Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Siener]

Mikäs tässä: virallisesti kaksikielisessä maassa pääministeri ei edes osaa niistä toista.

Missä uskottavuus?

Plikka on jostain sisämaasta Tampesterin kupeesta, jossa ruotsia ei osata eikä tarvita.

Täällä lännessa ja etelässä businesstä, tai ehkä Sannalle tutummin pisnestä, tehdään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, joskus myös saksaksi.

Sanna on varmaan yhtä fiksu kuin se ajatushautomo Liberan toimitusjohtaja, jonka mielestä ruotsinlaivoille on turha maksaa tukia, kun ne vain kuskaavat väkeä dokaamaan.

Ei tullut pölvästille pieneen mieleensäkään, että siellä ravintolakannen ja hyttien alla kulkee 70 % Suomen tuonnista ja 80 % Suomen viennistä

[Taikakaulin]

Herkullinen asetelma. Suomen suvaitsevaiston palvoma johtaja saa nyt runtua ankkalammikon suunnalta. Mitä tekee fanilauma?

Voisiko tästä alkaa nyt laajempikin ruotsinkielen aseman kyseenalaistaminen? Jonkinlainen somevillitys meetoon tapaan ruotsin osaamattomuudesta Sannan tueksi olisi hyvä.

#minäkäänenosaaruotsia

[Jorma M.]

Höblässä sivun juttu, jossa toimittaja Sylvia Bjon ryöpyttää pääministeri Marinia, koska hän ei puhu ruotsia. Ei edes "kohteliaisuusruotsia", taivastelee toimittaja häveten Marinin toimintaa Ruotsin uuden pääministerin kanssa, joka sai lehdistötilaisuudessa tulkata ruotsinkielisen kysymyksen Marinille englanniksi.

Mä olen niin luutunut, ummehtunut ja menneisyydessä elävä, että näen päiväunia. Yksi suosikeistani menee näin:

Yrjö Järvisen johtama, Tilattoman väestön alakomitean aseistettu partio kolkuttaa pakkasyönä Sylvian alaovelle. Ja kun Sylviaa kuulustellaan, niin Sylvia joutuu seisomaan. Kuulustelun päätteeksi Sylvian pyjaman päälle puetaan iso päällystakki ja lähdetään pakkasilmaan selvittämään asioita. Niin kuin esim pakkoruotsin välttämättömyyttä tilattoman väestön lapsille.

[Roope]

Pekka Seppäsen kolumni: Sydämeni kannattaa pakkoruotsia, mutta aivoni eivät

Olen koko ikäni kannattanut niin sanottua pakkoruotsia. Sitä, että kaikkien suomenkielisten koululaisten tulee opiskella ruotsin kieltä.

Pakkoruotsin vastustajat ovat mielestäni olleet nurkkakuntaisia, historiattomia, tunteettomia ja vinoutuneella tavalla isänmaallisia.

Melkein oksensin, kun kuulin että perussuomalaisten tuore suomalaisuusohjelma hyökkää pakkoruotsia vastaan.

Mutta sitten ryhdyin ajattelemaan.

En keksi yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy.

Perusteluja ruotsin kielen puolesta on monia. Yhteinen historia Ruotsin kanssa kuulostaa hyvältä perustelulta, mutta niin kuulostaisi yhteinen tulevaisuuskin. Yhteinen historia ja yhteinen tulevaisuus Suomella on myös Saksan ja Venäjän kanssa.

Ruotsinkielisten määrä Suomessa ei sekään ole kestävä perustelu. Pitäisikö Suomen toiseksi viralliseksi kieleksi vaihtaa tulevaisuudessa aina se kieli, joka on suomen kielen jälkeen yleisin?

Perusteluissa vilisee sellaisiakin sanoja kuin kulttuuri ja identiteetti, mistä voi päätellä, että hyvät perustelut loppuivat juuri.

Ruotsin kielen merkitys kuulemma kasvaa nyt kun Suomi ja Ruotsi matkaavat yhdessä kohti Natoa. Kuulostaa hassulta. Naton komentokielihän on englanti eikä ruotsi.

Varusmiespalvelun suorittaa nykyisin kaksi kolmesta siihen velvoitetusta suomalaismiehestä. Kantahenkilökunta iloitsee, kun vastentahtoisin kolmasosa ei ilmesty kasarmille.

Miksi ihmeessä ruotsinopiskelun suorittaneita pitää samaan aikaan olla täydet 100 prosenttia? Jos maanpuolustus pärjää kahdella kolmasosalla, luulisi että myös vähemmistökielenpuolustus pärjäisi. Ruotsinopettajillakin olisi mukavampaa.

