kielistä on vapaaehtoisia. Otsikossa se lyhentyi pakko-etuliitteeksi.

[...]

Myös sosiaalisessa mediassa ruotsin opetuksen lisäämisestä ja ennen kaikkea pakkoruotsi-sanasta käytiin vilkasta keskustelua. Selväksi tuli, että pakkoruotsi on varsin latautunut sana, jonka katsotaan heijastelevan kielteistä asennetta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.

MIELENKIINTOINEN tulkinta on se, että pakkoruotsi-sanan käyttö tekisi asiasta poliittisen, jota ruotsin opiskelun lisääminen ei muutoin olisi. Ajatus on naurettava, sillä totta kai päätös on poliittinen.

Ruotsia puhuu äidinkielenään viisi prosenttia suomalaisista, ja enimmäkseen maantieteellisesti hyvin rajoitetulla alueella. Ruotsin opetuksen lisäämisen taustalla on Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin huoli siitä, että ruotsinkielinen väestö ei saa peruspalveluita omalla äidinkielellään etenkään pääkaupunkiseudulla.

[...]

OPETUSMINISTERI Li Andersson perusteli STT:n haastattelussa ruotsin kielen opetuksen lisäämistä muun muassa sillä, että kielivaranto maassa kaventuu tällä hetkellä. Vieraita kieliä opiskellaan aiempaa vähemmän.

Opetusministerin perustelu ontuu, sillä kielivarantoa eli kielten moninaisuutta kaventaa juuri pakollinen ruotsi. Nykyisin ensimmäinen vieras kieli aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Valtaosa valitsee A1-kieleksi englannin, mutta esimerkiksi Helsingissä lähes 30 prosenttia ekaluokkalaisista valitsi ensimmäiseksi kielekseen jonkun muun kuin englannin vuonna 2020. Monissa kunnissa ei kuitenkaan ole tarjolla muuta kuin englanti.

[...]

Useat vanhemmat katsovat, että kolme vierasta kieltä on lapselle liikaa, kun ruotsi tulee joka tapauksessa pakollisena. Näin ollen he valitsevat lapselleen vieraiksi kieliksi englannin ja ruotsin.

VIERAIDEN kielten opiskelu Suomessa on romahtanut. Vuonna 1997 lyhyen saksan kirjoitti 12 400 oppilasta. Vuonna 2020 määrä oli 1 600. Sama trendi näkyy ranskassa. Syynä pidetään koulutuspolitiikan uudistuksia, kuten pilkottua ainereaalia ja korkeakouluvalintoja, joissa kielistä saa muita aineita vähemmän pisteitä.

Jos kielivarantoa halutaan monipuolistaa Suomessa, ratkaisu siihen on ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi, ei pakollisen ruotsin opetuksen lisääminen. Yksi vaihtoehto on painottaa korkeakouluvalinnoissa vieraita kieliä yhtä paljon kuin matematiikkaa. Ruotsistakin voisi antaa erityisen hyvin pisteitä siellä, missä kieltä aidosti tarvitaan.

Mitä tulee ruotsin kielen opiskelun motivaatio-ongelmiin, vapaaehtoisuus on avain siihenkin. Kyse ei ole siitä, että pakkoruotsi-sanan käyttö olisi pilannut kielen maineen, vaan siitä, että ruotsin kielen opiskelun pakollisuus lietsoo kollektiivista asenneongelmaa kieltä kohtaan sukupolvesta toiseen. Se on sääli, sillä kieltä saattavat alkaa karsastaa nekin, joille ruotsista voisi olla hyötyä esimerkiksi työelämässä.

AIDOSTI motivoituneet opiskelijat turvaisivat todennäköisesti paremmin ruotsinkielisten palvelut kuin pakolliset ruotsin opinnot läpikahlanneet opiskelijat, jotka eivät käytännössä pärjää ruotsilla. Laatu korvaisi määrän. Lisäksi pakollisesta ruotsista luopuminen jättäisi tilaa muiden vieraiden kielten valinnalle.
Ilta-Sanomat 5.9.2022

Lainaus käyttäjältä: Suvi Hautanen, IS
Mielestäni pakollinen-sanan käyttö oli perusteltua siitä näkökulmasta, että osa kielistä on vapaaehtoisia.