[...]

Jos saisin vaihtaa oman ruotsin kielen taitoni jonkin toisen kielen taitoon, tekisin sen välittömästi, ilman häpeän häivää, pohtimatta kenenkään kulttuuria tai identiteettiä.

Olisin milloin tahansa valmis parantamaan saksan taitojani tai venäjän taitojani ruotsin kielen taitojeni kustannuksella.

Olisin valmis jopa luopumaan kaikista ruotsin kielen taidoistani, jos saisin vaihtokaupassa samantasoisen espanjan, kiinan tai vaikkapa japanin kielen taidon. Sori siitä. Ruotsin kieltä nyt vaan ei tarvitse Suomessa eikä edes Ruotsissa.

[...]

Tiedän hyvin, että ruotsin kielen vahvan aseman kyseenalaistaminen on veren kaivamista omasta nenästä. Minulla on ruotsinkielisiä sukulaisia, ruotsinkielisiä ystäviä ja ruotsinkielisiä työtovereita. En mielelläni menettäisi heistä ketään.

Enkä menetäkään. He eivät lyö välejä poikki. He eivät edes kommentoi näitä ajatuksiani. Kun seuraavan kerran tapaamme, he valitsevat jonkin toisen puheenaiheen.

Keskustelukieleksi he valitsevat suomen kielen, ihan niin kuin aina ennenkin.

Pekka Seppänen

Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija, en observatör från hängmattan.

Yle 13.12.2022

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta mielenkiintoisempaa olisi ollut kuulla itsestäänselvyyksien sijaan siitä, että miksi se pakkoruotsin vastustajien halveksiminen ja melkein oksentaminen. Mikä muuttui, kun mikään ei ole muuttunut?

[ikuturso]

Helsingin Sanomat/STT: Andersson: Ruotsin kielen opetuksen lisäämisen takana huoli kieli­varannon kaventumisesta: ”On perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansallis­kieltä” 3.9.2022

Hän muistuttaa, että koulutuksesta ja opetuksesta puhuttaessa on monia aineita, jotka ovat pakollisia opiskelijoille. Valitut aineet ja niiden pakollisuus perustuvat laajempaan analyysiin siitä, mitä osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvä olla.

HIH!   

Arvatkaapa mitä tästä tuli mieleen, kun liberaalivasemmiston mielestä on tärkeää opetella kansalliskieltä!
Nahkasaappaiden kolinaa kuulen korvissani ma.

Miettikääpä, jos Suomessa olisi de facto pakkoenglannin lisäksi vaikka lähes pakollinen tai tarjonnan vuoksi de facto pakollinen arabia kakkoskielenä. Johtuen maassamme asuvista runsaslukuisista arabiankielisistä olisi vaihtoehtoisessa todellisuudessa kaikilla koululaisilla repuissaan juurikin ne englannin ja arabian kielten kirjat. Maailmassa on varmaan pitkälti toista miljardia arabian eri murteiden puhujaa ja kirjoitusta käytetään lisäksi farsin ja muissakin kielissä.

Sitten tulisi Perussuomalaiset - kansallismielinen puolue - joka vastustaisi islaminkielen opiskelua ja ehdottaisi sen sijaan Ruotsin kielen opiskelua ja perustelisi sitä sillä, että se on toinen kansalliskielemme!

Palataan todellisuuteen. Jos PS yrittää kansainvälisyyden nimissä korvata pakkoruotsin vapaaehtoisilla muilla kielillä, Vasemmistoliiton puheenjohtaja voi perustella että meidän pitää osata molempia kansalliskieliämme.
Jos PS yrittäisi torpata jonkin liberaalivasemmiston hyväksi näkemän maailmankielen opiskelun Ruotsin kielellä ja perustelisi sitä "kansalliskielellä", mikä olisi tulos?

Kaksilla rattailla matkataan, ruuna virtsaa vielä, tepsuttele pois. Tällä kaksoistandardien tiellä, aina olla vois.

-i-

[Roope]

Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.

Ruotsin kieltä ei sovi tuuppia – Purran ajoitus on huono, Rkp:n vastaus tylsä

Lännessä tarvitaan sillanrakentajia, idässä aidanrakentajia. Tämän takia Ruotsin asia on meidän, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

Pakko vai vapaaehtoisuus? Ruotsin kielen asema nousee tasaisin väliajoin keskusteluun. Tällä kertaa pelin avasivat Perussuomalaiset ja puheenjohtaja Riikka Purra, jotka vaativat pakkoruotsista luopumista.