Pakkoruotsista puhuminen on siksikin perusteltua, että periaatteessa kaikki muut kielet paitsi ruotsi ovat suomenkielisille vapaaehtoisia. Kouluun ei ole määrätty edes pakkoenglantia, vaikka jatko-opinnoissa edellytetään yhä useammalla alalla hyvää englannin osaamista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

S.O.Mali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 036
  • Liked: 2767
Onko kukaan PS-kansanedustaja nostanut tätä esiin?

Charlie

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 659
  • Liked: 2266
  • terrorijärjestöt lakkautettava
Onko kukaan PS-kansanedustaja nostanut tätä esiin?
Tynkkynen ainakin lupaa lyhytvideossaan, että perussuomalaiset laittaa hanttiin. Hänellä on varsin mukava Tiktok-tavoittavuus niiden ikäluokkien keskuudessa, joita asia erityisesti koskee. Itse en kyseistä kiinalaisten vakoilusoftaa käytä, joten saatte Youtube-linkin: https://www.youtube.com/watch?v=8n5uassYLcg.

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 28 031
  • Liked: 25280
  • Blues for Allah
Onko kukaan PS-kansanedustaja nostanut tätä esiin?
Tynkkynen ainakin lupaa lyhytvideossaan, että perussuomalaiset laittaa hanttiin. Hänellä on varsin mukava Tiktok-tavoittavuus niiden ikäluokkien keskuudessa, joita asia erityisesti koskee. Itse en kyseistä kiinalaisten vakoilusoftaa käytä, joten saatte Youtube-linkin: https://www.youtube.com/watch?v=8n5uassYLcg.

Kiitos jäsen @Charlie . Itsellänikään ei ole Tiktokkia, eikä Twitteriä, eikä montaa muutakaan paskaa. Kehoittaisin muitakin ottamaan esimerkkiä Charliesta ja laittamaan itse asian esille muutenkin kuin pelkällä linkillä, sillä niinhän me tehdään jo myös perinteisen median kanssa. ???
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

AJIH

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 434
  • Liked: 444
Suomalaisuuden Liiton kannanotto asiasta omalla lihavoinnilla (http://suomalaisuudenliitto.fi/kannaotto-2-9-2022-rkpn-pakkoruotsi-iltalypsy-oli-arvoton-naytelma/):
Lainaus
Suomalaisuuden Liitto pitää RKP:n budjettiriihessä vaatimaa ruotsin kielen pakollisen opetuksen lisäämistä alakoululaisille arvottomana ja härskinä tekona, joka osoittaa kielipuolueen todellisen luonteen ja tavoitteen. Hallitus päätti sähkökriisiin keskittyneessä riihessään 1.9.2022 kasvattaa ruotsin kielen viikkotuntimäärää alakoulussa.

 – On kerrassaan ikävää, että koko hallitus on RKP:n vietävissä. Oli nähtävissä, että jokin tällainen huono myönnytys tullaan näkemään, koska RKP:n ajama ruotsin kielen pakollisuuden palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin ei toteutunut. Pakkoruotsi on väärin, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.

 – RKP:n ainoa tavoite näyttää olevan suomenkielisen väestön kurittaminen pakkoruotsilla. RKP ja sen säätiöimperiumi on valmis tukemaan mitä tahansa politiikkaa, kunhan ruotsin kielen pakollisuutta edistetään. Tällaisen päätöksen hyväksyminen osoittaa myös sen, ettei kieliasioilla ole mitään merkitystä muille hallituspuolueille, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
Muistakaa Kaivopuiston henkirikos 5.7.2020.
https://hommaforum.org/index.php/topic,131004.0.html
Ks. myös Uusi Lahti 8.3.2017.
”Valehteleminen on samaa kuin varastaminen, ja köyhän kansan pettäminen valheella on pahempaa kuin varkaus ja rosvoaminen.”
- Eräs savolainen isäntä vuonna 1808.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 099
  • Liked: 106755
Lainaus
Perus­suomalaiset toistaa vaatimuksensa pakko­ruotsin poistamisesta – julkaisi uuden ”suomalaisuus­ohjelman”

PERUSSUOMALAISET toistaa vaatimuksensa pakollisten ruotsin kielten opintojen poistamisesta kouluista. Kielestä pitäisi puolueen mukaan tehdä valinnainen kieli peruskouluissa sekä luopua sitä koskevista osaamisen vaatimuksista toisella asteella ja korkeakouluissa.

Perussuomalaiset linjasi asiasta tänään julkaistussa kieli- ja kulttuuriaiheisessa ohjelmassaan, jota se kutsuu suomalaisuusohjelmaksi. Puolue vaatii siinä yhteiskunnallista keskustelua perustuslain takaamista kielellisistä oikeuksista.

Ohjelma kiistää perustuslain tulkinnan, jonka mukaan suomen ja ruotsin kielillä on yhdenvertainen asema Suomen kansalliskielinä. Puolueen mukaan kyseessä on lain ylitulkintaa.

[...]

Perussuomalaiset haluaa poistaa yleiset ruotsin osaamisvaatimukset ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä. Puolue ehdottaa esimerkiksi sitä, että äidinkieleltään ruotsalaiset huolehtivat suurelta osin ruotsinkielisten palveluiden tuottamisesta.
Helsingin Sanomat/STT 26.9.2022

Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelma (pdf)

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelma
Suomen kielipolitiikan iso ja suurelta osin vaiettu kysymys koskee suomenkielisten todellista ruotsin osaamisen tarvetta. Säädöksiin perustuva ruotsin osaamisvaatimus on selvästi suurempi kuin käytännöllinen ruotsin osaamisen tarve. Ruotsinkielisten kohdalla tällaista epäsuhtaa ei ole.

Tästä syystä ruotsinkieliset opiskelevat suomea ensimmäisenä vieraana kielenä (A1).

Suomenkielisten motiivia opiskella ruotsia ei ohjaa tarve. Niinpä ruotsin opiskelu aloitetaan pääsääntöisesti vasta, kun on pakko (B1 kieli). Ruotsin opiskelu ja opettaminen vaatii paljon suomenkielisiin kohdistuvaa motivointityötä. Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa. Ruotsia ei kuitenkaan tarvita opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn ns. virkamiesruotsin suorittamiseen (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003). Vain henkilö, joka ei ole äidinkieleltään suomenkielinen, voi saada tutkintotodistuksen ammattikoulusta, lukiosta, korkeakoulusta ja yliopistosta ilman ruotsin opintoja tai osaamista. Ruotsin kielen opiskelun tarve on luotu siis lainsäädännön keinoin. Pakkoa perustellaan pakolla.

Suomenkieliset lapset, nuoret ja aikuisopiskelijat joutuvat panostamaan oppiaineeseen, jonka tosiasiallisia hyötyjä he eivät näe, koska eivät käytä kieltä koulun ulkopuolella. Ruotsia ei koeta siis tarpeellisena ja tästä syystä sitä pidetään usein vaikeana. Opiskelu vaatii näin suomenkielisiltä lapsilta, nuorilta sekä heidän vanhemmiltaan erillistä panostamista motivoitumiseen. Suomenkielisten oppimistulokset ruotsissa ovat peruskoulussa, lukiossa ja korkeakoulutuksessa keskimäärin heikkoja, heikompia kuin ruotsinkielisten suomessa. Ruotsi rasittaa kaikkia niitä opiskelijoita, joiden on vaikea nähdä sen mielekkyyttä. Tämä koskee erityisesti miesopiskelijoita, teknisten alojen opiskelijoita, sekä ilmeisesti myös niitä, joiden kotitausta ei valmista heitä järjestelmän vaatimuksiin. Tähän viittaavat sekä sukupuolten että alueiden väliset suuret oppimistulosten ja asenteiden väliset erot ruotsia koskien.

Kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Englantia opiskellaan vapaaehtoisesti ja ruotsia pakollisena. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, mikä haittaa suomalaisten taloudellisia ja kulttuuriyhteyksiä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi saksaa opiskeli vielä vuonna 2003 lukiolaisista 30,6 %, mutta vuonna 2013 enää 12,7 %. Jälkimmäisenä vuonna ranskan kieltä opiskeli lukiolaisista vain 8,3 %. Käännettä parempaan ei ole tapahtunut.

Kielitaidon yksipuolisuuden ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kyseenalaistamatta ruotsin pakollisuutta sekä ottamatta riittävästi huomioon englannin ensiarvoista merkitystä kansainvälisen kanssakäymisen välineenä.

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelma
Yleiset, koko maata koskevat, kielivaatimukset ovat suomenkielisten kannalta epätarkoituksenmukaisia ja ne aiheuttavat esteitä työuralla etenemisessä. Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivinä. Palvelujen turvaamiseksi ruotsinkielisillä on myös kiintiöityjä opiskelupaikkoja ja myös tätä voidaan pitää syrjivänä rakenteena.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta kummallekin kieliryhmälle perustellaan tasa-arvolla, vaikka suomen kielen osaamisen tarve on maamme ruotsinkielisille selvästi suurempi kuin ruotsin osaamisen tarve suomenkielisille. Julkinen valta ottaa siten huomioon ruotsinkielisten tarpeet, mutta ei suomenkielisten tarpeita, eikä siten kohtele kieliryhmiä tasapuolisesti. Tästä seuraa suomenkielisille lukuisia haittoja.



Höblässä julkaistiin hiljattain tietoja tutkimuksesta, jonka mukaan ruotsinkielisissä kunnissa koululaisten suomen kielen taito heikkenee kuudennelta luokalta yhdeksännelle. Tätä sitten ihmeteltiin ja kauhisteltiin. Ruotsinkielisillä koululaisille kuulemma tiedetään vanhastaan olevan asenneongelma, kun he eivät mielestään tarvitse suomen kieltä mihinkään. Lääkkeeksi ei esitetty asenteisiin vaikuttamista tai lisää suomen tunteja vaan lisää resursseja.

Hbl: Experter chockerade: Försämras svenskspråkiga elevers finskkunskaper i skolan? 22.9.2022
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 099
  • Liked: 106755
Eivät ahvenanmaalaiset virkamiehet ole niin tiukkoja kielen suhteen kuin luulisi. Suomea eivät tietenkään puhu, mutta suostuvat kuuntelemaan ainakin aluksi, jos saavat itse puhua ruotsia.

Eikä sekään ole kuulemma ongelma, että Ahvenanmaan maaneuvos Veronica Thörnroos joutuu puhumaan pääministeri Sanna Marinin kanssa englantia. Maaneuvoksen mukaan ei voida vaatia, että pääministeri olisi monikielinen.

Lainaus
Ålänningar tvingas tala engelska med Sanna Marin – vill nu räta ut fnurrorna med Helsingfors

[...]

Kravet att kommunicera på svenska fanns också med i regeringens Ålandsstrategi. Veronica Thörnroos ser en klart nedåtgående trend i svenskakunskaperna bland tjänstemän i Helsingfors. Det är oroande, säger Johan Ehn som ändå tror det ska gå att få statsapparaten att tala svenska.

– Min uppfattning är att det fungerar hyfsat bra att ta sig fram på svenska. Jag förstår en stor del finska. När jag möter människor som tycker deras svenska är dålig säger jag att det är okej att de börjar på finska, så länge jag får tala svenska. Efter en stund börjar de ofta tala svenska. Kunskapen finns där, med det finns en rädsla att klara de svårare diskussionerna.