[...]

Pakkoruotsin vastustamisella perussuomalaiset ovat ennenkin rakentaneet jytkyjä vaaleihin. Puolueen perustaja Timo Soini suosi yksittäisiä heittoja – nyt Riikka Purra tekee järjestelmällistä ohjelmatyötä. Purran linjaa voi pitää jopa maltillisempana kuin esimerkiksi Sampo Terhon suomalaisuusaikoina: puolue ei vastusta kahta kansalliskieltä.

Kielikiistan ajoitus on kuitenkin huono. Suomi kääntyy yhä enemmän Ruotsiin, kun Venäjä sulkeutuu. Lännessä tarvitaan sillanrakentajia, idässä aidanrakentajia.

Pohjoismainen yhteistyö näkyy nyt eniten turvallisuudessa, kun Suomi ja Ruotsi kulkevat rinta rinnan kohti Nato-jäsenyyttä. Toivottavasti maailma ei sysää meitä tilanteeseen, jossa Suomi joutuu irrottamaan hetkeksi Ruotsin kädestä. Suomea ja Ruotsia yhdistää moni muukin asia kuin Nato-ratkaisu: demokratia, hyvinvointiyhteiskunta, osaaminen ja vihreä teknologia.

[...]

Risto E.J. Penttilä menee kirjassaan vielä pitemmälle ja ajassakin kauemmaksi. Hän nostaa esiin Kalmarin unionin, jonka Tanska, Ruotsi ja Norja muodostivat 1400-luvulla. Se tarkoittaisi Naton ja EU:n sisälle pohjoista blokkia, joka toimisi, tosin suurta ääntä pitämättä.

Tässä ajassa tarvitsemme enemmän ruotsin kieltä, ei vähemmän. Tämä olisi vain saatava toteutumaan ilman pakon tuntua. Ruotsin asia on meidän och samma på svenska.

Talouselämä 3.11.2022

Melkoista ajatusakrobatiaa.

Emme tarvitse ruotsin kieltä enemmän vaan vuosi vuodelta vähemmän. Mikään ei tule enää kääntämään tätä vuosikymmeniä jatkunutta trendiä, etenkin kun Ruotsi itsekin muuttuu vauhdilla yhä vähemmän ruotsinkieliseksi. Pohjoismaiden nuoret puhuvat keskenään englantia.

Pakon tuntu poistuu helposti ja nopeasti poistamalla pakko.

[ikuturso]

Kun ryssän kriisi joskus raukeaa, tarvitaan venäjän kieltä ja diplomatiaa. Vaikka Natoon mentäisiin ja sodat loppuisivat tai eskaloituisivat, niin itäraja ei katoa tuosta minnekään.

Käytännössä kaikki pohjoismaalaiset puhuvat englantia mutta ryssistä vain muutama prosentti.

Joskus niitä diplomaatti- ja kauppasuhteita vielä rakennetaan ja silloin jos koskaan myös itänaapurin natiivin puheen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Mutta Jussi Kärki ei svedofiliassaan ja russofobiassaan kykene näkemään nenäänsä pidemmälle.

-i-

[Luotsi]

Pakon tuntu poistuu helposti ja nopeasti poistamalla pakko.

Veikkaisin että pro-pakkoruotsipiireissä ajatus mataa pikeminkin tätä rataa:

1) määritellään sana "pakkoruotsi" vihapuheeksi
2) kriminalisoidaan "vihapuhe"

[insinörtti]

Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.

Jos ja kun niitä perusteluja ei lähempää löydy, niitä on yritettävä hakea 1400-luvulta.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, opiskellaanko lasten tulevaisuutta varten vai aikuisten menneisyyttä varten. Jälkimmäinen on tähän asti ollut ehdottomasti tärkeämpi, mutta jonkinlaista muutosta on ilmassa.

[Roope]

Höblässä itkua rekrytointifirman suomenruotsalaiselta toimitusjohtajalta Sofia Pohlsilta, että niin monissa rekrytointi-ilmoituksissa vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa. Pohls väittää, että vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa vaadittiin it-alalla "täydellistä suomea" (ei vaadittu), mutta nykyisin se on poikkeuksellista, koska kansainvälisten suuryritysten työkieli on englanti (kuten on ollut vuosikymmenet).

Pohlsin mukaan suomen kielen taidon vaatiminen on ylipäätään vanha reliikki, josta pitäisi päästä eroon. Kielivaatimus on syrjintää ja tarpeettomana jopa laitonta, etenkin kun diversiteetti sitä paitsi synnyttää innovaatioita.

Ruotsinkielinen Pohls myöntää, että ruotsin taidosta ei ole Suomessa hyötyä, eikä hän ole kuullut sitä juuri koskaan työuransa aikana, mutta kannattaa silti pakkoruotsia.

Svårt få jobb med knagglig finska

För ett par veckor sedan plöjde talangscouten Sofia Pohls igenom de 100 senaste lediga jobben på Linkedin, Oikotie, Duunitori och Jobly. Av de totalt 400 jobbannonserna hade 366 krav på flytande finska. Det här trots att flera av annonserna var skrivna på engelska.

– Varför anstränger sig företag att skriva arbetsannonsen på engelska om de ändå kräver perfekt finska av de sökande? Jag tycker det är konstigt, säger Pohls som är vd på rekryteringsbolaget Finders Seekers.

[...]

Hur ser du och andra rekryterare på finlandssvenskar?
– Många rekryterare har en neutral inställning till finlandssvenskar. Det är ingen börda att vara finlandssvensk, men inte heller en fördel. Det finns studier som visar att arbetssökande med utländska namn diskrimineras när de söker jobb. Finlandssvenska namn sållas däremot inte bort. Men man förväntar sig att finlandssvenskar har perfekt finska.

Hur är det med sådana som har knagglig finska?
– Det kan komma som en chock ifall en finlandssvensk har väldigt knagglig finska. Men jag tror inte att det är en knäckfråga. Finlandssvenskar har kontaktnät och det väger tyngre. Samhället bygger på förtroende, vilket gör att många utlandsfödda har mycket svårare att få foten in i arbetslivet än både finskspråkiga och svenskspråkiga.

It-branschen som Sofia Pohls främst jobbar för är en föregångare med slopade språkkrav. När hon började med rekrytering inom it för cirka 10 år sedan var det nästan alltid ett krav att den arbetssökande skulle kunna perfekt finska. Numera är det ett undantag.

Flera globala storbolag har engelska som arbetsspråk. För företag som har den offentliga sektorn som kunder är det en klar fördel att ha svenskspråkiga i teamet. I övriga fall är svenska sällan en stor fördel, vilket Pohls tycker är synd.

[...]

Enligt Pohls är kravet på finska en gammal relik som hänger med från annons till annons. På samma sätt som det i de flesta annonserna står att man ska vara en teamspelare, kunna leda sig själv, ta initiativ och vara väldigt social.

– Ingen granskar kritiskt vilka krav som de facto är relevanta för en specifik uppgift. Det finns ingen formell utbildning för att bli rekryterare. Skulle någon på allvar granska vilka krav som är relevanta tror jag att det skulle komma fram flera felaktigheter.

Ibland handlar det om diskriminering. Pohls har noterat att det i vissa annonser inte längre räcker med flytande finska. Du ska ha nativ finska, alltså finska som modersmål.

Förutom att det är olagligt att ställa språkkrav som egentligen inte är nödvändiga, lider också Finlands konkurrenskraft av de hårda språkkraven, menar Sofia Pohls. Diversitet föder innovation. Utan att förstå andra kulturer och språk är det omöjligt att bygga tjänster som kan slå igenom internationellt.

Hur ser du på obligatorisk skolsvenska ur rekryterarens synvinkel?
– Jag har knappt alls hört någon tala svenska inom it under hela min karriär. Så ur den synvinkeln är svenska inte till någon nytta. Men jag tycker att det är bra att studera språk, oavsett vilket. Så jag ställer mig positivt till obligatorisk svenska. Det ökar möjligheterna att ta en tjänst eller mjukvara till en svensk marknad.

Hbl 23.12.2022

[Roope2]

Meillä oli kielihässäkkä Seinäjoella sairaanhoidossa, kun uskottiin, että Vaasasta saa ymmärrettävällä ruotinkielellä hoitoa.

Meillä nykyinen pääministeri huolehtii pohjoismaisista suhteista englanniksi.

Ja yksi pääministeriksi aikova on aloittanut opiskelut, jotta tulisi toimeen ruotsin kielellä.



Eikö ne jo tajua vähemmästäkin, että tämä pakkoruotsin opiskelu on turhaa kansakunnan resurssien haaskausta. Tehtäisiin se aika koulussa vaikka vapaaehtoistyötä: ulkoilutettaisiin vanhuksia ja/tai heidän koiriaan, suoritettaisiin kauppareissut heille, tehtäisiin lumitöitä, haravoitaisiin puistoja, kitkettäisiin rikkaruohoja, kunnostettaisiin koulurakennusta, ... tai opiskeltaisiin oppilaan vapaaehtoisesti valitsemaansa kieltä.