Johan Ehn nämner sitt möte som lagtingets talman med riksdagen talman Maria Lohela (Sannf) för några år sedan. Hon ansågs känd för att vägra tala svenska. Efter några timmar i Mariehamn förstod vi varandra ganska bra, säger Johan Ehn.

Lantrådet Veronica Thörnroos talar till hälften svenska med sin partiordförandekollega Annika Saarikko, Centern. Hon avslöjar däremot att hon numera talar engelska med statsminister Sanna Marin.

– Jag ser inga större problem i det. Man kan inte kräva att statsministern är flerspråkig, det är inte för sina språkmeriter hon är statsminister, säger Thörnroos.

Men hon medger att hon gärna skulle tala svenska med de ledande politikerna, och det lyckas vanligtvis.

Däremot är det mycket viktigt med svenskan i formella situationer, när man vill höra landskapets åsikt, eller informera Åland, tillägger Johan Ehn.

– Då måste det materialet finnas på svenska, annars är vi ju i en betydligt sämre situation i att tillvarata våra intressen.

– Egentligen borde det ju inte vara något problem, för fortsättningsvis är ju Finland ett tvåspråkigt land. Finlands svensk- och tvåspråkiga som vill ta del av beslutsfattande på svenska borde ju få göra det. I förhållande till Åland blir det extra viktigt.
Svenska Yle 26.9.2022
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 326
  • Liked: 4464
  • Mayday, mayday. Maantievirus matkalla pohjoiseen!
Maaneuvos (ruots. lantråd) on Ahvenanmaan maakunnan hallituksen johtaja. Veronica ei osaa kaunista suomenkieltämme. Sanna ei osaa ruotsinkieltä. On siinä meillä johtajattaret, voi kiesus.
Kalkkunat kalkattivat sitten rallienklantia. Hyvää päivää kirvevartta.
”Noli turbare circulos meos” – älä sotke ympyröitäni.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 836
  • Liked: 65679
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Push back!
Eivät ahvenanmaalaiset virkamiehet ole niin tiukkoja kielen suhteen kuin luulisi. Suomea eivät tietenkään puhu, mutta suostuvat kuuntelemaan ainakin aluksi, jos saavat itse puhua ruotsia.

Ha ha ha! Kun olimme pohjanmaakiertueella muutamia vuosia sitten, niin vaasalaisen ravintolan (siinä torin reunalla) lukiolaisen oloinen kesä-harjoittelija-tarjoilija-tytteli "ei jaksanut" (tämä jäi erityisesti mieleen) puhua meille suomea, mutta kuunteli kyllä suomea ihan sujuvasti. Ja Lallitar hoiteli kanssaan tilaukset, koska ymmärtää skandinaavisista jopa pelleruotsia*, jolle ruotsalaiset nauravat.

* Yksi hyvä suomenruotsalainen kaverini kertoi, että kun hän puhuu suomenruotsia skandinaavisissa kokouksissa, kaikki alkavat nauramaan, koska suomenruotsi kuulostaa niin hassulta. Nauravat siis hyväntahtoisesti, eivät uittuillakseen.
« Viimeksi muokattu: 27.09.2022, 15:16:03 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Vasemmistolaisuus on vamma, johon kuuluu vielä tarve näyttää se.”
— Kari Suomalainen

“...kaiken luonnonjärjestyksen kumoamista vaativa kulttuurimarxismi...”
— Jorma M.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 836
  • Liked: 65679
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Push back!
No nyt yksi meidän suomenruotsalainen kaveri sai melkein herttaslaagin PS:n ehdotuksesta. Me emme sekaannu asiaan. Kun ei olla puhuttu politiikasta kolköynt vuoteen, emme aloita sitä nytkään.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Vasemmistolaisuus on vamma, johon kuuluu vielä tarve näyttää se.”
— Kari Suomalainen

“...kaiken luonnonjärjestyksen kumoamista vaativa kulttuurimarxismi...”
— Jorma M.

insinörtti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 836
  • Liked: 4162
Eivät ahvenanmaalaiset virkamiehet ole niin tiukkoja kielen suhteen kuin luulisi. Suomea eivät tietenkään puhu, mutta suostuvat kuuntelemaan ainakin aluksi, jos saavat itse puhua ruotsia.