[insinörtti]

Meillä oli kielihässäkkä Seinäjoella sairaanhoidossa, kun uskottiin, että Vaasasta saa ymmärrettävällä ruotinkielellä hoitoa.

Meillä nykyinen pääministeri huolehtii pohjoismaisista suhteista englanniksi.

Ja yksi pääministeriksi aikova on aloittanut opiskelut, jotta tulisi toimeen ruotsin kielellä.



Eikö ne jo tajua vähemmästäkin, että tämä pakkoruotsin opiskelu on turhaa kansakunnan resurssien haaskausta. Tehtäisiin se aika koulussa vaikka vapaaehtoistyötä: ulkoilutettaisiin vanhuksia ja/tai heidän koiriaan, suoritettaisiin kauppareissut heille, tehtäisiin lumitöitä, haravoitaisiin puistoja, kitkettäisiin rikkaruohoja, kunnostettaisiin koulurakennusta, ... tai opiskeltaisiin oppilaan vapaaehtoisesti valitsemaansa kieltä.

Pakkoruotsia opiskellaan nimenomaan siksi, ettei ruotsin sijasta opiskeltaisi tai tehtäisi jotain hyödyllistä. Sen vuoksi pakon korvaaminen jollain hyödyllisellä ei tule koskaan onnistumaan. Pakon tarkoituksena kun on nimenomaan toimia rangaistuksena suomalaisille siitä, että ruotsalaiset joutuvat joka tapauksessa opettelemaan suomea jos tässä maassa haluavat yhtään mitään tehdä. Tuosta rangaistuksesta vastakauppana sitten rkp äänestää aina ja kaikissa asioissa hallituksen esittämällä tavalla.

[Jorma M.]

Suomalaisuuden Liitto on teetättänyt mielipidetutkimuksen miten eri Suomen väestöryhmät suhtautuvat pakkoruotsiin. Tässä Suomen uutisten uutitointi ja kooste
https://www.suomenuutiset.fi/uusin-mielipidetutkimus-suomalaisten-enemmisto-on-edelleen-ruotsin-kielen-pakollisuutta-vastaan/
Ja tässä itse tilastot:
https://mcusercontent.com/86cefd3c709153774583c0e29/files/2d109933-e11f-ec37-33af-8b64ba92a8a2/332400131_ruotsin_kielen_vapaaehtoisuus_2.pdf

Kuuden suurimman puolueen kannattajien enemmistöt sekä kaikki mahdolliset muut vastaavat enemmistöt kannattavat pakon päättämistä. Siis jopa Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät.

Se mikä itseäni järkyttää eniten on, että koko väestöstä 37% kannattaa pakon jatkamista. Siis yli joka kolmas suomalainen haluaa pakottaa jokaisen suomalaisen opiskelemaan ruotsia. Yli joka kolmas haluaa tätä kaikille vaikka itse saisi opiskella sitä. 

Koko aineiston mukaan kansasta 54% kannattaa pakottamisen lopettamista, 37% vastustaa, 9% EOS.

[IDA]

Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.

Kalmarin unionin aikana kansankielillä  ei opiskeltu mitään, vaan kaikki opiskelu tapahtui latinaksi. Siirtyminen tähän Vatikaanin viralliseen kieleen olisi ihan hyvä idea nykymaailmassakin. Se nostaisi esimerkiksi EU:n komission ja parlamentin älyllistä tasoa ihan hetkessä.

[Lalli IsoTalo]

Siirtyminen tähän Vatikaanin viralliseen kieleen olisi ihan hyvä idea nykymaailmassakin. Se nostaisi esimerkiksi EU:n komission ja parlamentin älyllistä tasoa ihan hetkessä.

Kyllä, jos tulkit kiellettäisiin.

[valkovuokko]

Olisi pitänyt kysyä, vaaditaanko suomalaisilta ruotsinopiskelua ja ruotsintaitoa paljon enemmän kuin on todellinen ruotsin osaamisen tarve tässä maassa

Suurimmassa osassa Suomea ruotsintaitoa ei koskaan tarvitse koulun ulkopuolella, koska siellä ei asu ruotsinkielisiä.

Huomattava on myös, että nykyään  pääkaupunkiseudun kaksikielisissä kunnissa ruotsinkielisiä on paljon vähemmän kuin vieraskielisiä, esim Vantaalla ruotsinkielisiä on vain 2.3%, mutta vieraskielisiä kymmenen kertaa enemmän, eli n 23%.