Ha ha ha! Kun olimme pohjanmaakiertueella muutamia vuosia sitten, niin vaasalaisen ravintolan (siinä torin reunalla) lukiolaisen oloinen kesä-harjoittelija-tarjoilija-tytteli "ei jaksanut" (tämä jäi erityisesti mieleen) puhua meille suomea, mutta kuunteli kyllä suomea ihan sujuvasti. Ja Lallitar hoiteli kanssaan tilaukset, koska ymmärtää skandinaavisista jopa pelleruotsia*, jolle ruotsalaiset nauravat.

* Yksi hyvä suomenruotsalainen kaverini kertoi, että kun hän puhuu suomenruotsia skandinaavisissa kokouksissa, kaikki alkavat nauramaan, koska suomenruotsi kuulostaa niin hassulta. Nauravat siis hyväntahtoisesti, eivät uittuillakseen.

Aika tyypillistä koko pelleilylle on se, että joku Vaasa yrittää profiloitua ruotsinkielisenä kaupunkina. Siellä ruotsinkielisten osuus väestöstä on 23%. On se toki äärettömän paljon enemmän kuin Suomen kunnissa, muttei siltikään mikään enemmistö.

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 239
  • Liked: 13151
  • A witness to the fall
Jos lapsi ilmoittaa aikomuksensa ryhtyä vegaaniksi, niin ei siinä ole vanhemmilla paljon sananvaltaa.
Jotain puutostiloja voi tulla, mutta toivottavasti ei mitään pysyviä vaurioita.

Esiteini voi päättää tuosta vaan, että onkin vastakkaista sukupuolta, ja hormoonit ja kirurginveitsi korjaavat olomuodon.

Mutta ruotsinkielen opiskelusta ei oppilas saa itse päättää, ilman vanhempia ja ehkä jopa kouluhalluitusta myöten.

Koska siinä voi tehdä päätöksen, joka kaduttaisi sitten myöhemmin...
NOVUS ORDO HOMMARUM
-All Wars Are Bankers' Wars-

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 092
  • Liked: 2355
Jos lapsi ilmoittaa aikomuksensa ryhtyä vegaaniksi, niin ei siinä ole vanhemmilla paljon sananvaltaa.
Jotain puutostiloja voi tulla, mutta toivottavasti ei mitään pysyviä vaurioita.

Esiteini voi päättää tuosta vaan, että onkin vastakkaista sukupuolta, ja hormoonit ja kirurginveitsi korjaavat olomuodon.

Mutta ruotsinkielen opiskelusta ei oppilas saa itse päättää, ilman vanhempia ja ehkä jopa kouluhalluitusta myöten.

Koska siinä voi tehdä päätöksen, joka kaduttaisi sitten myöhemmin...
Eikös noin 15 vuotiaat kouluikäiset voi myös erota kirkosta, mutta ei Pakkoruotsin opiskelusta.

YLE-verosta voi saada vapautuksen jos tulot ovat riittävän alhaiset, mutta ei Pakkoruotsin opiskelusta.

Minä en edelleenkään ymmärrä, mikä siinä ruotsin kielen pakollisessa opiskelussa on niin hienoa ja tärkeää?
Ymmärtäisin täysin, jos ruotsinkielisten osuus olisi noin 40-50% kansasta, mutta kun osuus on noin 5% niin pakollisuuden perustelut eivät todellakaan ole loogisia, vaikka kuinka yritetään lisätä ruotsin kielen pakollisuutta ja samalla lisätään vihaa ruotsin kieltä kohtaan.
On vain kaksi tapaa tehdä hommia, järkevä ja yksinkertainen tapa tai Suomen hallituksen tapa.

Hoosua

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 40
  • Liked: 42
Äidinkieli on yksi ihmistä eniten määrittävistä tekijöistä. Jos ihmisen äidinkieli joutuu hyökätyksi, kokee ihminen suurta puolustusreakatiota. Ruotsinkieliset ovat myös taloudellisesti ja demografisesti tärkeitä Suomelle. Ei kannata savustaa tuottavaa ja vaurasta väestöä pois Suomesta, kun Suomen ongelma on juuri vaurauden ja väestön puute.

Suomi ja ruotsi ovat miniatyyrikieliä molemmat. Toisen opiskeleminen siis on ajallisesti pois muista tadioista. Jos opiskelee pientä kieltä, se on pois vaikka matematiikan opiskelusta. Kuitenkin aika pieni osa väestöstä opiskelee sellaista alaa, jossa kielten opiskelusta olisi selvää ajallista haittaa. Jos yrittää esim. matematiikassa maailman kärkeen, pitää kaikki aika käyttää matematiikan opiskeluun, jolloin ylimääräisen kielen opiskelusta on todellista haittaa. Voisiko yksi vaihtoehto olla se, että esim. lukiossa olisi luettava joko laaja matematiikka tai ruotsi. Ne, jotka tähätäisivä hyvin kilpailluille kansainvälisille aloille, voisivat keskittyä esim. matematiikkaan. Julkisen sektorin virikoihin voisi laittaa osiin paikoista kielitaitovaatimuksia, jolloin palvelua olisi mahdollista saada omalla äidinkielellä.

Ruotsin kieltä vastaan hyökkääminen on tyhmää ja epäisänmaallista. Kukaties voisimme joskus saada maahamuutto myös Ruotsista Suomeen. Joku kompromissi luulisi olevan löydettävissä.
Muokkaa viestiä


Hoosuan aloittama uusi ketju yhdistetty tähän olemassaolevaan pakkoruotsiteemaiseen ketjuun.
« Viimeksi muokattu: 01.10.2022, 21:29:48 kirjoittanut Alaric »

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 186
  • Liked: 39025
  • Ego sum Spartacus
Omat kokemukseni pakkoruotsista ovat erittäin kielteisiä, monta vuotta se oli riippakivenä ja kerran jäin sen vuoksi luokalle mutta hampaat irvessä opettelin sitä vuodessa sen verran että kirjoitin Laudaturin. Kouluaikojen jälkeen en ole mokomaa turhanpäiväisyyttä tarvinnut ja mieleen on jäänyt yksi tapaus kun puhuin sitä muumiruotsia riikinruotsalaiselle niin hän vaihtoi heti englantiin. Omasta mielestäni RKP pelleporukka voisi muuttaa Somaliaan koska ruotsinkieli on portti muihin kieliin ja juurikin nämä RKP pellet ovat suu vaahdossa propagoineet maahanmuuton puolesta.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 612
  • Liked: 29057
  • Apukeittiöpsykologi
Kuka on hyökännyt ruotsin kieltä vastaan?
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Hoosua

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 40
  • Liked: 42
Kuka on hyökännyt ruotsin kieltä vastaan?
Minä aikankin olen joskus. Aika paljonhan niitä hyökkääviä puheenvuoroja on netissä erityisesti.

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 982
  • Liked: 13521
  • junior koodari
Lainaus
Ruotsin kieltä vastaan hyökkääminen on tyhmää ja epäisänmaallista. Kukaties voisimme joskus saada maahamuutto myös Ruotsista Suomeen. Joku kompromissi luulisi olevan löydettävissä.

?? minkälaista maahanmuutoa?, ruotsista tuli 2015 maahanmuuttajia eriarvioiden mukaan 32.000-35.000 irakin syyrialaista afganistanilaista, tarkoitatko Hoosua, että muunkinlaista maahanmuuttoa olisi odotettavissa ruotsin suunnalta?
Kielikysymys on melko outo, ns. pakkoruotsia pitää opiskella ja eräisiin virkoihin pääsemiseen on liitetty pakollinen jonkin tapainen ruotsin kielen koe.
Mielestäni , se että ruotsia on enempi/vähempi pakolla opiskeltava on jonkinlainen juonne ajalta, jolloin Suomi kuului ruotsin kuningaskuntaan,
Tavallaan Suomalaisia vielläkin kyykytetään ja Suomalaisille muistutetaan ruotsin vallasta/kolonialismista.
Itselleni ei virkamiesruotsi tuottanut vaikeuksia.
« Viimeksi muokattu: 01.10.2022, 18:41:48 kirjoittanut simppali »
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

SatuSetä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 804
  • Liked: 1734
Itse osaan ruotsia ihan kohtuullisesti... Olen esimerkiksi pärjännyt Norjan maaseudulla ihan hyvin kysyen (norjaksi) ohjeita pankkiautomaatille.

Kuitenkin Suomessa opiskellaan nimenomaan sitä Suomen ruotsia, joka on jopa niin pieneksi vähemmistökieleksi kuin on kovinkin hajanainen. Porvoo ja Vaasa välille mahtuu yhtä paljon variaatiota kuin itse Ruotsissa pohjoisen ja etelän väliin.
Suomessa opiskeltu ruotsi on nimenomaan suomenruotsia, eikä sillä ihan oikeasti Ruotsissa (varsinkaan nykyään) pärjää. Kuuntelen ihan sujuvasti, mutta viimeksi kun ruokaa koitin tilata, niin kassa katsoi hieman hölmönä ja vaihdoin englantiin.

Opiskeluajan voi käyttää huomattavasti paremmin kuin opiskella 10 miljoonaisen kielen vähemmistömurretta tavalla, jolla ei oikeasti pärjää Ruotsissa.
Jos kertakaikkiaan on aivan pakko sitä ruotsia opiskella, niin opiskeltaisiin sitten edes sitä oikeaa ruotsia, eikä mitään suomenruotsia, jolla ei Ruotsissa pärjää.

Lienee selvää, etten kannata pakkoruotsia...

edit.
Laitetaas vielä tämmöinen ajatus tähän:
Suomessa ruotsin opiskelu on yhtä järkevää kielitaidon kannalta, kuin opiskella Kongon ranskaa sen takia, että osaisi ranskaa. (Osaan muuten myös ranskaa, mutta yläasteella ruotsi ja ranska alkoivat mennä opiskelussa sekaisin.)
« Viimeksi muokattu: 01.10.2022, 19:18:36 kirjoittanut SatuSetä »
Kissat on koiria ja hauki on kala, joka tekee pesän puuhun.

Viimeinen linja

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 409
  • Liked: 1209
Maahanmuuttoa ruotsista tänne? Ehei.. hoitakoon vaan sitä kalifaattiansa, ei niitä tänne kaivata ja sitä paitsi ruotsin kieli on katoava. Arabiaa pitää opiskella jos tuossa maassa meinaa tulevaisuudessa pärjätä. Pakko ruotsi on syöpä.

sancai

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 184
  • Liked: 7406
Eipä kukaan ole hyökännyt ruotsia vastaan, vaan vastustanut suomalaisen koululaitoksen pakkoruotsia. Se on 70-luvun poliittinen lehmänkauppa, eikä liity mitenkään kaksikielisyyteen, eikä suomalaisten enemmistö miellä pakkoruotsin vastustamista suomenruotsalaisten vastustamiseksi.

Kuitenkin, nationalistisessa maailmankatsomuksessa ruotsin kielen aseman kiistäminen olisi täysin perusteltua. Ruotsinkielisten vallasta kertoo, että edes PS ei uskalla haastaa kaksikielisyyttä.


Näin lausui J. V. Snellman:
Lainaus
Kieli on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on suomen kieli, jota ruotsinkieliset opetelkoot.